• Ei tuloksia

Vapaa-aikaa myöskin palvelijoille

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Vapaa-aikaa myöskin palvelijoille"

Copied!
3
0
0

Kokoteksti

(1)

Vapaa-aikaa m yöskin palvelijoille.

jo k a ainoalla työalalla y h teisk u n n assa on työntekijöillä m ää­

rätty työaikansa ja m äärätty vapaa-aikansa. A inoa luokka johon ei täm ä yleinen m ääräys uletu on naispalvelijat. M iespalkollisilla- kin on jotakuinkin m äärätty työaika, jonka jälkeen ei heitä usein pyydetä työhön, eikä he aina hevillä m enisikään jos käskettäi­

siin. H e sanovat: päivä on luotu työtä varten ja yö sekä pyhä lepoa varten. Vaan näm ä sää n n ö t eivät ole tähän saakka kuu­

luneet naispalvelijoille, ei m uiden, eikä palvelijain itsensäkään mie­

lestä. Ei ole palvelija to h tin u t san o a isäntäväelle, että on liikaa jos vaaditaan enem pi kuin hän päivän aikaan voi täyttää. T oi­

sissa p erh eissä jotka ovat inhimillisiä, annetaan palvelijallekin k o h ­ tuullinen lepo, vaan to isissa siitä ei välitetä.

Palvelijataryhdistykset ja -o sa sto t ovat jo useam m an kerran kääntyneet em äntien puoleen anom alla säännöllisti järjestettyä va- paa-aikaa palvelijoille, ja ainakin »Emäntäliätto ja Naisasialiitto Unioni» on periaatteessa hyväksynyt vaatim uksen, että palvelijatar saisi vapaata yhden illan viikossa, joka toinen sunnuntai aam u­

päivällä ja toinen iltapäivällä. M utta se on heille itselleenkin vaan periaate, eikä käytäntö. O len o ttan u t selvää m uutam ien em äntäliiton jäsenten m enettelytavasta ja saanut kuulla että sitä p ää tö stä koitetaan näennäisesti seurata siten, että yhtenä arki- iltana viikossa annetaan vapaata, kokonainen tunti, pyhäsin voi saada kaksi tuntia, to isissa ehkä vähän enem m än, to isissa sitäkin vähem m än. Jotkut voivat p äästä joka pyhä, toiset joka toinen.

M inä vaan kysyn, m itä sanoisi »opettaja, pankinvirkam ies tai raitiotienkonduktööri», jos he saisivat k u u k au d essa 6 tai 8 tun­

tia vapaa-aikaa, olisivatko he tyytyväisiä siihen? Sitä en kuiten­

kaan usko. Ja kum m inkin vaaditaan että palvelijan pitäisi olla tyytyväinen tähän järjestelm ään.

V aan koska nyt H elsingissä ainakin on Naisasialiitto Unioni ja E m äntäliitto hyväksynyt periaatteessa että palvelijain pitäisi saada yksi ilta viikossa vapaata ja ainakin joka toinen pyhä aam u­

ja joka toinen pyhä iltapäivällä. U seim m at em ännät ainakin kesk u s­

teltaessa sanovat sen hyväksyvänsä, ja ovat tu n n u stan ee t sen oikeutetuksi vaatim ukseksi, niin vaatikaam m e m e nyt sitä käytän­

n ö ssä toteutettavaksi, vaatikaam me, että todella saam m e sen käy­

täntöön, ei sillä tavalla, että arki-iltana saa olla yhden tunnin ul­

kona, ja py h än ä tunti tai pari, sillä se on naurettavaa, vaan mei­

dän pitää vaatia, että me saam m e yhd en illan viikossa vapaata klo 7 alkaen koko illan, sekä joka toinen pyhä kio 4:stä alkaen koko iltapäivän ja illan sekä joka toinen pyhä aamupäivällä.

(2)

100

T u o n ei luulisi olevan paljon vaadittu, sillä ei kukaan järki- ihm inen voisi sitä kieltää. Jo s kerran täm m öinen sään n ö s saa­

taisiin yleisesti käytäntöön, olisi siitä etua palvelijalle. H än tie­

täisi varm aan, että silloin ja silloin on m inulla aika jonka saan käyttää om an mieleni m ukaan, ja tuntea itseni tasa-arvoiseksi.

Tiedän kyllä, että em äntien puolelta tullaan väittäm ään tätä v astaan sillä, että kuka sinä iltana laittaa ruokaa perheelle, sekä että voi tulla odottam attom ia vieraita y.m. T ähän voidaan v as­

tata, että se ei ole senvuoksi m ah d o to n ollenkaan, sillä em äntä voi järjestää p erh een sä olot m ainion hyvin jos hänellä vaan on hyvää tahtoa, ja ei suinkaan se ole epäterveellistä em ännälle sekä perheen tyttärille ja pojille, jo s he sinä iltana avustavat om an it­

sen sä »passaam ista». Eihän siksi illaksi tarvitse asettaa mitään ylim ääräistä työtä, sillä arkipäivänä ehtii klo 7 saakka illalla tehdä jo paljon. P yhäsin taas voidaan sy ö d ä päivällinen aikaisemmin, että klo 4:ltä voidaan saada vapaata. Illalla voivat itse ottaa voi­

leipiä itsellensä. T äm ä säännös tu n tu u nykyään yhdelle osalle em ännistä m ahdottom atta, sen täh d en että on to tu ttu häpeäm ään itse p u u ttu a niin »proosalliseen» ty ö h ö n kuin ruuanlaitto on il­

m an palvelijan apua. Meillä S u om essahan on tavallista että kaikki, jotka luulevat olevansa »säätyluokkaa» häpeävät m yöskin ru u ­

miillista työtä ja heillä pitää olla palvelija, vaikka eivät voisikaan m aksaa sille palkkaa, eikä antaa tarpeeksi paljon ruokaa. Isom ­ m issa perh eissä jo issa on kaksi palvelijaa, voidaan taas järjestää asiat sillä tavalla, että vapaapäivät on vuoroin, siitä ei ole sen enem pi sanottavaa. Vieraiden v astaan o to n sinä iltana voi välttää siten, että m äärätään sitä varten varm a ilta viikossa, jolloin ei kukaan m ene viemisille. E ttä täm ä sään n ö s otetaan käytäntöön palvelijoiden eduksi ei suinkaan ole paljon vaadittu, jo s palveli­

jat tällä m yönnytyksellä tunnustettaisiin ihm isiksi, jotka an sa itse­

vat tu n n u stu k se n työstään, joille on m yönnettävä luonnollisia oikeuksia, sillä jokaisen yhteiskunnan vapaan jäsenen oikeuksiin täytyy m yöskin kuulua se, että heidän täytyy saada tuntea itsensä vapaaksi, että saavat käyttää vapaa-aikaansa om an itsen sä hy­

väksi.

E ttä em ännät itse palvelijan vapaa-iltoina hoitaisivat om aa k o ­ tiaan, olisi m yöskin m onelle sangen terveellistä, sillä silloin he oppisivat edes vähem m ässä m äärässä käsittäm ään työn arvon, oppisivat tuntem aan osan sitä taakkaa jota palvelija kantaa.

N ykyään syytetään palvelijoita aina siitä, etteivät o saa m itään, eivät ym m ärrä mitään ja eivätkä tah d o täyttää velvolli­

suuksistaan. Tähän voisi v a sta ta : »millainen isäntä, sellainen pal­

velija». M itä on palvelijoille o p etettu ? Mitä tehty heidän ke- hittym iseksensä? Sehän on yleisenä sään tö n ä että oppilas tulee opettajansa kaltaiseksi, ja koska tähän saakka em ännät ovat olleet ainoat opettajat palvelijoille, niin syy on siis su u re ssa m äärässä m yöskin opettajain. Palvelijoilla ei ole ollut erikoista am m atti­

(3)

koulua. H eissä on vielä suuri joukko sellaisiakin, jotka eivät ole käyneet edes kansakoulua. T ultuaan kaupunkiin he siis im e­

vät opin juuri sellaisena kuin se heille tarjotaan. Eihän palveli­

joilla yleensä ole aikaa, eikä m yöskään jo h d a tu sta yleisen sivis­

tyksen saam iseen. T ätä vajausta poistaakseen tahtoisi Palvelija- taryhdistys toim eenpanna k ursseja ja luentoja. Vaan tätä ei y h ­ distys voi suorittaa ilman ettei palvelijat voi itse niihin saapua.

T ätä varten juuri on tarpeellista että palvelijat saavat vapaata ja että se vapaa-aika tulisi heille säännöksi, jonka nojalla voitaisiin toim et järjestää.

N ouskaa joka ainoa palvelija vaatim aan itsellenne vapaa- aikaa, ainakin y h d en illan viikossa klo 7 alkaen koko illan, ja ainakin joka toinen p yhä iltapäivällä, sillä siitä riippuu tulevai­

su u d e ssa koko palkollisluokan kohottam inen. M uistakaa likan lausetta: »Ei oikeutta koskaan saa, ken sit’ ei itse hankki.»

Miina.

101

Naisten saunapaiveluksesta.

M onet ovat alennukset ja nöyryytykset, m onet paulat ja pyydykset köyhän työn tiellä. O n m onta suorastaan inhottavaa tehtävää, jota ei kukaan tekisi, vaan palvelustytölle se kuuluu ai­

van luonnollisena velvollisuutena. Yksi tu o n laatuisista teh tä­

vistä on m ielestäni naisten saunapalvelus m iesten kylpiessä.

O len m onasti kysynyt siisteiltä, kansakoulun ja kan san o p is­

tonkin käyneiltä talontyttäriltä: »M enisittekö saunaan palvelem aan m iehiä kylpiessä?» »Hyi, ei m itenkään!» on k u u lu n u t häm m äs­

tynyt vastaus. M utta palvelustytön täytyy m ennä ja totuttuaan u sea m enee m ielelläänkin. Eikä noiden tyttärien mieleenkään johdu, että palvelustyttöjen su h teen tu o ssa olisi jotakin nurinkurista.

M iksikö tu o n tehtävän alentavaksi leim aan?

Ajatteleva palvelijatar, sinä tiedät sen. M utta sinä, joka et tiedä — kuvaile m ielessäsi kuum a, kitkuinen m aalaissauna kyl­

peviä m iehiä täynnä ja sinä yksin naisena heitä nöyrästi palvele­

m assa. Mikä huu taa vettä, mikä löylyä, mikä ovia kiinni, mikä auki. P arhaim m assa tap au k se ssa saat ehken palveltaviesi päät ja selät p estä ainakin herrojen tai m uun isäntäväen ja talon nuorten m iesten. Saat kuulla yhtä ja toista, jota saastainen m ielikuvitus on luo n u t ja tu o esiin päästyään vapaim pana valloilleen juuri saunassa. Et tarvitse ainoastaan kuulla, vaan kenties nähdäkin saat. Eikä aivan harvinaista liene, että palvellessasi m uista m yö-

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Solmun vaihdon vaikutuksen selvitt¨ ami- nen vie aikaa suhteessa solmun naapureiden m¨ a¨ ar¨ a¨ an, joten kohta (b) onnistuu my¨ os ajassa O(|V | + |E|).. Muodostetaan tiukka

T¨ ass¨ a prosessissa on olennaista, ett¨ a kaikki vaihtoehdot ovat tarkastelussa yht¨ a aikaa mu- kana. Syy t¨ ah¨ an ilmi¨ o¨ on on kunkin vertailun tuottamien

Antro- poseenin taitteessa ikkuna sekä menneeseen että tulevaan on auki, ja yritykset vastata antroposeenin suuriin kysy- myksiin ihmisen, luonnon ja yhteiskunnan paikasta

Nykyisin useimmilla ihmisillä on varallisuuden myötä enemmän vapaa-aikaa verrattuna aiempiin sukupolviin (Vuoristo 2002, 11). Vapaa-aika on siis tavallaan työn

vyydestä ollut ehkä vähäisempi kuin nyt.. Seurasikohan

kunta  koottiin  sekä  tutkijoista  että  toimittajista,  ja  tavoitteena  oli  keskustella  yhdessä   journalismin  kehityksestä  ja  tärkeistä

Aikaa myöten olen ajatellut, että Vladimiroveille on täytynyt olla melkoinen kokemus asettua asu­. m aan keskisuomalaiselle

t orjunta-aseistustaan, mille työlle oli hyvänä apuna heidän jo pitkän aikaa tutkimansa ja kehittämänsä, edullisiin ruutiraketti- ja neste- rakettimoottoreihin