T I E TE ES
S
ÄTA
A P TU H U
64
TIETEESSÄ TAPAHTUU 4/2005
Worldwatch-instituutti: Maailman tila 2005.
Gaudeamus, Helsinki 2005. 278 s.
Maailman tila 2005 on tukeva ihmiskunnan on- gelmia käsittelevä teos, jonka on aikaansaanut Worldwatch-instituutti tukeutumalla noin 300 asiantuntijan teksteihin, joita editorit ovat pyr- kineet saattamaan sisäisesti yhtenäiseen paino- asuun. On selvää, että työ on ollut vaikeaa ja käyttöön saatu materiaali sekä sisällöltään että laadultaan kirjavaa.
Kirjoittajien runsaus kuvastuu artikkelien pi- tuusvaihteluissa, niiden sisällön kattavuudes- sa ja tiedon syvyydessä sekä koko julkaisun ra- kenteessa. Tässä suhteessa teos todella muistut- taa lukuisten kirjoittajien luomaa Raamattua.
Tavoitteena työssä on antaa kuva ihmiskun- nan vakavista ongelmista ja ympäristön tilas- ta sekä niiden muutoksista vuonna 2005. Sisäl- tö koskettelee suurta lukumäärää eri tärkeys- järjestyksen ja laajuuden omaavia ongelmia lä- hinnä menneen kehityksen ja tämänhetkisen ti- lan muodossa. Käsittely on pääasiassa laadul- lista, vain hyvin harvoissa tapauksissa pyritään kvantitatiivisiin tarkasteluihin. Niihin paneu- dutaan parhaiten väestö- ja energiakysymyk- sissä. Niissäkään ei käytetä systeemiteknillistä voimakasta ja kvantitatiivista menettelytapaa.
Katse on suuntautunut nykyhetkeen ja mennei- syyden muodostamaan taustaan, nuoli ei juuri osoita tulevaisuuteen ja skenaarioihin.
Tulosten kannalta pidän tätä käsittelytapaa valitettavana. Se antaa tietenkin ”varmaa” tie- toa asioista, mutta todelliset ongelmat ovat usein vasta syntymässä ja muodostumassa ih- miskunnalle ja ympäristölle uhkaaviksi. Tule- vaisuuden tutkimuksella on kyllä ehkä huo- nohko maine sen eräissä tapauksissa ennusta- essa täysin vääriä tapahtumakulkuja. Tätä omi- naisuutta ei kumminkaan tulisi liioitella, sillä lyhyemmän ajan skenaariot ovat yleensä toteu- tuneet varsin hyvin valtaosissa tapauksia.
Toteutumisen laatua lisää kvantitatiivisen riskiteorian todennäköisyyslaskennallinen luonne sen sisäänrakennettuina omina epävar- muuksina. Tällaiset tarkastelut lisäisivät suu- resti kirjan mielenkiintoisuutta ja samalla kiin- nittäisivät lisääntyvää huomiota todella keskei-
siin ongelmiin niin luonnon kuin ihmiskunnan- kin kohdalla.
Järjestelmällisyyttä tulevien uhkien kuvailuun
Kirjan aiheet muodostuvat ”Vuoden aika- suorassa” esitetyistä ongelmista: Biodiversiteet- ti, Energia, Hallinto, Ihmisoikeudet, Kalakan- nat, Saasteet, Terveys, Luonnonkatastrofit, Me- ret, Aavikoituminen, Ilmasto, Villieläimet, Myr- kyt, Metsät, Tulokaslajit, Vesi, Jätteet ja Kau- pungistuminen.
Kuten luettelosta huomataan, oikestaan mi- tään ei esitetystä luettelosta puutu, aiheet ovat kaikki runsaasti lehdistössä käsiteltyjä ihmis- kunnan ja ympäristön vakavia uhkia. Todelli- nen haaste kirjoittajille onkin esittää näistä ai- heista jotakin uutta tai entistä syvällisempää.
Tämä ei kaikilta kirjoittajilta ole täysin onnis- tunut. Useat kirjoitelmat ovat hauskoja ja help- polukuisia esseitä ilman mitään ongelman pois- tamis- tai parannusehdotuksia, joita tämänlaa- tuisesta kirjasta tulisi löytyä. Tuntuu joskus sil- tä, että kirjoittajat eivät ole keksineet mitään pa- rannusehdotusta tai että he ehkä pelkäävät tu- levaisuutta siellä piilevien vaikeiden ja ehkä ratkaisemattomienkin ongelmiin vuoksi. Mie- lestäni tämä asenne olisi haitallinen ihmiskun- nalle. Meillä ja vain meillä on kyky joskin su- meana kuvana jollakin tavalla aistia ja kvanti- fioida tulevaisuuden tapahtumia. Vain ihminen voi myös niiden kulkuun joissakin tapauksissa vaikuttaa.
Ensiarvoisen tärkeätä on ja olisi saada tulevi- en uhkien kaoottiseen käsittelyyn hyvin harkit- tua järjestelmällisyyttä. Mitkä uhat ovat todel- la keskeisiä ihmiskunnalle ja luonnolle tai mo- lemmille? On helppo löytää eräitä keskeisiä uh- kia. Elintarvikkeiden riittävän tuotannon takaa- minen yhä kasvavalle väestölle, joka saavut- taa parissa vuosikymmenessä 8 miljardin rajan, on yksi keskeinen uhka. Ilman sen hallitsemis- ta kärsii myös luontokokonaisuus metsien hä- vityksen, aavikoitumisen, viljelysmaan loppu- misen ja saastumisen vuoksi. Toinen keskeinen uhka on energiatuotannon ylläpitäminen riit-
Vihreä Raamattu
Pekka Jauho
ET TI E E
ÄSS
TAPAHT UU
65
TIETEESSÄ TAPAHTUU 4/2005
tävän suurena ja saasteettomana. Kolmas uhka on megapoliksien syntyminen kehitysmaihin maaseudun tilanahtauden pakottamana ja sii- tä aiheutuva tautisuuden lisääntyminen. Nel- jäs suuri uhka on suuri sotainen konflikti, joka johtaa nykyaseilla toimittaessa suuriin väestö- ja eliömaailman tuhoutumisiin.
Näitä kysymyksiä on kosketeltu Maailman tila 2005 -teoksessa ja pyrin seuraavassa esittä- mään lyhyesti, kirjan esityksestä hieman poik- keavan käsitykseni niistä.
Elintarviketuotannon riittävyys
Kehitysmaiden väestön kasvu ja siihen liitty- vä kulutuksen yleinen lisääntyminen johtavat väistämättä laajoilla alueilla viljelysmaan puut- teeseen ja nälänhätiin. Jos ennustukset ilmaston lämpenemisestä toteutuvat, seuraa siitä puoles- taan vuoristojäätiköiden sulaminen ja niiden monsuunisateiden välillä vesivarastoina toimi- misen väheneminen. Sen vaikutuksesta satojen miljoonien ihmisten elintarvikehuolto vaikeu- tuu. Tämä on suuruudeltaan globaalinen ongel- ma. Paikallisempia, mutta tärkeitä ongelmia, ai- heuttaa puhtaan kastelu- ja juomaveden puut- tuminen.
Tuntuu mahdolliselta hallita elintarvikkei- den tuotannon muodostama ongelma tyydyttä- vällä tavalla, jos vain kyetään täyttämään mää- rätyt ehdot. Tärkeintä on tehdä sallituksi per- hesuunnittelu, joka teknillisesti on mahdollis- ta hoitaa riittävän halvalla, jos vain esteenä ole- vat uskonnolliset ja muut esteet saadaan raivat- tua pois. Maapallon asukasmäärän kasvun hil- litseminen on välttämätöntä myös jättimäisten 100 miljoonaa asukasta käsittävien megapolis- ten muodostumisen estämiseksi.
Juomaveden saatavuus on myös polttava on- gelma, joka on johtanut useihin konflikteihin ja joka tulevaisuudessa kärjistyy. Kysymys ei ole yksinomaan juoma- ja kasteluveden puutteesta vaan niiden varojen epäedullisesta jakautumas- ta Maapallolla. Baikalin järvi, joka on ylivoimai- sesti suurin makean veden varasto Maapallolla, on vaikeasti hyödynnettävissä laajemmin.
Globaaliseksi ongelmaksi voivat muodostua, ja ovat jo osittain muodostuneetkin, suuret vä- estön liikkeet. Vaikutuksistaan vaikeasti ennus- tettava ilmastomuutos voi parissa kymmenes- sä vuodessa aikaansaada tilanteen, joka väistä- mättä johtaa suuriin väestön siirtymisiin.
Energiatuotannon jatkuvuuden takaaminen
Energiatuotannon ongelmia on suhteellisen hyvin valotettu Maailman tila 2005 -teoksessa.
Energian häiriötön saatavuus on nykymuotoi- sen inhimillisen elämän jatkumisen ehdoton edellytys. Yhteiskuntamme on niin riippuvai- nen kuljetussuoritteista, teollisuustuotannon energian käytöstä, elintarvikkeiden tuotannon lannoitusaineista ja kiinteistöjen lämmitykses- tä, että jo muutaman päivän katkos johtaa mel- kein sietämättömiin vaikeuksiin ja vaatii myös inhimillisiä uhreja. Kivihiiltä ja muita vähem- piarvoisia energiamineraaleja on kyllä riittäväs- ti tarpeen pitkäaikaiseen tyydyttämiseen, puu- tetta tulee olemaan lähivuosikymmeninä öljys- tä ja maakaasusta.
Öljyä arvioidaan olevan nykykäytöllä noin viideksikymmeneksi vuodeksi. Varat ovat kui- tenkin keskittyneet Lähi-itään ja Venäjälle. Va- rojen ja kulutuksen jakautumat poikkeavat siis huolestuttavasi toisistaan. Yhdysvallat, joka on suurin käyttäjä per capita, on melkein tyh- jäksi pumpattu omista kaupallisista öljyvarois- ta. Tästä johtuen se joutuu tuomaan yhä enene- vän määrän öljystään Venezuelasta, Venäjältä ja Lähi-idästä. Euroopan Pohjanmeren varat ovat loppumassa ja tuotanto siirtymässä yhä syvem- piin meriin ja arktiselle alueelle. Siellä tuotetun öljyn hinta on moninkertainen verrattuna ny- kyisiin hintoihin. Hinta määräytyykin lähitule- vaisuudessa Venäjän ja Arabimaiden käyttäyty- misestä, ei niinkään markkinatalouden lainalai- suuksista. On hyvä pitää mielessä Yhdysvaltojen nk. Carterin oppi, jonka silloinen ulkoministeri Kissinger ilmaisi muodossa: ”A major conflict in Near East is casus bellii for United States”
Öljyn, joka on ollut lukuisten sotien ja myös rikkauksien lähde, häiriintymätön saatavuus on energian tuotannon, kemiallisen teollisuu- den, liikenteen ja maaviljelyksen toimimisen ehdoton edellytys. Se saatavuus tulevaisuudes- sa käy kuitenkin yhä vaikeammaksi ja nykyis- tä huomattavasti kalliimmaksi. Kukaan ei pys- ty ennustamaan kuinka nopeasti tämä tapahtuu ja miten hinta käyttäytyy. Kehitys on kummin- kin niin lähellä, että siihen on viisasta valmis- tautua.
Aikataulullisesti ainoa riittävän nopea kei- no on öljyn säästäminen. Öljyn hinnan on täs- tä johtuen annettava nousta niin, että autojakin aletaan vähitellen myydä mainostamalla niiden vähäistä polttoaineen kulutusta! Koska tuotan- to keskittyy yhä enemmän Arabimaihin, on vii-
T I E TE ES
S
ÄTA
A P TU H U
66
TIETEESSÄ TAPAHTUU 4/2005
saalla ja kaukonäköisellä politiikalla pyrittävä säilyttämään luottamukselliset ja molemman- puoliseen kunnioitukseen perustuvat suhteet näiden maiden ja EU:n sekä Yhdysvaltojen vä- lillä. Sota ei ole pysyvä ratkaisu tähän pulmaan.
Meillä on nimittäin käytettävissä liian vähän ai- kaa siirtymiseen vähemmän öljyä kuluttavaan tuotantorakenteeseen, jotta voisimme välttyä vakaviltakin kriiseiltä.
Kaasua on enemmän käytettävissä kuin öljyä.
Se kelpaa energiaraaka-aineeksi, mutta ei samas- sa määrin kuin öljy esimerkiksi kemiallisessa teollisuudessa. Kaasua on pakko kuljettaa pää- asiallisesti putkistojen avulla. Se voidaan kyllä nesteyttää ja laivakuljetuksena tuoda kulutuk- seen kaasuksi keittämisen jälkeen. Menetelmä on teknillisesti mahdollinen, mutta kustannuk- set pyrkivät nousemaan liikaa yleisesti käytettä- välle tuotteelle. Tämänkin tuotteen kohdalla oi- kea menettely on säästäminen ja järkevä käyttö.
Kulkutautien uhka
Väestön tiheyden kasvu, nälänhädät, juoma- ja kasteluveden puute ja nopean liikkumisen aiheuttama tautien pandeeminen leviäminen ovat yhdessä huomattavan suuri uhkatekijä. Ti- heässä asuminen kosketuksessa lintukarjaan ja sikoihin muodostaa puolestaan viruksille rei- tin, jota myöten alun perin vain linnusta lin- tuun tarttuva virus tai bakteeri siirtyy sikaan, joka tunnetusti muistuttaa niin huomattavas- ti ihmistä, että sian toimiessa taudinaiheuttaja- na ihmiseen, sairaus alkaa levitä ihmisestä ih- miseen. Tällainen tilanne on vaarallinen tilan- teessa, jossa tartunnan saanut esimerkiksi len- tämällä siirtyy sairaana, mutta vielä oireilemat- tomana, tautipuhtaaseen ympäristöön ja aihe- uttaa hillitsemättömän taudin leviämisen Mus- tan surman tavoin. Tilanne on entistäkin uhkaa- vampi, jos ei ole olemassa valmiina rokotteita tautia vastaan. Rokotteiden kehittäminen, jos se ylipäätään on mahdollista, vie aina pitkähkön aikaa, koska ne pitää myös testata suurilla imet- täväisillä ja lopuksi ihmisellä.
Megapolikset ovat myös huonoine hygiee- nisine ympäristöineen omiaan lisäämään tau- tisuutta. Näiden jättiläiskaupunkien sosiaalis- ta rakennetta, elintarvike- ja energiahuoltoa sekä asumis- ja kuljetusongelmia tulisi etukä- teen pyrkiä selvittämään tavoitteena niiden toi- mivuuden lisääminen ja asukkaiden viihtyvyy- den parantaminen.
Sotaiset konflikti
Sotaisia konflikteja ei voida estää. Sen on histo- ria osoittanut, vaikka yleinen väite on, ettei his- torian perusteella voi mitään ennustaa. Lievem- pi muotoilu onkin, että vakavien konfliktien to- dennäköisyys ei ole nykyisessä maailmantilan- teessa nolla. Maailma on täynnä aseita, pieniä tuliaseita, tykkejä, raketteja, ohjuksia ja lento- pommeja sekä niitä kantavia panssaroituja ajo- neuvoja, laivoja, sukellusveneitä, lentokoneita ja laukaisuvalmiita ballistisia raketteja. Kaikil- la maalienohjaamismenetelmillä on erinomai- nen tarkkuus, pitkä kantomatka ja suuri tuho- voima. Koskaan ennen ei maailmassa ole ollut näin suurta asepotentiaalia. Se on myös tehok- kaasti vastustanut kaikkia aseista riisumispyr- kimyksiä. Ei edes ydinaseiden lukumäärän pie- nentäminen nykyisestä ”overkill” määrästä in- himillisemmäksi ole onnistunut.
Nykyaikainen sota on suuria tappioita ai- kaansaava paitsi ihmismenetyksinä myös ras- kaina ympäristörasituksina. Sodassa vaikene- vat kaikki ympäristöarvot ja myös kulttuuri- arvot. Ei tavallinen sotamies eikä upseerikaan ymmärrä tuhansia vuosia vanhojen rakennel- mien kulttuuriarvoja.
Kattava yleisteos
Maailman tila 2005 on sisällöltään kattava ja tär- keimpiä ongelmia kartoittava yleisteos. Eräissä osioissa se menee syvällekin, erikoisesti ener- gia-alan ongelmia on käsitelty monipuolisesti säilyttäen vihreä näkökulma, joka näkyy erityi- sesti nuivana suhtautumisena ydinenergiaan.
On hyvä muistaa, että uuden ydinenergiatuo- tannon rakentaminen vie noin viisi vuotta, tästä syystä on toimiin ryhdyttävä jo ennen varsinai- sen energiakriisin puhkeamista. Aina on muis- tettava energiajärjestelmän erittäin suuri jäyk- kyys. Jos energiajärjestelmän muutoksen no- peus ylittää 5 %, syntyy suuria pääomatappioi- ta poistamattoman laitteiston joutuessa toimet- tomaksi. Tämä haittaisi myös uusien muiden energiatuotantomuotojen rakentamista.
Tulevaisuudessakin tarvitaan sekä tämän- hetkisen tilanteen kriittistä arviointia ihmis- kunnan tulevaisuuden että ympäristöongelmi- en osalta. Olisi suotavaa, että tulevissa vihreissä raamatuissa katse tulevaisuuteen ja toimivien vaihtoehtojen esittäminen saisi nykyistä suu- remman painoarvon.
Kirjoittaja on akateemikko.
