• Ei tuloksia

"Yleissivistävää ja hyödyllistä" : Haastattelututkimus kansanopisto-opettajien opetustavoitteista viestintälinjoilla

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa ""Yleissivistävää ja hyödyllistä" : Haastattelututkimus kansanopisto-opettajien opetustavoitteista viestintälinjoilla"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

Helsingin yliopisto - Helsingfors universitet - University of Helsinki

ID 2007-82 Tiedekunta-Fakultet-Faculty

Valtiotieteellinen tiedekunta

Laitos-Institution-Department

Viestinnän laitos

Tekijä-Författare-Author

Lindroos, Outi Terttu Kaarina

Työn nimi-Arbetets titel-Title

"Yleissivistävää ja hyödyllistä" : Haastattelututkimus kansanopisto-opettajien opetustavoitteista viestintälinjoilla

Oppiaine-Läroämne-Subject

Viestintä

Työn laji-Arbetets art-Level

Pro gradu

Aika-Datum-Month and year

2007-03-15

Sivumäärä-Sidantal-Number of pages

71 s., 1 liites.

Tiivistelmä-Referat-Abstract

Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen kansanopisto-opettajien näkemyksiä opetustavoitteista lukuvuodenmittaisilla viestintälinjoilla. Seitsemän haastattelua sisältävä tutkimusaineistoni on kerätty teemahaastattelun menetelmällä.

Työssäni esitän kolme tutkimuskysymystä: viestinnän opetuksen keskeisemmistä tavoitteista, kansanopistojen yhteisöllisyydestä ja viestinnän kansanopisto-opettajan ammatillisuudesta. Näkökulmani on fenomenologis-hermeneuttisen tutkimusperinteen mukainen. Toivon saavani myös haastattelemieni opettajien äänenpainot kuuluviin.

Kansanopistot ovat pohjoismainen ilmiö. Suomen ensimmäinen kansanopisto perustettiin sisäoppilaitokseksi vuonna 1888. Siitä lähtien ne ovat tarjonneet vapaatavoitteista opetusta osana vapaata sivistystyötä. Aikuiskoulutus vapautettiin 1980-luvulla valtakunnallisista

opetussuunnitelmista. Siitä syystä kansanopistojen kurssitavoitteet suunnitellaan nyt opisto- ja oppiainekohtaisesti, kysynnän mukaan. Vaikka opiskelijamäärät ovatkin huippu vuosista vähentyneet, viestintä on ollut yksi kansanopistojen suosituimmista oppisisällöistä eri muodoissaan.

Tulkintani apuna käytän yhtäältä kasvatustieteiden jäsennystä erityisesti tietokäsityksistä ja toisaalta kahta erilaista viestinnän selitysmallia.

Tietokäsitysten jäsennyksessä osana oppimiskäsitystä seuraan Risto Patrikaisen ajattelua. Viestinnän selitysmallien lähteenä ovat Dennis McQuail, James Carey ja Osmo A. Wiio.

Työn pyrkimyksenä on peilata opettajien viestinnän opetukselle asettamia tavoitteita ja heidän kertomiaan kuvauksia kansanopistojen opetustyön arjesta, edellä kuvattua viitekehystäni vasten.

Vastaan tutkimuskysymyksiini kokoavasti laadullisen sisällönanalyysin avulla. Laadulliseen kirjoitusprosessiin perehdyin Sirkka Hirsjärven ja Helena Hurmeen ohjaamana.

Kysymykseeni kansanopiston viestinnän opettajankokemukseen ammatillisuudesta, vastaan osaamisen usein muotoutuvan media-alan työkokemuksen kautta. Moni opettaja kertoi olevansa viestinnän ammattilainen ja toimivansa käytännöllisen oppisisällön parissa pikemminkin opiskelijansa ohjaajana, varsinaiseksi opettamiseksi mielletyn toiminnan sijaan. Ammatillisuuden kuvauksessa korostui myös media-alan työnkuvien nopea ja jatkuva muutos

Tulkintatyöni tuloksena päädyin asettamaan viestinnän opetuksen tapoja ja tavoitteita rakentamalleni jatkumolle. Sen yhdessä päässä on viestintäosaamisen ammattimaista käyttöä tiedon siirtämiseen. Toisessa taas yleishyödyllisiä mediataitoja, minäkuvan ja maailman konstruoimisen sekä yhteisöllisyyden rakentamiseen.

Avainsanat-Nyckelord-Keywords vapaa sivistystyö

kansanopistot opettajat opetustavoitteet viestintä - opetus viestintätaidot haastattelututkimus aikuiskoulutus

Säilytyspaikka-Förvaringsställe-Where deposited

Muita tietoja-Övriga uppgifter-Additional information

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Nämä tekijät ovat viestinnän avoimuus ja keskustelevuus, sisäisen viestinnän jaetut käytännöt, viestinnän yhteisöllisyys, viestinnän ymmärrettävyys eli strategian

Kynnys opiskelun aloittamiseen voi olla to- della korkea, jolloin koulutukseen hakeutumi- nen edellyttää erityistä tukea?. Rekrytoinnissa ko- rostetaan mahdollisuutta saada

Ja tästäkin syystä Anna Halmeen lisensiaatintyö ja siitä muokattu Kansanvalis- tusseuran julkaisema teos Eteen eestä ihanteen on merk- kitapaus Suomen kulttuurihis-

Kansanopisto on yksi sivistyksen kehto, jolle juuri siksi on myös lainsäädännössä suotu erikoisasema.. Sen yllä- pitäminen edellyttää jatkuvaa kansanopiston sisäistä

Sen mukaan kansanopiston ominaispiirteet ovat sisäoppilaitosmuoto, ideologinen vapaus, pedagoginen vapaus ja omavastuinen tehtävänhaku liittyneenä kan- sanopiston

Pietilä ei ajattele, että joukkotiedotus esit- täisi tode 11 i s uutta (kuvina, mieli pi tei nä, te ori- aina jne) joukkotiedotuksen vastaanottajille, vaan hän

Opiston oppilaskaan ei ole vain yksi oppilas, vaan juuri määrätty henkilö, joka itse määrää toimintansa, vaikka opiston järjestys antaakin ulkonaiset

Ammattikorkeakoulujen suomen kielen ja viestinnän opettajien valtakunnallinen yhteistyö on versonut keskeisiä työvälineitä opetustyöhön. Lukuvuonna 2004–2005 Hämeen