Lisäksi sää- dettäisiin laki eräistä yliopistouudistukseen liittyvistä tulo- ja varainsiirtoverotusta kos- kevista säännöksistä

294834

Hallituksen esitys Eduskunnalle yliopistojen verotusta koskevaksi lainsäädännöksi

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tulo-

verolakia, varainsiirtoverolakia, kiinteistöve- rolakia ja arvonlisäverolakia yliopistolain- säädännön uudistukseen liittyen. Lisäksi sää- dettäisiin laki eräistä yliopistouudistukseen liittyvistä tulo- ja varainsiirtoverotusta kos- kevista säännöksistä.

Yliopistojen varsinainen toiminta jäisi edelleen verotuksen ulkopuolelle. Helsingin yliopistoa koskeva tuloverovapaus poistettai- siin ja Helsingin yliopisto olisi samalla taval- la verovelvollinen tuloverotuksessa, varain- siirtoverotuksessa ja kiinteistöverotuksessa kuin muutkin yliopistot. Yliopistot olisivat kuitenkin verovelvollisia elinkeinotulosta 26 prosentin yhteisöverokannan mukaisesti sekä kiinteistötulosta kunnalle ja seurakun- nalle alennetun verokannan mukaisesti.

Lisäksi yliopisto määriteltäisiin tulovero- laissa tarkoitetuksi yhteisöksi ja yliopistora- hasto poistettaisiin yhteisöksi katsottavien luettelosta.

Arvonlisäverolakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös yliopistojen arvonlisäverovelvolli- suudesta.

Yliopistouudistuksen johdosta aiheutuviin yliopistojen ja ylioppilaskuntien toiminta- muodon muutoksiin sovellettaisiin tulovero- tuksen toimintamuodon muutosta koskevia

säännöksiä. Yliopistojen ja ylioppilaskuntien yhdistymisiin sovellettaisiin tuloverotuksessa sulautumisia koskevia säännöksiä. Yliopisto- uudistukseen liittyvien toimintamuodon muutoksien johdosta ei aiheutuisi varainsiir- toveroseuraamuksia. Lisäksi järjestelystä, jossa valtio luovuttaa Senaatti-kiinteistöjen omistajahallinnassa olevaa kiinteistövaralli- suutta Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:lle, Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy:lle ja Aal- to-Yliopistokiinteistöt Oy:lle, ei aiheutuisi varainsiirtoveroseuraamuksia. Asiasta sää- dettäisiin eräistä yliopistouudistukseen liitty- vistä tulo- ja varainsiirtoverotusta koskevista säännöksistä annetussa laissa.

Yliopistojen tulo- ja arvonlisäverovelvolli- suutta koskevat muutokset sekä Helsingin yliopistoa koskevat tulo-, kiinteistö- ja va- rainsiirtoveroa koskevat muutokset ovat tar- koitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammi- kuuta 2010. Eräistä yliopistouudistukseen liittyvistä tulo- ja varainsiirtoverotusta kos- kevista säännöksistä annettu laki on tarkoitet- tu tulemaan voimaan mahdollisimman pian, ja se olisi voimassa 31 päivään joulukuuta 2010.

Esitys liittyy valtion vuoden 2010 talousar- vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

—————

SISÄLLYS

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ...1

SISÄLLYS...2

YLEISPERUSTELUT ... 4

1 NYKYTILA ...4

1.1 Yliopistolainsäädännön nykytila ja vireillä olevat muutokset ...4

1.2 Yliopistojen verotuksellinen asema ...5

Tuloverotus...5

Muu välitön verotus...6

Arvonlisäverotus ...7

2 NYKYTILAN ARVIOINTI JA EHDOTETUT MUUTOKSET...7

2.1 Tuloverotus ...7

Yliopistot ...7

Toimintojen eriyttäminen verotuksessa...8

Ylioppilaskunnat ja osakunnat ...9

2.2 Muu välitön verotus ...9

2.3 Arvonlisäverotus ... 9

2.4 Yliopistouudistuksen toteutuksen siirtymävaihe...10

Yliopistojen pääomittamiseen liittyvät säännökset ...10

Eräät muut omistusjärjestelyt ...10

Siirtymävaihe...11

3 EUROOPAN YHTEISÖJEN VALTIONTUKISÄÄNTELY...12

3.1 Euroopan yhteisön perustamissopimuksessa tarkoitettu valtiontuki...12

Tutkimustyöhön, kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävä valtiontuki...13

Tuloverovapautta koskeva komission päätöskäytäntö ...14

3.2 Yliopistojen harjoittaman elinkeinotoiminnan arviointia valtiontukinäkökulmasta ...14

3.3 Yliopistouudistuksen siirtymävaiheeseen ja kiinteistöomaisuuden uudelleenjärjestelyyn liittyvien väliaikaisten, tulo- ja varainsiirtoverotusta koskevien säännösten arviointia valtiontukinäkökulmasta ...15

3.4 Valtiontukisääntelystä ja kilpailuneutraalisuuden vaatimuksesta aiheutuvat verolainsäädännön kehittämistarpeet ...16

4 ESITYKSEN VAIKUTUKSET...17

4.1 Vaikutus verotuottoon...17

4.2 Vaikutukset yliopistoille ...17

5 ASIAN VALMISTELU ...17

6 RIIPPUVUUS MUISTA ESITYKSISTÄ...18

7 VOIMAANTULO...18

LAKIEHDOTUKSET ...19

tuloverolain muuttamisesta...19

varainsiirtoverolain muuttamisesta...20

eräistä yliopistouudistukseen liittyvistä tulo- ja varainsiirtoverotusta koskevista säännöksistä...21

kiinteistöverolain muuttamisesta ...22

arvonlisäverolain muuttamisesta ...23

LIITE ...24

RINNAKKAISTEKSTIT ...24

tuloverolain muuttamisesta...24 varainsiirtoverolain muuttamisesta...25 eräistä yliopistouudistukseen liittyvistä tulo- ja varainsiirtoverotusta koskevista säännöksistä...26 kiinteistöverolain muuttamisesta ...28 arvonlisäverolain muuttamisesta ...29

YLEISPERUSTELUT 1 N y k y t i l a

1.1 Yliopistolainsäädännön nykytila ja vireillä olevat muutokset

Yliopistolailla (645/1997, vanha yliopisto- laki) ja yliopistoasetuksella (115/1998) sää- detään yliopistojen tutkimuksesta ja opetuk- sesta, hallinnosta, opiskelijoista sekä muu- toksenhausta. Perustuslain (731/1999) 123 §:n mukaan yliopistoilla on itsehallinto sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.

Yliopistot ovat osa valtiota ja valtion talous- arviolain (423/1988) ja talousarvioasetuksen (1243/1992) mukaisesti valtion talousarvion piiriin kuuluvia tilivirastoja. Helsingin yli- opistolla ja Åbo Akademilla on yliopistolain erityissäännösten nojalla mahdollisuus erilli- siin rahastoihin, joihin kuuluvia varoja hoide- taan erillään valtion talousarviossa yliopis- toille myönnetyistä varoista. Yliopisto päät- tää itsenäisesti näiden varojen hoidosta.

Myös muille yliopistoille annettiin mahdolli- suus valtion talousarvion ulkopuoliseen ra- hastotalouteen vuoden 2007 alusta voimaan tulleella yliopistorahastoja koskevalla yli- opistolain muutoksella.

Yliopistolaki (558/2009, uusi yliopistolaki) sekä laki yliopistolain voimaanpainosta (559/2009) on annettu 24 päivänä heinäkuuta 2009. Yliopistolain voimaapanosta annetun lain nojalla uusi yliopistolaki tulee voimaan sekä vanha yliopistolaki kumotaan 1 päivänä tammikuuta 2010. Yliopistolainsäädäntöä on tarkoitus uudistaa siten, että yliopistoista tu- lee itsenäisiä, julkisoikeudellisina laitoksina tai yksityisoikeudellisina säätiöinä toimivia yliopistoja. Lisäksi uudistuksessa Helsingin kauppakorkeakoulussa, Teknillisessä kor- keakoulussa ja Taideteollisessa korkeakou- lussa harjoitettava yliopistotoiminta siirre- tään Aalto-yliopistona toimivaan Aalto- korkeakoulusäätiöön, joka on säätiölain (109/1930) mukainen säätiö. Myös Tampe- reen teknillinen korkeakoulu on tarkoitus muuttaa yksityisoikeudelliseksi säätiöksi.

Uuden yliopistolain 61 §:n mukaan yliopis- ton kirjanpitoon sovellettaisiin kirjanpitola- kia (1336/1997). Tilinpäätöstä laadittaessa yliopisto voisi lähtökohtaisesti noudattaa kir-

janpitoasetuksen (1339/1997) 3 §:ssä esitet- tyä aatteellisen yhteisön ja säätiön tuloslas- kelman kaavaa. Tuloslaskelma- ja tasekaa- vasta voitaisiin kuitenkin tarkemmin säätää valtioneuvoston asetuksella sen varmistami- seksi, että kaavaa sovelletaan yhtenäisellä ta- valla kaikissa yliopistoissa. Itsenäisinä juridi- sina henkilöinä yliopistot omistavat suoraan kaikki varansa ja vastaavat itse veloistaan ja muista sitoumuksistaan. Vanhan yliopistolain 39 §:ssä tarkoitettujen yliopistorahastojen toiminta loppuu erillisinä oikeushenkilöinä ja niiden varat siirtyvät uusien yliopistojen ta- seeseen. Samalla lakkaa myös yliopiston va- rojen jakautuminen niin kutsuttuihin yliopis- ton omiin varoihin ja valtion talousarvion pii- rissä oleviin varoihin. Kaikki yliopiston varat sisältyvät sen tilinpäätökseen.

Yliopistolaitoksen uudistamisella pyritään luomaan yliopistoille nykyistä paremmat mahdollisuudet hankkia tarvitsemaansa lisä- rahoitusta muun muassa harjoittamalla liike- toimintaa. Yliopisto voi harjoittaa liiketoi- mintaa myös tytäryhtiöidensä kautta. Siltä osin kuin yliopiston liiketoimintaa ei harjoi- teta itsenäisen juridisen yksikön puitteissa, liiketoiminnan tuotot ja kulut sisältyvät yli- opiston tilinpäätökseen. Liiketoimintaa kos- kevat tuloksellisuustiedot tulee tällöin uuden yliopistolain 62 §:n mukaan esittää erikseen tuloslaskelman muodossa tilinpäätöksen liite- tiedoissa toiminnoittain ja siitä voidaan laatia myös taselaskelma. Jos taas liiketoiminta on eriytetty harjoitettavaksi erillisessä juridises- sa yksikössä, tytäryrityksen tilinpäätös sisäl- tyy yliopiston laatimaan konsernitilinpäätök- seen. Kirjanpitolain säännökset konserniti- linpäätöksestä ja sen laatimisesta koskevat myös suoraan yliopiston konsernitilinpäätös- tä.

Valtioneuvosto teki 2 päivänä huhtikuuta 2009 päätöksen yliopistokiinteistöyhtiöiden perustamisesta ja periaatepäätöksen yhtiöihin siirrettävän kiinteistövarallisuuden rajauksis- ta. Yliopistojen vakavaraisuuden turvaami- seksi valtion omistamat ja Senaatti-kiinteis- töjen omistajahallinnassa olevat yliopisto- kiinteistöt siirretään perustamisvaiheessa Se- naatti-kiinteistöjen täysin omistamaan kol- meen kiinteistöosakeyhtiöön. Kiinteistöosa-

keyhtiöille siirretään yliopistokäytössä oleva kiinteistövarallisuus siihen liittyvine velkoi- neen. Lisäksi kampusalueella sijaitsevaa maaomaisuutta on tarkoitus siirtää kiinteistö- yhtiöille yliopistojen kehittämistarkoituk- seen. Siirrettävä kiinteistövarallisuus on yksi- löity tarkemmin valtioneuvoston periaatepää- töksessä. Valtion omistamat yliopistokiinteis- töt siirretään kiinteistöosakeyhtiöihin Senaat- ti-kiinteistöjen vuoden 2009 ennustettujen ta- setietojen perusteella määriteltävästä arvosta siten, että kiinteistöosakeyhtiöiden osakkeita voidaan luovuttaa uusille yliopistoille 1 päi- vänä tammikuuta 2010. Valtio lahjoittaa tä- män jälkeen kiinteistöosakeyhtiöiden osak- keista 2/3 yliopistoille, jolloin se itse omis- taisi 1/3 osakkeista. Omistus kiinteistöosake- yhtiöissä jakautuisi seuraavasti:

— Helsingin yliopisto ja pääkaupunkiseudun muut yliopistot (Svenska Handelshögskolan, Kuvataideakatemia, Teatterikorkeakoulu ja Sibelius-Akatemia) sekä valtio omistaisivat Helsingin Yliopistokiinteistöt - Helsingfors Universitetsfastigheter Ab:n,

— Aalto-korkeakoulusäätiö ja valtio omistai- sivat Aalto-Yliopistokiinteistöt Oy:n sekä

— muut yliopistot ja valtio omistaisivat Suomen Yliopistokiinteistöt Oy - Finlands Universitetsfastigheter Ab:n.

Eräillä yliopistoilla on valtion kiinteistöva- rallisuuden hankinnasta, hallinnasta ja hoi- tamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1070/2002) mukainen haltijavirastoasema, jonka perusteella niillä on hallinnassaan val- tion kiinteistövarallisuutta. Osa yliopistojen omistajahallinnassa olevasta varallisuudesta on tarkoitus lahjoittaa suoraan yliopistoille.

Valtio päättää yliopistojen hallussa olevan varallisuuden luovuttamisesta erikseen edus- kunnan päätösten mukaisesti.

1.2 Yliopistojen verotuksellinen asema

Tuloverotus

Valtion tilivirastoina toimivien yliopistojen tuloverokohtelu määräytyy tuloverolain (1535/1992) 21 §:n 1 ja 3 momentin mukai- sesti (osittain verovapaa yhteisö). Lainkohti- en mukaan valtio ja sen laitokset suorittavat veroa kunnalle ja seurakunnalle vain maatilo- jensa ja niihin verrattavien muiden kiinteistö-

jensä tuottamista tuloista, sellaisten muiden kiinteistöjensä tuloista, joita ei käytetä ylei- siin tarkoituksiin, sekä yksityisyrityksiin ver- rattavien teollisuus- ja muiden liikkeidensä tuloista. Valtio ei kuitenkaan ole verovelvol- linen tulosta, jonka se saa pääasiallisesti val- tion laitosten tarpeiden tyydyttämiseksi toi- mivasta liike- tai tuotantolaitoksesta, laiva-, lento- tai autoliikenteestä, rautateistä, kana- vista, satamista taikka posti-, tele- ja radiolai- toksista. Vero määräytyy tuloverolain 124 §:n 3 momentissa säädetyn alennetun ve- rokannan mukaisesti. Alennettu verokanta on 6,1828 prosenttia. Vuosina 2009—2011 osit- tain verovelvollisen tuloveron määrä määräy- tyy tuloverolain 124 a §:n (353/2009) nojalla, jonka mukaan tuloveroprosentti on väliaikai- sesti alennettu mainittuina vuosina. Muut kuin edellä mainitut tulot, kuten osakkeiden luovutusvoitot ja osingot, ovat yliopistoille verovapaata tuloa.

Alennetun verokannan mukaan verotetta- vana kiinteistötulona pidetään kiinteistöstä saatua vuokratuloa, viljelytuloa, maatalouden tuottamaa tuloa, metsätalouden pääomatuloa sekä kiinteistöyhtymästä saatua tuloa. Kiin- teistötulon käsite ei kata esimerkiksi osake- huoneistosta saatua vuokratuloa, keskinäisen kiinteistöyhtiön osakkeenomistuksen perus- teella saatua tuloa eikä kiinteistön luovutus- voittoa. Mainittuja tulotyyppejä pidetään yh- teisön niin kutsuttuna muuna tulona, joka osittain verovelvolliselle yhteisölle on vero- vapaata tuloa. Tuloverolain 21 §:n mukaan osittain verovelvollisen yhteisön veronalaista kiinteistötuloa on tulo kiinteistöstä, jota käy- tetään muuhun kuin yleiseen käyttöön. Ylei- senä käyttönä on vakiintuneesti pidetty yh- teiskunnan tarpeita palvelevaa käyttöä esi- merkiksi kouluna, kirkkona, kirjastona, valti- on virastona tai sairaalana. Tuloverolain 6 §:n mukaan kiinteistöä koskevia säännök- siä sovelletaan myös sellaiseen toisen maalla olevaan rakennukseen, rakennelmaan tai muuhun laitokseen, joka hallintaoikeuksi- neen maahan voidaan maanomistajaa kuule- matta luovuttaa kolmannelle.

Muista yliopistoista poiketen Helsingin yli- opisto on säädetty verovapaaksi tuloverolain 20 §:ssä. Helsingin yliopiston verotukselli- sesta asemasta säädetään tuloverolain lisäksi myös uuden yliopistolain 75 §:ssä. Lainkoh-

dan 1 momentin mukaan Helsingin yliopis- tolla on oikeus yhden apteekin pitämiseen Helsingin kaupungissa. Momentin mukaan yliopistolla on edelleen myös ne muut oikeu- det, etuudet ja vapaudet sekä se omaisuus ja ne tulot, jotka sillä on tämän lain voimaan tullessa. Pykälän 2 momentin mukaan 1 momentissa tarkoitettuja varoja sekä lahjoi- tus- ja testamenttivaroja hoidetaan erillään valtion talousarviossa yliopistolle myönne- tyistä varoista, ja niiden hoidosta päättää hal- litus. Pykälän 3 momentin mukaan Helsingin yliopisto on mainittujen varojen osalta vapaa veroista ja maksuista, jollei laissa jonkin ve- ron tai maksun osalta toisin säädetä. Saman- sisältöinen säännös on sisältynyt vanhan yli- opistolain 27 §:ään.

Vuonna 2006 vanhaan yliopistolakiin lisät- tiin säännökset yliopistorahastosta. Samassa yhteydessä yliopistorahasto lisättiin tulovero- lain 3 §:n luetteloon tahoista, jotka tulovero- tuksessa katsotaan yhteisöiksi. Asiaa koske- van hallituksen esityksen perusteluissa (HE 266/2006 vp) todetaan, että jos yliopistora- hasto täyttää yleishyödyllisen yhteisön tun- nusmerkit, sovelletaan siihen, mitä tulovero- laissa säädetään yleishyödyllisistä yhteisöis- tä.

Voittoa tavoittelemattoman yhteisön vero- velvollisuus on riippuvainen siitä, täyttääkö se tuloverolain 22 §:ssä säädetyt yleishyödyl- lisen yhteisön tunnusmerkit. Tuloverolain 22 §:n mukaan yhteisö on yleishyödyllinen, jos se toimii yksinomaan ja välittömästi ylei- seksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, si- veellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä, jos sen toiminta ei kohdistu vain rajoitettui- hin henkilöpiireihin ja jos se ei tuota toimin- nallaan yhteisöön osalliselle taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena taikka koh- tuullista suurempana palkkana tai muuna hy- vityksenä. Yleishyödyllinen yhteisö on tulo- verovelvollinen saamastaan elinkeinotulosta yhteisön tuloveroprosentin mukaisesti. Li- säksi yleishyödyllinen yhteisö on verovelvol- linen muuhun kuin yleiseen tai yleishyödylli- seen tarkoitukseen käytetyn kiinteistön tai kiinteistön osan tuottamasta tulosta edellä mainitun alennetun verokannan mukaisesti.

Ylioppilaskunnista säädetään vanhan yli- opistolain 40 §:ssä ja ylioppilaskunta-asetuk- sessa (116/1998). Tuloverolakiin ei sisälly

erillisiä säännöksiä ylioppilaskuntien tulove- rovelvollisuudesta. Verotuskäytännössä yli- oppilaskuntia on pidetty yleishyödyllisinä yhteisöinä. Lain 40 §:n 4 momentin mukaan opiskelijoiden keskuudessa voi toimia osa- kuntia, joilla on itsehallinto. Teknillisen kor- keakoulun ja Helsingin yliopiston osakunnis- ta säädetään ylioppilaskunta-asetuksessa.

Muissa yliopistoissa toimivat osakunnat ovat puolestaan yhdistyslain mukaisia yhdistyksiä, joihin ei sovelleta osakuntia koskevia sään- nöksiä. Osakuntien tuloverokohtelu määräy- tyy yleishyödyllisiä yhteisöjä koskevien säännösten mukaisesti.

Muu välitön verotus

Varainsiirtoverolaissa (931/1996) sääde- tään kiinteistön ja arvopaperin luovutuksesta valtiolle suoritettavasta varainsiirtoverosta.

Valtio ja sen laitokset, lukuun ottamatta val- tion liikelaitoksia, ovat kuitenkin vapautettu- ja varainsiirtoveron suorittamisesta varain- siirtoverolain 2 §:n nojalla. Valtion tiliviras- toina yliopistot ovat siten varainsiirtoverosta vapaita. Ylioppilaskunnat sekä yliopistora- hastot sen sijaan ovat normaalisti varainsiir- toverovelvollisia.

Kiinteistöverolaissa (654/1992) säädetään kiinteistön omistuksen perusteella määrättä- västä verosta, joka maksetaan kunnalle. Yli- opistot ovat normaalisti kiinteistöverovelvol- lisia. Helsingin yliopisto on kuitenkin vanhan yliopistolain 27 §:ssä tarkoitettujen varojen osalta vapautunut omistamiensa kiinteistöjen perusteella maksuun pantavasta kiinteistöve- rosta. Kunnanvaltuusto voi kiinteistöverolain 13 a §:n nojalla määrätä yleishyödyllisen yh- teisön omistaman rakennuksen ja sen maa- pohjan kiinteistöveroprosentin muita alhai- semmaksi, jos kiinteistöllä sijaitseva raken- nus on pääasiallisesti yleisessä tai yleis- hyödyllisessä käytössä. Säännöstä on voitu soveltaa ylioppilaskuntien ja osakuntien omistamiin kiinteistöihin.

Perintö- ja lahjaverolain (378/1940) 2 §:n 1 momentin mukaan perintö- ja lahjaveroa ei suoriteta sellaisesta omaisuudesta, joka tes- tamentilla tai lahjana on annettu valtiolle tai sen laitokselle tai opetuslaitokselle. Sama koskee omaisuutta, joka on annettu aatteelli- selle yhdistykselle tai muulle yhteisölle, lai-

tokselle tai säätiölle, jolla, sen tarkoittamatta toiminnallaan tuottaa siihen osallisille talou- dellisia etuja, on tieteellinen, taiteellinen, kansanvalistusta, maanpuolustusta tai koti- maista elinkeinoelämää edistävä tahi muu yleishyödyllinen tarkoitus.

Arvonlisäverotus

Arvonlisäverolain (1501/1993) 6 §:n mu- kaan valtio on arvonlisäverovelvollinen lain 1 §:ssä tarkoitetusta toiminnasta. Arvon- lisäverolain 39 ja 40 §:ssä säädetään koulu- tuspalvelun arvonlisäverottomuudesta.

Nykyään yliopistot ovat osa valtiota ja val- tion talousarvion piiriin kuuluvia tilivirastoja.

Ne ovat osana valtiota arvonlisäverovelvolli- sia liiketoiminnan muodossa tapahtuvasta ta- varan ja palvelun myynnistä, ellei niiden toiminta ole joltakin osin arvonlisäverolain nojalla arvonlisäverotonta. Arvonlisäverolain 39 ja 40 §:n mukaiset yliopistojen koulutus- palvelut ovat verottomia. Sen sijaan liiketoi- minnan muodossa tapahtuva tutkimus- ja asi- antuntijapalvelujen myynti on arvonlisäve- rollista.

2 N y k y t i l a n a r v i o i n t i j a e h d o t e t u t m u u t o k s e t

2.1 Tuloverotus Yliopistot

Yliopistouudistuksen jälkeen yliopistot muuttuvat itsenäisiksi julkisoikeudellisiksi laitoksiksi ja yksityisoikeudellisiksi säätiöik- si. Niihin ei enää sovelleta valtion laitoksia koskevaa verosääntelyä. Tämän vuoksi ehdo- tetaan, että yliopisto lisättäisiin tuloverolain 3 §:n 4 kohdassa olevaan yhteisöiksi katsot- tavien luetteloon. Koska vanhan yliopistolain 39 §:n mukaisten yliopistorahastojen toimin- ta loppuu, yliopistorahasto ehdotetaan pois- tettavaksi yhteisöksi katsottavien luettelosta.

Yliopistojen keskinäisen yhdenvertaisen verokohtelun tärkeyttä on korostettu valtion- talouden tarkastusviraston 16 päivänä maa- liskuuta 2007 antamassa lausunnossa loppu- raportista Yliopistojen taloudellisen ja hal- linnollisen aseman uudistamisesta (opetus- ministeriön työryhmämuistiota ja selvityksiä

2/2007). Lausunnon mukaan yleisenä lähtö- kohtana yliopistojen verovapauksiin tulisi soveltaa, mitä verolainsäädännössä yhteisöstä ja sen verovapaudesta säädetään. Tällöin voidaan varmistua siitä, että verokohtelu on kilpailu- ja valtiontukioikeudellisesta näkö- kulmasta asianmukaista ja kohtelee eri tahoja yhdenvertaisin perustein.

Yliopistojen verotuksellisesta asemasta on syytä säätää kattavasti verolainsäädännössä.

Tämä vastaisi hyvän lainsäädäntötavan mu- kaisia periaatteita, joiden mukaan verovel- vollisuudesta sekä veron suuruuden perus- teista säädetään verolainsäädännössä. Näin myös vältettäisiin osittain uuden yliopistolain kanssa päällekkäisestä sääntelystä aiheutunut epäselvyys. Sääntely vastaisi periaatteiltaan muihin voittoa tavoittelemattomiin yhteisöi- hin kohdistuvaa verotusta. Yliopistojen var- sinaisen toiminnan, eli perusopetuksen ja sitä palvelevan tutkimuksen mukainen toiminta jäisi verotuksen ulkopuolelle. Yliopistoja koskevassa verosääntelyssä tulee ottaa huo- mioon myös kilpailu- ja valtiontukioikeudel- liset näkökohdat. Yliopistojen harjoittaman elinkeinotoiminnan verottaminen samalla ta- valla kuin yritysten toimintaa verotetaan on perusteltua kilpailuneutraalisuuden sekä yli- opistojen keskinäisen yhdenvertaisen kohte- lun kannalta. Verotus kohdistuisi vain yli- opiston mahdollisesti harjoittamaan elinkei- notoimintaan ja muuhun kuin yleisiin tarkoi- tuksiin käytettyjen kiinteistöjen tuottamaan tuloon.

Tuloverolakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 21 a §, jonka mukaan yliopistot olisivat ve- rovelvollisia vain saamastaan elinkeinotulos- ta sekä muuhun kuin yleiseen käyttöön tar- koitetusta kiinteistöstä saadusta kiinteistö- tulosta. Yliopisto olisi näin ollen velvollinen suorittamaan tuloveroa elinkeinotulostaan 26 prosentin verokannan mukaan.

Uuden yliopistolain 75 §:n 3 momentin mukaan Helsingin yliopisto on 75 §:n 1 mo- mentissa tarkoitettujen varojen osalta vapaa veroista ja valtiolle maksettavista maksuista, jollei laissa jonkin veron tai maksun osalta toisin säädetä. On jossain määrin epäselvää, mitä mainittu lainkohta yliopistolain uudis- tamisen jälkeen tarkoittaa ja voitaisiinko mainitun säännöksen nojalla katsoa Helsin- gin yliopisto joiltain osin, tuloverolain 20 §:n

muutoksen jälkeenkin, tuloverosta vapaaksi.

Edellä esitetyn johdosta ehdotetaan, että Hel- singin yliopisto poistetaan tuloverolain 20 §:n 1 momentin verosta vapaiden yhteisö- jen luettelosta ja että Helsingin yliopiston ve- rovelvollisuus määräytyisi samalla tavoin kuin muidenkin yliopistojen. Tämän vuoksi 21 a §:ssä ehdotetaan selkeyden vuoksi sää- dettäväksi, että Helsingin yliopistoa, yliopis- tolain 75 §:n 1 momentissa tarkoitettujen va- rojen tuottama tulo mukaan lukien, koskee sama sääntely kuin muitakin yliopistoja.

Elinkeinotoiminnan käsitettä arvioitaisiin verotuksessa vakiintuneiden elinkeinotoi- minnan tunnusmerkkien avulla. Käytännössä yliopistojen elinkeinotoiminta voisi muodos- tua esimerkiksi täydennyskoulutuksesta ja sopimusperusteisesta tai markkinaehtoisesta tutkimustoiminnasta sekä apteekki- ja kirja- painotoiminnasta. Yliopiston varsinaiseen toimintaan kuuluva perusopetus ja riippumat- toman tutkimustoiminnan harjoittaminen jäi- si elinkeinotoiminnan käsitteen ulkopuolelle.

Yliopiston perustehtäviin kuuluva veroton koulutustoiminta voisi kuitenkin lähtökohtai- sesti kattaa vain tutkintoperusteisen perus-, jatko- tai täydennyskoulutuksen. Niin kutsut- tua ei-tutkintoon tähtäävää koulutusta sekä ulospäin suuntautuvaa tutkintojen tai koulu- tuspalveluiden myyntiä olisi lähtökohtaisesti tarkasteltava elinkeinotoiminnan tunnus- merkkien valossa.

Yliopistoilla on myös liiketaloudellista maksullista palvelutoimintaa, josta perittävi- en maksujen suuruuden yleisistä perusteista säädetään valtion maksuperustelaissa (150/1992). Yliopistojen suoritteista perittä- vistä maksuista annetussa opetusministeriön asetuksen (737/2007) 6 §:ssä mainitaan esi- merkkeinä valtion maksuperustelain 7 §:ssä tarkoitetuista suoritteista, joiden hinnoista yliopisto päättää liiketaloudellisin perustein, täydennyskoulutus, tilatut tutkimukset sekä muut palvelutehtävät ja tilojen vuokraus, joi- ta yliopisto suorittaa tilauksesta sekä tällaisen tehtävän yhteydessä tuotettu tavara. Yliopis- touudistuksen myötä maksuperustelaki ei enää koske yliopistoja. Osaa yliopistojen maksullisesta palvelutoiminnasta voitaisiin pitää elinkeinotoimintana, esimerkiksi kirjas- topalveluiden tuottamista ei kuitenkaan pi- dettäisi elinkeinotoimintana. Yliopistojen

elinkeinotoimintaan sisältyvien palveluiden tai tavaroiden myynti, joka tapahtuu valtion laitokselle, olisi jatkossa normaalin yhteisö- verokannan alaista elinkeinotoimintaa.

Tuloverolakiin lisättäväksi ehdotetun 21 a §:n mukaan yliopistot olisivat verovel- vollisia muuhun kuin yleiseen käyttöön tar- koitetusta kiinteistöstä saadusta kiinteistötu- losta. Kiinteistötulosta yliopiston tuloveron määrä määräytyisi kuitenkin tuloverolain 124 §:n 3 momentissa tarkoitetun alennetun verokannan mukaisesti, jota on väliaikaisesti muutettu vuosille 2009—2011 lailla 353/2009. Tältä osin yliopiston verotus rin- nastuisi nykyiseen valtion sekä yleishyödylli- sen yhteisön verotukseen. Kiinteistön yleise- nä käyttönä, josta saatu tulo olisi verovapaa- ta, pidettäisiin myös vuokrausta toiselle, jul- kisoikeudellisena yhteisönä tai yksityisoi- keudellisena säätiönä toimivalle yliopistolle sen varsinaista toimintaa varten.

Toimintojen eriyttäminen verotuksessa Itsenäisinä oikeushenkilöinä toimivien yli- opistojen kirjanpito perustuisi kirjanpitola- kiin. Uuden yliopistolain 62 §:n mukaan lii- ketoimintaa koskevat tuloksellisuustiedot esi- tettäisiin erikseen tuloslaskelman muodossa tilinpäätöksen liitetiedoissa. Verotuksessa elinkeinotoiminnan tulolähteeseen kuuluisi- vat elinkeinotoimintaan kohdistuvat varat ja velat. Yliopiston tulisi verotusta varten antaa elinkeinotoiminnastaan tuloslaskelman lisäk- si myös selvitys mainittuun toimintaan sisäl- tyvistä varoista ja veloista. Elinkeinotoimin- nan taseen laatiminen on välttämätöntä, jotta verotuksellisesti voidaan poistot ja korot luo- tettavasti esittää. Tätä on korostettu myös Valtiontalouden tarkastusviraston lausunnos- sa.

Verotuksen näkökulmasta olisi ensisijaises- ti suositeltavaa, että yliopisto yhtiöittäisi har- joittamansa elinkeinotoiminnan. Mikäli elin- keinotoimintaa ei ole yhtiöitetty, tulee eriyte- tyn taseen vaatimus täyttää esimerkiksi yli- opiston sisäisen laskennan avulla. Valtionta- louden tarkastusviraston hallituksen esitys- luonnokseen antamassa lausunnossa tode- taan, että johtuen sisäisen laskentatoimen puutteista osassa yliopistoja, on olemassa riski, että eräillä yliopistoilla saattaa olla vai-

keuksia esittää luotettavia laskelmia verotuk- sen tarpeita varten elinkeinotoimintansa ku- luista, mikäli se ei eriytä toimintaansa erilli- seen kirjanpitovelvolliseen. Yhtiöittämistä tarkastusvirasto piti suositeltavana.

Valtiontalouden tarkastusviraston lausun- nossa, joka koski yliopistojen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistamisesta annet- tua loppuraporttia, todetaan, että elinkeino- toiminnan ja yliopiston julkisten tehtävien välisten rajojen pitää olla selkeitä ja niiden välisiä suhteita pitää koskea avoimuuden ja läpinäkyvyyden vaatimukset. Lisäksi lausun- nossa todetaan, että periaatteena tulee olla ristiinsubventiokielto siten, ettei yliopiston julkisen tehtävän rahoituksella rahoiteta elin- keinotoimintaa. Vastaava lausuma sisältyy myös tarkastusviraston tästä esityksestä an- tamaan lausuntoon. Myös työ- ja elinkeino- ministeriö on lausunnossaan kiinnittänyt seikkaan huomiota toteamalla sen olevan olennainen vaatimus.

Ristiinsubventiokielto edellyttää myös, että yliopiston perustoimintaan kohdistuvia me- noja ei kohdistettaisi virheellisesti elinkeino- toiminnan menoiksi ja näin pienennettäisi elinkeinotoiminnan verorasitusta. Menojen kohdistamiseen väärään toimintaan on mah- dollista puuttua elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968) menon ja menetyk- sen vähennyskelpoisuutta koskevan 7 §:n no- jalla.

Ylioppilaskunnat ja osakunnat

Yliopistouudistuksen jälkeenkin ylioppi- laskunnat ovat yhteisöjä, joista säädetään yli- opistolaissa ja joihin kuuluvat edelleen kaik- ki alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat. Ylioppilaskunnista ja niiden tarkoituksesta sekä tehtävistä sääde- tään uuden yliopistolain 46 §:ssä. Uuden yli- opistolain myötä osakuntien lainsäädännölli- seen asemaan ei tullut muutoksia, ainoastaan teknisiä täsmennyksiä. Ylioppilaskuntien ja osakuntien tuloverovelvollisuuteen ei ole tar- koituksena aiheutua yliopistouudistuksen myötä muutoksia. Niihin sovellettaisiin jat- kossakin tuloverolain 22 ja 23 §:n säännöksiä yleishyödyllisistä yhteisöistä.

2.2 Muu välitön verotus

Uuden yliopistolain 75 §:n 3 momentin säännöksen johdosta tulisi Helsingin yliopis- ton verotusaseman yhtenäistäminen muiden yliopistojen kanssa toteuttaa säätämällä siitä erikseen asianomaisissa verolaeissa.

Uudet oikeushenkilömuotoiset yliopistot olisivat varainsiirtoverovelvollisia kiinteistön tai arvopaperin luovutuksesta varainsiirtove- ron yleisten säännösten mukaisesti. Helsingin yliopiston verotusaseman yhtenäistämiseksi muiden yliopistojen kanssa varainsiirtovero- lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 a §, jon- ka mukaan Helsingin yliopistoa koskevaa uuden yliopistolain 75 §:n 3 momenttia ei sovellettaisi varainsiirtoveroon. Tällöin myös Helsingin yliopisto olisi normaalisti varain- siirtoverovelvollinen. Kiinteistöverotuksessa uudet oikeushenkilömuotoiset yliopistot oli- sivat normaaliin tapaan verovelvollisia suo- rittamaan kiinteistöveroa siten kuin kiinteis- töverolaissa säädetään, eikä uudesta yliopis- tolaista aiheutuisi tähän muutoksia. Helsingin yliopiston osalta kiinteistöverolakiin ehdote- taan lisättäväksi uusi 10 a §, jonka nojalla Helsingin yliopisto olisi velvollinen suorit- tamaan kiinteistöveroa myös uuden yliopisto- lain 75 §:n 1 momentissa tarkoitettujen varo- jen osalta. Näin kaikkia yliopistoja kohdeltai- siin samalla tavoin kiinteistöverotuksessa.

Vuoden 2010 kiinteistöverotuksen toimitta- mista varten ehdotetaan säädettäväksi kiin- teistöverolain uuden 10 a §:n voimaantulo- säännöksessä, että Helsingin yliopiston olisi annettava veroviranomaiselle selvitys 1 päi- vänä tammikuuta 2010 omistamistaan kiin- teistöistä 31 päivään maaliskuuta 2010 men- nessä.

Perintö- ja lahjaverolain 2 § soveltuisi uu- siin oikeushenkilömuotoisiin yliopistoihin sellaisenaan, joten sen johdosta ei ole tarpeen tehdä muutoksia mainittuun lakiin.

Ylioppilaskuntien sekä osakuntien vero- velvollisuus muussa välittömässä verotukses- sa kuin tuloverotuksessa määräytyisi jatkos- sakin yleisten säännösten mukaisesti.

2.3 Arvonlisäverotus

Uuden yliopistolain myötä valtion tiliviras- tona toimivat yliopistot muuttuvat julkisoi-

keudellisiksi laitoksiksi ja yksityisoikeudelli- siksi säätiöiksi. Niihin ei enää sovellettaisi valtiota koskevia arvonlisäverosäännöksiä.

Yliopistojen arvonlisäverollisuus ei ole ny- kyisin rinnasteinen yleishyödyllisiin yhtei- söihin eikä sen ole tarkoitus jatkossakaan ol- la. Yliopistojen oikeudellisen muodon muu- toksella ei ole tarkoitus muuttaa yliopistojen toiminnan arvonlisäverollisuutta.

Selkeyden vuoksi arvonlisäverolakiin lisät- täisiin säännös yliopistojen arvonlisäverovel- vollisuudesta. Arvonlisäverolakiin ehdote- taan lisättäväksi uusi 5 a §, jonka mukaan uuden yliopistolain 1 §:ssä tarkoitetut yli- opistot, Helsingin yliopisto mukaan lukien, ovat verovelvollisia arvonlisäverolain 1 §:ssä tarkoitetusta toiminnasta. Yleishyödyllisiä yhteisöjä koskevaa 4 §:n säännöstä ei sovel- lettaisi yliopistoihin.

2.4 Yliopistouudistuksen toteutuksen siirtymävaihe

Yliopistojen pääomittamiseen liittyvät sään- nökset

Yliopistojen oikeushenkilöaseman muutok- seen liittyy tarve yliopistojen pääomittami- seen. Tässä yhteydessä on suunniteltu käytet- täväksi myös yliopistojen käytössä olevaa valtion omaisuutta, joka on Senaatti- kiinteistöjen omistajahallinnassa. Hallituksen esityksessä eduskunnalle yliopistolaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 7/2009 vp) tode- taan, että valtion omaisuuden siirroista mah- dollisesti aiheutuvat varainsiirto- tai lahjave- rot katettaisiin erikseen valtion talousarviossa yliopistoille osoitetussa rahoituksessa tai ve- rotusta koskeviin lakeihin tehdään tarvittavat muutokset, jotta yliopistoille ei synny yli- määräisiä kustannuksia pääomituksesta. Tar- koituksena on, että yliopistoille tai kiinteistö- yhtiöille ei aiheudu pääomittamiseen liitty- vistä järjestelyistä varainsiirto- tai muita ve- roseuraamuksia.

Valtion liikelaitoksena Senaatti-kiinteistöt on tuloverolain 21 §:n nojalla osittain vero- velvollinen yhteisö. Tuloverolain 21 §:n no- jalla valtio ja sen laitokset ovat velvollisia suorittamaan veroa vain maataloustulosta, sellaisten kiinteistöjen tuottamasta tulosta, joita ei käytetä yleisiin tarkoituksiin, sekä

yksityisyrityksiin verrattavien teollisuus- ja muiden liikkeidensä tulosta. Kiinteistöjen vuokraamista valtion tilivirastoina toimiville yliopistoille on pidetty kiinteistön yleisenä käyttönä.

Yliopistojen pääomittaminen tapahtuu si- ten, että Senaatti-kiinteistöt perustaa kolme tytäryhtiötä, joihin se siirtää määritellyn kiin- teistövarallisuuden siihen kohdistuvine vel- koineen. Järjestelystä ei aiheudu Senaatti- kiinteistölle tuloveroseuraamuksia, sillä tulo- verolain 21 §:ssä tarkoitettu kiinteistötulon käsite ei kata kiinteistöstä saatavaa luovutus- voittoa.

Uudet perustettavat yhtiöt olisivat normaa- listi verovelvollisia tulo- ja kiinteistöverotuk- sessa. Vuoden 2010 kiinteistöverotuksen toimittamista varten ehdotetaan säädettäväksi kiinteistöverolain uuden 3 a §:n voimaantu- losäännöksessä, että perustettavien yhtiöiden olisi annettava veroviranomaiselle selvitys 1 päivänä tammikuuta 2010 omistamistaan kiinteistöistä 31 päivään maaliskuuta 2010 mennessä.

Varainsiirtoveron kantaminen yliopistojen pääomittamiseen liittyvistä varallisuudensiir- roista ei ole tarkoituksenmukaista. Varain- siirtoverovapaudesta ehdotetaan säädettäväk- si eräistä yliopistouudistukseen liittyvistä tu- lo- ja varainsiirtoverotusta koskevista sään- nöksistä annettavan lain 2 §:n 1 momentissa.

Perintö- ja lahjaverolain 2 §:n 1 momentin mukaan opetuslaitokselle lahjana annetusta omaisuudesta ei ole suoritettava lahjaveroa.

Näin ollen yliopistoille ei aiheudu lahjavero- seuraamuksia niiden saadessa vastikkeetta pääomittamisessa käytettäviä yliopistokiin- teistöyhtiöiden osakkeita sekä muuta irtainta omaisuutta, kuten koneita ja laitteita. Sen vuoksi asian osalta ei ole tarpeen erikseen säätää.

Eräät muut omistusjärjestelyt

Helsingin yliopistolla, Helsingin Teknilli- sellä korkeakoululla, Helsingin kauppakor- keakoululla, Tampereen yliopistolla ja Joen- suun yliopistolla on hallinnassaan valtion kiinteistöomaisuutta.

Yliopistojen käytössä oleva valtion asunto- varallisuus siirtyy suoraan kunkin yliopiston omistukseen 1 päivänä tammikuuta 2010.

Tällaista asuntovarallisuutta ovat Senaatti- kiinteistöiltä vuokratun omaisuuden ohella myös yliopistojen mahdollisessa omistajahal- linnassa olevat asunto-osakkeet.

Valtion on tarkoitus luovuttaa kiinteistöva- rallisuutta Aalto-korkeakoulusäätiölle, Itä- Suomen yliopistolle, Tampereen yliopistolle ja Helsingin yliopistolle. Kaikki luovutukset tapahtuisivat vastikkeettomina lahjoituksina, eikä niistä aiheutuisi yliopistoille lahjavero- seuraamuksia perintö- ja lahjaverolain 2 §:n 1 momentin johdosta.

Siirtymävaihe

Yliopistolain voimaanpanosta annetussa laissa (559/2009) säädetään yliopistouudis- tuksen toteutuksen siirtymävaiheesta. Sen mukaan vanhan yliopistolain mukaiset yli- opistot lopettavat toimintansa siten, että yli- opistot toimintoineen, henkilöstöineen ja opiskelijoineen siirtyvät toimimaan uuden yliopistolain mukaisina itsenäisinä oikeus- henkilöinä. Voimaanpanolaki sisältää myös säännökset yhdistyvistä yliopistoista; Kuopi- on ja Joensuun yliopistot yhdistyvät Itä- Suomen yliopistoksi, Turun yliopisto ja Tu- run kauppakorkeakoulu yhdistyvät Turun yliopistoksi sekä Helsingin kauppakorkea- koulu, Taideteollinen korkeakoulu ja Teknil- linen korkeakoulu yhdistyvät Aalto- yliopistoksi. Uudet yliopistot aloittavat toi- mintansa 1 päivänä tammikuuta 2010. Ny- kyiset yliopistojen ylioppilaskunnat jatkavat toimintaansa uusien yliopistojen ylioppilas- kuntina. Yhdistyvien yliopistojen ylioppilas- kunnat yhdistyvät uuden yliopiston ylioppi- laskunnaksi 1 päivänä tammikuuta 2010 si- ten, että yhdistyvien yliopistojen ylioppilas- kunnat vastaavat uuden ylioppilaskunnan jär- jestäytymisestä. Yhdistyvien ylioppilaskunti- en varallisuus siirtyy uudelle ylioppilaskun- nalle, ja se vastaa niistä velka-, palvelu- ja hankintasitoumuksista sekä muista sitoumuk- sista, joihin ylioppilaskunnat olivat sitoutu- neet ja jotka koskevat uudelle ylioppilaskun- nalle siirtyvää omaisuutta ja toimintaa. Yli- opistorahastojen omaisuus siirtyy kokonai- suudessaan asianomaisen yliopiston toimin- taa jatkavalle uudelle yliopistolle 1 päivänä tammikuuta 2010.

Ei ole tarkoitus, että edellä mainituista jär- jestelyistä aiheutuisi yliopistoille, ylioppilas- kunnille tai yliopistorahastoille tulovero- tai muita veroseuraamuksia. Uudelleenjärjeste- lyt rinnastuvat lähinnä tuloverolain 24 §:ssä tarkoitetun toimintamuodon muutokseen tai lain 28 §:ssä säädettyyn sulautumiseen, jotka voidaan toteuttaa ilman välittömiä veroseu- raamuksia. Selkeyden vuoksi asiasta ehdote- taan säädettäväksi eräistä yliopistouudistuk- seen liittyvistä tulo- ja varainsiirtoverotusta koskevista säännöksistä annetun lain 1 §:n 1 momentissa. Pykälän 1 momentissa säädet- täisiin, että yliopiston, ylioppilaskunnan tai yliopistorahaston ei katsottaisi purkautuvan verotuksessa siltä osin kuin sen varat ja velat edellä mainituissa tapauksissa siirtyvät toi- mintaa jatkavalle yhteisölle samoista arvois- ta.

Eräistä yliopistouudistukseen liittyvistä tu- lo- ja varainsiirtoverotusta koskevista sään- nöksistä annetun lain 1 §:n 2 momentissa eh- dotetaan säädettäväksi edellä mainittuihin järjestelyihin liittyen, että toimintansa lopet- tavan yhteisön verotuksessa poistamatta ole- vat hankintamenot ja muut vähennyskelpoi- set menot vähennetään toimintaa jatkavan yhteisön verotuksessa samalla tavalla kuin ne olisi vähennetty toimintansa lopettaneen yh- teisön verotuksessa. Tällöin siirtävän toimin- nan ei katsota verotuksessa lopettavan toi- mintaa siltä osin kuin aikaisemmin harjoitet- tuun toimintaan liittyvät varat ja velat siirty- vät samoista arvoista. Sääntelyllä on merki- tystä lähinnä niissä tilanteissa, joissa tiliviras- tomuotoiset yliopistot ovat harjoittaneet ve- rotuksessa veronalaista elinkeinotoimintaa.

Edellä mainittuihin järjestelyihin sisältyvi- en varojen arvona pidetään niiden poistama- tonta hankintamenoa verotuksessa. Siirty- vään toimintaan sisältyvän elinkeinotoimin- nan rahoitus-, vaihto- ja käyttöomaisuuden verotuksessa poistamattomina hankinta- menoina pidettävistä arvoista ehdotetaan säädettäväksi erikseen siltä osin kuin siirtyvä elinkeinotoiminta on aikaisemmin ollut vero- vapaata. Säännöksellä olisi merkitystä lähin- nä Helsingin yliopiston elinkeinotoiminnan verovapauden lakatessa sekä niissä tilanteis- sa, joissa yliopistojen elinkeinotoiminnan myynti on ollut verovapaata sen vuoksi, että se on tapahtunut toiselle valtion laitokselle.

Verolainsäädännön yleisten periaatteiden mukaan verovapaaseen kauteen kohdistuvat menot, korot ja menetykset eivät ole tulove- rotuksessa vähennyskelpoisia verovapauden päätyttyä. Tämän periaatteen mukaisesti esi- merkiksi tonnistoverolaissa (476/2002) sää- detään, että tuloverosta vapaan tonnistovero- kauden jälkeen alkavassa tuloverotuksessa käyttöomaisuuden poistamatta olevaksi mää- räksi katsotaan tuolloin määrä, joka vastaa hankintamenosta elinkeinotulon verottami- sesta annetun lain (360/1968) mukaan teh- dyillä laskennallisilla poistoilla vähennettyä määrää. Samoin eräiden asuntojen vuokraus- toimintaa harjoittavien osakeyhtiöiden vero- huojennuksista annetussa laissa (299/2009) verovapausaikana käyttöomaisuudesta katso- taan tehdyksi poistot, jotka tuloverotuksessa olisi voitu enintään vähentää, jos yhtiötä olisi verotettu tuloverotusta koskevien säännösten mukaan.

Toisenlaiseen ratkaisuun on kuitenkin pää- dytty Ekokem Oy Ab:n tuloverovapauden poistavassa tuloverolain muutoksessa 329/2009. Toisin kuin lakia koskevassa halli- tuksen esityksessä (220/2008) oli ehdotettu, eduskunta päätti, että verotuksen poistopoh- jana pidetään vuoden 2007 tilinpäätöksen mukaisia kirjanpitoarvoja. Valtiovarainvalio- kunnan mietinnön (VaVM 5/2009 vp) mu- kaan Ekokem Oy Ab:n osalta oli otettava huomioon, että yhtiön verovapaus on perus- tunut yleishyödylliseen toimintaan toisin kuin esimerkiksi tonnistoverolaissa tai laissa eräiden asuntojen vuokraustoimintaa harjoit- tavien osakeyhtiöiden verohuojennuksista.

Valiokunta totesi myös, että kyseisiin vero- huojennuslakeihin sisältyy lisäksi alun alkaen se mahdollisuus, että yhtiö palaa verolliseen toimintaan puhtaasti oman valintansa perus- teella, mikä ei ole ollut Ekokem Oy Ab:lle mahdollista. Ekokem Oy Ab toimi markki- naehtoisesti kilpailluilla markkinoilla ja yhti- öön oli kertynyt merkittävästi jakokelpoisia voittovaroja. Jos verotuksessa vähennyskel- poisen käyttöomaisuuden arvoa olisi kysei- sessä tapauksessa alennettu laskennallisten poistojen määrällä, se olisi ollut arviolta neljä miljoonaa euroa pienempi kuin kirjanpidolli- nen poistopohja. Asiasta ei tehty Euroopan yhteisöjen valtiontukisääntöjen mukaista il- moitusta komissiolle.

Yliopistojen verovapaan elinkeinotoimin- nan käyttöomaisuuden arvo, Helsingin yli- opiston apteekkitoimintaa lukuun ottamatta, on vähäinen. Tällöin kirjanpidon ja verotuk- sen poistopohjan välinen ero ei muodostu merkittäväksi. Eräissä yliopistouudistukseen liittyvistä tulo- ja varainsiirtoverotusta kos- kevista säännöksistä annetun lain 1 §:n 3 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että verovelvollisen aikaisemmin verovapaaseen toimintaan kuuluneiden varojen siirtyessä elinkeinotoiminnan tulolähteeseen rahoitus-, vaihto- tai käyttöomaisuuden hankintameno- na pidettäisiin niiden kirjanpitoarvoa.

Helsingin yliopiston apteekin omaisuudesta on tilinpäätöksissä tehty elinkeinotulon ve- rottamisesta annetun lain mukaiset täysimää- räiset poistot. Yliopiston Apteekin verotuk- sessa poistamattomina hankintamenoina pi- dettäisiin näin määriteltyä kirjanpidossa pois- tamatonta hankintamenoa.

Varainsiirtoverolain mukaan varainsiirto- veroa tulee suorittaa kiinteistön ja arvopape- rin luovutuksesta. Koska varainsiirtoveron kantaminen yliopistouudistuksen yhteydessä uusille yliopistoille siirtyvistä varoista ei ole tarkoituksenmukaista, ehdotetaan eräistä yli- opistouudistukseen liittyvistä tulo- ja varain- siirtoverotusta koskevista säännöksistä anne- tun lain 2 §:n 2 momentissa säädettäväksi, et- tä yliopisto tai ylioppilaskunta ei olisi velvol- linen maksamaan varainsiirtoveroa lain 1 §:n 1 momentissa tarkoitetusta kiinteistön tai ar- vopaperin luovutuksesta.

3 E u r o o p a n y h t e i s ö j e n v a l t i o n t u - k i s ä ä n t e l y

3.1 Euroopan yhteisön perustamissopi- muksessa tarkoitettu valtiontuki Euroopan yhteisöjen perustamissopimuk- sen 87 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvalti- on myöntämä taikka valtion varoista muo- dossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vää- ristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu yhteismarkkinoille, siltä osin kuin se vaikut- taa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Tär- kein peruste mainittujen valtiontukea koske- vien säännösten soveltamiselle verotustoi- menpiteeseen on se, että toimenpiteellä saa-

daan aikaan poikkeus yleisen verojärjestel- män soveltamisesta jäsenvaltioiden tiettyjen yritysten eduksi. Siten verovapaus muodos- taa lähtökohtaisesti edellä tarkoitetun edun valtiontukinäkökulmasta. Perustamissopi- muksen 87 artiklan kohdissa 2 ja 3 sekä 86 artiklan 2 kohdassa määritellään kuitenkin poikkeukset, joiden nojalla tukitoimenpiteet voidaan hyväksyä. Euroopan yhteisöjen ko- missio on 11 päivänä marraskuuta 1998 an- tanut tiedonannon valtiontukisääntöjen sovel- tamisesta yrityksen välittömään verotukseen.

Tämän lisäksi se on 9 päivänä helmikuuta 2004 antanut tiedonannon soveltamista kos- kevan kertomuksen C(2004)434.

Valtiontukisääntelyä sovelletaan Euroopan yhteisöjen kilpailulainsäädännön sovelta- misalaan kuuluviin yrityksiin. Euroopan yh- teisöjen tuomioistuimen vakiintuneen tulkin- takäytännön mukaan käsite yritys tarkoittaa jokaista yksikköä, joka harjoittaa taloudellis- ta toimintaa, riippumatta kyseisen yksikön oikeudellisesta muodosta ja rahoitustavasta.

Tuomioistuimen tulkinnan mukaan taloudel- lista toimintaa on kaikki toiminta, jossa tava- roita tai palveluja tarjotaan tietyillä markki- noilla.

Valtiontukisääntelyn ulkopuolelle jää sitä vastoin ei-taloudellisena pidettävä toiminta.

Tällaisena toimintana pidetään esimerkiksi valtion sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden turvaamista, oikeusjärjestelmän ylläpitämis- tä, ulkosuhteiden hoitoa sekä muita edellisiin verrannollisia, olennaisesti valtiovallan yk- sinoikeuksiin kuuluvia toimintoja. Tällaisena toimintana voidaan lisäksi mainita kansalli- sen koulutusjärjestelmän perustaminen ja yl- läpito siltä osin kuin valtio tämän myötä täyt- tää velvoitteensa kansalaisiaan kohtaan sosi- aalisella, kulttuurisella sekä koulutuksellisel- la aloilla eikä tässä toiminnassa pyri hyöty- mään toiminnan kannattavuudesta.

Tutkimustyöhön, kehitystyöhön sekä inno- vaatiotoimintaan myönnettävä valtiontuki

Vuonna 2006 komissio antoi tiedonannon tutkimus- sekä kehitystyöhön sekä innovaa- tiotoimintaan myönnettävää valtiontukea koskevista puitteista (EUVL 2006/C323/01), jonka mukaan tutkimusorganisaatioiden tut- kimus- ja kehitystoiminnan julkinen rahoit-

taminen voidaan määrätyissä tilanteissa kat- soa valtiontueksi. Julkinen rahoittaminen kat- taa myös mahdolliset verohuojennukset tai - edut, jotka poikkeavat jäsenvaltiossa sijaitse- viin yrityksiin yleisesti sovellettavasta vero- järjestelmästä. Jotta valtiontukisääntely so- veltuisi tutkimusorganisaatioihin, tulee kaik- kien valtiontukea koskevien tunnusmerkkien täyttyä.

Tutkimusorganisaatio voidaan katsoa pe- rustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi yritykseksi, jos sen katsotaan harjoittavan taloudellista toimintaa, jossa on kyse tavaroiden ja/tai palveluiden tarjoami- sesta tietyillä markkinoilla. Tutkimusorgani- saatioiden ensisijaisia toimintoja ei kuiten- kaan yleensä pidetä taloudellisena toiminta- na. Tällaista toimintaa ovat erityisesti koulu- tus henkilöstöresurssien taitojen lisäämiseksi ja parantamiseksi, riippumattoman tutkimus- ja kehitystoiminnan harjoittaminen tiedon li- säämiseksi ja ymmärryksen parantamiseksi, yhteistyöhön perustuva tutkimus- ja kehitys- toiminta mukaan lukien, sekä tutkimustulos- ten levittäminen.

Taloudellisen toiminnan julkiseen rahoit- tamiseen liittyy yleensä valtiontukea. Jos tut- kimusorganisaatiot tai muut voittoa tavoitte- lemattomat innovaatioiden välittäjät harjoit- tavat taloudellista toimintaa, kuten infra- struktuurien vuokrausta tai palvelujen tar- joamista liikeyrityksille taikka sopimusperus- teisen tutkimustoiminnan harjoittamista, tä- mä olisi tehtävä tavanomaisin markkinaedel- lytyksin.

Mikäli tutkimusorganisaatio harjoittaa sekä taloudellista että muuta toimintaa, muun kuin taloudellisen toiminnan rahoittaminen ei kuu- lu valtiontukisääntelyn piiriin, jos taloudelli- nen ja muu toiminta sekä niiden kustannukset ja rahoitus voidaan erottaa selkeästi toisis- taan ja näin estää ristikkäistuen siirtyminen taloudelliseen toimintaan. Valtiontukipuittei- den mukaan eri toimintoihin kuuluvien kus- tannusten asianmukainen erottaminen toisis- taan voidaan osoittaa esimerkiksi korkeakou- lujen ja tutkimusorganisaatioiden vuositilin- päätösten avulla.

Julkisesti rahoitettujen tutkimusorganisaa- tioiden kanssa yhteistyötä tekeville yrityksil- le voi määrätyissä tilanteissa muodostua yh- teistyön johdosta sellaista etuutta, joka valti-

ontukipuitteiden mukaan voidaan katsoa epä- suoraksi valtiontueksi näille yrityksille. Yh- teistyöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä yri- tysten puolesta harjoitettavaa tutkimustoi- mintaa, kuten sopimusperusteista tutkimusta tai tutkimuspalveluita, sekä yritysten ja tut- kimusorganisaatioiden yhteistoimintaa.

Tuloverovapautta koskeva komission päätös- käytäntö

Elinkeinotoiminnan verovapauteen valtion- tukena on otettu kantaa komission 11 päivänä joulukuuta 2007 tekemällä päätöksellä nro C(2007) 6073, asiassa C 7/06 Tieliikelai- tokselle myönnetty valtiontuki. Asia koski eräitä valtion Tieliikelaitos-nimiselle liikelai- tokselle myönnettyjä valtiontukia. Päätökses- sään komissio totesi muun muassa, että ta- vanomaisen yhteisöverotuksen soveltumat- tomuus on tukitoimenpide, joka ei sovellu yhteismarkkinoille. Kilpailijoita alhaisempi verokanta on valtionliikelaitosmallissa pyrit- ty eliminoimaan siten, että liikelaitokset tu- louttavat valtiolle voitostaan vähintään osa- keyhtiöiden tuloveron ja maksamansa tulove- ron erotuksen. Tieliikelaitoksen tapauksessa voitontuloutusprosentti oli 47—71 prosenttia.

Komissio kuitenkin katsoi, ettei edellä tarkoi- tettu voitontulouttamismekanismi takaa, että yhteisöverolainsäädännön soveltumattomuu- teen liittyvät edut poistuisivat kokonaan, ja edellytti verovapautena annetun tuen kumot- tavaksi määräaikaan mennessä.

Komissio on lisäksi ottanut vastaavaan asi- aan kantaa 5 päivänä kesäkuuta 2002 teke- mässään päätöksessä, asiassa C-27/99, jossa käsiteltävänä oli vuonna 1990 Italiassa toi- meenpantu erilaisten paikallispalveluja tuot- tavien kunnallisten liiketoimintayksikköjen uudistus, jota koskevan lain mukaan kunta voi tarjota palveluja muun muassa perusta- malla osakeyhtiöitä. Komissio päätti vuonna 1999 käynnistää sille tehdystä kantelusta pe- rustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn muun muassa näille osakeyhtiöille suotujen veroetuuksien joh- dosta. Veroetuuksiin kuului muun muassa kolmivuotinen vapautus yrityksen tuloveros- ta. Komissio katsoi, että tuloverotusta koske- vat toimet täyttävät kaikki 87 artiklan mukai- set valtiontuen edellytykset ja että tuet eivät

sovellu yhteismarkkinoille, minkä vuoksi komissio määräsi tuet takaisin perittäviksi.

3.2 Yliopistojen harjoittaman elinkeino- toiminnan arviointia valtiontu- kinäkökulmasta

Voimassa olevan tuloverolainsäädännön perusteella valtion viraston harjoittamaa elinkeinotoimintaa verotetaan alennetulla ve- rokannalla. Määrätyissä tilanteissa tällainen toiminta on vapautunut tuloverotuksesta ko- konaan. Myös valtion liikelaitosten verokoh- telu perustuu samaan sääntelyyn.

Valtion harjoittamaan liiketoimintaan liit- tyy verokohtelun lisäksi muita rakenteellisia ongelmia. Valtion liikelaitosmallin soveltu- vuutta yhteismarkkinoille on käsitelty valti- onvarainministeriön hankkeessa, jonka 6 päivänä maaliskuuta 2009 antaman välira- portin mukaan liikelaitosmallin suurimpina ongelmina ovat tavanomaisen yhteisövero- kannan soveltumattomuus sekä konkurs- sisuoja. Toimivilla markkinoilla avoimessa kilpailutilanteessa tapahtuva valtion liikelai- tosmuotoinen liiketoiminta on tarkoitus yhti- öittää. Ilmailulaitoksen, Luotsausliikelaitok- sen ja Varustamoliikelaitoksen muuttamista osakeyhtiöksi valmistellaan ja Metsähallituk- sen sekä Senaatti-kiinteistöjen eri organisaa- tiovaihtoehtojen tarkastelua jatketaan. Par- haillaan valmistellaan muutosta valtion liike- laitoksia koskevaan lainsäädäntöön.

Edellä kuvatuista syistä myös kunnallisiin liikelaitoksiin saattaa liittyä vastaavankaltais- ta, EY:n kilpailulainsäädäntöön sekä kansal- liseen kilpailuneutraliteettiin liittyvää prob- lematiikka. Euroopan yhteisöjen komission tutkittavana on parhaillaan Helsingin kau- pungin liikelaitos Palmiaa koskeva valtiontu- kikantelu. Työ- ja elinkeinoministeriön jul- kaisussa Julkisen elinkeinotoiminnan kilpai- luneutraliteetti (Kilpailukyky 23/2009) esite- tään kuntalain tarkistamista samojen periaat- teiden mukaisesti, mitä talouspoliittinen mi- nisterivaliokunta on todennut jo valtion liike- laitosmallin osalta.

Ehdotetun tuloverolain 21 a §:n nojalla yli- opistojen harjoittamaa elinkeinotoimintaa ve- rotettaisiin yhtäläisesti muiden elinkeinotoi- mintaa harjoittavien yhteisöjen kanssa. Tä- mänkaltaista menettelyä on pidettävä välttä-

mättömänä myös kansallisen kilpailuneutraa- lisuuden näkökulmasta, koska muunlainen kohtelu olisi omiaan vääristämään kilpailuti- lannetta samanlaista toimintaa harjoittavien kesken. Yliopistojen verotusta koskeva esitys on myös linjassa muiden julkisten toimijoi- den elinkeinotoiminnan harjoittamista kos- kevien suuntaviivojen kanssa sekä niiden lin- jausten mukainen, joilla pyritään kansallisen lainsäädännön yhdenmukaistamiseen EY:n yhteismarkkinoita koskevan sääntelyn kans- sa.

Vanhan yliopistolain 27 §:n sekä tulovero- lain 20 §:n nojalla Helsingin yliopisto on ol- lut tuloverosta vapaa. Suomen viranomaiset ovat pyrkineet selvittämään Helsingin yli- opiston harjoittaman apteekkitoiminnan tulo- verovapauden sallittavuutta EY:n valtiontu- kisääntelyn näkökulmasta. Asian johdosta käydyissä neuvotteluissa komissio on vahvis- tanut Suomen viranomaisille, ettei mainittua tuloverovapautta voida pitää yhteismarkki- noille yhteensopivana. Näistä syistä esityk- sessä ehdotetaan, että Helsingin yliopisto on normaalisti tuloverovelvollinen kaikesta toi- minnastaan, myös apteekkitoiminnan osalta.

Samaan tyyppinen valtiontuen laillisuutta koskeva kysymys liittyy veronluonteiseen apteekkimaksuun. Sekä Helsingin että Kuo- pion yliopiston apteekit on vapautettu mak- samasta apteekkimaksua valtiolle. Apteek- kimaksusta annetun lain (148/1946) 6 §:n mukaan Helsingin yliopiston apteekki tilittää apteekkimaksun Helsingin yliopistolle ja Kuopion yliopiston apteekki tilittää apteek- kimaksun Kuopion yliopistolle. Yliopistojen apteekkien yliopistoilleen tilittämä maksu vastaa laskennallista apteekkimaksua. Tämä esitys ei kuitenkaan koske apteekkimaksua, vaan sitä koskevat valtiontukiasiat jäävät myöhemmin selvitettäväksi.

3.3 Yliopistouudistuksen siirtymävaihee- seen ja kiinteistöomaisuuden uudel- leenjärjestelyyn liittyvien väliaikais- ten, tulo- ja varainsiirtoverotusta koskevien säännösten arviointia val- tiontukinäkökulmasta

Euroopan yhteisöjen perustamissopimuk- sen 149 artiklan 1 kohdan mukaan yhteisö myötävaikuttaa korkealaatuisen koulutuksen

kehittämiseen rohkaisemalla jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä sekä tarvittaessa tukemalla ja täydentämällä jäsenvaltioiden toimintaa pi- täen täysin arvossa jäsenvaltioiden vastuuta opetuksen sisällöstä ja koulutusjärjestelmän järjestämisestä sekä niiden sivistyksellistä ja kielellistä monimuotoisuutta.

Kuten edellä on todettu, eräitä olennaisesti valtiovallan yksinoikeuksiin kuuluvia toimin- toja pidetään ei-taloudellisina ja näin ollen valtiontukisääntelyn ulkopuolelle jäävänä toimintana. Koulutusjärjestelmien osalta Eu- roopan yhteisöjen tuomioistuin on Humbel- tuomiossaan, ratkaisu C-263/86, todennut, ettei valtio tällaisen järjestelmän luodessaan ja sitä ylläpitäessään pyri kannattavaan toi- mintaan vaan täyttämään sosiaalisen, kulttuu- risen ja kasvatuksellisen velvollisuutensa vä- estöä kohtaan.

Yliopistouudistusta, siihen liittyvää siirty- mävaiheen toteutusta sekä yliopistojen pää- omitusta voidaan pitää edellä tarkoitetulla ta- valla olennaisesti valtionvallan tehtäviin kuu- luvana järjestelynä, joka lähtökohtaisesti ei täytä taloudellisen toiminnan tunnusmerkkejä ja näin ollen jää valtiontukitarkastelun ulko- puolelle.

Niissä yliopistouudistukseen liittyvissä muutoksissa, joissa poikkeuksellisesti talou- dellisen toiminnan tunnusmerkit täyttyvät, voidaan viitata Euroopan yhteisöjen komissi- on päätöskäytäntöön. Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdas- sa tarkoitettuihin valtiontuen tunnusmerkkei- hin sisältyvä julkisten varojen käsite kattaa lähtökohtaisesti kaikentyyppiset verot ja ve- ronluonteiset maksut. Edellä mainitussa Itali- aa koskevassa tapauksessa C-27/99 ve- roetuuksiin kuului tuloveroihin liittyvien etu- jen lisäksi vapautus kaikista siirtoveroista, jotka liittyvät kunnallisten laitosten muutta- miseen osakeyhtiöiksi.

Tapauksessa Italian viranomaiset huomaut- tivat, että tukitoimia sovelletaan yrityksiin, jotka huolehtivat lähes yksinomaan julkisiksi paikallispalveluiksi nimettyjen palvelujen eli paikallistason sähkön-, kaasun- ja vedenjake- lun, liikenteen, jätehuollon ja lääkevalmistei- den alojen palvelujen tuottamiseen ja vetosi- vat muun ohessa siihen, että jos siirtovero olisi kannettu, se olisi tullut kuntien makset- tavaksi: Italiassa luovuttaja eli kunta on vel-

vollinen suorittamaan veroa, eikä verovapaus siten tullut yhtiön hyväksi. Lisäksi Italian vi- ranomaiset vetosivat siihen, että siirtoverosta vapauttaminen on perusteltu toimenpide jär- jestelmän luonteen ja rakenteen vuoksi. Ky- seinen vapautus on neutraalin verotuksen pe- riaatteen mukainen. Kyseessä on Italian vero- oikeuden keskeinen periaate, joka koskee yri- tyksen oikeudellisen muodon muuttamista.

Tämän periaatteen mukaan pelkkä yrityksen oikeudellisen muodon muuttuminen ei vaiku- ta sen oikeudellisiin velvoitteisiin, sillä se ei aiheuta yritykselle taloudellista etua.

Päätöksessään komissio totesi, että vali- koiva toimenpide voi olla perusteltu verotuk- sen tasapuolisuutta koskevien periaatteiden nojalla. Päätöksessä komissio tarkasteli toi- menpidettä, jolla Italiassa yhtiömuodoltaan tietyntyyppisten julkisten yritysten muunta- minen osakeyhtiöiksi vapautettiin niin kutsu- tuista omaisuuden siirtoveroista. Siirtoveroa suoritetaan Italiassa periaatteessa aina, kun perustetaan uusi yhteisö tai siirretään omai- suuseriä eri yhteisöjen välillä. Tapauksessa kyse oli yksinomaan yritysten oikeudellisen muodon muuttamisesta, eikä toimenpiteellä lisätty yrityksen voittoja tai kykyä tuottaa voittoa. Tämäntyyppiset toimenpiteet vapau- tetaan järjestelmällisesti siirtoverosta Italian vero-oikeuden mukaisen verotuksen tasapuo- lisuutta koskevan yleisen periaatteen nojalla.

Komissio totesi lisäksi, että yksityinen sijoit- taja ei tavallisesti tee tällaista päätöstä, vaan kyseessä oli julkisen viranomaisen päätös oi- keudellisen instrumentin valinnasta tiettyjen palvelujen tarjoamiseksi, eikä sitä voida tästä syystä katsoa tavanomaiseksi yrityksen pe- rustamiseksi. Komissio katsoi, että tämän- tyyppisten toimenpiteiden vapauttaminen siirtoverosta oli perusteltua kyseisessä vero- järjestelmässä noudatettavien verotuksen ta- sapuolisuuden periaatteiden nojalla.

Yliopistouudistukseen liittyvissä oikeudel- lisen muodon muutoksissa sekä niihin liitty- vissä omistuksenjärjestelyissä, siltä osin kuin kysymys on taloudellisesta toiminnasta, voi- daan lähtökohtaisesti katsoa olevan kyse pe- ruslähtökohdaltaan edellä selostetun tapauk- sen C-27/99 kaltaisesta tilanteesta. Aiemmin valtionorgaaniin kuuluvista yliopistoista muodostetaan julkisoikeudellisia laitoksia tai yksityisoikeudellisia säätiöitä, joiden tehtä-

västä edistää vapaata tutkimusta sekä tieteel- listä ja taiteellista sivistystä ja antaa tutki- mukseen perustuvaa ylintä opetusta sääde- tään laissa. Korkeimman opetuksen järjestä- misen sekä vapaan tutkimuksen edistämisen on vakiintuneesti katsottu kuuluvan valtion tehtäviin. Uudistuksessa on keskeisesti kyse julkisen viranomaisen oikeudellisen instru- mentin valinnasta kyseisten tehtävien järjes- tämiseksi, niihin liittyvien palveluiden tar- joamiseksi sekä riittävien resurssien takaami- seksi edellisten toimien toteuttamiseksi.

Toimenpiteellä ei pyritä lisäämään yritykseen rinnastettavien toimijoiden voittoja tai kykyjä tuottaa voittoja. Edellisen johdosta voidaan katsoa, että yliopistouudistukseen liittyvien määräaikaisten varainsiirtoverovapauksien osalta kysymys on sellaisesta toimenpiteestä, joka on perusteltua järjestelmän luonteen tai taloudellisen rakenteen vuoksi.

3.4 Valtiontukisääntelystä ja kilpai- luneutraalisuuden vaatimuksesta ai- heutuvat verolainsäädännön kehit- tämistarpeet

Esityksessä ehdotetaan, että yliopiston saama muu kuin elinkeinotulo tai muuhun kuin yleiseen tarkoitukseen käytetystä kiin- teistöstä tai kiinteistön osasta saatu tulo olisi jatkossakin yliopistolle verovapaata tuloa, kuten nykyisin valtion tilivirastomuotoisille yliopistoille. Yliopistojen muista kuin ylei- seen käyttöön käytetyistä kiinteistöistä saatua kiinteistötuloa verotettaisiin jatkossakin alennetulla verokannalla. Esityksen johdosta annetuissa lausunnoissa on kiinnitetty huo- mioita siihen, että tähän sääntelyyn saattaa liittyä kansallisen kilpailuneutraliteetin sekä EY:n valtiontukisääntelyn näkökulmasta on- gelmallisia näkökohtia.

Edellä on kuvattu valtion liikelaitosmallin verotuskohteluun liittyviä ongelmia. Vastaa- vankaltaista problematiikkaa liittyy mahdol- lisesti myös kuntien toimesta harjoitettuun elinkeinotoimintaan, esimerkiksi kunnallisten liikelaitosten muodossa. Kaikkien julkisten toimijoiden harjoittaman taloudellisen toi- minnan verokohtelua on tarkoitus selvittää erikseen sekä tämän selvitystyön pohjalta tehdä tarvittavat muutokset verolainsäädän- töön. Tämän selvitystyön yhteydessä on

luontevaa tarkastella valtion, kunnan sekä muiden julkisten toimijoiden verokohtelua kokonaisuutena. Selvitystyö on tarkoitus käynnistää loppuvuodesta 2009.

4 E s i t y k s e n v a i k u t u k s e t 4.1 Vaikutus verotuottoon

Yliopistot eivät ole merkittäviä elinkeino- toiminnan harjoittajia lukuun ottamatta Hel- singin yliopiston ja Kuopion yliopiston ap- teekkitoimintaa. Yliopistojen elinkeinotulon tuloveroprosentin nostamisella alennetusta verokannasta 26 prosenttiin ei arvioida ole- van merkittävää vaikutusta yhteisöverotulo- jen tuottoon.

Yliopistot ovat olleet kiinteistöverovelvol- lisia lukuun ottamatta vanhan yliopistolain 27 §:n 1 momentissa tarkoitettuja Helsingin yliopiston varoja. Esityksessä kiinteistövero- velvollisuus ehdotetaan koskemaan kaikkia Helsingin yliopiston varoja. Kiinteistöveron vaikutus kuntien verotuoton kasvuun arvioi- daan olevan noin 1,3 miljoonaa euroa.

Selkeyssyistä ehdotetulla arvonlisäverolain muutoksella yliopistojen arvonlisäverovel- vollisuudesta ei ole vaikutuksia verotuottoon yliopistojen myyntitoiminnan osalta.

Uuden yliopistolain myötä tapahtuva yli- opiston oikeudellisen muodon muutos ja siir- tyminen pois valtion talousarvion piirissä toi- mivasta tilivirastosta merkitsevät yliopistojen hankintojen arvonlisäverokohtelun muuttu- mista. Yliopistojen arvolisäverolliseen toi- mintaan tehdyt hankinnat tulevat normaalisti vähennyskelpoisiksi arvonlisäverotuksessa, mikä pienentää valtion verotuottoa vähäises- sä määrin. Yliopistojen arvonlisäverotonta toimintaa varten tehtyihin hankintoihin ei enää sovelleta valtion tilivirastoja koskevaa erityisjärjestelyä, mikä on otettu huomioon yliopistolakiehdotuksessa valtion rahoituksen määräytymisperusteissa määrärahaa korotta- vana tekijänä.

Yliopistojen pääomittamiseen liittyvät kiin- teistövarallisuuden järjestelyt ehdotetaan va- pautettavaksi varainsiirtoverosta. Tähän omistusjärjestelyyn liittyvän varainsiirtove- rovapauden vaikutuksena valtion verotuoton menetys olisi noin 68 miljoonaa euroa.

4.2 Vaikutukset yliopistoille

Niille yliopistoille, jotka eivät yhtiöitä har- joittamaansa elinkeinotoimintaa, saattaa syn- tyä hallinnollisia lisäkustannuksia harjoitta- mansa elinkeinotoiminnan eriytetyn tulok- senlaskennan vaatimuksen johdosta.

Pääsääntöisesti yliopistoille ei ole joko lä- hetetty esitäytettyä veroilmoitusta tai niillä ei ole ollut ilmoitettavaa elinkeinotoiminnan tu- loa. Poikkeuksena tästä ovat Joensuun ja Kuopion yliopistot. Yliopistot maksaisivat jatkossa harjoittamastaan elinkeinotoimin- nasta yhteisöveroa 26 prosenttia alennetun verokannan sijaan. Tällä arvioidaan olevan merkittävin vaikutus Kuopion yliopistolle, jonka menojen arvioidaan kasvavan noin 76 000 euroa.

Helsingin yliopiston apteekin laskennalliset tuloverot on vuosittain tilitetty yliopiston käyttöön. Ehdotetun verovapauden poistami- sen johdosta Helsingin yliopiston käytettä- vissä olevat tulot pienenisivät noin 5,5 mil- joonaa euroa. Tarkoituksena on, että tämä tu- lojen väheneminen kompensoidaan yliopis- tolle erikseen valtion talousarvion kautta.

Näin vältettäisiin yliopiston perusopetuksen ja sitä palvelevan tutkimuksen vaarantumi- nen. Tuloverovelvollisuudella ei arvioida olevan muutoin merkittävää vaikutusta Hel- singin yliopiston menojen kasvuun. Ehdote- tun kiinteistöverovelvollisuuden vaikutus Helsingin yliopiston menojen kasvuun arvi- oidaan olevan noin 1,3 miljoonaa euroa. Va- rainsiirtoverovelvollisuuden merkityksen Helsingin yliopiston menojen kasvuun arvi- oidaan olevan vähäinen.

5 A s i a n v a l m i s t e l u

Esitys on valmisteltu valtiovarainministeri- össä. Esityksestä ovat antaneet lausuntonsa seuraavat tahot: opetusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministe- riö, Kilpailuvirasto, Patentti- ja rekisterihalli- tus, Valtiontalouden tarkastusvirasto, Valti- onvarain controller, Verohallinto, Aalto- korkeakoulusäätiö, Helsingin kauppakorkea- koulu, Taideteollinen korkeakoulua ja Tek- nillinen korkeakoulu, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen teknillinen yli-

opisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, Vaasan yliopisto, Svenska handelshögskolan, Teatterikorkeakoulu, Kuvataideakatemia, Si- belius-Akatemia, Elinkeinoelämän keskus- liitto EK, Keskuskauppakamari, Suomen Ap- teekkariliitto ry, Suomen Kaupan Liitto ry, Suomen yliopistojen rehtorien neuvosto, Suomen ylioppilaskuntien liitto ry sekä Suomen Yrittäjät ry.

6 R i i p p u v u u s m u i s t a e s i t y k s i s t ä Esitys liittyy valtion vuoden 2010 talousar- vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

7 V o i m a a n t u l o

Lait ehdotetaan tuleviksi pääosin voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.

Eräistä yliopistouudistukseen liittyvistä tu- lo- ja varainsiirtoverotusta koskevista sään-

nöksistä annettu laki ehdotetaan tulevaksi voimaan mahdollisimman pian, ja se olisi voimassa 31 päivään joulukuuta 2010. Lain 1 §:n 1 ja 2 momenttia sovellettaisiin vuodel- ta 2009 toimitettavassa verotuksessa ja 3 momenttia sovellettaisiin vuodelta 2010 toimitettavassa verotuksessa. Lain 2 §:n 1 momenttia sovelletaan luovutuksiin, jotka tapahtuvat 1 päivänä joulukuuta 2009 tai sen jälkeen kuitenkin viimeistään 31 päivänä jou- lukuuta 2009. Lain 2 §:n 2 momenttia sovel- letaan luovutuksiin, jotka tapahtuvat viimeis- tään 31 päivänä joulukuuta 2010.

Varainsiirtoverolain 3 a § tulisi sovelletta- vaksi luovutuksiin, jotka tapahtuvat lain voi- maantulopäivänä ja sen jälkeen. Luovutuksen katsottaisiin tapahtuneen silloin, kun luovu- tuskirja on allekirjoitettu.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdo- tukset:

Lakiehdotukset

1.

Laki

tuloverolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 3 §:n 4 kohta ja 20 §:n 1 momentin 1 kohta,

sellaisina kuin ne ovat, 3 §:n 4 kohta laissa 1216/2006 ja 20 §:n 1 momentin 1 kohta laissa 329/2009 sekä

lisätään lakiin uusi 21 a § seuraavasti:

3 § Yhteisö

Yhteisöllä tarkoitetaan tässä laissa:

— — — — — — — — — — — — — — 4) osakeyhtiötä, osuuskuntaa, säästöpank- kia, sijoitusrahastoa, yliopistoa, keskinäistä vakuutusyhtiötä, lainajyvästöä, aatteellista tai taloudellista yhdistystä, säätiötä ja laitosta;

— — — — — — — — — — — — — —

20 §

Tuloverosta vapaat yhteisöt

Tulon perusteella suoritettavasta verosta ovat vapaat:

1) Suomen Pankki, Yleisradio Oy, Poh- joismaiden Investointipankki, Pohjoismaiden projektivientirahasto, Pohjoismaiden kehitys- rahasto, Pohjoismaiden ympäristörahoitusyh- tiö, Finnvera Oyj, Teollisen yhteistyön rahas-

to Oy, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto ja valtion vakuusrahasto;

— — — — — — — — — — — — — — 21 a §

Yliopistojen verovelvollisuus

Yliopistolain (558/2009) 1 §:ssä tarkoitettu yliopisto on verovelvollinen vain saamastaan elinkeinotulosta. Lisäksi yliopisto on vero- velvollinen muuhun kuin yleiseen tarkoituk- seen käytetyn kiinteistön tai kiinteistön osan tuottamasta tulosta kunnalle ja seurakunnalle 124 §:n 3 momentissa tarkoitetun tulovero- prosentin mukaan. Mitä edellä säädetään yli- opiston verovelvollisuudesta, koskee myös Helsingin yliopistoa yliopistolain 75 §:n 1 momentissa tarkoitettujen varojen tuottama tulo mukaan lukien.

———

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2010 toimitettavassa verotuksessa.

—————

2.

Laki

varainsiirtoverolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti

lisätään 28 päivänä marraskuuta 1996 annettuun varainsiirtoverolakiin (931/1996) uusi 3 a §, seuraavasti:

1 luku Yleiset säännökset

3 a §

Helsingin yliopiston verovelvollisuus Mitä yliopistolain (558/2009) 75 §:n 3 mo- mentissa säädetään Helsingin yliopiston ve- rovapaudesta, ei sovelleta varainsiirtoveroon.

———

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

—————