Lappeenrannan kaupunki PL 11
53101 LAPPEENRANTA
Lausuntopyyntönne 13.1.2020
Lausunto, maisematyölupa, Väylä, puiden kaataminen Saimaan kanavan varrelta, Lappeenranta, Saimaan kanava 3:1
Lausuntopyyntö
Lappeenrannan kaupunki on pyytänyt Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausuntoa maisematyöluvasta. Lupa koskee Saimaan kanavaa ympäröiviä metsäkiinteistöjä. Maisematyölupaa haetaan metsäsuunnitelman mukaisiin hakkuisiin 5 vuoden ajalle. Hakkuusuunnitelma on muokattu niin, että siinä suositaan jatkuvaa peitteisyyttä alueella, eikä perinteistä avohakkuuta toteuteta millään kuvilla. Kaikilla kuvioilla ei ole suoraan
maisematyölupavaadetta.
Maisematyöluvan tarve
Maisematyöluvan tarpeesta säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 128
§:ssä. Maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa asemakaava-alueella, ranta-asemakaava ja yleiskaava-alueella, jos kaavassa niin määrätään sekä alueella, jolla on voimassa rakennuskielto kaavan laatimista tai muuttamista varten. (MRL 128 §)
Lausuttavana oleva maisematyölupa käsittää lähes koko Saimaan kanavan Suomen puoleiset osat eli noin 20 km. Hakemuksessa ei ole eritelty niitä osia, joilla MRL 128 §:n mukaista maisematyölupaa vaaditaan.
Asemakaava-alueille sijoittuvilla metsäkuvioilla lupa tarvitaan. Yleiskaava- alueiden osalta Lappeenrannan kaupungin kaupunkisuunnittelusta on saatavilla lupakäsittelyä varten tarkka tieto maisematyölupaa vaativista alueista. He pystyvät vertailemaan niitä esitettyjen metsäkuvioiden kanssa ja toteamaan maisematyöluvan tarpeen.
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat uudistettuina voimaan 1.4.2018. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Niiden kautta valtioneuvosto linjaa koko maan kannalta merkittäviä
alueidenkäytön kysymyksiä. Tavoitteilla varmistetaan, että
valtakunnallisesti merkittävät asiat huomioidaan kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Tässä yhteydessä ELY-keskuksen tulee huolehtia erityisesti elinvoimaisen luonto- ja kulttuuriympäristön sekä luonnonvarojen huomioimisesta ja niiden arvojen turvaamisesta.
Lausunto 2 (4)
KASELY/53/2020 27.01.2020
Suomalaisen kulttuuriympäristön kokonaisuus perustuu viranomaisten laatimiin valtakunnallisiin inventointeihin, jotka koskevat valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita, valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä ja valtakunnallisesti merkittäviä arkeologisia kohteita.
Alueidenkäytössä on tarpeen tunnistaa nämä alueet ja ottaa huomioon siten, että niiden arvot turvataan.
Kaakkois-Suomen ELY-keskus on nostanut esiin luonto- ja
kulttuuriympäristön arvoja sekä luonnonvaroja koko hakemuksessa esitetyltä alueelta ottamatta kantaa niiden sijoittumiseen varsinaista maisematyölupaa vaativille alueille.
Liito-oravien elinalueet
Saimaan kanavan varren ja lähialueen metsät ovat monin paikoin luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin kuuluvan liito-oravan elinaluetta.
Hakkuissa ja niiden suunnittelussa sekä maisematyölupaapäätöksessä tulee ottaa huomioon, että lajin lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain mukaan kiellettyä.
Tiedossa olevat liito-oravien elinalueet on osoitettu alueen asema- ja yleiskaavoissa /s, luo tai luo-5 merkinnöillä, mutta lajin lisääntymis- ja levähdyspaikkoja voi olla muillakin alueilla. Lisäksi laji käyttää kanavan varren metsiä kulkureittinään. Suurin osa suunnitelluista hakkuista on ensiharvennus- ja harvennushakkuita. Metsän uudistamisessa käytetään avohakkuiden sijaan suojuspuu-, poiminta- ja pienaukkohakkuita.
Hakkuiden yhteydessä liito-oravan lisääntymi- ja levähdyspaikat, tärkeät kulkuyhteydet ja ruokailumahdollisuudet tulee ottaa huomioon. Pesäpuut ja niitä ympäröivä puusto tulee jättää käsittelemättä ja pesäpuiden välille sekä niiltä lähimetsiin tulee jättää puustoiset kulkuyhteydet. Kaikki kolopuut ja suurikokoiset haavat ja muutkin lehtipuut tulee säästää ja hakkuissa tulee pyrkiä säästämään mahdollisimman paljon lehtipuustoa.
Valkoselkätikan pesimä- ja ruokailualueet
Saimaan kanavan varren metsät ovat myös uhanalaisen valkoselkätikan pesimä- ja ruokailualueita. Laji hyötyy liito-oravan tavoin lehtipuiden
säästämisestä. Lisäksi tulee säästää myös lahopuut, erityisesti kaikki järeä lehtilahopuusto joko pysty- tai maapuina.
Pienvesien reunametsät
Kanavan lähellä virtaavat Tuomioja ja Soskuanjoki sekä muutama muukin puro ja noro ovat arvokkaita pienvesiä. Niiden reunametsät tulee jättää käsittelemättä vähintään 20 metrin leveydeltä, mieluummin 30-50 metrin leveydeltä, jotta luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat
puronvarsien elinympäristöt pienimastoineen säilyvät. Soskuanjoki on myös arvokas merilohen ja meritaimenen lisääntymisalue.
Pohjavedet
Nuijamaan laiturin lähelle sijoittuvat kuviot 186, 207 ja 217 sijaitsevat vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella (luokka I) Jousikangas 05040504. Kuvioilla on tarkoitus tehdä harvennushakkuu. Hakkuissa tulee noudattaa metsähoidon yleisiä suosituksia pohjavesialueella sekä
vesienhoidon toimenpideohjelmassa esitettyjä suosituksia.
Vedenottamoiden, kaivojen ja lähteiden läheisyyteen tulee jättää riittävät suojakaistat. Työkoneiden öljyvahinkojen torjuntaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Koneiden huoltopaikat ja polttoainevarastot tulisi sijoittaa pohjavesialueiden ulkopuolelle. Lisäksi tulee kiinnittää erityistä huomioita työkoneiden, polttoainesäiliöiden, koneen letkujen sekä poltto- ja voiteluaineastioiden kuntoon. Biohajoavien öljyjen käyttö on suositeltavaa.
Kaikki pohjavesialueella tapahtuvat öljy- ja polttoaine- vahingot tulee ilmoittaa pelastusviranomaisille/hätäkeskukseen.
Kulttuuriympäristö- ja maisema-arvot
Kanavan itäranta Soskuan pohjoispuolelta Nikkun eteläpuolelle kuulu valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen Konnunsuo- Joutsenon kirkonkylä. Tällä alueella tulee kiinnittää erityistä huomiota myös metsiin osana maisemaa. Hakkuut tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että maisema säilyy tai paranee.
Koko metsäsuunnitelman alue on valtakunnallisesti merkittävää
rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY), Saimaan kanava. Saimaan kanava rantoineen muodostaa maisemakokonaisuuden. Hakkuut tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että alueen arvot säilyvät.
Metsäsuunnitelman alueella ei ole tiedossa olevia kiinteitä
muinaisjäännöksiä. Arkeologiseen kulttuuriperintöön kuuluu myös sellaisia nuorempia rakenteita ja paikkoja, joita Museoviraston linjauksen
mukaisesti ei lueta muinaismuistolain tarkoittamiin kiinteisiin
muinaisjäännöksiin. Niiden säilyttämistä pidetään perusteltuna niiden historiallisen merkityksen ja kulttuuriperintöarvojen vuoksi.
Kuvion 24 kohdalla on II maailmansodan puolustusvarustus, Tirilä. Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Hakkuut tulee suunnitella ja toteuttaa siten, ettei varustuksia vaurioiteta.
Muuta
Maisematyöluvan tarpeellisuudesta säädetään maankäyttö- ja
rakennuslaissa (MRL 128 §). Lisäksi asema- ja yleiskaavoissa voidaan edellyttää lausuntoa esim. museoviranomaiselta erityisten arvojen
huomioimiseksi toimenpiteitä suoritettaessa. Varsinaista maisematyölupaa vaativien alueiden tarkka määrittäminen on tarpeen tehdä lupaprosessissa kaupungin eri toimialojen yhteistyöllä. Sen ajoittaminen lupaprosessin alkuun helpottaisi myös muiden viranomaisten työtä.
Lausunto 4 (4)
KASELY/53/2020 27.01.2020
Tämä asiakirja on sähköisesti hyväksytty. Asian on esitellyt Arkkitehti Tuija Mustonen ja ratkaissut Alueidenkäyttöpäällikkö Pertti Perttola.
Tiedoksi Etelä-Karjalan museo
Museovirasto Etelä-Karjalan liitto
Lappeenrannan kaupunki, kaupunkisuunnittelu
