• Ei tuloksia

Alueellisen yhteistyön solmut auki näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Alueellisen yhteistyön solmut auki näkymä"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

3

Alueellisen yhteistyön solmut auki

Päivikki Karhula

T

ämänkertaisesta numerosta on sen kummempia suunnittelematta tullut vankasti Itä-Savo -painotteinen. Alueella suunnitellaan kor- keakoulukirjastojen toimintojen tiiviimpää yhteenliittämistä, Kuo- pion yliopiston kirjastossa on otettu käyttöön uusi hoitotieteen sa- nasto ja STKS:n laatuseminaarista kuullaan terveisiä myös kuo- piolaisesta näkökulmasta. Mielenkiintoista sinänsä on myös se, et- tä korkeakoulukirjastojen vuosittaiset kolmen yhteisen tietojärjes- telmän Triangeli-päivät on suunniteltu järjestettäviksi toukokuus- sa Kuopiossa.

Itä-Savon alueella on aloitettu korkeakoulukirjastojen yhteinen konsortiohanke, jossa tavoitteena on syventää ja tiivistää opetus- ja tietopalvelujen yhteistyötä. Verkostoituneisiin työtapoihin tot- tuneilla kirjastoilla on yhteistyötä toki ollut tähänkin saakka, mut- ta nyt yhteisiä toimintoja tutkitaan syvemmän integroinnin mah- dollisuuksien valossa. Kirsi Tuovinen, Tuula Snicker ja Jarmo Saar- ti kokoavat artikkelissaan kuvaa uusista suunnitelmista.

Yhdistämissuunnitelmiin on sisältynyt myös korkeakoulukirjas- toissa suoritettu kysely, jossa henkilökunta on arvioinut erilaisten yhteistoimintamuotojen toimivuutta. Arviot ovat kiinnostavaa kuul- tavaa myös muiden kirjastojen kannalta.

Kirjastojen välinen yhteistyö koetaan Kuopion korkeakoulukirjas- toissa enimmäkseen myönteisenä. Elektronisten aineistojen yhteis- hankinnat, yhteiset tietojärjestelmät ja koulutusyhteistyö näyttävät tähän mennessä ottaneen paikkaansa alueina, joissa yhteistyö koe- taan toimivana ja tervetulleena. Voisi ajatella, että näihin samoihin yhteistoiminnan muotoihin ollaan tyytyväisiä kirjastojen välisessä yhteistyössä laajemminkin.

Suurempia kysymysmerkkejä muodostavat hallinnolliset ja tilaky- symykset. Vaikka hajallaan olevissa pienissä yksiköissä nähtiin hait- toja, ei kirjastotilojen keskittämistäkään pidetty kaikissa tapauksis- sa hyvänä ratkaisuna käyttäjäkunnalle. Opintoja tukevien palvelu- jen tulisi löytyä riittävän läheltä.

Tiettyjen alojen aineistot eivät ilmeisesti myöskään tulisi yleisem- min käyttöön yhteisissä yksiköissä, vaan ne palvelevat asiakaskuntaa paremmin lähempänä opintojen yksikköä. Esimerkiksi Musiikki- ja tanssiakatemian nuottien ja äänitteiden kokoelmasta mainittiin, et- tei muiden alojen opiskelijoilla löydy sille juurikaan käyttöä.

(2)

4

Artikkelissa pohditaan myös yhteistyön muotoja. Millä toimin- nan alueilla riittää löyhän yhteistyön malli ilman sopimuksia ja rahanjakomalleja? Millä alueilla tarvitaan suunnitelmallisempia, kiinteämpiä ja säädellympiä yhteistoiminnan muotoja? Vaikuttaa myös siltä, että sopivan mallin kehittäminen virtuaalisten ja lähi- kirjastopalvelujen yhteensovittamiseksi, odottaa tässäkin tapauk- sessa ratkaisuaan. Siinäpä lähitulevaisuuden kysymyksiä, joissa tien raivaajina toimitaan nyt Kuopiossa.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

T utkimuksen laatukäsitys voidaan ymmär- tää myös lupaukseksi organisaation kehit- tämispotentiaalista, yhä tehokkaammasta toiminnasta sekä lupaukseksi sidosryhmille ja asi-

Sen sijaan radikaali innovaatio on usein luonteeltaan sellainen, että sitä ei voi enää määritellä tunnetun käsiteluokituksen avulla, vaan sille pitää keksiä joko kokonaan

Työhön liittyvään koulutukseen edellisen vuo- den aikana osallistuneet nimesivät suurimmaksi osallistumisen esteeksi kiireet työpaikalla, mutta ne, jotka olivat

Kohteina ovat ennen muuta lääkärit, mutta myös muu

Neuvostoliiton Keski-Aasia toivoo myös apua Unescolta arabiankielisen naisten

Voidaan myös väittää kielten aikuisopetukseen tarkoitetun oppimateriaalin kehittämisen edellyttävän tuottamismotivaati- on lisäksi perehtymistä aikuisopetuksen

Historioitsija Teemu Keskisarja kirjoit- taa Kiven elämäkerrassa Saapasnahkatorni (2018, 149), että Kiven kieli oli niin runsasta juuri siksi, että hänen kielensä voima

Kuten tutkijat Vilho Harle ja Sami Moisio (2000, 105) asian ilmaisevat, ”Karjala on käsite tai pikemmin myytti, josta voidaan puhua vain sen enemmän tai vähemmän rajallisten