Prosessi- ja materiaalitekniikan osasto Puun mekaanisen teknologian laboratorio
Anne-Maria Peitsalo
LAATUJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN IKKUNATEHTAALLE
Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten Espoossa 22.5.1992.
Työn valvoja: va professori Marketta Sipi Työn ohjaaja: DI Jorma Tiiri
Tekijä ja työn nimi : Anne—Maria Peitsalo
Laatujärjestelmän kehittäminen ikkunatehtaalle
Päivämäärä : 22.5.1992 Sivumäärä : 84 S
Osasto : Professuuri : Puu-28 Puun
Prosessi- ja materiaalitekniikan osasto mekaaninen teknologia
Työn valvoja : va professori Marketta Sipi
Työn ohjaaja : DI Jorma Tiiri
Diplomityö on kuvaus laatujärjestelmän kehittämisen alkuvaiheista ikku- natehtaalla. Euroopan yhteismarkkinoilla vaadittavan laatujärjestelmän perustaksi valittiin ISO 9001 -standardi kolmesta olemassa olevasta vaihtoehdosta.
Alkuosassa käytiin läpi ikkunaan liittyvää sanastoa ja ikkunoiden valmis
tusprosessia. Toisessa kappaleessa tutustuttiin laatuun käsitteenä, ISO 9000 -järjestelmään sekä muihin laatujärjestelmiin. Tutkimusosassa ku
vattiin laatujärjestelmän kehittämisen normaalit alkuvaiheet. Kehitystyö alkoi yrityksen toiminnan tutkimisella eli lähtötilanteen kartoittamisella, jonka jälkeen järjestelmän toteuttamiselle suunniteltiin aikataulu.
Diplomityössä selvitettiin lähemmin kehitystyön alkuvaiheita asiakaspal
velun, ostotoiminnan ja valmistuksen osalta. Myyntitoiminnan kohdalla parannettiin informaation tallentamista dokumentteihin sekä asiakaspa
lautteen organisointia. Ostotoiminnassa aloitettiin toimittajien ja toimitus
ten systemaattinen tarkkailu sekä vastaanottotarkastusten järjestely. Tuo
tannossa valmistettiin työohjeita sekä konehuoltoon tarvittavia dokument
teja. Tuotannossa harjoiteltiin myös korjaavien toimenpiteiden kartoitusta ja ongelmien selvittämistä.
Laatujärjestelmän kehittäminen on yrityksen ensimmäinen askel kohti ko
konaisvaltaista laadunhallintaa. Järjestelmän tavoitteena on parantaa yri
tyksen tulosta estämällä virheellisten tuotteiden syntyminen sekä poista
malla turhaa työtä. Asiakkaalle laatujärjestelmä takaa, että hänen tilaa
mallansa tuotteella on yrityksen lupaamat ja kaupan asiakirjoihin doku
mentoidut ominaisuudet ja laatutaso.
Tämä diplomityö on tehty Teknillisen korkeakoulun Prosessi- ja materiaalitek
niikan osaston puun mekaanisen teknologian opintosuunnalla Metsäpuu Oy Domus-ikkunoille.
Työn valvojana on toiminut alkuvaiheissa professori emeritius Risto Juvonen ja hänen jälkeensä va professori Marketta Sipi. Heitä haluan kiittää saamistani neuvoista ja ohjeista, jotka ovat auttaneet diplomityöni valmistumisessa.
Työn ohjaajana on toiminut DI Jorma Tiiri, jolle esitän parhaimmat kiitokseni.
Kiitän yli-insinööri Raimo Väisästä Profitfactor Ky:stä neuvoista ja ideoista.
Työni valmistumiseen ovat merkittävästi vaikuttaneet Metsäpuu Oy Domus- ikkunoiden toimihenkilöt ja työntekijät, joita kaikkia haluan kiittää avusta ja kannustuksesta. Kiitän myös Pekka Sairasta ja Peter Puhlinia mahdollisuudesta tehdä diplomityöni Metsäpuu Oy:ssä.
Loimaalla 22.5.1992
--- -
сЛЛо
—^ зкгэсхОзAnne-Maria Peitsalo
SISÄLLYSLUETTELO
ALKULAUSE... i
SISÄLLYSLUETTELO ... ii
1 JOHDANTO ... 1
1.1 Työn tausta... 1
1.2 Työn tavoite... 1
1.3 Työn rajaus... 2
1.4 Työn suoritus ... 2
2 IKKUNAN VALMISTUS ... 3
2.1 Yleistä... 3
2.2 Ikkunan valmistusvaiheet ... 5
2.3 Laadunvalvonta... 7
2.4 Kehitysnäkymiä... 8
2.5 Kysyntä ja kannattavuus... 10
3 LAATU... 13
3.1 Laadun käsite ... 13
3.2 Laatuohjelmia ja -jäijestelmiä... 15
3.2.1 TQC(M), Total Quality Control (Management) ... 17
3.2.2 QFD, Quality Function Deployment... 18
3.3 ISO 9000 - järjestelmä ... 19
3.3.1 ISO 8402 ja ISO 9000 ... 21
3.3.2 ISO 9001 ... 22
3.3.3 ISO 9004 ... 24
4 YRITYKSEN LÄHTÖTILANTEEN KARTOITUS ... 28
4.1 Yrityksen historia ... 28
4.2 Organisaatio ja vastuunjako ... 29
4.3 Myynti ja markkinointi... 30
4.4 Tuotekehitys ja -suunnittelu... 33
4.5 Materiaalihankinta... 35
4.6 Materiaalin hallinta ... 37
4.7 Tuotantoprosessi ... 38
4.9 Tarkastus ja testaus ... 40
4.10 Ikkunoiden varastointi, pakkaaminen ja toimittaminen ... 41
4.11 Koulutus ja perehdyttäminen... 42
5 LAATUJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN... 43
5.1 Yleistä... 43
5.2 Laatuprojektin aikataulu... 45
5.3 Kokemuksia valmiista laatujäijestelmistä ... 47
5.4 Osa-alueiden tilannearvio ja tavoitteet... 48
5.4.1 Johdon vastuu ... 48
5.4.2 Suunnittelun ohjaus ... 49
5.4.3 Käsittely, varastointi, pakkaaminen ja toimittaminen ... 50
5.4.4 Sisäiset laatuauditoinnit... 51
5.4.5 Koulutus... 51
5.4.6 Taloudelliset näkökohdat... 52
5.4.7 Laatu markkinoinnissa ... 53
5.4.8 TKP... 53
6 MYYNTI JA MARKKINOINTI ... 55
6.1 Yleistä... 55
6.2 Tarjouslaskenta... 55
6.3 Tilaus ja tilausvahvistus... 57
6.4 Tarjouksen ja tilausvahvistuksen informaatio ... 58
6.5 Yhteydet työnsuunnitteluun ja tuotekehitykseen... 60
6.6 Tilausvahvistuksen muutokset... 60
6.7 Asiakaspalaute ... 61
7 OSTOTOIMI... 63
7.1 Yleistä... 63
7.2 Ostotoiminnan jakautuminen... 63
7.3 Hankinta-asiakirjat ... 65
7.4 Tarjousten ja tilausten käsittely... 66
7.5 Toimittajien valinta... 67
7.6 Tavaran vastaanotto... 68
7.7 Oston reklamaatiot... 69
8 TUOTANTO ... 70
8.1 Yleistä... 70
8.2 Tuotteen tunnistus ja jäljitettävyys... 71
8.3 Prosessin valvonta... 71
8.3.1 Työohjeet ja laatumääritteet... 72
8.3.2 Koneiden kunnossapito... 73
8.3.3 Koulutus ja perehdyttäminen... 75
8.3.4 Tuotereklamaatioiden hoito... 75
8.4 Tarkastus ja testaus ... 76
8.4.1 Tarkastus ja testaus ... 77
8.4.2 Tarkastus-, mittaus- ja testausvälineet... 78
8.4.3 Tarkastus ja testaustila sekä poikkeavan tuotteen valvonta... 79
8.5 Korjaavat toimenpiteet... 79
9 YHTEENVETO... 81
10 KIRJALLISUUSLUETTELO... 83 LIITE I Viranomaisten määräykset ja ohjeet ikkunoille ja ikkunaoville LIITE II Metsäpuu Oy Domus-ikkunoiden organisaatiokaavio
LIITE III Domus-ikkunoiden valmistusprosessikaavio LIITE IV Tilauslomake
LIITE V Omakotiasiakkaiden kyselylomake LIITE VI Ostotoiminnan tarjousyhdistelmälomake LIITE VII Alihankkijoiden auditointilomake LIITE VIII Vastaanottotarkastusmatriisi
LIITE IX Saapuvan tavaran virheraporttilomake LIITE X Työohjemalli
LIITE XI Huoltorapottimalli LIITE XII Huoltokorttimalli
LIITE XIII Virhesyiden kartoituslomake LIITE XIV Virhesyytutkimuksen tulosraportti
1 JOHDANTO
1.1 TYÖN TAUSTA
Toukokuussa 1988 vahvistettiin Suomen Standardoimisliitossa ISO 9000 -standardisarja, joka käsitteli laatujärjestelmän rakentamista. Euroopan yhdistymiseen kuuluu valmistautuminen yhteiseen markkina-alueeseen.
ISO 9000 -standardisarjan avulla pyritään asettamaan kaikille yrityksille vertailukelpoiset kehykset laatujärjestelmän dokumentointia varten. Tut
kimalla yritysten laatujärjestelmiä asiakas voi vertailla yritysten toimin
nan laatua. ISO 9000 -järjestelmä tarjoaa kolme erilaista laatujärjestel
mä tasoa, joista yritys voi valita asiakkaidensa vaatimusten mukaisesti sopivimman vaihtoehdon.
Metsäpuu Oy Domus-ikkunat on puun mekaanisen teollisuuden yritys, joka valmistaa puuikkunoita Loimaalla sijaitsevalla tehtaalla. Ikkuna- tehtaan laatujärjestelmän kehittämisessä käytetään Kauppa- ja teolli
suusministeriön apurahaa. Kehitystyö ajoittuu rakennusalan nopean nousukauden jälkeiseen lamaan. Rakennusteollisuuden suuren kysynnän aikana ikkunoita valmistettiin mahdollisimman nopeasti markkinoiden vaatimusten täyttämiseksi. Rakennusteollisuuden volyymi pienentyi vuodessa yli neljänneksen. Laman johdosta ikkunateollisuudessa, kuten monessa muussakin teollisuudessa ja palvelussa, laadusta ja asiakkai
den tarpeiden mahdollisimman tarkasta tyydyttämisestä on tullut tärkeä kilpailukeino.
1.2 TYÖN TAVOITE
Metsäpuu Oy:n laatujärjestelmän rakentamisessa sovelletaan ISO 9001 -standardin suosituksia. Laatujärjestelmän kehittämisellä pyritään yksinkertaistamaan ja kehittämään yrityksen toimintaa sekä parantamaan tuottavuutta tuotelaadun kärsimättä. Tuotelaadun tarkalla määrittelyllä saadaan koko tuotannolle selkeä kuva halutusta laadusta. Laatujärjestel
män kehittämisen toinen tavoite on sertifikaatin saaminen eli puolueet-
toman osapuolen todistus yrityksen kyvystä valmistaa tasaista ja erik
seen määriteltyä tuotelaatua.
1.3 TYÖN RAJAUS
Työssä annetaan kokonaiskuva ikkunan valmistuksesta ja laatuajattelusta sekä näiden kahden yhteensovittamisesta. Kiijallisuusosassa esitetään ikkunaan liittyvää sanastoa ja ikkunoiden valmistusprosessia. Laatuosi- ossa perehdytään laatuun käsitteenä sekä laatujäijestelmiin. ISO 9000 standardista esitellään yleisesti nykyistä käyttölaajuutta ja standardin kehittämiseen johtaneita syitä.
Tutkimusosassa kartoitetaan Domus-ikkunoiden lähtötilanne, suunnitel
laan käynnistettävää laatuprosessia sekä syvennytään laatujärjestelmän kehittämisen alkuvaiheisiin Metsäpuu Oy:n ikkunatehtaalla. Tarkemmin on kuvattu asiakaspalvelun, ostotoimen sekä valmistuksen kehittämistä.
1.4 TYÖN SUORITUS
Laatujärjestelmän kehittäminen aloitetaan yrityksen koko toiminnan al
kukartoituksella, joka suoritetaan toimihenkilöitä haastattelemalla sekä yrityksen dokumenttien avulla. Kartoitustyön avulla erotellaan toimin
nan osa-alueet, jotka sellaisenaan täyttävät laatujärjestelmästandardin vaatimukset ja kehittämistä vaativat osat. Kartoituksen pohjalta suun
nitellaan aikataulu ja valitaan kehityksen mittareiksi sopivia toiminnan arvoja.
Metsäpuu Oy:ssä laatujärjestelmää rakennetaan ryhmätyöskentelyn avulla, sillä vain työntekijät saavat aikaan todellisia muutoksia. Ryhmä
työskentelyä hidastaa jäsenten työhön liittyvät mtiinitehtävät, mutta toi
minnan jatkuminen on yrityksen ensisijainen tehtävä. Laatujärjestel
män dokumentoimisella autetaan rutiinitoimintojen kehittämistä ja ny
kyisen toiminnan objektiivista arviointia.
2 IKKUNAN VALMISTUS
2.1 YLEISTÄ
Ikkunoiden teollinen valmistus alkoi Suomessa 1900-luvun alussa.
1920-luvulle mennessä tehdasikkunat olivat syrjäyttäneet paikalla ra
kennettavat ikkunat lähes täysin. Tällöin ikkunan tehdasvalmistus käsitti usein vain puuosat eli puitteet ja karmit. Ikkunan lasitus, tiivistys sekä pintakäsittely tehtiin rakennuspaikalla. /2/
Ikkunan pääosat ovat karmi, välikarmi, puite, helat ja tiivisteet. Karmi on yleisimmin puusta tehty kehys, joka kiinnitetään rakennuksen run
koon. Välikarmi on pysty- tai vaakasuoraan sijoitettava ikkuna-aukon jakava karmin osa. Puite on lasia kehystävä, karmiin saranoitu, avattava osa. Lasi voidaan kiinnittää myös suoraan karmiin, jolloin puhutaan kiinteistä ikkunoista. Hela on yleisnimitys kaikille ikkunan saranointiin, lukitukseen, avaamiseen, aukipitämiseen tai puitteiden toisiinsa kytke
miseen tarkoitetuille metalli- tai muoviosille. Tiivisteitä käytetään puit
teen ja karmin välisen raon tiivistämiseen. Tiivisteet ovat nykyisin pää
asiassa EPDM- tai silikonikumista valmistettua profiloitua muotonau- haa. Ikkunan standardoitu nimikkeistö on esitetty yksityiskohtaisesti RT-kortissa RT 41-10308 Ikkunan ja ikkunaoven osien ja mittojen nimitykset. Esimerkkejä nimityksistä kuvassa 1. /2,7/
Ldsikynte — ulkopuitteen dlakappale
ves ¡nokka— vesiura karmin
alakappaleen - ves ¡peilin ura
välipuitteen alakappale lasi lista sisäpuitteen alakappale karmin alakappale
Kuva 1. Ikkunan osien nimityksiä 1231
Ensimmäiset laatumääritykset ikkunoille ilmestyivät vuonna 1945 RT- korttina. RT-kortti käsitteli lähinnä puutavaran laatua. Laatumääritykset ovat pysyneet hengeltään lähes muuttumattomina näihin päiviin saakka.
Ikkunan valmistajat pyrkivät tuottamaan kuitenkin RT-kortin laatuvaa
timuksia korkeampaa laatutasoa. Asiakkaiden laatuvaatimukset nousevat luonnollisesti kehityksen mukana. /2/
Viimeisin ikkunan laatuvaatimuksia määrittävä RT-kortti on vahvistettu 17.9.1990. RT-kortissa on esitetty vaatimukset puuvalmiina toimitetta
ville sekä kuultokäsiteltäville ikkunoille /24/. Standardissa on annettu vaatimukset ikkunoiden valmistukseen käytettäville tarvikkeille sekä valmiin tuotteen ulkonäölle että mitta- ja muototarkkuudelle. RT-kortti 41-10431 määrittelee myös käytetyn puutavaran laatua, jatkamista, paikkaamista ja kosteutta sekä valmiin tuotteen mittatarkkuutta. Teol
lisesti maalattujen ikkunoiden kohdalla käytetyn puun laadulle ei ole asetettu erityisiä vaatimuksia, mutta maalattujen ja kuultokäsiteltyjen ikkunoiden pintakäsittelylle on asetettu ulkonäkövaatimuksia /20/.
Rakennustarvikkeena ikkuna on monien eri standardien ja viranomais
vaatimusten rajoittama tuote. Energiakriisistä johtuen ikkunoissa on suositeltu kolmelasista rakennetta vuodesta 1973 lähtien. Myöhemmin on ikkunan tiettyjen ulkopintojen painekyllästykselle asetettu vaatimuk
sia sekä annettu suositus vähimmäislasivälistä. Sisäasiainministeriö sää
tää, että rakennuksen ikkunapinta-ala on oltava vähintään 10 % raken
nuksen lattiapinta-alasta. Asuntohallitus puolestaan vaatii rahoituskoh
teiltaan, ettei ikkunapinta-ala saa ylittää 15 %:a lattiapinta-alasta. /7/
Ikkunoihin ja ikkunaoviin liittyvät RT-kortit ja SFS-standardit sisältä
vät viranomaisten määräyksiä ja ohjeita (liite I). Ikkunoiden valmistuk
sessa on noudatettava liitteessä esitettyjä RT-korttien säädöksiä varsin
kin silloin, kun ikkunatyyppille ei ole haettu SFS-merkintäoikeutta.
SFS-luokitellut ikkunat voivat poiketa joistakin RT-korttien määräyk
sistä, mikäli ne täyttävät ikkunoille asetettavat toiminnalliset ominai
suudet. Poikkeamismahdollisuus on merkitty kyseisiin RT-kortteihin.
Avattavien ikkunoiden päätyypit ovat MSK- ja MSE-ikkunat (kuva 2).
MSK-tyypin ikkuna on kolmilasinen, jossa kukin lasi on kiinnitetty omaan puitekehään. MSE-ikkuna on kaksipuitteinen kolmilasinen ikkuna, jossa sisäpuitteessa käytetään eristyslasielementtiä. Lisäksi val
mistetaan kiinteälasisia ikkunoita, joissa lasi on kiinnitetty suoraan karmiin.
Kuva 2. Ikkunoiden päätyypit: vasemmalla MSK ja oikealla MSE
2.2 IKKUNAN VALMISTUSVAIHEET
Puutavara hankitaan sahalta joko tuoreena tai vientikuivana. Ennen raaka-aineen työstämistä käytettävä sahatavara kuivataan 8-12 %:n kosteuteen. Tuoreen sahatavaran kuivaus suoraan käyttökosteuteen kes
tää Domus-Ikkunoiden kamarikuivaamoissa noin 10 vuorokautta. Kun tuoreen puutavaran kuivaukseen varataan pidempi aika, on kuivaustulos yleensä parempi kuin esikuvatulla puulla. Puutavara tulisi vielä tasaan- nuttaa sopivassa kosteudessa ennen käyttöönottoa.
Sahatavaran laatu vaikuttaa huomattavasti ikkunantehtaan raaka-ainees
ta saamaan hyötysuhteeseen. Sahan ja ikkunatehtaan näkemykset saha- tavaralajittelun laatuperusteista ovat kuitenkin erilaiset. Sahan laatulajit- telu perustuu lähinnä rakennusteollisuuden tarpeisiin. Ikkunatehtaan vaatimukset poikkeavat sahatavaran yleisistä vaatimuksista esimerkiksi oksien arvostelussa. Sahan lajitteluohjeissa oksien sijainnilla aihiossa ei ole merkitystä, vaikka ikkunatehtaalla oksan sijainti vaikuttaa huomat
tavasti saantoon ja osakappaleiden paikattavuuteen. /2/
Sahatavara ostetaan sahalta joko määrättyinä dimensioina tai vakiomitat halkaistaan haluttuihin erikoismittoihin kuivauksen jälkeen. Ikkunateh- taalla sahatavarasta poistetaan viat ja se katkotaan määrämittoihin. Kar- misahatavaran kohdalla lyhyet pätkät voidaan sormijatkaa pidemmiksi aihioiksi. Karmiosat valmistetaan yleensä useammasta yhteen liimatusta kappaleesta, jolla voidaan poistaa puun sisäisiä jännityksiä. Valmistuk
seen ei näin tarvita myöskään niin järeää sahatavaraa. Osat voidaan joko ensi liimata ensin tarpeeksi leveäksi aihioksi ja sen jälkeen muotohöy- lätä haluttuun profiiliin tai karmiaihio voidaan höylätä sopiviksi osiksi, jotka liimataan yhteen. /2/
Koneistusosastolla puite- ja karmiosien päihin tehdään kokoonpanoa varten eri tyyppisiä liitoksia. Yleisimmän liitostavat ovat litsiliitos, j iiri- liitos ja kulmaliitos (kuva 3). Domus-Ikkunoissa osa helojen kiinnitystä varten tarvittavista työstöistä, kuten pitkäsulkijan ura, tehdään osakap- paleisiin ennen pintakäsittelyä. Pintakäsittelyn jälkeen osakappaleisiin kiinnitetään helat. Helojen määrä ja sijainti määräytyy standardien mukaan /22/. Standardit käsittelevät kuitenkin vain perusmallista ikku
naa, jossa ei ole välikarmeja. /2/
Kuva 3. Ikkunoiden yleisimmät liitostyypit: litsiliitoa A, jiiriliitos В ja kulmaliitos C /2/
Lahoamisen hidastamiseksi ja estämiseksi on ikkunan ulkopinnan puu- osat käsiteltävä kyllästysaineella. Valmistuksessa voidaan käyttää raaka-aineena painekyllästettyä sahatavaraa, jolloin myrkylliset työstö- jätteet tulisi erottaa muusta purujätteestä. Ympäristöystävällisempi vaih
toehto on tyhjökyllästää osakappaleet koneistamisen jälkeen. Pintakäsit-
sekä välitilat tai pelkkä sisäpinta voidaan lakata. Puuosat voidaan maa
lata kokonaan valmiiksi tai ainoastaan pohjamaalata tehtaalla. /2/
Pintakäsitellyt osat kootaan kokoonpanopuristimessa. Puite kootaan lo
pulliseen ristimittään. Karmikehän saumat on nykyisen asennustavan takia oltava joustavia, jolloin ne saattavat muotoutua vielä asennuksen yhteydessä. Ikkunaosat tiivistetään tehtaalla joko pintakäsittelyn tai ko
koonpanon jälkeen. /2/
Puitteiden ja karmien lasitus on määrätty standardien avulla /25,26/.
Lasi kiinnitetään yleisimmin ikkunakitillä, puulistalla, muovilistalla tai alumiinilistalla. Lasi voidaan kiinnittää myös puitteessa olevaan uraan, jolloin puitteiden kasausliitosten on oltava avattavia. Kytkennässä lasi
tetut puitteet kiinnitetään toisiinsa. Suullenostoksi kutsutaan työvaihetta, jossa puitteet asennetaan karmiin. Karmin ja puitteen liittämisen yhtey
dessä voidaan tarkastaa ikkunan käyntiväli, helojen toimivuus ja arvioi
da kokonaislaatua. Valmiit ikkunat pakataan nippuun kuljetusta varten.
Ikkunanippu kootaan yleensä pukeille tai lavalle ja ikkunat sidotaan toisiinsa naulaamalla paketin kylkeen sidontarimat. /2/
2.3 LAADUNVALVONTA
Teollisessa ikkunanvalmistamisessa laadun valvonnan käytännön toteu
tus on yrityskohtaista. Suomalaiset ikkunanvalmistajat noudattavat tuo
tannossaan RT-korttien yleisiä määrityksiä. 1980-luvun aikana useat valmistajat ovat hankkineet SFS-merkin käyttöoikeuden. Uudella ISO 9000-järjestelmällä pyritään laatutason tasaisuuteen ja kehittämään toi
minnan kokonaislaatua. RT-kortit sisältävät lähinnä ikkunan puuosan laatumäärityksiä ja erilaisia mitoitus- ja työskentelyohjeita. SFS-stan
dardeissa on jo joitakin toiminnallisia arvoja. ISO 9000 käsittää koko valmistusprosessin laadunvarmistusjärjestelmän.
Nykyisin yritykset noudattavat SFS-standardien vaatimuksia. Yritykset saavat merkitä Suomen Standardoimisliiton myöntämällä SFS-tunnuk-
sella sellaiset ikkunat, joiden valmistus täyttää SFS-standardien vaati
mukset. Laatumerkki on ikkunatyyppikohtainen ja sen saaminen vaatii ikkunan testauttamista puolueettomalla tutkimuslaitoksella. Testeissä tutkitaan ikkunan toiminnallisia ominaisuuksia, käytettyjen raaka-ainei
den laatua ja työn jälkeä. Ikkunan toiminnallisiin ominaisuuksiin kuuluu ilmanpitävyys, sateenpitävyys ja ilmanpaineenkestävyys, joiden tulee täyttää standardin SFS 3304 vaatimukset.
Lämmöneristävyys voidaan määrittää joko kokeellisesti tai laskennal
lisesti. SFS -luokitettujen ikkunoiden lämmöneristävyys määritetään las
kennallisesti К-arvolla, joka lasketaan Suomen rakentamismääräysko
koelman ohjeiden mukaan. К-arvoon vaikuttavat ikkunan lasiluku, lasi
en lukumäärä sekä puuosien vahvuus ja osuus kokonaispinta-alasta.
Muilla kuin SFS-luokitetuilla ikkunoilla käytetään lämmöneristävyyden kokeellista määritystä, joka ei ole vertailukelpoinen laskennallisen arvon kanssa.
Ilman- ja sateenpitävyys sekä ilmanpaineenkestävyys mitataan kokeel
lisesti koeikkunan avulla. Koeistukseen tarvitaan erityislaitteisto, jossa ikkuna kiinnitetään seinänä toimivaan koeistuskehään. Ikkunan läpäistyä testit yritys saa oikeuden merkitä tutkitun ikkunatyypin mukaiset ikku
nat SFS-tunnuksella. Merkintäoikeus velvoittaa yrityksen suorittamaan sisäistä laadunvalvontaa, jota VTT seuraa ja tutkii vähintään kaksi ker
taa vuodessa. /2,7/
2.4 KEHITYSNÄKYMIÄ
TEKES tutkii talonrakennukseen liittyviä onglmia useiden projektien avulla. Miljöö 2000 -projektissa rakennus määritellään sille asetettujen vaatimusten avulla. Rakennuksen osina käytetään mahdollisimman vähän toisistaan riippuvia tuoteosia. Ikkuna on tässä yksi tuoteosa, joka tulevaisuudessa ei ehkä ole rakenteeltaan nykyisen ikkunan kaltainen, vaan osittain läpinäkyvä seinärakenne. TEKESin toinen projekti tutkii valoa läpäiseviä rakenteita. Ikkunaan rakenteena voi tulevaisuudessa liittyä "älykkäitä" osia eli ikkunoiden lämpötilaa ja läpinäkyvyyttä voi-
daan muuttaa tai ne muuttuvat lämpötilan ja ulkoisen valoisuuden mukaan. /4,19/
Kehittyvän ikkunateollisuuden päätuotteet säilynevät lähitulevaisuudessa ennallaan, mutta niiltä vaaditaan korkeampaa laatua ja asiakaslähtöistä tuotesuunnittelua. Eräät asiakkaat vaativat ikkunoilta erityisominaisuuk
sia, kuten sisäpuitteiden sisäpinnan huonekalulaatua. Ikkunoiden kehit
täminen ei kuitenkaan saa nostaa hintatasoa. Koijausrakentamisen li
sääntyessä ja uudisrakentamisen laatuvaatimusten kasvaessa, valmista
jien on tuotettava laajaa valikoimaa mitoiltaan ja muodoltaan erilaisia ikkunoita. Korjauskohteissa ikkunan ominaisuudet määräävät vanhat ikkunat. Uudisrakennuksissa tullaan todennäköisesti pienentämään ik
kunoita talon pohjoispuolella ja suurentamaan niitä eteläpuolella ener
gian säästämiseksi. /4/
Ikkunan merkitys ilmastoinnissa on yksi tulevaisuuden kehityskohde ikkunavalmistajille. Yksilasiset, kevyesti tiivistetyt ikkunat toimivat luonnollisena korvausilman lähteenä. Nykyisten laatu- ja energiansääs- tövaatimusten mukainen ikkuna on usein liiankin tiivis. Korvausilma hankitaan huoneistoon muilla keinoilla. Korvausilmaa voitasiin saada taloudellisesti ikkunan lisärakenteiden avulla, esimerkiksi venttiileillä tai puhaltimilla.
Rakentamisen laatu -projektissa TEKES tutkii rakennuttajan ikkunoille ja niiden toimittajille asettamia vaatimuksia. Toimitusnopeus ja -var
muus tulevat olemaan tulevaisuuden kilpailukeino. Korjausrakentami
sessa toimituksen ajoitus ja nopea asennus ovat erittäin tärkeitä. Näin asiakkaalle koituva haitta ikkunoiden vaihtamisessa on mahdollisimman pieni. Nykyiset rakentamistekniikat, etenkin suurissa rakennuskohteissa, voivat vaatia ikkunoilta erityisominaisuuksia, kuten parempaa rakennus
aikaista suojausta.
TEKESin varsinainen ikkunateollisuuteen liittyvä kehitysprojekti kar
toitti ikkunanvalmistuksen nykytilaa ja kehityskohteita. Projektissa ik
kunaa koskevien standardien todettiin olevan niin jälkeenjääneitä ja
puutteellisia, että niiden tilalle tulisi nopeasti kehittää uusi ohjeisto.
Uusittavan ohjeiston hierarkiaksi ehdotettiin kuvan 4 kaltaista järjestel
mää. Ikkunan tilausohjeen tulisi sisältää kaikki tarvittavat tekijät, jotka suunnittelijan ja rakentajan on otettava huomioon. Kyseessä olisi oi
keuskelpoinen asiakirja, joissa sovitaan vastuunjaosta asiakkaan ja yri
tyksen välillä. Ikkunan peruskortti sisältää ikkunan nimistön, tavallisim
mat mallit ja ikkunaan liittyvän terminologian sekä kaikki ikkunaan liittyvät standardit, ohjeet ja suositukset. Ikkunan ominaisuudet jaetaan kolmeen pääluokkaan, ja lisäksi tulee esittää laadun varmistukseksi teh
tävät toimet. /4/
I VERHOILU ILASITUS [HUOLTO
ITIIVISTYS
IKKUNAN TILAUSOHJE
IKKUNAN PERUSKORTTI
VISUAALINEN LAATU
PITKÄAIKAIS KESTÄVYYS
TOIMINNALLISET OMINAISUUDET
LAADUN VARMISTAMINEN
PINTAKÄSITTELYN LAATU
YRITYKSEN TOIMENPITEET YHDISTYKSEN TOIMENPITEET
Kuva 4. Uuden, ikkunaa määrittävän, ohjeiston hierarkiamalli 141
2.5 KYSYNTÄ JA KANNATTAVUUS
VTT:n rakennustuotantolaboratorion marraskuussa 1990 julkaiseman raportin mukaan ikkunoiden käyttö vuonna 1990 oli 1,5 miljoonaa rak- puuyksikköä, ja 1991 sen odotettiin laskevan 1,4 miljoonaan rakpuuyk- sikköön. Rakpuuyksikkö on yksi ikkuna. Tänä vuonna uudisrakentami
sen ikkunakäyttöön odotetaan 18 %:n laskua viime vuoteen verrattuna.
Korjausrakentamiseen ennustetaan pientä kasvua, sillä korkea korko
kanta siirtää rakentamistoimintaa vanhan korjaamiseen. Vuonna 1991
ennustetta ei julkaistu yleisen taloudellisen epävarmuuden takia. Tam
pereen VTT rakennustuotantolaboratorion RakPuulle tekemää katsausta ikkunoiden käytöstä vuosina 1989 - 1991 voi tutkia lähemmin taulu
kosta 1. /3/
Taulukko 1
Ikkunoiden käyttö vuosina 1989 - 1991131
IKKUNOIDEN KÄYTTÖ
1000 KPL
1989
Muutos ed.vuod.
Muutos 1990 ed.vuod 1991
Muutos ed. vuod
UUDISTALORAKENTAMINEN 1200 23% 1115 -7% 915 -18%
KORJAUSRAKENTAMINEN 410 9% 410 0% 418 2%
VÄLILLINEN VIENTI 20 33% 20 0% 25 25%
YHTEENSÄ KÄYTTÖ 1630 18% 1545 -5% 1360 -12%
Ikkunoiden raaka-aineena on perinteisesti ollut puu. Nykyisen raken
nuskannan ikkunoista ja ovista on yli 90 % puurakenteisia. Keski- Euroopassa puuikkunoiden markkinaosuus on 40 %, alumiini-ikkunoi
den 32 % ja muovi-ikkunoiden markkinaosuus on jatkuvasti kasvussa.
Suomessa voi puuikkunan odottaa säilyttävän asemansa varsinkin asuinrakentamisessa. Ikkunoiden erilaiset alumiiniset osat ja suojaukset tulevat kuitenkin lisääntymään./3,19/
MSK-tyypin ikkunoita käytetään määrällisesti eniten omakotirakenta
misessa. MSE ikkunoita käytetään suhteessa eniten kerrostaloraken
tamisessa. Eri ikkunatyyppien käyttöjakauma on rakennustyypeittäin mikein sama (kuva 5) MSK-ikkunoiden menekki on laskenut vuodesta 1989 alkaen ja sen ennustetaan pienenevän ikkunatyyppeistä eniten seu- raavien vuosien aikana. Asuinrakennustuotannon väheneminen aiheuttaa myös MSE-ikkunan menekin pienenemistä. /3/
IKKUNOIDEN KÄYTTÖ RAKENNUS- JA IKKUNATYYPEITTÄIN
800 [23 MUUT 700 Stuul
600 g^MSE
500 Цмзк
400 H2-LASISET 300
200 100 868788899091 868788899091 868788899091 868788899091 0
OMAKOTITALOT RIVITALOT KERROSTALOT MUUT
VTT/RTT. TAMPERE MARRASKUU 1990
Kuva 5. Ikkunoiden käyttö rakennus- ja ikkunatyypeittäin /3/
Vallitsevasta lamasta johtuen ikkunateollisuus kärsii nyt kovan kilpailun aiheuttamasta hintatason laskusta. Rakentaminen on vähentynyt, mikä heijastuu suoraan kiristäen kilpailua ikkunavalmistuksessa. Rakentami
sen kuumina vuosina syntynyt ylisuuri ikkunatarve nosti hintatasoa ja ikkunavalmistajat myivät tuotteensa hyvällä katteella. Nyt ikkunoilla ei ole suuria hintaeroja, jolloin kilpailukykyä on parannettava hyvällä laa
dulla, palveluilla tai erikoistuotteilla. Kustannuksia pyritään pienentä
mään vähentämällä työntekijöitä ja estämällä hukan syntyminen.
3 LAATU
3.1 LAADUN KÄSITE
Yleisen määritelmän mukaan laatu on tuotteen tai palvelun kyky täyttää asiakkaan tarpeet ja odotukset. Kansankielessä laadukkaalla tuotteella ymmärretään, että tuote on parempi kuin muut vastaavat tuotteet. Kor
kealla laadulla ei kuitenkaan ole arvoa, jos ne ovat asiakkaan kannalta tarpeettomia ja niistä syntyy turhia kustannuksia. Standardin ISO 8402 määritelmän mukaan laatu on tuotteen tai palvelun kaikki piirteet ja ominaisuudet, joilla tuote tai palvelu täyttää asetetut tai oletettavat tar
peet. Tuotteen tai palvelun laatuun vaikuttavat monien toisiinsa yhtey
dessä olevien tai korreloituneiden vaiheiden toiminnot, kuten suunnit
telu, tuotanto tai toimituksen jälkeiset palvelut ja huolto.
Laatu syntyy laadun kolmesta tasosta. Yrityksen laatu vaikuttaa toimin
tojen laatuun, joka edelleen vaikuttaa yksittäisen tuotteen laatuun (kuva 6). Yrityksen laatuun vaikuttavat yrityksen jäijestelmät, organisaatio
muoto, johtamistapa, henkilöstö ja tuotantovälineet. Nämä heijastuvat toimintojen laatuun eli työn tehokkuuteen ja virheettömyyteen, tuotan
toprosessiin ja käytettäviin materiaaleihin. Näistä osatekijöistä syntyy lopullinen tuotelaatu. /5/
TUOTELAATU
TOIMINTOJEN LAATU
PROSESSIT MATERIAALI
JÄRJES
TELMÄT
ORGANI
SAATIO
YRITYKSEN LAATU
JOHTA- MNB4
HENKI
LÖSTÖ
TUOTAN
TO VÄLI- NEET
Kuva 6. Laadun eri tasot Professori D. Seghezzin mukaan 151
Laatu kokonaisuutena voidaan jakaa neljään osa-alueeseen: tekniseen laatuun, kaupalliseen laatuun, palvelun laatuun ja toiminnan laatuun.
Tekninen laatu sisältää tuotteen fyysiset ominaisuudet ja käyttökelpoi
suuden. Kaupallinen laatu on asiakkaan tuntema tuotteen tai palvelun maine. Tähän voidaan vaikuttaa mainonnan ja tuoteinformaation avulla, mutta yrityksestä aiemmin saaduilla kokemuksilla on suurin vaikutus.
Palvelun laatu muodostuu yrityksen suhtautumisesta asiakkaaseen. Toi
minnan laatu kuvaa yrityksen tehokkuutta tuottaa sovittua laatua tai palvelua. /61
ASIAKAS
Tarve Luottamus
Toiminnan
YRITYS TUOTE
Kuva 7. Laadun sisältö /6/
Laatu sisältää asiakkaan, yrityksen ja tuotteen välisen vuorovaikutuksen (kuva 7). Myyntihetkellä tuotteesta ja sen ominaisuuksista on annettava asiakkaalle mahdollisimman totuudenmukainen kuva. Myynnin on sel
vitettävä asiakkaan tarpeet, toiveet ja odotukset tuotetta kohtaan ja väli
tettävä ne tuotekehittelyyn sekä tuotannonsuunnitteluun. Valmistuksen on tehtävä tuotteet suunnitelmien ja standardien mukaisesti. Jotta yritys saavuttaisi asiakkaan luottamuksen, on halutut tuotteet toimitettava asi
akkaalle sovittuna aikana sopimuksen mukaisessa kunnossa. Lasku on yksilöitävä tarkasti, ja sen tulee olla sopimusehtojen mukainen. Yri
tyksen tulee hoitaa mahdolliset tuotereklamaatiot nopeasti ja tehok
kaasti.
Toiminnan laatu tarkoittaa tuotteiden laadun aikaansaamista taloudel
lisesti ja virheettömästi. Näihin tekijöihin voidaan vaikuttaa tuotesuun
nittelun ja valmistusprosessin kehittämisen avulla. Toiminnan laadulla tarkoitetaan toisaalta myös yrityksen toimintaa kokonaisuudessaan. Vir
heeksi katsotaan kaikki turha työ, joka ei kuulu työtehtävän suorittami
seen. Tätä osa-aluetta kehitetään tutkimalla työnkulkua sekä analysoi
malla yksittäisiä työvaiheita. /9/
Toiminnan laadun kehittämistä estää ihmisten sopeutuminen. Työvaiheet muuttuvat rutiiniksi, jolloin toimintaan ja tuotteeseen ei kiinnitetä enää huomiota. Työntekijän vaihtuessa tavat ja tottumukset siirtyvät vanhoilta työntekijöiltä uusille, jos perehdyttäminen jätetään työntekijöiden hoi
dettavaksi.
Tuotteen tekninen laatu voidaan pilkkoa edelleen osatekijöihin. Jaka
malla teknisen laadun kokonaisuus pienempiin osiin saadaan esiin hel
pommin hallittavia ja kehitettäviä asioita. Fyysisten tuotteiden laadun osatekijöitä ovat tuotteen suoritusarvot, erityisominaisuudet, luotetta
vuus, kestävyys, yhdenmukaisuus, turvallisuus, esteettisyys ja tuotteen oletettu laatu. /9/
Ikkunan suoritusarvona on lämmöneristävyys ja sateenpitävyys. Jalo- puinen sisäpuite tai erityiset kyllästysmenetelmät ovat erityisominai
suuksia. Ikkunan esteettisyys riippuu puitteiden muotoilusta ja esimer
kiksi välikarmin paksuudesta. Ikkunan päätehtävä on tuoda valoa talon sisälle, antaa näkö- ja avattavilla osilla puheyhteys talon ulkopuolelle.
Ikkunan tulee myös eristää talo tuulelta, sateelta, melulta ja lämpötilan
vaihteluilta. Ikkunalle voidaan asettaa lisäksi teknisiä, käyttöön liittyviä ja arkkitehtoonisia vaatimuksia.
3.2 LAATU OHJELMIA JA -JÄRJESTELMIÄ
Laatujäijestelmillä sidotaan koko toiminta yhdeksi hallituksi kokonai
suudeksi. Esittämällä toiminta yksinkertaistettuna mallina saadaan ko
konaiskuva, jonka perusteella voidaan toimintaa kehittää eteenpäin.
Laatuprojektien tavoitteena on ollut tuotteen ominaisuuksien parantami
nen tuotantoprosessia tai tuotteen suunnittelua kehittämällä. Laatujärjes
telmien mukana siirrytään ajatteluun, jonka mukaan asiakkaan tyytyväi
syyteen ja tuotteen lopulliseksi koettuun laatuun vaikuttavat yrityksen kaikki toiminnot.
Laatujärjestelmästandardien kehitykseen ovat vaikuttaneet erityisesti sotatarviketeollisuuden, ydinvoimateollisuuden sekä lentokone- ja ava
ruusteknisen teollisuuden tarpeet. Näillä teollisuudenaloilla hallitun ja ohjatun laatutason saavuttaminen on välttämätöntä tuotteiden käyttötur
vallisuuden takia. Sotatarviketeollisuuden ensimmäinen laatujäijestel- mästandardi julkaistiin vuonna 1959. Alakohtaisten standardien lisäksi kehitettiin useita yrityskohtaisia ja kansallisia standardeja etenkin 1970 - 1980 -luvun vaihteessa. /1/
Amerikkalainen laadunvalvonnan asiantuntija Feigenbaum esitti koko
naisvaltaisen laadunvalvonnan käsitteen vuonna 1961 julkaistussa kir
jassaan. Tästä käsitteestä on lainattu seuraava teema. "Tee asiat oikein heti ensimmäisellä kerralla. Painopiste on virheiden estämisessä, jottei laajoja rutiinitarkastuksia tarvittaisi. Laadunvalvonta ei ole tarkastajien harteilla vaan osien varsinaisten valmistajien tehtävä: koneenkäyttäjien, kokoonpanolinjojen työnjohtajien, alihankkijoiden ja niin edelleen, aina tapauksen mukaan." /11/
Japanilainen teollisuus valtasi perinteisesti läntisten maiden hallinnassa olevia markkinoita 1970-luvulla. Ennen sekundatuotteina pidettyjen japanilaisten tuotteiden tärkeä kilpailuvaltti oli tuotteiden laatu. Laadun
kehitystyön alku ajoittuu Japanissa jo 1940-luvun loppupuolelle. W.
Edwards Deming ja Joseph M. Juran ovat kuuluisimpia amerikkalaisia laatuasiantuntijoita, jotka opettivat japanilaisille laatuajattelua. Amerik
kalaisen Feigenbaumin kirjasta Kokonaisvaltainen laadunvalvonta on lainattu nimi myös japanin nykyiselle laadunvalvontajärjestelmälle.
/8,11/
Japanin omista laatuasiantuntijoista tunnetuimpia ovat Kaoro Ishikawa ja Noriaki Kano. Kano on nuoremman polven laatuasiantuntija, Ishika
wa puolestaan oli mukana japanilaisen laatuvallankumouksen alusta saakka. Ishikawan laatuohjelmaan kuuluu seuraavat seitsemän periaatet
ta: /9/
Yrityskulttuuria ja yrityksen arvomaailmaa on kehitettävä siten, että laatu on keskeisessä asemassa
Kaikki yrityksen voimavarat on saatava käyttöön korostaen eri hen
kilöiden ja toimintojen välistä vuorovaikutusta
Laadunvarmistusjärjestelmää on kehitettävä niin, ettei huonolaatui
sia tuotteita pääse yrityksen ulkopuolelle
Yrityksen tulee tehdä parhaimmista parhaimpia tuotteita ja siksi on tuotekehitystoimintaa painotettava
- Johtamisjärjestelmän tulee varmistaa yrityksen hengissä pysyminen silloinkin, kun taloudellinen kasvu on hidasta
- Inhimilliset tekijät on otettava huomioon kaikessa toiminnassa Laatutekniikoita on käytännössä hyödynnettävä
Laadunohjausta (Quality Control) käytetään apuvälineenä tuotantotek
niikan laadun kohottamisessa. Laadunohjauksella tarkoitetaan toimintaa, jossa laatuvirheiden syiden selvittämisen avulla pyritään kehittämään valmistuksen laatutasoa. Laatuvirheiden poistamiseksi tutkitaan ja ra
portoidaan kaikki yrityksen toiminnot. /9/
3.2.1 TQC(M), TOTAL QUALITY CONTROL (MANAGEMENT)
Japanilaisen TQC-ajattelun eli kokonaisvaltaisen laadunohjauksen mu
kaan laatutoiminnan kehittämisessä edetään tiettyjen perusvaiheiden avulla. Yritystasolla kehitys aloitetaan tarkastustoiminnan, tilastollisten tarkastusmenetelmien ja lopputuotteiden laadun kehittämisellä. Toisessa vaiheessa kehitetään tuotantoprosessin laadunhallintakykyä ja viimeisenä vaiheena kehitetään uusien tuotteiden suunnittelua. /8/
TQC-ajattelu voidaan esittää kuudella perustekijällä /8/:
Laatu on tärkein kehittämiskohde Laadunohjauksen lähtökohta on asiakas - Seuraava aihe on edellisen vaiheen asiakas
Asioista on puhuttava tosiasioiden ja tiedon pohjalta Inhimillisyyttä on kunnioitettava
Johtaminen on tapahduttava toiminnan tasolla
Kokonaisvaltaisen laadunvalvonnan perusperiaatteena on tuotannon vas
tuu. Laadunvalvonnan pääasiallinen vastuu on tuotantohenkilöstöllä.
Laadun parantaminen suoritetaan neljän luokan avulla: päämäärät, pe
rusperiaatteet, välilliset keinot sekä tekniikat ja apuneuvot. Päämääränä on tuotannon jatkuva pyrkimys parempaan ja lopulta täydelliseen laa
tuun. /11/
TQC:n perusperiaatteita ovat prosessin valvonta, helposti todettava laatu ja sääntöjen ehdoton noudattaminen. Prosessin valvonta tarkoittaa tuo
tantoprosessin valvontaa työn ollessa käynnissä. Helposti todettavalla laadulla tarkoitetaan laadunvalvonnan ja sen tulosten esittämistä selke
ästi tuotannossa. Asiakas voi tuotantotiloihin tutustuessaan nähdä, miten laatujärjestelmä toimii. Työtilojen siisteys vaikuttaa paitsi asiakkaan näkemykseen tehtaasta myös työilmapiiriin. Sääntöjen ehdoton noudat
taminen tarkoittaa laatumääritelmien noudattamista joka tilanteessa.
Määrätavoite ei saisi vaikuttaa laadun valmistamiseen. /11/
3.2.2 QFD, QUALITY FUNCTION DEPLOYMENT
QFD:n avulla pyritään ottamaan huomioon asiakkaiden tarpeet ja odo
tukset yrityksen kaikissa prosesseissa ja kaikissa toiminnoissa. QFD eli asiakaskeskeinen tuotesuunnittelu muodostaa tarkasti jäsennellyn joh
tamisjärjestelmän tuotteiden suunnitteluun ja suunnittelun dokumentoin
tiin sekä suunnittelun tulosten arviointiin ja mittaamiseen. /9/
Tämä tuotekehityksen ohjausmenetelmä syntyi 1960-luvun puolivälin tienoilla. Menetelmän juuret ovat edellisessä kappaleessa käsitellyn TQC-ajattelun kehittymisessä. QFD on laadun työkalu, joka esitettiin
Feigenbaumin kirjassa Total Quality Control. QFD:n soveltamisessa käytetään hyväksi 1970-luvulla esiteltyä matriisia, jossa erotellaan asiakkaan vaatimukset ja tuotteen ominaisuudet. Tavoitteena on käyttää asiakkaiden toiveita ja odotuksia tuotespesifikaation määrittämiseen.
Lisäksi käytetään korrelaatiokerrointa kuvaamaan vuorovaikutuksen voimakkuutta syötettyjen tietojen ja tulostietojen välillä. /9,18/
3.3 ISO 9000 - JÄRJESTELMÄ
Kansainvälinen standardoimisliitto International Standardisation Organi
zation julkaisi keväällä 1987 laatujäijestelmästandardin ISO 9000 - 9004. Suomen standardoimisliitto julkaisi standardista kansallisen ver
sion SFS-ISO 9000 - 9004 kesällä 1988. Standardi on kansainvälisesti hyväksytty laatujäijestelmästandardi, joka luo yhtenäisen laadun perus
tan ja kielen. Standardi on tarkoitettu yritysten laadunkehitystyön mal
liksi. Standardia voidaan käyttää myös vaatimusten perustana, jolloin tiettyä laatujärjestelmän tasoa vaaditaan toimittajayritykseltä ennen kau
pankäynnin aloittamista. /9/
Laatujärjestelmästandardien perustana on yhdysvaltalainen sotilasstan- dardi MIL Q-9859 A. Tätä laatujärjestelmää on kehitetty edelleen NATO:n AQAP- ja Kanadan Z299-järjestelmien kehittyessä. Sekä AQAP että Z299 standardit sekä niihin pohjautuvat kansalliset standar
dit ovat levinneet laajaan käyttöön. ISO 9000- standardisarja on kehi
tetty Brysselissä kansainvälisessä standardoimisjärjestössä. Standardi- sarjaa käytetään pääasiassa Eurooppassa. /16/
Laatu on yksi keskeisimmistä kilpailukeinoista ja tulee yhä tärkeäm
mäksi tulevaisuudessa. Laadun kehittämisellä voidaan parantaa kannat
tavuutta muun muassa puutteellisen laadun aiheuttamia kustannuksia pienentämällä. ISO 9000-järjestelmä esittää luettelomaisesti asiat, jotka tulee huomioida oman toiminnan kehittämisessä. Laatujärjestelmän yk
sityiskohdat on kehitettävä yrityskohtaisesti. Kehittämistyössä voidaan käyttää joko yrityksen omia tekniikoita tai yleisesti tunnettuja työkaluja ja menetelmiä, joita on esitelty aiemmin tässä luvussa. /8/
ISO 9000-standardisarja sisältää seuraavat standardit:
ISO 8402 Laatusanasto
ISO 9000 Laatujohtamisen laadunvarmistuksen standardit: ohjeita valintaa ja käyttöä varten
ISO 9001 Laatujärjestelmät: malli suunnittelussa ja tuotekehityk
sessä, tuotannossa, asennuksessa ja toimituksen jälkeisissä palve
luissa toteutettavalle laadunvarmistukselle
ISO 9002 Laatujärjestelmät: malli tuotannossa ja asennuksessa to
teutettavalle laadunvarmistukselle
ISO 9003 Laatujärjestelmät: malli tarkastuksessa ja testauksessa toteutettavalle laadunvarmistukselle
ISO 9004 Laatujohtamisen ja laatujärjestelmän rakenneosat, suun
taviivat
Standardeja ISO 9001 - 9003 käytetään silloin kun laatujärjestelmän perustana ovat ostajan asettamat vaatimukset. Standardit ISO 9001 ja ISO 9002 eroavat toisistaan laatujärjestelmään kuuluvien toimintojen osalta. Standardia ISO 9001 käytetään silloin, kun myös suunnittelu ja toimituksen jälkeiset palvelut kuuluvat yrityksen toimintaan. ISO 9003 on vaatimuksiltaan suppein malli, joka sisältää tuotteiden lopputarkas
tuksen ja testauksen. /8/
ISO 9004 -standardia käytetään laatujärjestelmän mallina silloin, kun yritys kehittää laatujärjestelmää omista tarpeistaan lähtien. Standardin korostaa nimenomaan omaehtoisen kehitystyön merkitystä laatujärjes
telmän rakentamisessa ja toiminnan kehittämisessä. ISO 9004:ään ei voida viitata sopimustilanteissa. /8/
Metsäpuu Oy:n yritysjohto valitsi standardin ISO 9001 koko toiminnan sisältävän laatujärjestelmänsä pohjaksi. Mukaan valittiin myös sopivia osia standardista ISO 9004. Kehitystyön pohjatietoina käytetään stan
dardeja ISO 8402 ja ISO 9000. Seuraavissa kappaleissa esitellään lyhy
esti edellä mainitut standardit.
3.3.1 ISO 8402 JA ISO 9000
ISO 8402 standardissa selvitetään laatukäsitteisiin liittyvät termit, jotka liittyvät tuotteisiin ja palveluihin. Termien selitykset helpottavat laatu
standardien valmistelua ja käyttöä sekä kansainvälistä kanssakäymistä.
Tärkeimpiä standardien yhteydessä käytettäviä termejä ovat laatupoli
tiikka, laatujohtaminen, laadunvarmistus ja laadunohjaus.
Laatupolitiikka on ylimmän johdon muodollinen määritelmä orga
nisaation yleisistä tarkoitusperistä ja suuntautumisesta laatuun Laatujohtaminen on yleisen johtamistoimen osa, joka määrittelee ja toteuttaa laatupolitiikan. Tähän kuuluu strateginen suunnittelu, laa- tusuunnittelu, laatutyö ja -arviointi
Laadunvarmistukseen kuuluu kaikki suunnitellut ja järjestelmälliset toimenpiteet, joiden avulla varmistetaan, että tuote tai palvelu täyt
tää asetetut laatuvaatimukset
Laadunohjausta ovat kaikki operatiiviset tekniikat ja toiminnot, joita käytetään laatua koskevien vaatimusten täyttämiseksi
ISO 9000 standardin tarkoituksena on selventää keskeisten laatukäsittei
den keskinäisiä eroavaisuuksia ja riippuvuuksia sekä esittää suuntaviivat laatujärjestelmiä koskevien standardien valintaa ja käyttöä vasten. Stan
dardi esittää myös kolme laatutavoitetta organisaatiolle:
1) Organisaation tulisi saavuttaa ja ylläpitää sellainen tuotteen tai pal
velun laatu, joka jatkuvasti täyttää ostajan ilmoittamat tai itsestään selvät tarpeet.
2) Organisaation tulisi saada oma johto vakuuttuneeksi siitä, että ha
luttu laatu saavutetaan ja ylläpidetään.
3) Organisaation tulisi saada ostaja vakuuttuneeksi siitä, että tarkoitet
tu laatu saavutetaan tai tullaan saavuttamaan toimitetussa tuotteessa tai suoritetussa palvelussa. Sopimuksen niin vaatiessa saatetaan edellyttää, että laadun saavuttaminen pystytään osoittamaan sovitul
la tavalla.
Kuvassa 8 on havainnollistettu standardissa ISO 8402 selvitettyjen kä
sitteiden välisiä yhteyksiä.
Laatujohtamisen näkökohdat
(Organisaatiorakenne)
Laadun
ohjaus näkökohdat
(Operatiiviset tekniikat jo toiminnot)
Sisäisen
laadunvarmistuksen näkökohdat (Luottamus johdolle)
Ulkoisen laadunvarmistuksen näkökohdat (mikäli sopimus näitä edellyttää)
Luottamus ostajalle
Kuva 8. Laatujärjestelmästandardien käsitteiden väliset riippuvuudet 113/
33.2 ISO 9001
Standardia 9001 käytetään silloin, kun valmistajan on varmistettava spesifioitujen eli yksilöityjen vaatimusten mukaisuus toiminnan eri vai
heiden aikana, kuten suunnittelu ja tuotekehitys, tuotanto, asennus sekä toimituksen jälkeiset palvelut. Standardia käytetään kaupan osapuolten sovittua siitä, että valmistajan on osoitettava kykynsä suunnitella ja to
teuttaa tuote. Standardissa yksilöidyt vaatimukset tähtäävät ensisijaisesti tuotteen laatupoikkeamien estämiseen kaikissa vaiheissa suunnittelusta toimituksen jälkeisiin palveluihin saakka.
Laatujäijestelmää koskevat vaatimukset voidaan esittää lyhyesti otsikoi
den ja selitysten avulla.
4.1 Johdon vastuu
Yrityksen on määriteltävä kirjallisesti toimintapolitiikka ja tavoitteet sekä sitoutuminen laatuun. Organisaatiosta kirjataan vastuiden ja valtuuksien jakautuminen laatuun vaikuttavien toimien osalta.
4.2 Laatujärjestelmä
Dokumentoidulla laatujärjestelmällä varmistetaan, että tuotantopro
sessi mahdollistaa spesifioidut vaatimukset täyttävien tuotteiden valmistuksen.
4.3 Sopimuskatselmus
Sopimuskatselmus kuvaa yrityksen myyntiorganisaation järjestel
mää tutkia sopimusten oikeellisuus, täsmällisyys ja toteuttamisen varmistaminen.
4.4 Suunnittelun ohjaus
Tuotteiden suunnittelu ja todentaminen siten, että varmistetaan tuotteiden olevan spesifisten vaatimusten mukaisia.
4.5 Asiakirjojen valvonta
Valmistajan luoma ja ylläpitämä menettely kaikkien tämän standar
din vaatimuksiin liittyvien asiakirjojen ja tietojen valvomiseksi.
4.6 Ostotoimi
Ostotoiminnan käyttämät menettelytavat, joilla varmistetaan, että ostetut tuotteet vastaavat yrityksen yksityiskohtaisia vaatimuksia.
4.7 Ostajan toimittamat tuotteet
Laatujärjestelmään tulee sisältyä myös toimintatapa asiakkaan val
mistajalle toimittamien osakappaleiden tutkimiseksi ja tunnistami
seksi.
4.8 Tuotteen tunnistus ja jäljitettävyys
Tuotteen tunnistamisjärjestelmä kaikkien tuotanto-, toimitus- ja asennusvaiheiden aikana.
4.9 Prosessin valvonta
Välittömästi laatuun vaikuttavien tuotantoprosessien tunnistus ja suunnittelu sekä niiden suorittaminen valvotuissa olosuhteissa.
4.10 Tarkastus ja testaus
Valmistajan suorittamat varmennukset tavaraa vastaanotettaessa, tuotannon aikana ja valmistuville tuotteille ennen toimitusta.
4.11 Tarkastus-, mittaus- ja testausvälineet
Kaikkia tarkastus-, mittaus- ja testausvälineitä on valvottava, ka
libroitava ja huollettava.
4.12 Tarkastus- ja testaustila
Tuotteesta tulee näkyä onko tuote tarkastettu ja mikä oli tarkastuk
sen lopputulos.
4.13 Poikkeavan tuotteen valvonta
Viallisen tuotteen erottaminen muusta tuotannosta siten, että sen käyttö valmistuksessa estetään.
4.14 Korjaavat toimenpiteet
Virheiden syiden korjaamiseen sekä ennaltaehkäisyyn tähtäävät toi
menpiteet.
4.15 Käsittely, varastointi, pakkaaminen ja toimittaminen
Toimenpiteet, joiden avulla valmistuneen tuotteen laatutaso ei pääse laskemaan ennen kuin asiakas vastaanottaa tuotteen.
4.16 Laatutiedostot
Laatutiedosto, jonka avulla saavutettu laatu sekä laatujärjestelmän toimivuus osoitetaan.
4.17 Sisäiset laatuauditoinnit
Valmistajan itsensä suorittama järjestelmällinen oman laatujärjes
telmän tarkastaminen ja kehittäminen.
4.18 Koulutus
Järjestelmä koulutustarpeen tunnistamista ja laatuun vaikuttavien henkilöiden perehdyttämistä ja työtaidon kohottamista varten.
4.19 Huolto
Menetelmät valmistettujen tuotteiden huoltamiseksi ja vaatimusten mukaisuuden todentamiseksi, jos huolto on mainittu sopimusasia- kirjoissa.
4.20 Tilastolliset menetelmät
Prosessin suorituskyvyn hyväksyttävyyden ja tuotteen tunnusarvojen todentaminen tilastollisilla menetelmillä.
3.3.3 ISO 9004
Standardissa ISO 9004 esitetään rakenneosia, joiden avulla voidaan ke
hittää ja toteuttaa laatujärjestelmiä yrityksen omat tarpeet huomioiden.
Osat ja niiden laajuus valitaan yrityksen markkina-alueen, tuotteen luonteen, tuotantoprosessin ja kuluttajan osoittamien tarpeiden perus-
tedia. Johdanto-osassa on eritelty organisaation ensisijaiset tehtävät menestymisen kannalta.
Organisaation on menestyäkseen tarjottava tuotteita tai palveluja, jotka a) Vastaavat selvästi määriteltyä tarvetta, käyttöä tai tarkoitusta b) Täyttävät ostajien odotukset
c) Ovat soveltuvien standardien ja spesifikaatioiden mukaisia d) Ovat yhteiskunnan lakisääteisten vaatimusten mukaisia e) Pidetään tarjolla kilpailukykyisin hinnoin
f) Saadaan aikaan sellaisin kustannuksin, että syntyy voittoa Standardin mukaan laatujärjestelmä koskee kaikkia toimintoja, jotka merkittävästi vaikuttavat tuotteen tai palvelun laatuun. Laatujärjestelmä on myös vuorovaikutuksessa kaikkien toimintojen kanssa. Toimintoihin sisältyy kaikki vaiheet vaatimusten ja ostajan odotusten alkuperäisestä tunnistamisesta niiden lopulliseen täyttämiseen asti. Toimintojen koko
naisuus voidaan esittää laatusilmukkana (kuva 9).
Markkinointi jo
markkinatutkimus Suunnittelu toi spesifiointi
seko tuotekehitys Hankinta KOytön jälkeinen
hövittOminen
Prosessin suunnittelu jo kehitys
Tekninen tuki
jo huolto _ Ostaja toi
kuluttaja
Valmistaja toi toimittaja
Tuotanto Asennus
jo köyttö
Tarkastus, testaus jo tutkimus Myynti jo
Pakkaaminen jo varastointi
Kuva 9. Laatusilmukka /15/
Seuraavassa esitetään standardin ISO 9004 sisältö otsikoiden ja selitys
ten avulla.
4 Johdon vastuu
Ylin johto on vastuussa laatupolitiikasta, ja sen on sitouduttava sii
hen. Laatupolitiikka määritellään ja toteutetaan laatujohtamisella.
5 Laatujärjestelmän periaatteet
Laatujärjestelmä koskee kaikkia toimintoja, jotka vaikuttavat tuot
teen tai palvelun laatuun. Laatujärjestelmä on näiden kanssa vuoro
vaikutuksessa.
6 Taloudelliset näkökohdat. Laatuun liittyvien kustannusten tarkastelu Toiminta perustuu taloudellisiin näkökohtiin, joten luonnollisesti myös laatuun liittyviä kustannuksia seurataan. Tunnuslukujen avulla voidaan asettaa tavoitteita ja seurata kehitystä.
7 Laatu markkinoinnissa
Markkinoinnin tehtävänä on kartoittaa asiakkaiden tuotteille aset
tamia laatuvaatimuksia.
8 Spesifioinnin ja suunnittelun laatu
Spesifiointi ja suunnittelu muuttaa markkinoinnin keräämät tiedot materiaalin, tuotteiden ja prosessin teknisiksi tiedoiksi. Suunnitellun tuotteen on täytettävä asiakkaiden, ympäristön, viranomaisten ja taloudellisesti kannattavan tuotannon vaatimukset.
9 Laatu hankintatoimessa
Hankintatoimi sisältää kaikki ne toimet, joiden avulla varmistetaan raaka-aineen soveltuvuus yrityksen tuotantoon, sisältäen sekä toi
mittajan että tuotteen tutkimisen.
10 Laatu tuotannossa
Tuotanto on suoritettava hallitusti ennalta määrätyissä olosuhteis
sa, spesifioidulla tavalla ja spesifioidussa järjestyksessä.
11 Tuotannon ohjaus
Materiaalien tarkastus ja todentaminen ennen käyttöönottoa. Konei
den, työvälineiden, kiinnitysvälineiden, työkalujen, mallineiden, mallien ja tulkkien täsmällisyyden ja tarkkuuden testaus.
12 Tuotteen todentaminen
Saapuvan materiaalin, osavalmisteiden ja lopullisen tuotteen tarkas
tusmenetelmät ja todentaminen spesifikaatioiden mukaisiksi.
13 Mittaus- ja testausvälineiden valvonta
Tuotteen suunnittelussa, valmistuksessa, asennuksessa ja huollossa käytettävien mittausjärjestelmien valvonta.
14 Poikkeavuus
Laatuvaatimuksista poikkeavien tuotteiden tai erien tunnistus, tuo
tannosta erottaminen, virhesyiden kartoitus ja uusiutumisen estämi
nen.
15 Korjaavat toimenpiteet
Laatuun liittyvän ongelman tullessa esille on toimittava pulman eliminoimiseksi ja ongelman uusiutumisen ehkäisemiseksi. Toi
menpiteet on oltava suhteessa hyötyyn.
16 Käsittely- ja tuotannon jälkeiset toiminnot
Materiaalien käsittely vaatii suunnittelua, valvontaa ja dokumen
tointia raaka-aineen käsittelystä aina valmiin tuotteen käyttöönot
toon saakka.
17 Laatuasiakirjat ja laatutiedostot
Laatujärjestelmään liittyvän informaation kerääminen. Asiakirjojen ja tiedostojen osalta kirjataan periaatteet tiedon jakamisesta, käsit
telystä ja hävittämisestä. Laatujärjestelmän kehittyessä tulevia muu
toksien tekemisen järjestelmällinen toimintatapa.
18 Henkilökunta
Koulutuksen tarpeen selvittäminen ja järjestäminen kaikille organi
saation henkilöstötasoille.
19 Tuoteturvallisuus ja tuotevastuu
Tuotteen tai palvelun turvallisuusnäkökohtien huomioonottaminen tuotevastuuriskien rajoittamiseksi ja tuotevastuutapausten minimoi
miseksi.
20 Tilastolliset menetelmät
Tilastollisia menetelmiä voidaan käyttää kaikissa laatusilmukan vaiheissa.
Standardi ISO 9004 on tarkoitettu käytettäväksi yrityksen sisäiseen ke
hittämiseen. Yritys voi itse valita kehitystä kaipaavat toimintansa osa- alueet ja parantaa toimintansa laatua standardin mukaiseksi. Haluttaessa standardia voidaan käyttää muiden ISO 9000-standardien rinnalla.
4 YRITYKSEN LÄHTÖTILANTEEN KARTOITUS
4.1 YRITYKSEN HISTORIA
Vuonna 1948 Petter Sairanen perusti ikkunoita ja ovia valmistavan teh
taan Metsämaalle. Yrityksen nimeksi tuli Metsämaan Puutyötehdas.
Tuotanto siirtyi 1957 Loimaalle. Vuonna 1963 yhtiöön liitettiin Korian tuotantolaitos, jossa valmistetaan keittiö- ja kylpyhuonekalusteita.
Kommandiittiyhtiön omistuspohjaa laajennettiin vuonna 1985 ja yrityk
sestä tuli osakeyhtiö. Tehtailla on yhteinen taloushallinto, joka sijaitsee Loimaan tuotantolaitoksen yhteydessä. Metsäpuu Oy:n liikevaihto saa
vutti ennätyksensä 115 miljoonaa markkaa vuonna 1990. Yhtiö työllisti silloin 220 henkilöä. Loimaan Domus-ikkunatehtaan liikevaihto oli sa
mana vuonna 70 miljoonaa markkaa ja valmistusmäärä oli 105 000 ik- kunayksikköä. Tehdaskohtainen ikkunayksikkö on laskennallinen yksik
kö, joka perustuu ikkunan valmistukseen kuluvaan kapasiteettiin.
Loimaan ikkuna- ja ovitehtaan toiminnassa tapahtui suuria muutoksia vuoden 1985 jälkeen. Yrityksessä luovuttiin kokonaan ovien valmistuk
sesta ja aloitettiin ikkunaovien toimittaminen asiakkaille alihankinnan kautta. Tuotannossa keskityttiin korkeatasoisten ikkunoiden valmistuk
seen. Vuoden 1988 alusta alkaneen tuottavuusprojektin yhteydessä osa- valmistevarastoista luovuttiin JOT-ideologian mukaisesti tuotannon muuttuessa tilauspohjaiseksi. Raaka-ainevarastoja pienennettiin pää
oman vapauttamiseksi tilaamalla osa materiaaleista vasta tuotannon
suunnittelun yhteydessä.
Puuraaka-aineen määrää supistaa puolestaan rajoitetut varastointitilat.
Työpisteiden yhteydessä on pieniä puskuri varastoja tuotannon tasaa
miseksi. Palkkauksessa siirryttiin henkilökohtaisista urakoista tuotanto- palkkiopalkkaan. Koko tehtaan tuotannon vaikuttaessa palkan suuruu
teen tuotannon joustavuus lisääntyy ja kokonaisvalmistuksen ajatuskuva vahvistuu.
4.2 ORGANISAATIO JA VASTUUNJAKO
Yrityksen organisaatiomuoto on linjaorganisaatio, jossa toimitusjohtajan alaisuudessa toimivat laskenta-, konttori-, tuotanto- sekä markkinoin
tipäälliköt. Tuotantopäällikön alaisuudessa toimivat prosessin työnjohto sekä esikunta. Esikuntaan kuuluvat kehitysinsinööri, työnsuunnittelija, tuotekehitysinsinööri, ostopäällikkö sekä varastonhoitaja. Työnjohtoon kuuluvat työnjohtajat sekä vastaava työnjohtaja. Organisaatiokaavio on esitetty liitteessä II. Normaalista linjaorganisaatiosta pyritään poikkea
maan kannustamalla anarkistista organisaatiota. Tavoitteena on ongel
mien ratkaiseminen itseohjautuvasti eli ongelmaan perehtyneen tulee hoitaa asioita organisaatiotasosta riippumatta.
Domus-ikkunan toimintaa koordinoidaan toimihenkilöiden säännöllisillä kokoontumisilla tuotantopalaverissa, myyntiryhmässä ja tuotekehitys- ryhmässä. Yrityksen tekniset toimihenkilöt ja työnjohto kokoontuu vii
kottaiseen tuotantopalaveriin, jossa selvitetään tuotantoon liittyviä asioi
ta. Myyntihenkilöstö kokoontuu joka toinen viikko tarkastelemaan myynnin numeerisia yhteenvetoja, tilauskantaa ja tehtaan kuormitusta.
Tuotesuunnitteluinsinööri esittelee tarvittaessa tuotemuutoksia kokouk
sissa. Myynnin ja tuotannon yhteistoiminnan parantamiseksi myynti- henkilöstön edustajat voivat osallistua tuotantopalaveriin samoin kuin tuotantopalaverin osallistujat myyntipalaveriin. Tuotekehitysryhmä ko
koontuu tarpeen mukaan suunnitelemaan uusia tuotteita ja laajempia tuotemuutoksia.
Myyntitoiminta on jaettu kolmeen maantieteelliseen markkina-aluee- seen, joissa kussakin on myyntipäällikkö ja myyntisihteeri. Myyntipääl
likkö vastaa koko markkina-alueensa myynnistä. Myyntipäällikkö neu
votelee sopimukset rakennusliikkeiden ja talotehtaiden kanssa, ja myyntisihteeri hoitaa jälleenmyyntiin liittyvät kaupat. Taijouslaskenta ja laskutus ovat kaikille myyntialueille yhteiset.
Prosessin aikana kukin työnjohtaja vastaa omalla osastollaan valmistet
tujen osakappaleiden ja valmiiden tuotteiden laadusta. Työnjohtajien
tehtävä on ohjata ja seurata alaistensa työtä sekä neuvoa heitä ongelma
tapauksissa. Vastaava työnjohtaja seuraa tuotannon kokonaislaatua sekä hoitaa tulevat reklamaatiot. Tuotekehitysinsinööri vastaa laaduntarkas- tustoiminnasta ja suhteista viranomaisiin. Laadun kehitys ja koordinointi ovat tuotantopäällikön tehtäviä. Erillisiin laatuprojekteihin on valittu tapauskohtaisesti vastuuhenkilö.
Tuotteiden suunnitteluun kuuluvasta laaduntarkastuksesta on vastuussa tuotekehitysinsinööri. Hän voi suorittaa kokeet itse tai testauttaa tuotteet ulkopuolisessa tutkimuslaitoksessa. Valmistuksen aikana tarkastuksia hoitaa muun työnsä ohella yksi työntekijä. Tarkastusten tulokset kerä
tään laaduntarkastuspöy täkiij aan.
43 MYYNTI JA MARKKINOIT!
Metsäpuun ikkunatehtaan asiakaskunta voidaan jakaa neljään ryhmään:
jälleenmyynnin omakoti ja kohdekauppaan sekä rakennusliike- ja talo- tehdasmyyntiin. Eri asiakasryhmille on muotoutunut kunkin ryhmän erityistarpeisiin sopivat sopimuskäytännöt. Jälleenmyynnin osuus oli vuonna 1990 70 % ja pienentyi vuonna 1991 37 %:iin, kun yhdistetään sekä omakoti- että kohderakentaminen. Rakennusliikkeiden eli projek
tien osuus myynnistä oli 1990 viidennes ja vuonna 1991 40 %. Talo- tehtaat ostivat 5 % myynnistä 1990 ja 20 % vuonna 1991. Vain pieni osa tuotannosta menee vientiin (kuva 10).
1990 5%
40%
1991
20%
■ JM/OMAKOTI
D JMKOHOE В PROJEKTIT ffl TALOTEHTAAT И VIENTI
Kuva 10. Domus ikkunoiden myynnin jakauma segmenteittäin vuosina 1990 ja 1991. (JM = jälleenmyynti)
Omakoti- ja rivitaloasiakkaille ikkunat myydään jälleenmyyjän kautta, jolloin yritys ei ole suoraan asiakkaan kanssa tekemisissä. Kauppias
selvittää asiakkaan ikkunatarpeen ja laskee hinnaston mukaan tarjouksen tai pyytää tarjousta Domus-ikkunoilta. Metsäpuun tekemä tarjous kos
kee kauppiasta, joka tekee siihen perustuen oman tarjouksensa asiak
kaalle. Asiakkaan hyväksyttyä tarjouksen ikkunat tilataan Metsäpuulta, jossa tehdään tilauksen perusteella tehdään tilausvahvistus ikkuna erit
tely ineen.
Tilausvahvistus lähetetään kauppiaalle, jonka tehtävä on toimittaa se edelleen asiakkaalle. Tilausvahvistuksen kautta varmistetaan, että asiak
kaan tilaus on ymmärretty oikein. Vahvistuksessa käytettävä erikoister- mistö vaikeuttaa useampien asiakkaiden tarkastusta. Jos asiakas ei ym
märrä tilausvahvistuksen sisältöä, voi hän huomata tuotteen poikkeavan suunnitellusta vasta, kun tuote on toimitettu perille. Jälleenmyyjiä kou
lutetaan auttamaan asiakasta tarkastamaan vahvistuksen sekä toimitta
maan tilausvahvistuksen eli kaupan ainoa virallisen dokumentin asiak
kaalle.
Rakennusliike tekee tarjouspyynnön suoraan Metsäpuulle. Tarjouspyyn
nössä on mukana tarkemmat piirustukset ja ikkunat on yksilöity parem
min kuin pienemmässä jälleenmyyntikaupassa. Myyntipäällikkö tutkii tarjouspyyntöön sisältyvien ikkunoiden soveltuvuutta tuotantoon ja antaa tarjouslaskennalle hinnoitteluperusteet. Ostajayritykset käyvät usein tu
tustumassa ikkunatehtaan tuotantoprosessiin. Tarvittaessa ikkunoista valmistetaan malli-ikkuna, joka hyväksytetään rakennuskohteen arkki
tehdillä, samoin kuin tehtaan omat värimallit ja pintahelat.
Tilausvahvistus tehdään rakennusliikkeille kuten muillekin asiakkaille 100 000 markan tilauksiin saakka. Tämän ylittävistä tilauksista tehdään tilausvahvistuksen lisäksi hankintasopimus, jossa määritellään tuote
tiedot, tarjousmenettely, yritysten edustajat, kuljetusjärjestelyt ja mak
suehdot. Hankintasopimukseen tulee molempien sopimusosapuolien al
lekirjoitus, tavallisiin tilausvahvistuksiin ei tule asiakkaan hyväksyntää.
Talotehtaille tehdään vuosittain tarjous pyydetyistä ikkunamalleista.
Hankinnoista tehdään vuosisopimus, jossa sovitaan hinnoista, toimitus
tavoista ja ikkunatehtaan varauksista. Vuoden aikana talotehtaat tilaavat tarvitsemansa ikkunat sovitusta ikkunamallistosta vuosisopimuksen mu
kaiseen hintaan ja näistä lähetetään asiakkaalle normaalit tilausvahvis
tukset.
Kaupankäynnissä käytetään rakennuspuusepäntuotteiden kuluttajakaupan sopimusehtoja ja rakennustarvikkeiden yleisiä toimitusehtoja, mikäli muuta ei ole kaupan yhteydessä sovittu.
Yksi myyntitoiminnan ongelmista on tarjouspyyntöjen suuri määrä.
Tarjouslaskennan tarkkuuteen ja yksityiskohtaiseen selvittämiseen ei ole riittävästi voimavaroja, kun tarjouspyyntöjä tulee noin kymmenkertainen määrä tilauksiin verrattuna. Tarjouksen johtaessa tilaukseen mahdolliset tarjouslaskennan virhearviot ja puutteet vaikuttavat koko kaupan kan
nattavuuteen. Tehty tarjoushinta on pätevä esiin tulleista lisäkustannuk
sista riippumatta, jos virhe on myyjän erehdys.
Ikkuna- ja ovitilauksia ei tehdä kirjallisesti, mikä on rakennustarvike- teollisuuskaupassa yleistä. Yritys kirjaa asiakkaan puhelinsoittoon tai rakennuspiirrustuksiin perustuvan tilauksen tilausvahvistukseen, joka lähetetään asiakkaalle. Yrityksellä ei ole keinoja varmistua siitä, että asiakas on tutkinut tilausvahvistuksen ja ymmärtää sen. Tilausvahvistus on kaupan virallinen ja sitova asiakirja, jonka perusteella aloitetaan tuotteiden valmistus.
Toimittaessa lyhyellä tilauskannalla tuotannon suunnittelu aloitetaan välittömästi tilausvahvistuksen lähettämisen jälkeen. Asiakkaan havait
semat virheet tilausvahvistuksessa aiheuttavat muutostarpeita tuotannon
kin aikana. Koska asiakkaalla on oikeus tarkastaa tilausvahvistus rau
hassa, joutuu yritys yleensä vastaamaan muutosten aiheuttamista kus
tannuksista.
4.4 TUOTEKEHITYS JA -SUUNNITTELU
Ikkunateollisuudessa tuotevalikoima on laaja, jos otetaan huomioon eri kokovaihtoehdot, karminleveydet, lasiluvut, välikarmien sijoittelu ja tuotemallit. Ikkunat ovat rakenteeltaan kuitenkin vakiotuotteita, joissa yleisesti muuttuva osa on modulimitta eli korkeus ja leveys muuttuvat rakenteen pysyessä samana. Perustyyppivalikoima ei ole kovin laaja, ja mallien perusrakenne pysyy samana vuosia. Domus-ikkunoissa edelliset malliston vaihdot tapahtuivat 1983 ja 1988. 1983 tuli tuotantoon Joule 2000 -mallisto ja 1988 siirryttiin nykyiseen Domus -mallistoon. Ny
kyisin valmistukseen tulee yksi uusi tuote vuosittain.
Ikkunan suunnittelua rajaavat monet standardit, koska se on rakennuk
seen kiinteästi liittyvä osa. Raaka-aineita, mitoitusta sekä ominaisuuksia määrittävät RT-kortit sekä SFS-standardit on esitetty liitteessä I. Ik
kunan ulkopuolisella muotoilulla vaikutetaan sen ominaisuuksiin, eten
kin sateenpitävyyteen, joten rakennusfysiikkakin luo joitain rajoituksia.
Ikkunan suunnittelussa on otettava huomioon myös ikkunan lämmön
siirto-ominaisuudet ja sekä vuorovaikutus ilmanvaihtojäijestelmän kanssa.
Tuotteen suunnittelu voidaan Metsäpuussa jakaa kolmeen erilliseen ta
soon. Ensimmäisenä tasona on tuotteen perusmuunnosten suunnittelu, joka sisältää sovittujen erikoisosien liittämisen tuotteeseen. Toisella ta
solla on yksittäiset erikoistuotteet, jotka toimitetaan alihankintana tai suunnitellaan ja valmistetaan itse. Kolmas taso on varsinainen tuoteke
hitys eli uuden ikkunatyypin tai ikkunatyypin muutoksen suunnittelu.
Tuotteen perusmuunnosten suunnittelu tapahtuu yrityksen ATK-jäijes- telmässä olevalla Puuseppä -ohjelmalla. Tietokonejärjestelmässä on muunneltavissa olevat osat, jotka voidaan liittää perustuotteeseen. Tällä tavalla voidaan tuotteeseen tehdä muutoksia lasin, mitoituksen, välikar-
