JÄSSI-JÄSTEVESIHANKE LAPPEENRANNAN SEUDULLA

JÄSSI-JÄSTEVESIHANKE LAPPEENRANNAN SEUDULLA Loppuraportti 2019

Tiia Velin

2019

Sisältö

1. Johdanto ... 2

2. Hankkeen kuvaus ... 2

2.1 Tausta ja tavoitteet ... 2

2.2 Organisaatio, toimija ja työntekijät ... 3

2.3 Laatutyö ... 5

2.4 Yhteistyö ... 5

3. Kulut ja rahoitus ... 6

4. Tiedotus ja yleisneuvonta ... 6

4.1 Lehdistötiedotteet ja mainokset ... 7

4.2 Neuvontapisteet tapahtumissa ... 7

4.4 Puhelin- ja sähköpostineuvonta ... 8

5. Kiinteistökohtainen neuvonta ... 8

5.1 Toimintamalli ... 8

5.2 Neuvontamateriaali ... 9

5.3 Neuvontakäynnit ... 10

5.5 Annetut toimenpide-ehdotukset ... 10

6. Hankkeen tuotokset ... 11

7. Johtopäätökset... 12

8. Kirjallisuuslähteet ... 13

LIITTEET ... 14

2

1. Johdanto

Jätevesineuvonnan juuret ulottuvat Lappeenrannan seudulla kevääseen 2011, jolloin haja- asutusalueiden jätevesienkäsittelyä koskevaa lainsäädäntöä uudistettiin ja vaatimuksia kohtuullistettiin. Lainsäädäntömuutosten myötä ympäristöministeriö ryhtyi rahoittamaan puolueetonta ja maksutonta jätevesineuvontaa. Ensimmäisenä vuonna avustukset kohdistettiin ainoastaan kolmelle pilottialueelle Suomessa. Etelä-Karjala oli yksi näistä pilottialueista, jonne Suomen Vesiensuojeluyhdistysten liitto ry, Suomen Omakotiliitto ry ja Suomen Kylätoiminta ry saivat valtionavustusta yhteishankkeena toteutettavaan Jässi-jätevesineuvontahankkeeseen.

Tämän jälkeen Jässi hankkeet ovat toimineet Lappeenrannan seudulla, Imatran seudulla, Pohjois- Karjalassa sekä Pohjanmaalla.

Vuonna 2011 pilottihankkeessa paikallistoimijana kiinteistökohtaisen jätevesineuvonnan toteuttajana Lappeenrannan seudulla toimi Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry. Jätevesineuvonnalle on ollut vuodesta toiseen selvästi tarvetta, muun muassa kiinteistöille kohdistuvien vaatimusten muuttumisen takia. Onnistuneen pilotoinnin jälkeen Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry onkin jatkanut itsenäisesti jätevesineuvontaa tarjoavana tahona vuosina 2012–2019 Lappeenrannan seudulla.

2. Hankkeen kuvaus 2.1 Tausta ja tavoitteet

Kaakkois-Suomen ELY- keskus myönsi toukokuussa 2019 päätöksellään (KASELY/1548/2018) neuvonta-avustuksen Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry:lle puolueettoman jätevesineuvonnan järjestämiseksi Lappeenrannan seudulla. Hankkeen toiminta-alueena on ollut Lappeenrannan seudulla Lappeenrannan kaupunki sekä kunnista Lemi, Savitaipale ja Taipalsaari. Lisäksi vuonna 2018 hankealueeseen tuli mukaan Luumäen kunta yleisneuvonnan osalta. Hankeen valvojaksi nimettiin hankepäätöksessä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen insinööri Juha Skippari. Hankkeen toiminta aloitettiin 23.4.2019 ja sitä toteutettiin hankesuunnitelman ja väliraportissa (4.9.2019) esitetyn mukaisesti. Hankkeen toiminta on päättynyt 19.11.2019 ja tässä loppuraportissa esitellään hankkeen toimintaa ja tuloksia vuoden 2019 osalta.

Hankealueen piirteisiin kuuluvat vahvasti erityisalueet, eli ranta- ja pohjavesialueet. Tämä yhdistettynä uudistamistarpeessa olevien jätevesijärjestelmien suureen määrään, ovat luoneet selkeän tarpeen toteutetulle neuvonnalle. Vuosien 2011 – 2019 aikana, jona neuvontahanketta on toteutettu Lappeenrannan seudulla, neuvonta on jo ehtinyt vakiinnuttaa asemansa. Tällä ollaan saatu vähennettyä seudulliselle ympäristötoimelle sekä paikallisille rakennusvalvonnoille kohdistuvaa neuvontapainetta vähennettyä. Viranomaisilla on ollut taho, johon ohjata neuvoja kysyvät. Puolueeton neuvonta on myös tarjonnut helpommin lähestyttävän tahon, kuin viranomainen. Hyvällä menestyksellä toteutunutta neuvontahanketta lähdettiin jatkamaan hieman aiemmista vuosista poikkeavalla tavalla. Tähän syynä oli vähäinen järkevien neuvonta- alueiden määrä sekä tietosuojalain muutos, mikä olisi voinut hankaloittaa kiinteistötietojen

3 saantia. aiempien vuosien kanssa yhtäläisin tavoittein. Tarkoituksena on ollut turvata puolueettoman, maksuttoman ja kansantajuisen jätevesineuvonnan saatavuus alueella.

Määrällisesti hankkeessa tavoiteltiin 5 – 10 neuvontapistettä toritapahtumissa, kattaa pyyntökäyntien ja puhelin-/sähköpostineuvonnan tarve. Lisäksi tuottaa lehdistötiedotteita ja tehdä hankkeen nettisivujen ja Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry:n facebook-sivujen kautta tapahtuvaa tiedotusta. Tavoitteisiin oli myös kirjattu järjestää jätevesiteemainen hankkeen loppuseminaari, jossa esitellään kaikki hankevuodet kokoava yhteenveto.

2.2 Organisaatio, toimija ja työntekijät

Hankkeen toteuttajana on toiminut Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry (jatkossa SVSY). Yhdistys on perustettu vuonna 1964 edistämään vesiensuojelua toiminta-alueellaan. Yhdistys on Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto ry:n jäsen. Alueelliset vesiensuojeluyhdistykset, kuten SVSY ovat olleet luonteva taho toteuttamaan jätevesineuvontaa, sillä yhdistysten vahvuutena on hankealueen hyvä tuntemus sekä vesiensuojelullinen asiantuntemus.

Hankkeen vastuullisena vetäjänä toimi SVSY toiminnanjohtaja Saara Tähtinen, joka osallistui hankkeen seurantaan. Hankkeelle nimettiin osa-aikainen hankevastaava Niina Hätinen (1 htkk), joka on työskennellyt Lappeenrannan seudun Jässi-hankkeissa vuosina 2011 - 2013 vastaavana jätevesineuvojana ja tämän jälkeen hankevastaavana. Osa-aikaisen hankevastaavan tehtäviin kuului:

 hankkeen suunnittelu

 rekrytointi

 vastaavan neuvojan taustatukena oleminen

 Maksatushakemusten laatiminen sekä budjetin seuranta

Vuonna 2019 hankkeelle palkattiin toteuttamaan neuvontatyötä vastaava jätevesineuvoja Tiia Velin (23.4. – 19.11. 2019, n. 7 htkk), joka vastasi pääasiallisesti hankkeen toteutuksesta. Vastaava jätevesineuvoja on työskennellyt myös vuosien 2016 – 2018 aikana Jässi-hankeessa ja on koulutukseltaan ympäristöinsinööri. Vastaavan jätevesineuvojan työtehtäviin kuului:

 hankkeen suunnittelu

 kartoitus- ja neuvontatyön suorittaminen ja raportoiminen

 neuvonnan koordinointi

 työstä raportointi hankevastaavalle

 kuntayhteyksien ylläpito ja tiedonvaihto

 neuvontamateriaalien kokoaminen, tuottaminen ja päivitys

 tiedotus ja mediaesiintyminen

 yleisneuvonnan toteuttaminen

 loppuraportointi

Hankkeelle varattiin työpanosta yhteensä n. 8 htkk ajalle 1.4.31.12.2019. Hanke päästiin aloittamaan 23.4.2019 ja avustuspäätös saapui 6.5.2019. Kiinteistökohtaista neuvontaa oli tarjolla

4 aina hankkeen alusta lokakuun loppuun 31.10.2019 asti ja puhelimitse neuvontaa oli saatavilla koko hankeajan.

Käytetystä työajasta iso osuus kohdistui hankkeen valmisteluun, hallinnointiin, neuvonnan suunnitteluun ja tiedottamiseen. Tiedottamiseen panostettiin vuoden 2019 hankkeessa enemmän kuin aiempina vuosian. Lisäksi raportointi vei ison osan ajasta, sillä tämän loppuraportin lisäksi laadittiin laaja kaikki hankevuodet kokoava yhteenveto.

Kuvassa 1 on esitetty tarkemmin kokonaistyöajan jakautuminen tehtävittäin. Hankkeen valmisteluun kuului mm. hankkeen ja tiedotuksen suunnittelu sekä kuntayhteyksien ylläpito.

Neuvonnan suunnitteluun lukeutui mm. neuvontakäyntien valmistelu, neuvontapisteiden ja tapahtumien suunnittelu/valmistelu. Hankkeen kokonaistyöajasta 11 % käytettiin neuvontaan, kiinteistökohtaisiin neuvontakäynteihin, neuvontapisteiden pitämiseen sekä puhelin- /sähköpostineuvontaan.

Kuva 1. Kokonaistyöajan jakautuminen merkittävimpien työtehtävien kesken.

Hankepäätöksen mukaisesti hankkeelle on nimetty ohjausryhmä suuntaamaan ja seuraamaan hankkeen toimintaa. Ohjausryhmä perustettiin yhteistyössä Etelä-Karjalassa toimivan Imatran seudun Jässi-hankkeen kanssa. Ohjausryhmä kokoontui hankeen aikana kaksi kertaa (4.6.2019 ja 24.10.2019). Ohjausryhmään nimetyt henkilöt olivat:

 Juha Skippari, Kaakkois-Suomen ELY-keskus (hankkeen valvoja)

 Tuomas Perheentupa, Suomen Kylät ry

 Jari Kurjonen, Suomen Kylät ry

 Riikka Lihavainen, Suomen Kylät ry

 Merja Kaksonen, Imatran seudun ympäristötoimi 46 %

11 % 5 %

36 %

2 % Hankkeen valmistelu, hallinntointi,

neuvonnan suunnittelu, materiaalien päivitys ja tiedottaminen

Neuvonta

Matkat

Tietojen tallennus ja raportointi

Muut

5

 Saara Järvenpää, Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry (hankkeen vastuullinen vetäjä)

 Tiia Velin, Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry (vastaava jätevesineuvoja)

 Niina Hätinen, Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry (osa-aikeinen hankevastaava)

 Hanna Lohko, Lappeenrannan seudun ympäristötoimi

 Taina Lahtela, Lappeenrannan seudun ympäristötoimi

 Raija Aura, Lappeenrannan seudun ympäristötoimi

2.3 Laatutyö

Neuvonnan laatu hankkeessa perustuu pitkälti jo SVSY:n omaan asiantuntemukseen ja pitkään kokemukseen jätevesineuvonnan toteuttamisesta. Lisäksi laadunvarmennuksessa on voitu aiempien vuosien tapaan tukeutua SVSY:n sisaryhdistyksen Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY) vankkaan kokemukseen jätevesineuvonnasta ja neuvontahankkeiden laadunvarmennustehtävistä. Ulkopuolinen laadunvarmennus hankittiin ostopalveluna LUVY:stä, jossa laatuvastaavana toimi Virve Ståhl, haja-asutusalueiden jätevesien asiantuntija. Vuosien kiinteistökohtaisen neuvontakokemuksen lisäksi LUVY on kehittänyt Jässi-hankkeiden käyttämän neuvonta- ja kartoituskäyntien toimintamallin. Laatupalveluihin on sisältynyt neuvojien koulutus ja perehdytys. Lisäksi neuvojat ovat voineet osallistua keväisin Suomen ympäristökeskuksen järjestämään neuvojien tekniikkapäivään. Hankkeen toimintaan kuuluu myös yhtenä osana yhteistyö alueen ympäristövalvonnan kanssa, mikä osaltaan takaa annettujen neuvojen asianmukaisuuden ja on luonnut tärkeän pohjan hankkeen onnistumiselle.

Vastaava jätevesineuvoja on suorittanut LUVY:n kolmipäiväisen perehdytyskoulutuksen Lohjalla vuonna 2016 ja osallistunut vuonna 2017 Ympäristöhallinnon hajajätevesipäivään sekä SYKE:n neuvojakoulutukseen. Lisäksi hän osallistui toukokuussa 2018 ja 2019 SYKE:n järjestämään Haja- asutuksen jätevesineuvojien lakipäivään.

2.4 Yhteistyö

Hankkeen toiminta on perustunut kaikkina vuosina yhteistyöhön hankealueen kuntien ja Lappeenrannan kaupungin kanssa. Lappeenrannan kaupunki oli sitoutunut tukemaan hankkeen toteutusta jätevesilausuntoja ja tarkastuksia tekevän henkilön virkatyönä. Kaupunki osallistui hankkeen toteuttamiseen ohjausryhmätyöskentelyn muodossa. Neuvonta-alueiden materiaalin päivittämistä on myös toteutettu yhteistyönä. Lisäksi hankkeen aikana on ollut mahdollisuus vaihtaa kokemuksia ja keskustella tulkinta-asioissa. Neuvontakäynneillä kerätyt kartoitustiedot on toimitettu vuosittain hankkeen toimesta ympäristöviranomaisen käyttöön niiden kiinteistöjen osalta, joiden omistajat ovat antaneet siihen luvan. Yhteistyö ympäristöviranomaisen kanssa on ollut luontevaa sekä molempia osapuolia hyödyttävää.

Ympäri Suomea toimivien Jässi-hankkeiden välistä yhteistyötä ja kokemustenvaihtoa on tehty kaikkina hankevuosina. Lappeenrannan seudun Jässi-hanke on tehnyt yhteistyötä myös

6 Lappeenrannan seudun ympäristötoimen PISA ja PISRA- vesistökunnostushankkeiden kanssa.

Vuosina 2011 – 2015 tehtiin tiivistä yhteistyötä Etelä-Karjalan Marttojen kanssa, jotka myös tekivät jätevesineuvontaa yleisneuvonnan ja tiedon jakamisen tasolla. Hyvin sujuneen yhteistyön ansiosta Marttojen kanssa on myös tämän jälkeen osallistuttu erilaisiin tapahtumiin yhdessä.

Lisäksi Saimaan Vesiensuojeluyhditys on toteuttanut parina kesänä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n kanssa yhteistyössä yhdistettyjä jätevesi- ja kaivovesineuvontapisteitä kesätoreilla.

3. Kulut ja rahoitus

Kaakkois-Suomen ELY-keskus myönsi yhdistykselle valtion harkinnanvaraista neuvonta-avustusta 28 805 € ajalle 28.11.2018  31.1.2020. Lisäksi SVSY osallistui hankkeen kustannuksiin 1 000 € osuudella ja Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 3 000 € osuudella, eli hankkeen omarahoitus oli yhteensä 4 000 €. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 32 805 €. Toteutuneet kokonaiskulut olivat 30 913,78 € eli 94 % budjetoidusta (taulukko 1).

Taulukko 1. Hankkeen kokonaisbudjetti ja budjetin toteuma. Luvut pyöristettynä.

Budjetti Toteuma Toteuma, %

Palkka- ja henkilöstökulut 19 000 20 164 106 %

Matkakulut 1 600 987 62 %

Vuokrakulut 1 050 1 249 119 %

Hankehallinto 6 450 5 555 86 %

Muut kulut 4 750 2 959 62 %

YHTEENSÄ 32 805* 30 914 94 %

* josta omarahoitusosuutta 4 000 €.

Hankkeen kulut muodostuivat suurimmalta osin palkka- ja henkilöstökuluista, jotka olivat n. 64 % kokonaiskuluista. Hankehallinnosta muodostui toiseksi suurin osuus ja ne olivat noin 18 % kaikista kuluista.

4. Tiedotus ja yleisneuvonta

Hankkeessa on pyritty yleisneuvonnalla tavoittamaan myös ne asukkaat joille ei ole tehty kiinteistökohtaista neuvontaa tai jotka ovat saaneet neuvontaa jo aiemmin vanhempien säädösten mukaan. Jässi-hankkeessa on myös keskitytty vuosien varrella muuttuneiden säädösten takia ajankohtaisista asioista tiedottamiseen. Yhtenä tiedotuksen väylänä on käytetty Jässi-hankkeiden yhteisiä verkkosivuja osoitteessa www.jatevesihanke.fi. Verkkosivuille on koottu tietoa jätevesiasiasta, neuvontamateriaaleja sekä ajankohtaista tietoa hankkeesta, lainsäädännöstä ja neuvonnasta. Lisäksi vuosina 2017 – 2019 hankkeessa on hyödynnetty Saimaan vesiensuojeluyhdistys Ry:n facebook -sivuja, jossa on tiedotettu haja-asutusalueiden jätevesienkäsittelyyn liittyvistä asioista, hankkeen kuulumisista ja tapahtumista joissa jätevesineuvoja on mukana. Kesällä 2019 laadittiin facebook-kampanja yhteistyössä Suomen Vesiensuojeluyhdistysten liiton kanssa, jossa julkaistiin (heinäkuu – syyskuun alku) kymmenen

7 jätevesiin liittyvää tietoiskua. Lisäksi hankkeella on ollut Etelä-Karjalan kylät ry:n kyläkirjeessä tiedote saatavilla olevasta neuvonnasta (toukokuu – lokakuu).

4.1 Lehdistötiedotteet ja mainokset

Hankkeella oli kevään ja kesän mittaan mainoksia paikallisissa lehdissä. Kesän alussa mainostettiin yhdessä Imatran seudun Jässi-hankkeen kanssa saatavilla olevasta neuvonnasta Kaakon viestinnän kesälehdessä. Lisäksi osasta yleisneuvontatapahtumista on ollut mainosta lehdissä (hankkeen maksamia tai muiden toimijoiden kustantamia).

Hanke julkaisi kaksi lehdistötiedotetta, joiden tavoitteena oli jakaa ajankohtaista ja asiantuntevaa tietoa haja-asutusalueiden kiinteistönomistajille. Asiapitoiset tiedotteet käsittelivät aiheita haja- asutuksen jätevesistä ja lainsäädännön määräajasta sekä tarjolla olevasta neuvonnasta.

Tiedotteilla pyrittiin tarjoamaan ajantasaista tietoa jätevesistä ja neuvonnasta kiinteistönomistajille sekä paikallisen median käyttöön. Lehdistötiedotteet on koottuna kaikkien saataville aiempien vuosien tiedotteiden kanssa hankkeen verkkosivuille.

Hankkeen julkaisemat tiedotteet:

 Jätevesineuvonta jatkuu Lappeenrannan seudulla lokakuun loppuun(28.5.2019).

 JÄTEVESINEUVONTAHANKE PÄÄTTYYY LAPPEENARNNAN SEUDULLA – Yhdeksän vuoden neuvonta kootaan loppuseminaariin marraskuussa (18.10.2019).

4.2 Neuvontapisteet tapahtumissa

Neuvontapisteen tarkoituksena on tuoda neuvontaa sinne, missä asukkaat liikkuvat ja olla

tavoitettavissa myös niille kiinteistönomistajille joille ei ole tarjottu kiinteistökohtaista neuvontaa.

Neuvontapisteellä on mahdollista saada henkilökohtaista neuvontaa aikaa varaamatta. Vuonna 2019 hanke osallistui yhteensä kymmeneen eri tapahtumaan neuvontapisteellään. Yleisneuvontaa annettiin seuraavissa tapahtumissa:

 K-Rauta kevätpäivät jätevesiviikolla, Lappeenranta (8.5.2019)

 LV-putkiasiat ja Hanakat, Jätevesipäivä (24.5.2019)

 Talousvesi ja jätevesipäivä, Taipalsaaren M-market edusta (3.6.2019)

 Talousvesi ja jätevesipäivä, Savitaipaleen tori (5.6.2019)

 Talousvesi ja jätevesipäivä, Lemin K-marketin edusta (5.6.2019)

 Talousvesi ja jätevesipäivä, Luumäen tori (11.6.2019)

 Lemin iltatori, kunnan toriparlamentti (26.6.2019)

 Kuuksenenselkä kuntoon-hankkeen juhlatapahtuma, Lemi Jalkosalmen ranta (6.7.2019)

 Talousvesi ja jätevesipäivä, Joutsenon tori (11.7.2019)

 Greenreality karnevaalit, Lappeenranta kansalaistori (29.8.2019)

8 Neuvontaa annettiin eri tapahtumissa yhteensä 51 henkilölle. Kävijöitä tapahtumaa kohden oli keskimäärin samaa suuruusluokkaa kuin aiempinakin vuosina pidetyissä yleisneuvontapisteissä.

Asiakaskontaktissa kysyttiin useimmiten oman järjestelmän kelvollisuudesta ja uudistamisen määräajasta. Useimmiten neuvoja kysyttiin vapaa-ajankiinteistöille. Kaikkia asiakkaita pyrittiin muistuttamaan selvityslomakkeen täytöstä nykyisen jätevesijärjestelmän osalta ja lomake annettiin tarvittaessa myös asiakkaan mukaan. Neuvontapisteillä kävi myös ihmisiä, jotka hakivat pelkästään tarjolla ollutta materiaalia.

4.4 Puhelin- ja sähköpostineuvonta

Puhelin- ja sähköpostineuvontaa markkinoitiin Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry:n facebook sivuilla, Jässi-hankkeen ja Saimaan vesiensuojeluyhdistyksen verkkosivuilla sekä kesän alussa Etelä- Karjalan alueen kattavalla maksetulla mainoksella (yhteinen Imatran seudun Jässi-hankkeen kanssa). Lisäksi kuntien rakennusvalvojia informoitiin tarjolla olevasta neuvonnasta. Tietoa neuvonnasta oli myös parissa paikallislehden jutussa sekä Etelä-Karjalan kylät kyläkirjeessä välillä toukokuu-lokakuu. Neuvojien yhteystiedot olivat myös esillä hankkeen verkkosivuilla. Neuvontaa markkinoitiin aiempia vuosia enemmän. Puhelin- ja sähköpostineuvontaa annettiin hankkeen aikana (yht. 119 kpl). Useimmiten kysyttiin vapaa-ajan asunnon jätevesien käsittelystä ja erityisesti siitä mitä kantovesikohteilta vaaditaan tai miten vaatimukset muuttuu, jos varustelua parannellaan.

5. Kiinteistökohtainen neuvonta 5.1 Toimintamalli

Kiinteistökohtaisten neuvontakäyntien toimintamalli perustui LUVY:n kehittämään neuvonta- ja kartoituskäyntien toimintamalliin, joka on ollut käytössä Lappeenrannan seudun neuvontahankkeissa vuodesta 2011. Toimintamallissa yhdistyy sekä neuvonta, että kartoitustyö.

Toimintamallin etuna on, että neuvonnan yhteydessä voidaan kustannustehokkaasti kerätä tietoa neuvonta-alueiden jätevesienkäsittelyn tilasta.

Aiempina hankevuosina neuvontaa on tarjottu systemaattisesti valikoiduille neuvonta-alueille ns.

nuohoojatekniikan avulla. Vuoden 2019 hankkeessa muista vuosista poiketen kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä tehtiin ainoastaan pyynnöstä.

Neuvonta- ja kartoituskäynnillä selvitettiin kiinteistön jätevesijärjestelmän tilanne yhdessä asukkaan kanssa ja silmämääräisesti tarkastelemalla. Käytössä olevaa jätevesijärjestelmää verrattiin lainsäädännön vaatimuksiin ja arvioitiin järjestelmän uusimistarve. Tiedot kiinteistön jätevesijärjestelmästä kerättiin kartoituslomakkeelle (liite 2), johon koottiin myös muita taustatietoja kiinteistöstä. Kiinteistönomistajalle jätettiin käynnin päätteeksi arviolomake (liite 3), johon kirjattiin jätevesijärjestelmän uusimistarve neliportaisella arviointiasteikolla:

punainen: järjestelmä ei täytä asetuksen vaatimuksia ja se on uusittava 31.10.2019 mennessä (ranta- tai pohjavesialueet) tai erillisen aikataulun mukaan.

9 keltainen: järjestelmä vaatii pieniä kunnostustoimia ja/tai toimivuuden seurantaa.

vihreä: järjestelmä on nykyisellään kunnossa.

sininen: vähäinen jätevesimäärä, arvion yhteydessä voitiin antaa myös kehotus pienistä parannustoimista.

Neuvonta- ja kartoituskäynnit suoritettiin toimintamallin mukaisesti räätälöiden ohjeet kuitenkin kiinteistön tarpeiden mukaan. Mikäli kiinteistön jätevesijärjestelmä oli uusimisen tarpeessa, esiteltiin omistajalle vaihtoehtoisia järjestelmätyyppejä ja kerrottiin uusimisprosessin oikeasta etenemisjärjestyksestä. Kaikilla kiinteistöillä esiteltiin lisäksi nykyisen järjestelmän vaatimat huoltotoimenpiteet ja ohjeistettiin toimenpiteiden dokumentoinnista.

5.2 Neuvontamateriaali

Neuvontamateriaalina hyödynnettiin Suomen vesiensuojeluyhdistysten liiton aineistoja (SVYL).

Käytössä olivat uudistetut Jätevesiopas – verkkosivut ja Jätevesiopas-esite sekä Jässi-hankkeen (2017 uudistettu) laatima Kesämökin jätevesiopas. Tukimateriaalina käytettiin myös Suomen ympäristökeskuksen tuottamaa materiaalia. Aluekohtaisten neuvontamateriaalien pohjina on käytetty LUVY:n laatimia neuvontamateriaaleja. Jässi-hankkeelle vuonna 2011 tehdyt alue- ja kuntakohtaiset neuvontamateriaalit päivitettiin kuntien viranomaisten antamien tietojen mukaisesti. Neuvontakäynnillä kiinteistön omistajalle jätettävä neuvontapaketti räätälöitiin aina tapauskohtaisesti. Jaettavia materiaaleja olivat:

 Jätevesiopas (SVYL)

 Jätevesijärjestelmän selvityslomake (SVYL)

 Kesämökin jätevesiopas (Jässi -hanke)

 Järjestelmien yleiset käyttö- ja huolto-ohjeet (SVYL)

 Toimenpidepäiväkirjamalli (LUVY)

 Kuntakohtainen etenemisohje yhteystietoineen uudistamistarpeessa oleville kohteille (Jässi-hanke)

 Lista Etelä-Karjalan alueella toimivista jätevesisuunnittelijoiden yhteystiedoista (Jässi- hanke)

 Lista Etelä-Karjalan alueella toimivien jätevesiurakoitsijoiden yhteystiedoista (Jässi-hanke) Tarvittaessa kiinteistölle annettiin ohjeita joko suullisesti tai kirjallisesti ulkohuussin kunnostamisesta ja huussin jätösten jälkikompostoinnista, yksinkertaisen maaperäkäsittelyn rakentamisesta, sakokaivolietteiden kiinteistökohtaisesta käsittelystä sekä kunnallisista määräyksistä.

10

5.3 Neuvontakäynnit

Pyyntökäyntejä tarjottiin koko hanke alueelle lukuun ottamatta Luumäen kuntaa. Käynti oli mahdollista varata sekä vakituiselle kiinteistölle että vapaa-ajan kiinteistölle. Pyyntöjä kiinteistökohtaiselle neuvontakäynnille tuli ympäri hankealuetta ja käyntejä tehtiin yhteensä 27 kpl. Näistä 12 kpl oli vapaa-ajan kiinteistöjä, kahta kohdetta oltiin muuttamassa vapaa-ajan käytöstä vakituiseen käyttöön ja 13 paikoista oli vakituisia asuinkiinteistöjä. Kiinteistökäyntien lisäksi kaksi neuvonta-asiakasta kävi toimistolla keskustelemassa jätevesiasioista tuoden mukanaan piirustukset.

Neuvotuista kohteista 13 kpl arvioitiin olevan akuutin uudistamisen tarpeessa ja näistä 11 oli määräaikaan mennessä uudistettavia eli ranta- tai pohjavesialueella sijaitsevia. Kahdella kohteella järjestelmä vaati pienempiä kunnostustoimia ja/tai seurantaa. Yksi kohteista arvioitiin kunnossa olevaksi ja kolme kohteista luokiteltiin vähäisen jätevesimäärän kohteiksi.

Uudistamistarpeessa olevista jätevesijärjestelmistä lähes kaikki olivat pelkkiin sakokaivokäsittelyihin perustuvia. Yhdellä kohteella oli pohjavesialueella oleva imeytyskenttä, mikä katsotaan ympäristönsuojelumääräysten sekä ympäristönsuojelulain perusteella määräysten vastaiseksi. Keltaisen arvion saaneista kohteista tarvittavia toimenpiteitä oli fosforinpoiston tehostaminen, puuston poisto kentän läheisyydestä sekä imeytyskentän seuranta/uusiminen lähivuosina.

5.5 Annetut toimenpide-ehdotukset

Asukkaille annettiin tapauskohtaisesti myös erilaisia toimenpide-ehdotuksia oman jätevesijärjestelmän parantamiseksi. Toimenpide-ehdotukset koskivat pääasiassa vähäistä suurempien jätevesimäärien kiinteistöjä, mutta neuvoja järjestelmän pienistä parannustoimista annettiin myös vähäisen jätevesimäärien kiinteistöille. Jokaista kiinteistön omistajaa kehotettiin perehtymään omaan järjestelmäänsä ja tekemään jätevesiselvitys sen puuttuessa. Myös huoltotoimenpiteistä ja toimenpiteiden kirjaamisesta ohjeistettiin. Uudistamistarpeessa olevilla kohteilla neuvottiin asukasta ottamaan yhteyttä jätevesisuunnittelijaan sekä ohjeistettiin toimenpidelupaprosessissa. Lista suunnittelijoiden ja jätevesiurakoitsijoiden yhteystiedoista jätettiin asukkaalle tiedoksi.

Neuvoja ei ottanut suoraan kantaa valittavaan jätevesijärjestelmään tai suositellut mitään tiettyä mallia tai valmistajaa. Kiinteistönomistajille esiteltiin heidän kiinteistölleen sopivat mahdolliset käsittelyjärjestelmät ja niitä pyrittiin tuomaan esille mahdollisimman laajasti. Vaihtoehtojen pois rajaamiseen vaikuttavista määräyksistä ja tekijöistä keskusteltiin asukkaan kanssa. Asukkaalle kerrottiin muun muassa vaadittavien huoltotoimenpiteiden ja omien vedenkäyttöön liittyvien kulutustottumusten vaikuttavuudesta järjestelmän valintaan. Neuvontaa saaneista kohteista 5 sijaitsi pohjavesialueella ja 15 ranta-alueella (100 m rannasta).

11

6. Hankkeen tuotokset

Lappeenrannan seudulla on yhdeksän erillistä neuvontahanketta SVSY:n toimesta vuosina 2011 – 2019. Hankkeet eivät ole toimineet yhtäjaksoisesti, mutta niiden toteutus on pidetty lähes samanlaisena vuodesta toiseen (poikkeuksena vuosi 2019) sekä eri hankkeiden tulokset on koottu yhdenmukaisesti. Yhdenmukainen raportointi on mahdollistanut kattavan tietopankin kartuttamisen, johon on saatu kerättyä laajalti tietoa Lappeenrannan seudun jätevesien käsittelyn tilasta.

Hankkeessa on laadittu vuosittain monenlaisia koosteita kiinteistökäynneillä kartoitetusta tiedosta sekä neuvonnasta saadusta palautteesta. Keskeisin raportti on ollut vuosittain koottava tilannekatsaus mikä on kyseessä olevan vuoden kartoitus- ja neuvontakäyntien tulosten pohjalta tehty kooste jätevesien käsittelyn tilasta. Vuoden 2019 neuvonnasta ei ole tehty tilannekatsausta, sillä kiinteistökohtaista neuvontaa tarjottiin vain pyynnöstä ja neuvontamäärä jäi pieneksi. Lisäksi hanke on kerännyt Suomen ympäristökeskuksen 2014 laatimaa palautekyselyä. Palautekyselyssä on tiedusteltu jätevesijärjestelmien uusimisen tilanteesta ja neuvonnan vaikuttavuudesta. Vuonna 2018 neuvontaa saanneilta kerätty kysely on liitteenä 3.

Hanke julkaisi kaikista vuosina 20112013 läpikäydyistä neuvonta-alueista aluekortiston verkkosivuillaan marraskuussa 2013. Tämän jälkeen aluekortistoa on päivitetty vuosittain vuosina 2014 – 2018. Yhteensä aluekortteja löytyy nyt 67 eri neuvonta-alueesta, jotka on käyty läpi Lappeenrannan seudun Jässi-hankkeen puitteissa. Kaikki neuvonta-alueet on esitetty kuvassa 2.

Aluekortisto luotiin aluekohtaisten tietojen käsittelyn ja vertailun helpottamista varten ja ne korvasivat aiemmin neuvonta-alueista laaditut useampisivuiset alueraportit. Aluekorteissa jokaisesta neuvonta-alueesta on laadittu yksisivuinen, havainnollinen yhteenveto, jossa esitellään neuvonta- ja kartoituskäyntien tulokset. Aluekortit on linkitetty Googlen karttapohjaan hankkeen verkkosivuilla, josta eri neuvonta-alueiden sijoittuminen hankealueelle on helposti havaittavissa.

Kortisto on esitetty kokonaisuudessaan Jässi-hankkeen verkkosivuilla (www.jatevesihanke.fi/lappeenranta) sekä vuoden 2018 loppuraportissa.

12 Kuva 2. Kaikki Jässi-hankkeiden aikana vuosina 2011 – 2018 neuvotut alueet.

7. Johtopäätökset

Lappeenrannan seudun Jässi-hankkeissa on saatu tehtyä neuvontaa yhteensä jo noin 3300 kohteella. SVSY on toiminut jätevesineuvontaa tarjoavana tahona jo yhdeksän kesää Lappeenrannan seudulla ja on näin vakiinnuttanut asemansa luotettavana neuvonnan tarjoajana.

Vuonna 2019 kartoitus- ja neuvontakäyntejä tehtiin aiemmista hankevuosista poiketen vain pyynnöstä. Lisäksi tarjottiin neuvontaa puhelimitse ja sähköpostilla. Neuvontapiste pystytettiin kymmeneen eri tapahtumaan ja tiedotusta tehtiin hankkeen omilla verkkosivuilla, Saimaan vesiensuojeluyhdistyksen verkkosivuilla ja Facebookissa sekä yleiseen jakoon tarkoitetuilla tiedotteilla ja paikallislehtimainoksin. Vuoden 2019 hanke on turvannut neuvonnan jatkuvuuden ja ajantasaisuuden tilanteessa jossa jätevesilainsäädännön asettama siirtymäaika on päättynyt lokakuun lopussa 2019.

13 Hanke on kaikkina toimintavuosinaan pyrkinyt edistämään jätevesien käsittelyn tehostamista erityisesti herkillä alueilla. Lisäksi hankkeen tavoitteena on ollut tarjota ajantasaista tietoa jätevesien käsittelystä vuosien saatossa muuttunutta lainsäädäntöä seuraten. Lainsäädännön vaatimusten lisäksi kiinteistönomistajille on pyritty tarjoamaan tietoa myös järjestelmien huollosta sekä huonokuntoisten jätevesijärjestelmien vaikutuksista lähivesistöihin, talousvesikaivoihin ja muuhun lähiympäristöön, jotta uusimistoimenpiteisiin on voitu kannustaa muillakin perusteilla kuin lainsäädännön velvoittamana.

Lappeenrannan seudulla jätevesineuvontaa on tarjottu vakituisille asukkaille sekä mökkiläisille 67 eri neuvonta-alueella vuosina 2011 - 2018. Neuvontaa on saatu suoritettua kattavasti suurimmalla osalla herkistä alueista. Yleisneuvontapisteillä tapahtumissa, tiedotuksella ja puhelinneuvonnalla on vastattu sellaisten kiinteistöomistajien tarpeisiin, jotka eivät ole saaneet kiinteistökohtaista neuvontaa tai on neuvottu ennen lainsäädännön muutoksia.

Lainsäädännön siirtymäajan päätyttyä ei neuvonnan tarve tule kuitenkaan loppumaan. Suurin osa siirtymäajan piiriin kuuluvista kiinteistöistä ei ole edelleenkään uudistanut järjestelmäänsä vastaamaan nykylainsäädännön vaatimuksia. Lisäksi neuvonnan tarvetta voi edelleen olla esimerkiksi järjestelmien huoltoon, lykkäyksien hakemiseen sekä kuivanmaan kiinteistöjen järjestelmien uusimiseen liittyen.

Vuonna 2019 hanke pysyi budjetissa ja pääsi hankesuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin.

Alueen kunnat sekä Lappeenrannan kaupunki sitoutuivat omalla panoksellaan neuvontatyöhön, se on luonnut uskottavan pohjan neuvontajärjestölle.

8. Kirjallisuuslähteet

Haja-asutuksen jätevesineuvonnan järjestäminen vuonna 2019 -yleissuunnitelma. Ympäristöministeriön kuulutuksen liite.

Peuraniemi, M., Nikulainen, A., Mäensivu, K. & Tiainen, N. 2011: Jässi -jätevesihanke Etelä-Karjalassa, Loppuraportti 2011. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu 227/2012, Lohja 2012. 44s. + liitteet 9 kpl.

Peuraniemi, M., Sthål, V. & Virkkunen, H. 2016: Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke LINKKI 2015. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry: julkaisu 269/2016. Lohja 2016. 22s. + liitteet 9 kpl.

Peuraniemi, M. 2012: Neuvontatyön vaikuttavuuden arviointi ja parantaminen – loppuraportti. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry: julkaisu 229/2012. Lohja 2012. 28 s + liitteet 5 kpl.

14

LIITTEET

15

Liiteluettelo

Liite 1. Kartoituslomake Liite 2. Arviolomake

Liite3. Yhteenveto neuvonnan vaikuttavuuden arviointikyselystä, palautekysely 2019