73
AIKUISKASVATUS 1/98
Topelius, sivistyselämän kymmenottelija
Björn Wallén
Z
acharias Topelius (1818- 1898) tunnetaan Suomessa lähinnä merkittävänä satusetä- nä, kansanrunoilijana ja lehti- miehenä. Suomalainen Topelius- tutkimus on keskittynyt tuotte- liaan Topeliuksen juuri näihin rooleihin kansallisessa kulttuu- rihistoriassamme. Näin Topeli- us-juhlavuoden alussa voisi kui- tenkin - ei ehkä kyseenalaistaa - mutta monipuolistaa tätä yksi- puolista kuvaa. Juttelin jonkin aikaa sitten asiasta erään kasva- tustieteen professorin kanssa, ja hän halusi korostaa Z.T:n suur- ta merkitystä koululaitoksen ja pedagogiikan kehittymisessä 1800-luvulta eteenpäin.Mikä oli Topeliuksen merkitys kasvattajana? Topeliuksen sadut ovat toimineet didaktisina väli- neinä ja moraalisen kasvatuksen oppikappaleina useille sukupol- ville kodin, koulun ja uskonnon kautta. Topelius oli myös mer- kittävä oppimateriaalin tuotta- ja - esim. Boken om Vårt Land oli paljon käytetty historian ja SFV-kalendern 1997 : Z.T. - han lever ! Svenska Folkskolans Vänner.
maantiedon oppikirja, kun taas Naturens bok oli oppikirja fy- siikan ja biologian perusteista.
Nämä kirjat Z.T. kirjoitti toimi- essaan Helsingin Yliopiston his- torian professorina.
T
opeliuksesta piti tulla luki- on lehtori Vaasassa 1850- luvun alkuvuosina, kun tsaari nimitti hänet historian professo- riksi vuonna 1854 ja pari vuosi- kymmentä myöhemmin hänet valittiin Helsingin yliopiston rehtoriksi akateemisen uran hui- pennukseksi. Tämä vain osoit- taa, että usean muun roolin ohel- la Topelius otti pedagogin/kas- vattajan roolin vakavissaan. Voi vain spekuloida, mitä olisi ta- pahtunut, jos hän olisi jatkanut uraansa koululaitoksen piirissä.Professori Matti Klingen essee
”Universitetsprofessorn som sa- goberättare” on ainoa SFV-vuo- sikirjan teksti, jossa Topeliusta mainitaan kasvattajan roolissa.
Klinge mainitsee Topeliuksen toimineen professorina olles- saan myös kansansivistyksen hy- väksi ajan hengen mukaisesti.
Silti mieltäni jäi kaivertamaan aiheen kaipaama syvennys.
Ehkä joku tutkija tai aikuiskas- vattaja voisi tarttua haasteeseen
?
V
uosikirjan motto ”Z.T. - hän elää!” on hiukan vaa- rallinen, ikäänkuin ukko olisi joku kansallisromantiikan Elvis joka elää jossakin symboli- tai platonilaisessa ideamaailmassa.Vaarana on, että välittyvä kuva Topeliuksesta on enemmän emb- lemaattinen kuin problemaatti- nen. Yksi parhaista jutuista on Maija Lehtosen essee ”Naturen och människan hos Topelius”.
Siinä havainnollistuu hienolla ta- valla, miten Topeliuksen kristil- linen kosmologia ja Suomen kaunis luonto yhdistyvät ja mi- ten maisemat piirtävät kuvan suomalaisesta ”kansallisluon- teesta”.
Kaiken kaikkiaan SFV:n vuosi- kirjan Topelius-osasto on varsin monipuolinen - ylläolevista kommenteista huolimatta. Tope- lius oli, kirjailija Lars Huldénin sanaa käyttääkseni, varsinainen
”kymmenottelija” 1800-luvun suomalaisessa kulttuurielämäs- sä.
