RAKENNUS- JA MAANMITTAUSTEKNIIKAN OSASTO
Marko Juhokas
RAKENNUSLIIKKEEN LAATUJÄRJESTELMÄ ISO 9000 STANDARDIN MUKAAN
Tämä diplomityö on tehty opinnäytteenä diplomi-insinöörin tutkintoa varten.
Helsinki, 10.5.1991
Työn ohjaaja: DI Petri Wegelius Työn valvoja: Prof. Juhani Kiiras
Tämä tutkimus on tehty Otto Wuorio Oy: lie.
Otto Wuorion kehitysmyönteinen ilmapiiri oli työni paras kannustin.
Työn valvojana toimi professori Juhani Kiiras, jota kiitän saamistani neuvoista.
Haluan kiittää varatoimitusjohtaja DI Pekka Hämäläistä siitä tuesta ja ohjauk
sesta, jota häneltä sain sekä aktiivisesta laatuajattelun läpiviennistä yrityksessä.
Erityisesti haluan kiittää esimiestäni teknisen toimiston päällikköä DI Petri Wegeliusta kannustavasta suhtautumisesta työtäni kohtaan sekä mahdollisuu
destani keskittyä täysipainoisesti tämän tutkimuksen tekemiseen.
Kiitän vaimoani Outia osoittamastaan kärsivällisyydestä laatuinnostustani kohtaan sekä rakentavasta kritiikistä.
Lisäksi haluan kiittää kaikkia niitä, jotka tuntevat auttaneensa minua tämän työn eri vaiheissa.
Helsingissä 30.4.1991,
Marko Juhokas
Rakennus- ja maanmittaustekniikan osasto______________________________________
Tekijä: Marko Juhokas
Diplomityö: Rakennusliikkeen laatujärjestelmä ISO 9000 standardin mukaan
Päivämäärä: 10.05.1991 Sivuja: 63
Professuuri: Rakentamistalous Koodi: Rak-63
Valvoja: Professori Juhani Kiiras Ohjaaja: DI Petri Wegelius
Järjestelmällisen laadunvarmistuksen avulla parannetaan yrityksen laaduntuottoky- kyä ja toiminnan tehostumisen kautta myös kustannustehokkuutta.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä asioita yrityksen laatujärjes
telmän laatiminen edellyttää, miten ISO 9000 standardin esittämät vaatimukset täytetään rakennustuotannossa sekä laatia tutkimuksen kohteena olleelle rakennus
liikkeelle tutkimuksen pohjalta yrityksen toimintaan soveltuva laatujäijestelmämalli.
Tutkimuksessa selvitettiin laatupolitiikan, laadun ohjauksen, laatukustannusten ja koulutuksen merkitys yrityksen laatuj äij estelmässä sekä laatujärjestelmän rakenne, laatukäsikirjan asema, yrityksen laatujärjestelmän arviointi sekä eräs sertifiointime- nettely.
Tutkimuksessa selvitettiin ISO 9000 käyttö rakennustuotannossa sekä käytettävän standardin valintaa koskevat periaatteet. Sovellettava ISO 9000 laatuj ärjestelmämalli riippuu yrityksen toiminnasta ja käytetyistä urakkamuodoista.
Yrityksessä tehtiin nykytila-analyysi, joka tehtiin sisäisenä auditointina eli yrityksen laatu tilannetta verrattiin ISO 900 l:n laatujärjestelmälle asettamiin vaatimuksiin.
Nykytila-analyysin perusteella selvitettiin kehittämiskohteet. Yritykselle laadittiin suunnitelmien päivitysjärjestelmämalli, työvaiheiden aloituspalaverin runko sekä laatusuunnitelman runko. Kyseiset toimintamallit testattiin eri hankkeissa.
Tutkimuksen kohteena olleelle rakennusliikkeelle tehtiin ISO 900l:n pohjalta laa
tuj ärj estelmämalli, joka on esitetty kappaleessa 3. Laatujärjestelmän runko jaoteltiin yrityksen toimintojen pohjalta, toimintojen kuvaukset tehtiin ISO 900 l:n pohjalta.
ISO 9001 :n vaatimusten täyttyminen yrityksen laatujärjestelmässä esitettiin matrii
sin avulla.
Faculty of civil engineering and surveying
Author: Marko Juhokas
Thesis: The quality system of construction company according ISO 9000 standard
Date:
Professorship:
10. May 1991 Number of pages: 63
Construction Economics Code: Rak-63
Supervisor:
Instructor:
Professor Juhani Kiiras Msc Civil Eng. Petri Wegelius
A company’s capability to produce required quality is improved by quality system and through more effective activities even production costs will decre
ase.
The aim of this study was to examine the elements of working out a quality system for a company, how the requirements of ISO 9000 standard are fulfilled in the construction, and on basis of the examination to create a quality system model appropriate for the activities of the company in question.
The importance of quality policy, quality control, quality costs and training for the quality system of the company as well as the structure of quality system, the role of quality manual, evaluation of the quality system of the company, and one certification procedure were examined in this study.
Further objects were the use of ISO 9000 in construction and the principles concerning the selection of applicable standard. The activities of the company and their contract modes influence the ISO 9000 quality system model.
A present stage analysis was made in the company as an intern audit, in other words the quality situation of the company was compared with the requirements of ISO 9001 quality system. The objects of development were examined on the basis of present stage analysis. A system model for updating plans, a frame for palavers for starting new work stages, and a frame for a quality plan were worked out for the company. These models were tested in different construction sites.
The quality system model based on ISO 9001 which is created for the construc
tion company in question is described in paragraph 3. The frame of the quality system was made on grounds of the activities of the company. The descriptions of activities were based on ISO 9001. How the requirements of ISO 9001 were fulfilled in the quality system of the company was described by means of a matrix.
TIIVISTELMÄ ABSTRACT
SISÄLLYSLUETTELO
1 Johdanto ... 1
1.1 Tausta... 1
1.2 Tavoite... 2
1.3 Tutkimuksen sisältö... 2
1.4 Käsitteitä... 4
2 Laatujärjestelmän laatiminen rakennusliikkeelle ... 5
2.1 Laatu... 5
2.11 Laatu käsitteenä ... 5
2.12 Laadunvarmistus... 7
2.2 ISO 9000 laatujäijestelmästandardin asettamat vaatimukset rakennustoimintaan... 8
2.21 Laatujärjestelmä ... 8
2.22 ISO 9000 standardisarja ... 9
2.23 Sisäinen laadunvarmistus ... 10
2.24 Ulkoinen laadunvarmistus... 11
2.3 Laatujärjestelmän rakenne... 12
2.31 Rakenneosien valinta... 12
2.32 Laatujärjestelmän osien kehittäminen ... 13
2.33 Organisaatio ... 14
2.4 Yrityksen laatupolitiikka ja laatutavoitteet ... 14
2.41 Laatupolitiikka... 14
2.42 Johdon vastuu ja sitoutuminen ... 15
2.43 Laatutavoitteet... 15
2.5 Laadun ohjaus... 16
2.51 Laadunohjaus ja laadunvalvonta ... 16
2.52 Laatusuunnitelma... 17
2.53 Laadun mittaus... 17
2.531 Työnaikaisen laadun mittaus ... 17
2.532 Rakennuksen valmistumisen jälkeen mitattavat asiat... 18
2.54 Laatupiiritoiminta ... 19
2.6 Laatukustannukset ... 20
2.7 Laatukoulutus... 21
2.8 Laatukäsikirja ... 22
2.9 Laatujärjestelmän arviointi... 23
2.91 Arviointimenettely ... 23
2.92 Laatujärjestelmän sertifiointi ... 24
3 Esimerkki ISO 9001 mukaisesta rakennusliikkeen laatujärjestelmästä... 25
3.1 Lähtötilanteen analysointi ... 25
3.11 Lopputuotteen laatu... 25
3.12 Yrityksen laatutilanne verrattuna ISO 9000:n vaatimuksiin ... 26
3.2 Laatujärjestelmä... 36
3.21 Yleistä... 36
3.211 Otto Wuorio ... 36
3.213 Laatujärjestelmän tarkoitus ... 37
3.214 Laatupolitiikka... 37
3.215 Laatutavoitteet... 38
3.216 Tulosjohtamisjärjestelmä... 38
3.217 ISO 900l:n vaatimukset OW:n laatu järjestelmässä ... 40
3.218 Järjestelmän ylläpito... 40
3.22 Markkinointi ... 41
3.221 Laatutekniikka... 41
3.222 Asiakaspalaute... 42
3.23 Suunnittelu... 42
3.231 Laatutekniikka... 42
3.232 Suunnittelijan valinta... 42
3.233 Lähtötiedot ja vaatimukset ... 42
3.234 Tulokset ja niiden todentaminen... 43
3.235 Suunnittelumuutokset ... 43
3.24 Hankinta... 43
3.241 Laatutekniikka... 43
3.242 Toimittajien arviointi... 44
3.243 Hankin ta tiedot... 44
3.244 Hankintojen aloituspalaveri... 44
3.245 Hankittujen tuotteiden todentaminen ... 44
3.25 Työnsuunnittelu ... 45
3.251 Laatutekniikka... 45
3.252 Lähtötiedot... 45
3.253 Tehtävät... 45
3.254 Toteutumisen valvonta ... 45
3.26 Rakentaminen... 46
3.261 Laatutekniikka... 46
3.262 Laatusuunnitelma... 46
3.263 Suunnitelmien päivitys... 46
3.264 Työvaiheiden aloituspalaverit ... 47
3.265 Mittauslaitteisto... 47
3.266 Mittaukset ja tarkastukset ... 47
3.267 Muutostyöt... 48
3.268 Laatutiedostot... 48
3.27 Luovutus... 49
3.271 Laatutekniikka... 49
3.272 Luovutuksen suunnittelu ... 49
3.273 Luovutuksen jälkeiset palvelut ... 50
3.3 Esimerkki salaojien laadunvarmistusmenettelyksi... 50
3.4 Laatujärjestelmän kehitysehdotukset ... 54 4 5 4 Käytännön toimenpiteet yrityksessä... 55
4.1 Laatuajattelun läpivienti... 55
4.11 Laatukoulutus... 55
4.12 Laatu-Lasse ja työmaan laatuindeksi... 55
4.2 Laatujärjestelmän uusien menettelyjen täytäntöön pano ... 56
5 Yhteenveto ja johtopäätökset ... 58
KIRJALLISUUSLUETTELO ... 59
LIITE... 61
1 Johdanto
1.1 Tausta
Järjestelmällisen laadunvarmistuksen avulla saadaan rakennusliikkeen toiminta tehokkaammaksi ja laatukustannusten pienentämisen kautta kilpailukykyisem- mäksi muuttuvilla markkinoilla. Japanilaisen laatuajattelun mukaan laadun parantaminen ei ole kustannustehokkuuden kanssa ristiriidassa, kuten länsi
mainen Porterilainen differointiin1 perustuva ajattelu antaa ymmärtää. Järjes
telmällisen laadunvarmistuksen avulla parannetaan yrityksen laaduntuottoky- kyä ja toiminnan tehostumisen kautta myös kustannustehokkuutta.
EY:n direktiivien laatimisen yleisperiaatteena on vähentää viranomaistarkastuk- siaja siirtää vastuuta tuotteiden laadusta enemmän suunnittelijalle ja valmista
jalle. Rakennustuotedirektiivi on tämän periaatteen mukainen2. Rakennusten ja rakennusmateriaalin valmistamisen valvonnasta siirrytään arvioimaan yrityksen laadunvarmistusjärjestelmää. Rakennusliike kehittää ja dokumentoi menetelmät, joiden avulla laatu varmistetaan ja rakennuttaja arvioi järjestelmän toimivuutta ja riittävyyttä.
ISO 9000 on kansainvälinen laatujärjestelmästandardisarja, joka antaa ohjeita laatujärjestelmän kehittämiseen, selvittää laatujohtamisen periaatteita ja määrittelee vaatimuksia laatujärjestelmälle. ISO 9000 pohjalta yritys voi laatia omaan toimintaansa sopivimman laatujärjestelmän.
1 Ks. Porter, 1988, s. 151-199 2 Ks. EEC, 1989, s. 24-26
1.2 Tavoite
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitä asioita yrityksen laatujärjestelmän laatiminen edellyttää, miten ISO 9000 standardin esittämät vaatimukset täytetään rakennustuotannossa sekä laatia tutkimuksen kohteena olevalle rakennusliikkeelle tutkimuksen pohjalta nykyiseen toimintaan soveltuva laatujärjestelmä.
1.3 Tutkimuksen sisältö
Tutkimukseen sisältyi kirjallisuusselvitys. ISO 9000 laatujärjestelmästandardin soveltamisesta rakennusalalle ei Suomessa ole vielä kovin paljon kokemuksia.
Ruotsissa, Norjassa ja Isossa-Britanniassa laatujärjestelmien kehitys on monissa yrityksissä tehty kyseisen standardin pohjalta. Ison-Britannian British Stan
dards 5750 (BS 5750) vastaa tällä hetkellä ISO 9000 standardia. Laatujärjestel
mien kehitys on lähtenyt liikkeelle alunperin NATO:n alihankkijoilleen asettami
en vaatimusten kehittämisestä1. Norjassa rakennusliikkeet ovat joutuneet kehittämään laatujärjestelmiä tehdessään öljynporauslauttoja2, joissa laadun
varmistuksen merkitys on suuri. Vastaavasti saksalaiset urakoitsijat ovat ydinvoimaloita tehdessään kehittäneet tarkastus- ja dokumentointijärjestel
mistään laatujärjestelmiä. Ruotsin suurimmalta rakennusliikkeeltä, Skanskalta, on aikaisemmin julkisten ja nykyisin myös yksityisten rakennushankkeiden yhteydessä vaadittu osoitusta hankkeen laadunvarmistusmenettelyistä3.
Tutkimuksen kohteena olleesta yrityksestä tehtiin laa tu tilanteen nykytilan arviointi. Nykytila-analyysi tehtiin ISO 9000 asettamien vaatimusten perusteella.
Koska yritys on pääkaupunkiseudulla toimiva asuinrakennuksia rakentava rakennusliike, joka rakentaa eri urakkamuodoilla ja myy perustajaurakointikoh- teita, valittiin sovellettavaksi standardiksi ISO 9001. Nykytila-analyysiä varten haastateltiin hankintapäällikköä, suunnittelupäällikköä, projektipäällikköä, teknistä asiakaspalvelua sekä 10 vastaavaa mestaria. Voimassa olevat toimin ta -
1 Ashford, 1989, s. 37 2 Hansen ym., 1989, s. 7 3 Westlund P„ 1990, s. 5
ohjeet ja niiden toimivuus käytiin läpi. Nykytila-analyysi esitettiin johdolle ja tämän perusteella kartoitettiin ne osa-alueet, jotka vaativat kehittämistä.
Kehittämiskohteet olivat sekä tuotteen että toiminnan laatuun liittyviä. Työmaan laadunvarmistus oli työmaakohtäistä ja dokumentoimatonta. Yksittäisten puutteiden kehittämisen ohella laadittiin kokonaisjärjestelmän runko. Kehittä
misen lähtökohtana oli säilyttää nykyiset toimivat menettelytavat ja rakentaa laatujärjestelmä niiden pohjalta. Toimivien menettelyiden muutos saattoi olla laatunäkökulman mukaan ottaminen.
Työvaiheiden aloituspalaverit, työmaalle saapuvien suunnitelmien päivitys- menettely, työmaan laadunvarmistussuunnitelma, laatukansio ja omat katsel
mukset ja niiden dokumentointi olivat yksittäisiä kehityskohteita, joiden käyt
töönotto tehtiin ensin jollain työmaalla. Kokemusten perusteella parannettuna menettelyjä voitiin käyttää muillakin työmailla.
1.4 Käsitteitä
Seuraavat käsitteet on määritelty ISO 8402:n mukaan1:
Laatu: Tuotteen tai palvelun kaikki piirteet ja ominaisuudet, joilla tuote tai palvelu täyttää asetetut tai oletettavat tarpeet.
Laadunvarmistus: Kaikki suunnitellut ja järjestelmälliset toimenpiteet, jotka ovat tarpeen riittävän varmuuden saamiseksi siitä, että tuote tai palvelu täyttää asetetut laatuvaatimukset.
Laatujohtaminen: Yleisen johtamistoimen se osa, joka määrittelee ja toteuttaa laatupolitiikan.
Laatupolitiikka: Ylimmän johdon muodollisesti määrittelemät organisaation yleiset tarkoitusperät ja suuntautuminen laatuun.
Laatujärjestelmä: Laatujohtamisen toteuttamista varten tarkoitetut organisaati
on rakenne, vastuut, menettelyohjeet, prosessit ja resurssit.
Laatusuunnitelma: Dokumentti, joka määrittelee tiettyyn tuotteeseen, palve
luun, sopimukseen tai projektiin liittyvät laatukäytännöt, voimavarat ja toteu
tusvaiheet.
Laatuauditointi: Järjestelmällinen ja riippumaton tutkinta sen määrittelemisek
si, ovatko
- laa tu toiminnot ja niihin liittyvät tulokset suunniteltujen järjestelyjen mukaiset, - nämä järjestelyt toteutettu tehokkaasti,
-järjestelyt sopivia tavoitteiden saavuttamiseksi
1 ISO 8402, 1988, s. 2-6.
V
2 Laatujärjestelmän laatiminen rakennusliikkeelle
2.1 Laatu
2.11 Laatu käsitteenä
Laatuteknisesti laadulla tarkoitetaan yhdenmukaisuutta asetettuihin vaatimuk
siin. Laatu-käsitteen merkitys hyvyyttä kuvaavana adjektiivina korvataan termillä laatutaso. Asiakkaan näkökulmasta laatu merkitsee sitä, että tuote vastaa hänen tarpeitaan. Tuotannon näkökulmasta tuote tehdään kertaalleen asiakkaan tarpeita vastaavaksi. Laatu ei ole nykyaikaisen laatukäsityksen mukaan kustannuksia korottava tekijä vaan päinvastoin.
Vaatimuksenmukaisuuden tri Genichi Taguchi perustelee poikkeamista aiheutu
neiden kustannusten avulla (kuva 1). Laatu on Taguchin määritelmän mukaan (minimi)kokonaishävikki, jonka tuote aiheuttaa yhteisölle1. Laadun hävikki- funktion mukaan hävikki korreloi poikkeaman neliön kanssa:
L(y) = k * (y-m)2
Vaatimusten ylittäminen aiheuttaa valmistajalle kustannuksia, mitkä viime kädessä maksaa asiakas. Vaatimusten alittaminen aiheuttaa asiakkaalle kustannuksia esimerkiksi, kun rakennuksen tai sen osan elinikä on oletettua ly
hyempi. Välillisesti tästä aiheutuu myös valmistajalle kustannuksia, koska huono maine leviää ja vaikuttaa uusien sopimusten syntymiseen.
Laadun mitattavuus on myös Philip Crosbyn laatukäsitteen perusajatus2. Laatu on yhdenmukaisuutta asetettuihin vaatimuksiin nähden. Jotta laatua pystyttäi
siin arvioimaan, täytyy vaatimukset, mitattavat asiat ja mittauskriteerit määrite
llä. Crosby mittaa laadun virhekustannuksilla eli laaduttomuus maksaa.
1 Karjalainen, 1990, s. 10 2 ks. Crosby, 1986, ss. 19-21
- HÄVIKKI
ASETETTU VAATIMUSTASO
Kuva 1. Laadun hävikkifunktio1.
Laatu jaetaan usein yrityksen kannalta kolmeen elementtiin: tuotteen laatu, tuotantoprosessin laatu ja palvelun laatu. Näitä laadun osa-alueita ei voida käsitellä toisistaan irrallaan. Vaikka tuotantoprosessin laadun kehittäminen kohdistuu ensisijaisesti yrityksen toiminnan kehittämiseen, heijastuu se myös palvelun laatuun.
Laadun käsitteenä Paul Lillrank on jakanut näkökulmasta riippuviin määritel
miin (kuva 2). Nämä määritelmät eivät ole toistensa kanssa ristiriidassa, vaan korostavat laatua kukin omasta näkökulmastaan.
Kaijalainen, 1990, s. 32
i
VALMISTUS- KESKEINEN
valmistus YMPÄRISTÖ- vaatimustenmukaisuus
KESKEINEN
ympäristö
vaikutus
LAATU /
TUOTE- KESKEINEN tuotesuunnittelu käyttökelpoisuus
tyytyväinen korkea laatutaso
ASIAKAS- asiakas |
KESKEINEN verrattuna
edullisesti ARVO- KESKEINEN
markkinointi kilpailijoihin kirjanpito
KILPAILU- KESKEINEN
strategi
Kuva 2. Laatumääritelmät1.
2.12 Laadunvarmistus
Laadunvarmistus määritellään ISO 9000 mukaan seuraavasti2: Kaikki suunni
tellut ja järjestelmälliset toimenpiteet, jotka ovat tarpeen riittävän varmuuden saamiseksi siitä, että tuote tai palvelu täyttää asetetut laatuvaatimukset. Asiak
kaan tarpeiden kartoittamisesta tuotteen suunnittelun kautta tuotantoon kaikki vaiheet sisältävät laatuvaatimusten määrittelyä, vastuiden ja valtuuksien määrittelyä sekä toiminnan tehokkuuden arviointia. Laadunvarmistus sisältää niin tuotteen kuin toiminnankin laatuun liittyviä toimenpiteitä.
Laadunvarmistus on johtamisen apuväline, joka saa sopimuspohjaisissa tilanteissa aikaan luottamusta valmistajaa kohtaan3. Feigenbaumin mukaan laatutavoitteiden saavuttamiseksi on perustettava erityinen laadun asiantunti
1 Lillrank, 1990, s. 41 2 ISO 8402, 1987, s. 5 3 ISO 8402, 1988, s. 5
joista muodostunut esikunta, sillä jos laatu on kaikkien asia, se ei ole kenen
kään asia1. Laadunvarmistuksen toimenpiteet on kuitenkin jaettava valmista
valle organisaatiolle. Joseph Juran puolestaan korosti, että laatu ei ole pelkäs
tään insinööritason operationaalinen ongelma, vaan koko yrityksen laajuinen johtamisongelma. Juranin mielestä laadunvarmistusta ei saa nähdä vain laadunvarmistusosaston tehtävänä, koska tällainen esikuntaelin ei pysty vaikuttamaan valmistusprosessin kaikkiin yksityiskohtiin. Laadunvarmis
tusosaston asema on oltava laadunvarmistustoimenpiteitä kehittävä, mutta vastuu näiden toimenpiteiden tekemisestä, virheiden ennaltaehkäisemisestä ja korjaamisesta on oltava jokaisella henkilöstöön kuuluvalla.
2.2 ISO 9000 laatujäijestelmästandardin asettamat vaatimukset rakennus
toimintaan
2.21 Laatujärjestelmä
Laatujärjestelmä on toimintojen ja menettelytapojen yhdistelmä, jonka tehtävänä on2:
a) ohjata toimintaa siten, että sen tuloksena syntyvät tuotteet ja palvelukset täyttävät asiakkaan tarpeet ja yhteiskunnan asettamat vaatimukset.
b) ohjata toimintaa siten, että sidosryhmien itse toimintaan kohdistamat vaatimukset täytetään.
Yrityksen kannalta liiketoiminta asettaa vaatimuksen, että haluttu laatu saavutetaan ja ylläpidetään liiketaloudellisesti kannattavasti. Sekä asiakkaan että yrityksen näkökulmasta edellytetään objektiivista näyttöä järjestelmän laatua ja yrityksen tuotteiden laatua koskevan asia-ja numerotiedon muodossa.
Hyvin toimiva laatujärjestelmä riittää vakuuttamaan asiakkaan ja yrityksen johdon yrityksen kyvystä tuottaa vaatimusten mukaisia tuotteita. Tämän seu
rauksena ulkoisia laatukustannuksia ei synny.
1 Lillrank, 1990, s. 34 2 Rajamaa ym., 1980, s. 12
Yrityksen toiminnan kehittyessä ja muuttuessa laatujärjestelmän on oltava joustava siten, että tarvittaessa toimintaan liittyvien ohjeiden sopeuttaminen uuteen tilanteeseen tapahtuu tehokkaasti. Laatujärjestelmän on korostettava ongelmien ehkäisyä ennemmin kuin toimintaa vasta ongelman esiintymisen ja havaitsemisen jälkeen1.
2.22 ISO 9000 standardisarja2
ISO 9000 on kansainvälinen laatujäijestelmästandardisarja. Standardisarja sisältää seuraavat standardit:
- ISO 8402 Laatusanasto
- ISO 9000 Laatujohtamisen laadunvarmistuksen standardit: ohjeita valintaa ja käyttöä varten
- ISO 9001 Laatujärjestelmät: malli suunnittelussa ja tuotekehi
tyksessä, tuotannossa, asennuksessa ja toimituksen jälkeisissä palveluissa toteutettavalle laadunvarmistukselle
- ISO 9002 Laatujärjestelmät: malli tuotannossa ja asennuksessa toteutettavalle laadunvarmistukselle
- ISO 9003 Laatujärjestelmät: malli tarkastuksessa ja testauksessa toteutettavalle laadunvarmistukselle
- ISO 9004 Laatujohtamisen ja laatujärjestelmän rakenneosat, suuntaviivat
ISO 8402 määrittelee kaikissa muissa standardeissa käytetyn laatuun liittyvän käsitteistön.
ISO 9000 tarkoituksena on selventää keskeisten laatukäsitteiden keskinäiset eroavuudet ja riippuvuudet sekä esittää suuntaviivat niiden laatujärjestelmiä koskevien standardien valintaa ja käyttöä varten. Joita voidaan käyttää sisäisen laatujohtamisen perustana ja ulkoisen laadunvarmistuksen perustana3. Tämän
1 SFS-ISO 9004, 1988, s. 7 2 Juhokas, 1990, s. 4-6 3 ISO 9000, 1988, s. 3
standardin perusteella valitaan sovellettava malli käytettävälle laatujärjestel
mälle (kuva 3).
SOPIMUKSEN LAATIMINEN YRITYKSEN
LAATUJÄRJESTELMÄ
SOPIMUSPOHJAINEN TILANNE
SOPIMUSTA EDELTÄVÄ ARVIOINTI LAATUJÄRJESTELMÄN
JATKUVA KEHITTÄMINEN KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT
ISO 8402
STANDARDIEN VALINTA JA KÄYTTÖ ISO 9000
KOLME LAADUN- ISO 9001 VARMISTUS- ISO 9002 MALLIA ISO 9003 LAATUJOHTAMINEN JA LAATUJÄRJESTELMÄN
RAKENNEOSAT ISO 9004
Kuva 3. ISO 9000 rakenne ja käyttö1.
2.23 Sisäinen laadunvarmistus
ISO 9004 on tarkoitettu sovellettavaksi silloin, kun yritys kehittää laatujärjestel
mää omista tarpeistaan lähtien2 eli
kyseessä on sisäinen laadunvarmistus. ISO 9004 sisältää ne elementit ja lähtökohdat, jotka tulisi ottaa huomioon laatujärjestelmää kehitettäessä3. Tämä
1 Suomen metalliteollisuuden keskusliitto, 1990, s. 10 2 Suomen metalliteollisuuden keskusliitto, 1990, s. 9 3 Koskisto ym., 1990, s. 14
ei kuitenkaan edellytä, että juuri näitä elementtejä olisi käytettävä, vaan yritys voi alan ja tuotteiden mukaan määritellä lisäelementtejä, jotka paremmin vastaa yrityksen laatujärjestelmälle asettamia vaatimuksia. ISO 9004 ei esitä valmiita ratkaisumallej a.
2.24 Ulkoinen laadunvarmistus
Standardeja ISO 9001-9003 sovelletaan silloin, kun ostava yritys haluaa sopimuksessa asettaa vaatimuksia valmistavan yrityksen laatujärjestelmälle1.
Standardien soveltaminen riippuu siitä kuinka laajalle laatujärjestelmää koske
vat vaatimukset kohdistetaan. ISO 9001 käytetään silloin, kun valmistajan tulee varmistaa määriteltyjen vaatimusten mukaisuus useammassa vaiheessa, joihin sisältyy suunnittelu tai tuotekehitys, tuotanto, asennus ja toimituksen jälkeiset palvelut. ISO 9002 käytetään silloin, kun valmistajan tulee varmistaa määritelty
jen vaatimusten mukaisuus tuotannon ja asennuksen aikana. ISO 9003 käyte
tään silloin, kun valmistajan on varmistettava vaatimusten mukaisuus yksin
omaan lopputarkastuksen ja testauksen avulla. Näissä malleissa yksityiskohtai
sesti esitettyjen toiminnallisten kriteerien lisäksi tuotteelle tai palvelulle soveltu
van mallin valitsemisessa tarkastellaan seuraavat tekijät2:
a) Suunnitteluprosessin monimutkaisuus b) Suunnittelun valmius
c) Tuotantoprosessin monimutkaisuus d) Tuotteen tai palvelun ominaisuudet e) Tuotteen tai palvelun turvallisuus f) Taloudellisuus
1 Suomen metalliteollisuuden keskusliitto, 1990, s. 9 2 ISO 9000, 1988, s. 7
Standardisarja ei edellytä, että yritys valitsisi kolmesta mallista jonkun sellaise
naan, vaan korostaa yrityksen mahdollisuutta sopeuttaa näistä malleista sekä ostajaa että valmistajaa parhaiten tyydyttävän kombinaation.
2.25 Urakkamuodon vaikutus standardin valintaan
Sisäinen laadunvarmistuksen periaatteet on esitetty ISO 9004 standardissa ja niiden käyttö on yrityksen toiminnasta ja hankkeen urakkamuodosta riippuma
ton. Rakennusliikkeen ja rakennuttajan välinen sopimusmuoto vaikuttaa sopivimman ulkoisen laadunvarmistuksen standardin valintaan.
ISO 9003 on sisällöltään liian suppea talonrakennustoimintaan. Pelkällä lopputarkastuksella ei voida varmistua esimerkiksi rakennuksen rungon tai perustusten vaatimuksenmukaisuudesta.
Kun urakkamuoto on pääurakka tai sivu-urakka, jolloin urakoitsija vastaa rakentamisesta, mutta ei suunnittelusta, on ISO 9002 sopivin standardi1.
Tällöin varmistetaan sekä tuotannon aikaisen toiminnan että lopputuotteen laatu.
Kokonaisvastuurakentamisessa ja perustajaurakoinnissa urakoitsija vastaa myös suunnittelun laadusta. Tällöin sovelletaan standardia ISO 9001. Se sisältää myös suunnittelun ja varsinkin perustajaurakoinnissa tärkeät luovu
tuksen jälkeiset palvelut.
Rakennusliikkeen on standardia valittaessa arvioitava, kuinka paljon tuotannos
ta on sellaista, että urakoitsija vastaa myös suunnittelusta sekä mikä on suunnittelun osuus tulevaisuudessa.
2.3 Laatujäijestelmän rakenne
2.31 Rakenneosien valinta
Duncan ym., 1990 s. 23
i
ISO 9000:n asettamat laatujärjestelmän osa-alueet on jaettu prosessi- ja sarjatuotannon näkökulmasta. Niiden sisältämät vaatimukset ovat kuitenkin yleispäteviä. Rakennusliikkeen tulee laatia jaottelu omaa toimintaansa ja toimintoja vastaavaksi. Tällöin järjestelmä täydentää ja parantaa olemassaolevia ohjeita ja menettelyjä tuomalla mukaan laatunäkökulman. Laatujärjestelmän ISO 9000 mukaisten vaatimusten täyttyminen voidaan tällöin esittää erillisen matriisin muodossa. Suurelle monipuolista talonrakennustoimintaa harjoittaval
le rakennusliikkeelle soveltuvat rakenneosat voivat olla esimerkiksi seuraavat1:
1. LAATUJÄRJESTELMÄ 2. RAKENNUTTAMINEN 3. SUUNNITTELU
4. HANKINTA
5. TYÖNSUUNNITTELU 6. RAKENTAMINEN 7. LUOVUTUS
2.32 Laatujäijestelmän osien kehittäminen
Kehittämisen lähtökohtana on yrityksen laatu tilanteen ja kehittämistarpeen arviointi. Yrityksessä nimetään tuotanto-organisaatiosta riippumaton henkilö tai henkilöitä, jotka arvioivat nykyisen tilanteen verrattuna ISO 9000 asettamiin vaatimuksiin, arvioinnin perusteella kehityksen painopiste kohdistetaan niihin osiin, jotka eivät täytä ISO 9000 vaatimuksia.
vrt. Hansen ym., 1989, s. 24
i
ONGELMRTI ETOJEN KERÄÄMINEN JR ANALYSOINTI ONGELMIEN SYIDEN
POISTAMINEN
ONGELMAN SYIDEN SELUITTÄMINEN
KEHITTÄMISKOHTEIDEN UALINTA
Kuva 4. Jatkuvan kehittämisen periaate1.
2.33 Organisaatio
Yrityksen laadunvarmistustoimenpiteet pitää organisatorisesti määritellä. Kaik
kien laatuun liittyviä toimenpiteitä suorittavien henkilöiden vastuut Ja valtuudet on määriteltävä2. Määrittelyn lisäksi kunkin on tunnettava omat vastuunsa laadun suhteen. Koko henkilöstön vastuiden määrittely selkeyttää toimintaa.
Vastuualueiden selvittäminen aloitetaan siten, että jokainen määrittelee ne asiat, joista hän vastaa. Nämä käydään läpi esimiehen kanssa, jolloin esimies tarken
taa Ja selkeyttää alaistensa vastuusuhteita niin, että niistä muodostuu ristiriida
ton ja aukoton kokonaisuus. Vastuut on tämän jälkeen kirjattava.
2.4 Yrityksen laatupolitiikka ja laatutavoitteet
2.41 Laatupolitiikka
1 Suomen Metalliteollisuuden Keskusliitto, 1986, s. 23 ISO 9001, 1988, s. 4
2
Laatupolitiikka määrittelee ne periaatteet, joilla yritys suhtautuu laatuun ja sen kehittämiseen. Laadun kehittämisen päämääränä ei ole pelkästään nykyisten laatuvaatimusten täyttäminen, vaan saada yrityksen kyky tuottaa laatua sel
laiseksi, että yritys pystyy täyttämään nykyistä vaatimustasoa tiukemmat ja vaativammat tarpeet1. Laatupolitiikan on pohjauduttava yrityksen toiminta- ajatukseen. Tällöin laatuun liittyvät päämäärät tukevat kiinteästi yrityksen laajempia tavoitteita.
2.42 Johdon vastuu ja sitoutuminen
Johdon on määriteltävä ja kirjattava laatupolitiikka ja sitoutumisensa laadun suhteen2. Johdon sitoutuminen ja sen osoittaminen henkilöstölle ovat välttämä
tön edellytys laatujärjestelmän tehokkaalle toiminnalle.
Johdon tulee varmistaa, että toimintapolitiikka ymmärretään ja sitä toteutetaan organisaation kaikilla tasoilla. Tämän varmistaakseen johdon on pidettävä määräajoin laatujärjestelmän katselmus. Katselmuksesta tehdään pöytäkirja, josta nähdään ne osa-alueet, joiden toiminnassa on välitöntä parantamisen tarvetta. Johdon suorittamilla katselmuksilla johto myös osoittaa sitoutumisen
sa laadun suhteen sekä asian painoarvon, jolloin katselmuksilla on ennalta ohjaava vaikutus yrityksen laadunvarmistuksen kehittämiseen.
2.43 Laatutavoitteet
Yrityksen johto asettaa koko yritystä koskevat laatutavoitteet, jotka ovat mitatta
vissa ja joiden täyttymiseen pyritään aktiivisen laatupolitiikan avulla. Yrityksen laatutavoitteet, kuten muutkin tavoitteet, konkretisoidaan koko henkilöstölle asetettavien rajatumpien tavoitteiden avulla.
Asiakkaan tyytyväisyyden parantaminen mitataan esimerkiksi reklamaatioiden määrällä. Mikäli asiakkailta pyydetään palautetta ja se tehdään vakiolomakkeil-
1 Geiger, 1988, s. 240 ISO 9001, 1988, s. 4
2
la, saadaan näistä vertailukelpoisia tavoitearvoja. Laatukustannusten pienentä
minen on hyvä laatutavoite, mutta sille on määriteltävä tavoitearvoja aikataulu.
Esimerkiksi laatukustannusten vähentäminen 3%/3v on konkreettinen tavoite, mikäli mittaustapa on selvillä.
2.5 Laadun ohjaus
2.51 Laadunohjaus ja laadunvalvonta
Laadunvalvonnalla tarkoitetaan valmistusprosessiin keskittyvää tuotteen ominaisuuksien mittausta ja vertaamista asetettuihin vaatimuksiin. Poikkeami
en käsittely on määriteltyjä laadunvalvonta toimii sen mukaisesti. Laadunoh
jaus sisältää konkreettisen valvonnan lisäksi laatutavoitteiden määrityksen ja poikkeamien aiheuttamien toimenpiteiden käynnistämisen. Laatutavoitteiden määrityksellä on jo ohjaava vaikutus. Poikkeavan tuotteen käsittelyä on tarvitta
essa muutettava, mikäli sillä voidaan vaikuttaa laatua parantavasti. Nämä mo
lemmat käsitteet on alunperin käännetty samasta sanasta (Quality Control).
Tämän seurauksena käsitteitä käytetään usein toistensa synonyymeinä.
Tuotteiden laatua ei voi suoraan ohjata, vaan ohjaus on kohdistettava niihin toi
mintoihin, joiden seurauksena laatu saavutetaan1.
Toiminnoille on määriteltävä kriteerit, joiden avulla niitä arvioidaan. Kriteereinä voivat olla toleranssit. Toleranssien määrittelemä laatu on helppo osoittaa, mutta sallii virheiden ilmenemisen tietyissä rajoissa. Japanilainen laatukäsitys korostaa, että laadun parantaminen on tuotteen ominaisuuksien vaihtelujen pienentämistä kohti tavoitearvoa2. Toleransseihin perustuvan laadunohjauksen keskeinen vaihe on toleranssien määrittely, jonka jälkeen toiminta on selkeätä ja aktiivisen ohjauksen merkitys pienenee. Tuotteen vaihteluja kuvaavaa jakaumaa pienennettäessä laadunohjaus on jatkuva laadun parantamiseen
pyrkivä prosessi.
1 Kajamaaym., 1980, s. 14
2 Suomen metalliteollisuuden keskusliitto, 25/89, s. 22
2.52 Laatusuunnitelma
Rakennusliikkeen laatujäij estelmä sisältää hankekohtaiset laatusuunnitelmat.
Laatusuunnitelmassa määritellään mitä laadunvarmistustoimenpiteitä rakenta
misen aikana tullaan tekemään. Laadunvarmistustoimenpiteiden muistiot dokumentoidaan laatukansioon, joka on koko rakentamisen ajan rakennuttajan edustajan käytettävissä ja joka luovutetaan rakennuttajalle kohteen luovutuk
sen yhteydessä. Laatusuunnitelma sisältää esimerkiksi seuraavat asiat:
Työmaan organisaatio
Suunnitelmat: päivitys, virheiden käsittely Omat katselmukset
Mittaukset ja tarkastukset Palaverikäytäntö
Materiaalin vastaanotto: tarkastus ja poikkeavan tuotteen käsittely Aliurakoitsijan laadunvarmistus
Luovutuksen suunnittelu
2.53 Laadun mittaus
2.531 Työnaikaisen laadun mittaus
Rakentamisvaihe jaetaan laadun kannalta erillisiin mitattaviin tehtäviin. Laadun kannalta tärkeimmistä työvaiheista pidetään aloituspalaveri. Aloituspalaverissa käydään työvaiheen toteuttamiseen liittyvien asioiden lisäksi läpi työlle asetetut vaatimukset sekä ne keinot, joilla vaatimusten täyttyminen mitataan.
Rakennuksen mittauksista tärkeimmät ovat seuraavat:
Perustusmittaus: Kaikkien perustusten sijainti ja korkeus mitataan.
Salaojamittaus: Salaojien sijainti mitataan ennen täyttöjä tarkemittauksin.
Salaojien toimivuus testataan koejuoksutuksin ennen täyttöjä.
Runkomittaus: Rakennuksen seinät, alapohja, välipohjat ja yläpohja mitataan.
Ennen elementtien asennusta tehdään paikalleen mittaus. Asennuksen jälkeen tarkistetaan asennettujen elementtien sijainti tarkemittauksin.
Lattiamittaus: Lattioiden tasaisuus ja korkeusasema mitataan ja poikkeamat merkitään mittauskarttaan ja korjataan heti.
Tasoitekatselmus: Tasoitetöiden jälkeen tehdään tasoitekatselmus, jonka perusteella määritellään korjaustarpeet tai hyväksytään työvaihe asetettujen vaatimusten mukaisena valmiiksi.
Lisäksi laadun arvioimiseen käytetään laatua kuvaavia tunnuslukuja:
Materiaali: toimituksen viivästymisiä (kpl)
materiaalivikoj en aiheuttamat viivästykset (tth) Työ: korjaavat toimenpiteet (tth)
hukat ((tilattu määrä - suunniteltu määrä)/tilattu määrä)
2.532 Rakennuksen valmistumisen jälkeen mitattavat asiat
Luovutustarkastuksen aikana ja sen jälkeen kootusta aineistosta saadaan selkeitä mittareita laadulle. Näiden ohjaava vaikutus on kuitenkin huono ja virheiden käsittely jää pelkäksi korjaamiseksi. Saatu tieto auttaa seuraavan urakan kohdalla, mutta palautetiedon hitauden vuoksi ja eri urakkaa koskevana tietoa ei käytetä kunnolla hyväksi. Palaute asiakkaalta koko rakennuksen koh
dalta saadaan vasta rakennuksen valmistumisen jälkeen. Tämä tieto saadaan vertailukelpoiseen muotoon luovutustarkastuksesta ja asiakaspalautteesta saatavan tiedon avulla. Takuu- ja korjauskustannukset ilmaisevat konkreetti-
sesti kustannusvaikutukset. Rakennuksen valmistumisen jälkeen mitattavia asioita voidaan kuvata esimerkiksi seuraavilla tunnusluvuilla:
Luovutustarkastuksen puutteet (mk, kpl/as, mk/as, tth/kohde)
Takuukorjaukset (mk, mk/br-m2)
Asiakaspalaute (vakioasteikko, virheiden määrä/asunto)
2.54 Laatupiiritoiminta
Johtamisen perusperiaatteisiin kuuluu antaa alaisille mahdollisuus hyödyntää kykyjään1. Ishikawa korostaa, että ihminen on innokkaampi tekemään niitä töitä, joiden kehittämisessä hän on ollut mukana, kuin töitä, jotka tulevat vain käskyinä esimiehiltä2. Yrityksen kilpailukyky riippuu siitä, kuinka hyvin henki
löstössä olevia voimavaroja käytetään hyväksi.
Laatupiiri on ryhmä saman työvaiheen työntekijöitä, jotka kokoontuvat tietyin väliajoin käsittelemään laatuongelmia, tutkiakseen syitä, suosittaakseen ratkaisuja ja ryhtyäkseen korjaustoimenpiteisiin, milloin se on heidän vallas
saan. Laatupiiritoiminnan onnistumisen edellytyksiä ovat3:
- johdon tuki
- vapaaehtoinen osallistuminen
- ihmisen kehittämiseen pyrkivä asenne - koulutuksen jäljestäminen
- kannustaminen ryhmätyöskentelyyn - tunnustuksen antaminen
- ongelman valitseminen ryhmän asiantuntemuksen alueelta - laatupiirit ratkaisevat ongelmat itse, eivät ainoastaan etsi niitä.
1 Ishikawa, 1985, s. 146 2 ks. Ishikawa, 1985, s. 142 3 Dewar, 1982, s. 15/1
Laatupiiritoiminta ei ole toimivan laatujärjestelmän edellytys, mutta se antaa hyvän keinon saada tietoa käytännön ongelmista, virheistä ja niiden syistä.
Laatupiiriä ei koota kuin projektiryhmää ratkaisemaan jotakin tiettyä ongelmaa, vaan kanavaksi, jota myöten saadaan aikaan jatkuva kehittämisaloitteiden virta, joka koskee sekä akuutteja että kroonisia ongelmia1. Laadunohjauksen perus
tana on käytännön kokemukseen perustuvan tiedon lisäksi myös kehitysaloit
teet. Laatupiiritoimintaan osallistuneet miettivät työnsä kehittämistä ja virhei
den ennaltaehkäisyä laatupiirikokousten ulkopuolellakin. Epäkohtien poistami
nen edellyttää, että virheet ja niiden syyt voidaan tuoda esiin ja analysoida positiivisessa hengessä.
Työmaan laatupiiritoiminnan kehittämisessä rakennustoiminnan projektiluon- toisuus ei aiheuta estettä2. Laatupiirit ovat joko työmaakohtäisiä, jolloin laatu
piiri kootaan jokaisen kohteen Eilussa tai pysyviä ryhmiä, jolloin jäsenet eivät välttämättä työskentele samada työmaalla. Paras vaihtoehto on kuitenkin se, että saman työntekijäjoukon siirtyessä työmaalta toiselle, saadaan muodostettua pysyviä laatupiirejä.
2.6 Laatukustannukset
Laatukustannukset ovat kustannuksia, joita ei olisi mikäli tehtäisiin kerralla vaatimusten mukaisesti. Tuotantokustannukset muodostuvat kertaalleen vaatimusten mukaisen tuotteen aikaansaamiseksi. Laatukustannukset ovat lisäkustannuksia tuotantokustannuksiin siitä kun asioita ei tehdä kerralla oikein.
Laatukustannuksia voidaan jakaa ISO 9004 mukaisesti operatiivisiin ja ulkoisiin laatukustannuksiin3.
Operatiivisia laatukustannuksia ovat:
1 Lillrank, 1990, s. 126 2 Uuskoski, 1990, s. 9 3 ISO 9004, 1987, s. 13
a) Ennalta ehkäisevät ja tarkastuskustannukset (tai investoinnit) - ehkäisy: vikojen välttämiseen tähtäävien toimenpiteiden kustan
nukset
- tarkastus: kustannukset niistä testauksista, tarkastuksista ja tutkimuksista, joiden avulla todetaan, onko laatu määritellyllä tasolla
b) Virhekustannukset (tai menetykset)
- sisäinen virhe: kustannukset jotka johtuvat siitä, että tuote tai palvelu ennen toimittamista ei täytä laatuvaatimuksia.
- ulkoinen virhe: kustannukset, jotka johtuvat siitä, että tuote tai palvelu toimituksen jälkeen ei täytä laatuvaatimuksia.
Ulkoiset laatukustannukset ovat ne kustannukset, jotka liittyvät asiakkaiden objektiivisena näyttönä vaatimiin osoituksiin ja todistuksiin, mukaanlukien erityiset ja ylimääräiset laadunvarmistus toimenpiteet, -menettelyohjeet, tulosai
neisto, todentamiskokeet ja arvioinnit1.
Toimivassa ja asiakkaan tarpeet huomioivassa laatu]äijestelmässä ulkoisten laatukustannusten määrä on pieni, koska tällöin järjestelmän dokumentaatio riittää asiakkaalle.
2.7 Laatukoulutus
Työhön motivoituminen edellyttää, että työn tekijä ymmärtää kyseisen työn merkityksen osana koko yrityksen toimintaa. Henkilöstö on saatava tietoiseksi siitä, miten kertaalleen hyvin tehty työ vaikuttaa muihin työntekijöihin, asiak
kaan tyytyväisyyteen, kustannuksiin ja yhtiön taloudelliseen menestykseen2.
Yrityksen järjestelmällisen laadunvarmistuksen toimivuus riippuu siitä, mikä on yrityksen henkinen ilmapiiri asiaa kohtaan. Johdon asenne heijastuu koko henkilöstöön. Mikäli laatujäijestelmä kehitetään vain sen vuoksi, että rakennut
taja saattaa sitä edellyttää, ei järjestelmällisestä laadunvarmistuksesta ole
1 ISO 9004, 1987, s. 14 ISO 9004, 1988, s. 34
2
yritykselle kovinkaan suurta hyötyä (kuva 5). Kun henkilöstö sisäistää laatu
ajattelun periaatteet ja ymmärtää laadunvarmistuksen merkityksen ja siitä saatavan hyödyn, on virheiden ennaltaehkäisy jo pitkällä.
Järjestelmällisen laadunvarmistuksen perusta
Yrityksen sisäinen
vakuuttuminen Ja ___
yritysjohdon aktiivinen laatupolitiikka
Parempi kilpailukyky
►- Virheiden Ja kustannusten väheneminen
Vain asiakkaiden Alibi
asettaman paineen ► El motivaatiota
alaisena Lisäkustannuksia
Kuva 5. Laadunvarmistuksen kehittämisen syyt ja seuraukset1.
2.8 Laatukäsikirja
Laatukäsikirja on laatujärjestelmän kirjallinen kuvaus. Se ei kuvaa tavoitetilaa, johon yritys pyrkii laatutoimintansa kehittämään, vaan nykyistä järjestelmää, jolla laatu varmistetaan. Laatujärjestelmän kehittämisen kannalta laatukäsi
kirjaa ei ole syytä tehdä kehittämisprosessin alkuvaiheessa. Ensin kehitetään toimintoja ja sitten kuvataan käyttöönotetut menettelyt. Toimintojen kehittämi
sen ja vastuujaon selkeyttämisen jälkeen menettelyt on dokumentoitava. Tästä dokumentista syntyy laatujärjestelmän ensimmäinen versio. Ensimmäisen version kokoamista ei kannata kuitenkaan liikaa lykätä. Valmis laatukäsikirja
1 Vrt. TÜV-Kolloqium, 1987, s. 135
antaa kuvan laadunvarmistuksen menettelyistä ja sillä on ohjaava vaikutus laatutoimintojen edelleen kehittämiselle.
2.9 Laatujärjestelmän arviointi
2.91 Arviointimenettely
Laatujärjestelmän toimivuus on arvioitava säännöllisin väliajoin. Arvioinnissa selvitetään ovatko nykyiset laatujärjestelmän osat sopivat yrityksen laatutavoit
teiden saavuttamiseksi. Havainnoista tehdään raportti, jossa käsitellään seuraa- vat kohdat1:
a) Yksilöidyt esimerkit vaatimusten vastaisuudesta tai puutteista.
Puutteiden syyt mainitaan, mikäli ne ovat selvästi nähtävissä.
b) Sopivien korjaustoimenpiteiden ehdottaminen.
c) Aiemmissa tarkastuksissa ehdotettujen korjaustoimenpiteiden toteutuksen ja tehokkuuden arviointi.
Laatujärjestelmän osien toimivuuden lisäksi on arvioitava koko järjestelmän rakenne ja sisältö. Uusien teknologioiden, laatukäsitysten, markkinastrategian sekä yhteiskunnallisten ja ympäristöolosuhteiden aiheuttamien muutosten johdosta on tarkasteltava keinoja saada laatujärjestelmä ajan tasalle2.
Laatujärjestelmällä saadaan toiminnot selkeästi arvioinnin piiriin. Toimintojen arvioinnilla saadaan kehitystoiminta ja epäkohtien havaitseminen helpommaksi.
Laatujärjestelmän toimivuuden kannalta on keskeistä se, että yrityksen toimin
tojen lisäksi arvioidaan myös laatujärjestelmää ja sen toimivuutta, jolloin kyseessä on loppumaton itseään kehittävä prosessi.
1 Vrt. ISO 9004, 1988, s. 12 2 ISO 9004, 1988, s. 12
2.92 Laatujäijestelmän sertifiointi
Sertifiointi tarkoittaa laatujäijestelmän hyväksyttämistä siihen oikeutetun puolueettoman elimen toimesta. Sertifioitu laatujärjestelmä on yhteismitallinen muiden sertifioitujen laatujärjestelmien kanssa.
Hyväksyttäminen edellyttää, että laatujärjestelmä on laatustandardin mukainen.
Mikäli laatujäijestelmä sertifioidaan ISO 9000 standardisarjan pohjalta, on sen oltava joko ISO 900 l:n, ISO 9002:n tai ISO 9003:n mallin mukainen. Sertifi
kaatteja myöntävät Suomessa mm. Suomen Standardisoimisliitto SFS, Det Norske Veritas Classification A/S, Lloyd’s Register Quality Assurance Ltd ja Bureau Veritas.
Suomen standardisoimisliiton sertifiointimenettely sisältää seuraavat vaiheet1:
- yrityksen tekemä hakemus
- suunnittelukokous, jossa laaditaan ohjelma laatujäijestelmän arvioimiseksi - laatujäijestelmän arviointi
- seuranta-arviointi, joka tehdään kaksi kertaa vuodessa
Näiden lisäksi pidetään tarvittaessa informaatiotilaisuus, ennakkoarviointi sekä uusinta-arviointi.
Varsinkin kansainvälisissä urakkakilpailuissa, joissa tilaajalla ei välttämättä ole aikaisempaa kokemusta urakoitsijasta, antaa kansainvälisen standardin mukaan sertifioitu laatujäijestelmä kilpailuedun2.
1 SFS, 1990, s. 3-6 2 Juhokas, 1990, s. 12
3 Esimerkki ISO 9001 mukaisesta rakennusliikkeen laatujäijestel- mästä
3.1 Lähtötilanteen analysointi
3.11 Lopputuotteen laatu
Lopputuotteen laadun kehittämisen lähtökohtana pidettiin Otto Wuorion korjausosaston tekemää vuosiko rjauspalautetta1. Se sisältää yleisimmät vuosi- korjausosaston havaitsemat suunnittelun ja tuotannon virheet sekä toimintaeh
dotukset, joiden avulla virheet voidaan välttää. Ensisijaisesti tarkasteltiin virheitä, jotka johtuvat omasta toiminnasta.
Tämän lisäksi rakennuksen laatu arvioitiin asiakkaan näkökulmasta. Asiakkaan eli rakennuttajan tai asukkaan tekemät huomautukset vastaanottotarkastukses
sa tai luovutuksen yhteydessä kirjattiin ja lajiteltiin kolmen kohteen osalta. Esi
merkkinä on tiedot erään rakennuttajan vastaanottotarkastuksessa tehtyjen merkintöjen pohjalta lajiteltu aineisto kohteen laatuvirheistä.
Taulukko osoittaa, että huomautusten määrä asuntoa kohti on erittäin suuri.
Vaikka suurin osa huomautuksista kohdistui kustannusvaikutuksiltaan vähemmän merkittäviin asioihin, merkitsee jokainen virhe asiakkaalle puutteelli
suutta sopimuksen mukaisessa työssä.
Merkittävä osa puutteista johtui valmiin pinnan turmelemisesta. Siivoukseen ja maalaukseen kirjattujen virheiden suuri määrä kuvaa sitä, että työlle asetettuja vaatimuksia ei ole selvästi määritelty tai työ on hyväksytty keskeneräisenä.
Ks. Toikka, 1989, 25 s.
i
unnat
Kuva 6. Luovutustarkastuksen virheet ja puutteet 43 asunnon kohteessa.
3.12 Yrityksen laatutilanne verrattuna ISO 9000:n vaatimuksiin
Otto Wuorion laatutilanne arvioitiin 1.11.1990 verrattuna ISO 9001 asettamiin vaatimuksiin. Kappaleiden numerointi ja otsikointi on ISO 900 l:n kappaleen 4 (Laatujärjestelmää koskevat vaatimukset) alanumeroinnin mukainen.
1 Johdon vastuu 1.1 Laatupolitiikka
Johto ei ole määritellyt ja kirjannut laatupolitiikkaa eikä tavoitteitta laadun suhteen. Laatutavoitteet ja -vaatimukset esitetään hankekohtaisesti. Yrityksen teknisen kehittämisen strategiassa on määritelty yhdeksi tavoitteeksi se. että Otto Wuorio on johtava asuntorakentaja laadunvarmistuksessa. Toimintapoli
tiikkaa ei ymmärretä, ei toteuteta eikä pidetä voimassa organisaation kaikilla tasoilla.
1.2 Organisaatio
1.2.1 Vastuut ja valtuudet
Organisaatiosta riippumattomien henkilöiden vastuita ei ole määritelty, vaan laatuun vaikuttavien tehtävien katsotaan kuuluvan nykyisen organisaation tehtäviin, jolloin laatu syntyy jokaisen henkilökohtaisesta osaamisesta ja vastuusta.
Tuotteen laatuongelman tunnistamiseksi ja kirjaamiseksi ei ole menettelyä.
Tällainen menettely pitää laatia, koska jollei laatuongelmien tunnistaminen ole järjestelmällistä, se jää liiaksi henkilökohtaisten kykyjen ja aloitteellisuuden varaan. Laatuongelmien kirjaaminen antaa mahdollisuuden siihen, ettei samoja virheitä kaikkien tarvitse erikseen käydä läpi.
Ratkaisujen alullepanemiseen ja suosittelemiseen linjaorganisaatio työntekijästä työpäällikköön on liian raskas, jonka seurauksena, jos kohdemestari ei ole asiasta innostunut, asia ei välttämättä mene eteenpäin.
Ratkaisujen toteuttamisen todentamiseksi pitää määritellä vastuuhenkilöt toteuttamiskohteittain.
Vaatimuksista poikkeavan tuotteen edelleenkäsittelyyn ei ole toimintamenettelyä kirjattu, eikä vastuita ja valtuuksia määritelty toimittamisen tai asentamisen valvomiseksi kunnes puute tai epätyydyttävä tilanne on korjattu.
1.2.2 Todentamisresurssit ja -henkilöstö
Tuotantoon on nimetty sisäistä valvontaa suorittava henkilö. Käytännössä tehtävää ei ole määritelty, eikä tehtävään nimetty henkilö ainakaan vielä ole muiden tehtäviensä ohessa ehtinyt keskittymään sisäiseen valvontaan. Tehtä
vään laajuus pitää selkeästi määritellä ja asettaa toiminnalle puitteet. Valvonnan työmaakohtaisesta toiminnasta ja tarkastuksista on ennalta sovittava työmaan johdon kanssa. Suunnittelussa ja myynnissä ei sisäistä valvontaa ole.
1.2.3 Johdon edustaja
Johto ei ole nimennyt edustajaa, jolla olisi vastuut ja valtuudet varmistaakseen standardin vaatimusten toteuttaminen ja voimassapitäminen. Johto nimeää edustajan, kun laatujärjestelmän runko on valmis.
1.3 Johdon suorittamat katselmukset
Johto ei vielä suorita laatujärjestelmään liittyviä katselmuksia.
2 Laatujärjestelmä
Dokumentoitua laatujärjestelmää ollaan tekemässä 3 Sopimuskatselmus
Sopimuskatselmuksia vastaavat asiat käydään jokaisen sopimuksen yhteydessä läpi, mutta niistä ei pidetä kiijaa.
4 Suunnittelun ohjaus 4.1 Yleistä
Suunnittelun ohjausta varten on perustettu Business Team, joka vastaa Otto Wuorion oman asuntotuotannon suunnittelun ohjauksesta. Business Team koostuu suunnittelupäälliköstä, markkinointipäälliköstä j a kulloisenkin kohteen työpäälliköstä. Pyrkimyksenä on että suunnittelun ohjauksessa voidaan riit
tävästi huomioida sekä markkinoinnin, että tuotannon näkökulmat. Business Team asettaa hankkeen suunnittelulle johdon hyväksymän katetavoitteen puit
teissa olevia vaatimuksia ja valvoo suunnittelun edetessä asettamiensa vaati
musten täyttymistä. Business Teamrn toimintaohjeet on kiijattu nimellä "suun
nittelun ohjaus - Business team".
4.2 Suunnittelun ja tuotekehityksen suunnitteleminen
Suunnittelun ja tuotekehitysprojektien vastuut määritellään projektikohtaisesti.
4.3 Suunnittelun lähtötiedot
Business Team määrittelee suunnittelun lähtötiedot.
4.4 Suunnittelun tulostiedot
Suunnittelupäällikkö yhdessä Business Team: n kanssa vastaa siitä, että suunnitelmissa täyttyy niille asetetut vaatimukset.
4.5 Suunnittelun todentaminen
Suunnittelun todentamiseen liittyvät toiminnot on määrätty Business Team: ill e ja sen toiminta on suhteellisen hyvin käynnissä. Suunnittelukatselmukset ovat
myös Business Team:n vastuulla.
4.6 Suunnittelumuutokset
Vaihdosten ja muutosten hyväksymisestä on määritelty toimintatapa, joka on kirjattu Business Team:n toimintaohjeissa. Suunnitelmien eri versioista ja niiden päivitysmenettelystä pitää työmaalla olla selkeät ohjeet, jotta työtä tehdään varmasti viimeisimpien versioiden mukaan riippumatta siitä kuka päivittää piirustussaijat. 5 6
5 Asiakirjojen valvonta
5.1 Asiakirjojen hyväksyminen ja julkaiseminen
Standardin vaatimuksiin liittyviä asiakirjoja ei ole ja vaatimuksiin liittyviä tietoja ei valvota. Näihin on luotava menettelyt ja niiden edellyttämiin toimenpiteisiin valtuutettu henkilöstö.
5.2 Asiakirjojen vaihdokset/muutokset
Toimintaohjeiden muutoksista ei ole määritetty menettelyä, joka varmistaisi sen, ettei mikään yksikkö toimi vanhojen ohjeiden mukaan, vaan toiminta olisi yhtenäistä.
6 Hankinta 6.1 Yleistä
Ostettujen tuotteiden vaatimustenmukaisuuden varmistaminen on työmaakoh- taista. Työmaa ei useinkaan ole sitoutunut hankintaosaston tekemien sopimus
ten työmaita koskeviin velvoitteisiin.
6.2 Materiaalitoimittajan arviointi
Tilaus-ja sopimushankinnoista on kirjallisesti määritelty menettelymalli, jonka mukaan hankintaosasto toimii. Hankinta saa työpäälliköltä tiedot materiaalitoi- mittajien aikaisemmista töistä. Työpäällikkö selvittää tuntemattomien toimit
tajien taustatiedot, tarvittaessa myös luottotiedot. Reklamointilomakkeesta täytyy yhden kappaleen mennä aina hankintaan, eikä vain niissä tapauksissa, kun virheen oletetaan johtuvan hankintamenettelystä. Työmaiden hankinta- ja yhteistyöliikkeitä täytyy määritellä kutakin tuotetta kohden sellainen määrä, että kyseiset liikkeet pystyvät toimittamaan häiriöttömäsi! koko yrityksen työmaille.
6.3 Ostotiedot
Ostoasiakiijat kuvaavat selvästi tilatun tuotteen.
6.4 Ostettujen tuotteiden todentaminen
Toimitettujen tuotteiden todennus jää työmaalla usein tekemättä, jolloin tuotteet varastoidaan välittömästi ja puutteet ilmenevät vasta asentamisvaiheessa, j olioin reklamoinnin merkitys on heikompi. Tällaisten tuotteiden, joista voidaan osoittaa, ettei laatuvirhe ole johtunut tavaran huolimattomasta käsittelystä työ
maan toimesta, todentaminen on sopimusteknisesti tehtävä päteväksi myös myöhemmässä vaiheessa.
7 Ostajan toimittamat tuotteet
Perustajaurakointikohteissa asukkaan toimittaman materiaalin käsittelyn menettelyt esitetään muutostöiden osalta "muutostyöpalvelun ohjeessa".
Urakkakohteissa rakennuttajan toimittamien tuotteiden käsittelylle ei ole menettelyä. Niistä sovitaan tapauskohtaisesti.
8 Tuotteen tunnistus ja jäljitettävyys
Työmaalla ei käytetä omia tunnisteita, vaan tunnisteina ovat toimittajan tunnis
teet. Toimittajalta on kuitenkin vaadittava tuotteen merkintämenetelmä, jonka avulla tuote on työmaalla helposti tunnistettavissa vastaanoton jälkeenkin.
9 Tuotannon valvonta 9.1 Yleistä
Dokumentoituja työmenetelmä-ja asennustapaohjeita on koottu työmenetelmä- kortistoksi, mutta niiden käyttö rajoittuu työnjohtotasolle. Työntekijöillä ei ole käytössä työmenetelmiin liittyviä ohjeita. RATU-kortisto sisältää tärkeätä tietoa työvaiheista, mutta sitä ei ole työmailla. Työmailla on määriteltävä minkä oh
jeiden puuttuminen vaikuttaa haitallisesti laatuun ja sen mukaan selvitettävä lisämateriaalin tarve. Laatusuunnitelmia ei laadita. Työmaan alussa on laaditta
va työmaakohtainen laadunvarmistussuunnitelma, jonka mukaan toimitaan.
Tuoteominaisuuksia tarkkaillaan työn kuluessa, mutta vakiintuneista menetel
mistä ohjaus parempiin jää kohdemestarin aktiivisuuden ja johtamiskykyjen varaan.
Työvaiheiden aloituspalaverissa käydään läpi työmenetelmä ja hyväksytään se.
Menettely on käynnistymässä. Työmenetelmä pitää olla hyväksytty myös työvaiheissa, joissa työvaiheen aloituspalaveria ei pidetä.
Työnlaadun kriteerit selvitetään työvaiheen aloituspalaverissa. Työnjohdon on kuitenkin varmistettava, että työntekijöiden edustaja selvittää aloituspalaverissa esitetyt vaatimukset myös muille ko. työn tekijöille. Rakennusalan yleiset laatu
vaatimukset (RYL) eivät ole mestareiden tiedossa. Aloituspalaverissa pitää olla RYL mukana, jolloin sen asettamat perusvaatimukset tulevat kaikille selviksi.
9.2 Erikoisprosessit
"Erikoisprosesseja ovat prosessit, joiden tuloksia ei voida täysin todentaa tuotteen jälkeenpäin tapahtuvalla tarkastuksella ja testauksella, ja joissa esimerkiksi tuotteen puutteellisuudet saattavat käydä ilmi vasta, kun tuote on
käytössä." Tämän määritelmän mukaan talonrakentamisessa on lukuisia erikoisprosesseja, jotka vaativat jatkuvaa tarkkailua. Kohdan 9.1 asiat pätevät tähänkin.
10 Tarkastus ja testaus
10.1 Vastaanottotarkastus ja -testaus
Vastaanottotarkastusmenettely on täysin työmaakohtainen. Laatusuunnitelmia tai dokumentoituja menettelyjä tavaran vastaanottoa varten ei ole olemassa.
Kustannuksiltaan ja laatuvaikutuksiltaan tärkeimpien tuotteiden vastaanottoon on laadittava yhtenäinen menettely. Vastaanottotarkastuksen luonteen on oltava riippuvainen toimittajan suorittaman dokumentoidun tarkastuksen laajuudesta, jolloin vältetään moninkertainen tarkastus. Toimittajan tehtyä tarvittavat tarkastukset arvioidaan vain toimittajan lähettämiä todistuksia laatuvaatimus
ten mukaisuudesta.
10.2 Tarkastus ja testaus prosessin aikana
Tarkastuksia ei tehdä laatusuunnitelman tai dokumentoitujen ohjeiden edellyt
tämällä tavalla. Laatusuunnitelma on tehtävä ja siinä on määriteltävä tarkastet
tavat työvaiheet ja rakennusosat. Tällöin tarkastukset voidaan tehdä ennalta laaditun suunnitelman mukaisesti.
Vaatimuksenmukaisuuden aikataulullista aikaansaamista työn ohjaus ja valvontamenetelmiä käyttämällä kehitetään "opas ja turva"- menettelyn käyt
töönotolla.
Työvaiheita ei säännöllisesti tarkasteta ennen seuraavan työvaiheen alkua, j olioin mahdollinen virhe heijastuu myöhempiin työvaiheisiin vaikeuttaen näiden
toteuttamista.
10.3 Lopputarkastus ja -testaus
Hankkeen luovutusta edeltää perustajaurakkakohteissa asukastarkastus.
Asukastarkastus pidetään 2 viikkoa ennen luovutusta, n. 2 viikkoa ennen
asukastarkastusta tehdään sisäinen tarkastus teknisen asiakaspalvelun toimesta. Puutelistat korjataan ennen varsinaista luovutusta. Käytännössä asuntojen lopputarkastus teetetään asunnon ostajalla, jolloin asiakas pääsee tutustumaan tuotantovirheisiin ja niiden korjausmenettelyyn, mikä ei välttämät
tä anna hyvää kuvaa rakentajasta. Urakkakohteissä sisäistä tarkastusta ei ole, vaan tarkastus perustuu rakennuttajan asettaman paikallisvalvojan työhön.
Paikallisvalvojan tehtäviin ei kuulu varmistua siitä, että rakennus luovutetaan virheettömänä. Tätä varten tulisi käyttää sisäistä tarkastusta tai lohkoittaista itselle luovutus- menettelyä1.
10.4 Tarkastus- ja testauspöytäkirjat
Viranomaistarkastuksista säilytetään pöytäkirjat työmailla, mutta omista tarkastuksista ei pidetä pöytäkirjoja.
11 Tarkastus-, mittaus- ja testausvälineet
Mittausvälineiden kalibroinnista vastaa työnjohto. Optisissa etäisyyden- ja kulmanmittausvälineissä on merkittynä edellisen kalibroinnin suorituspaikka ja -aika.
12 Tarkastus- ja testaustila
Tarkastus- ja testaustilaa ei ole merkitty tuotteisiin.
13 Poikkeavan tuotteen valvonta
Poikkeavan tuotteen valvonta on sattumanvaraista. Poikkeavan materiaalin käsittelystä on tehtävä merkitsemismenettely, jonka avulla määritetään, mihin tarkoitukseen kyseistä materiaalia ei voi käyttää. Käyttöön kelpaamattomien tuotteiden palauttamis- ja hävittämismenettelyllä on pystyttävä varmistumaan, ettei kyseistä tuotetta vahingossa käytetä kelvollisen asemesta.
Ks. Uuskoski, 1989, s. 4 i
14 Korjaavat toimenpiteet
Työvaiheen tarkastuksen yhteydessä on määritellyn menettelytavan mukaan selvitettävä ne toimenpiteet, joiden suorittamisen jälkeen työvaihe vastaa asetettuja vaatimuksia ja on valmis seuraavaa työvaihetta varten. Tarkastukses
ta ja korjaustoimenpiteistä vastaavien henkilöiden on esimerkiksi nimikirjaimil
laan merkittävä tarkastusmuistioon hyväksymisensä, kun työvaihe on valmis.
Työvaiheen tarkastuksesta tehtävät muistiinpanot on oltava seuraa van työ
vaiheen työnjohdon käytettävissä.
15 Käsittely, varastointi, pakkaaminen ja toimittaminen
Huone- ja huoneistokohtainen luovutusmenettely on kehitettävä, jotta tilat voidaan sulkea Ja näin suojata asiakkaalle luovuttamista varten.
16 Laatu tiedostot
Tarkastusten pöytäkirjoja ei koota laatutiedostoksi. Laatutiedoston ylläpitämi
nen on välttämätöntä laatujärjestelmän tehokkaan toimivuuden osoittamiseksi.
17 Sisäiset laatuauditoinnit
Sisäisiä laatuauditointeja ei tehdä. Laatujärjestelmän laatimisen yhteydessä on laadittava menettely, jonka avulla pystytään arvioimaan järjestelmän toimivuut
ta ja kattavuutta. Auditointien järjestämisessä on otettava huomioon kyseisen toiminnon tila ja tärkeys laadun kannalta.
18 Koulutus
Koulutustarpeiden tunnistaminen on tehokkaampaa toimihenkilöiden piirissä kuin työntekijöiden. Erityisesti määriteltyjä töitä suorittavien henkilöiden ammattitaito pitäisi todentaa esim. työn alettua suoritettavalla katselmuksella tai malli työllä.
19 Huolto
Huolto el yleensä kuulu urakkasopimuksiin. Luovutuksen jälkeen uusi omistaja vastaa rakennuksen huolto- ja kunnossapito toiminnasta.
20 Tilastolliset menetelmät
Tilastollisia menetelmiä ei käytetä.
3.2 Laatujärjestelmä
3.21 Yleistä
3.211 Otto Wuorio
Osastonjohtaja Jukka Terhenen
- Marja Putkonen
Perustajaurakointi Osastopäällikkö Pekka Koivu
- Leila Läpila Maanhankinta
Mauri Mecklin Rakennuttaminen Paula Ylinen Asuntomyynti
Liisa Aho
Palvelutoiminnot Tekninen johtaja Pekka Hämäläinen
- Sisko Zubotikin Laskenta
Seppo Hautanen Hankinta
Matti Juslin Vuosikorjaukset
Kari Toikka Työvoima
Erkki Aaltonen Tekninen kehittäminen
Petri Wegelius
Tuotanto Tuotantojohtaja Heikki Miettinen
- Kaija Heino Työpäälliköt
Ismo Björk Leo Lassila Pentti Mäntsälä Matti Riikonen Arto Souranmaa Teuvo Väyrynen Suunnittelupäällikkö
Kurt Streng
Kuva 7. Otto Wuorion organisaatio.
3.212 Toiminta-ajatus
OTTO WUORIO KEHITTÄÄ JA TOTEUTTAA KANNATTAVASTI ASUMISEN TARPEITA TYYDYTTÄVIÄ RATKAISUJA, JOTKA HYÖDYTTÄVÄT ASIAKKAITA JA YHTEISKUNTAA
3.213 Laatujäijestelmän tarkoitus
Laatujärjestelmän tarkoitus on määritellä Otto Wuorion tuotteiden ja toiminnan laatuun vaikuttavat tavoitteet, toimintatavat ja vaatimukset sekä järjestelmän kehittämisen periaatteet.
Otto Wuorion laatujärjestelmä on rakennettu vastaamaan nykyistä toimintaa.
Laatujärjestelmän osat ovat hankkeen etenemisjärjestyksessä ja muodostavat laatusilmukan, joka sisältää vaiheet vaatimusten ja asiakkaan odotusten alkuperäisestä tunnistamisesta niiden lopulliseen täyttämiseen asti.
Markkinointi
Suunnittelu Luovutus
ASIAKAS
Hankinta Rakentaminen
Työnsuunnittelu
kilpailu-urakointi
yMwetammte-urakointi per usta Ja urakointi
Kuva 8. Otto Wuorion laatusilmukka.
3.214 Laatupolitiikka
Otto Wuorion laatupolitiikka kuvaa ne periaatteet, joiden avulla Otto Wuorio varmistaa, että asiakas saa vaatimustensa mukaisen rakennuksen tai huoneis
ton. Johto määrittelee laatupolitiikan, ohjaa laatupolitiikan edellyttämien toi
menpiteiden läpiviemistä, sekä varmistaa kehitystyön jatkumisen.
Laatupolitiikka on osa tulosjohtamisen toimintatapaa.
Laatu merkitsee vaatimuksenmukaisuutta.
Asumisen ja asiakkaan tarpeet selvitetään markkinoilta. Tämän perusteella rakennukset suunnitellaan ja rakennetaan vastaamaan asiakkaan tarpeita.
OW:n laadunvarmistus takaa asiakkaalle, että - tuotteet ja palvelut vastaavat sovittua laatutasoa.
- koko tuotanto-/palveluketju alihankkijoineen on luotettava ja tehokas.
- laatua varmistaviin toimiin ryhdytään ennakolta ja poikkeamat poistetaan välittömästi.
Laadun kehittäminen on jokaisen ottowuoriolaisen tehtävä.
Työtä ei luovuteta edelleen, ennen kuin se on täyttänyt sille asetetut vaatimukset.
3.215 Laatutavoitteet
- rakennukset luovutetaan sopimuksenmukaisina sovittuna ajan
kohtana
- kaikilla työmailla on laatusuunnitelma ja toimiva laatukansio - koko henkilökunta omaksuu laatupolitiikan ja noudattaa laatujoh
tamisen periaatteita
- OW:n laadunvarmistus on tunnustettua sekä tilaajien että asuk
kaiden piirissä
3.216 Tulosjohtamisjäijestelmä laadunvarmistuksen kannalta
Yrityksen laatutavoitteiden toteuttamisen välineenä on toimiva tulosjohtamisj är- jestelmä, joka mahdollistaa henkilöstön sitoutumisen yrityksen tavoitteiden täyt
tämiseen. Otto Wuoriossa on YTT-Yhtymän tytäryhtiönä käytössä koko konser
nin yhteinen tulosjohtamisjäijestelmä (kuva 9).
MENESTYSTEKIJÄT
JOHTAMINEN
TULOKSET
HENKILÖKOHTAINEN KEHITYSSUUNNITELMA PALKKA JA
TYÖSUHDE EDUT
YRITYSKULTTUURI
Kuva 9. YIT-Yhtymän tulosjohtamisina!!!1.
1 YIT-Yhtymä. 1988. s. 1.4
Johdon laatutavoitteet yhtyvät yrityksen laatutavoitteisiin. Tulosjohtamis- järjestelmän avulla yrityksen laatutavoitteet jaetaan pienempien osa-alueiden laatutavoitteisiin. Jokaisen toimihenkilön laatuun liittyvät tavoitteet ja niiden täyttyminen arvioidaan säännöllisesti.
3.217 ISO 9001:n vaatimukset OW:n laatujäijestelmässä
OW:n laatukäsikirjan kappaleet ISO 9001
1 Johdon Kettu 3 »opbud(atadwu»
4. aujiiatMin ohjaus 5 aoiakvjojen valvonta 6 uotuttbl
7 ostajan tooeittaiaat toottost
• luottoon tfmdtue Ja JdUrtttvyy»
9 pfoosadn »sironta Ю tarhattu» Ja tootouo tl tiuhaatta-, iNttoup- ja tsotausiiSwt 12 taikaocua- Ja »otauotli 13 poHeavsn tuottoon 14 hofjoswt tdnsnpJtoat
« kiettofr, veristoeit, раИшаяамп д tosnttonvwn 16 hstultodoutot 17 «Most fcstoaucftatoitt to kotta»
«rusto
20 tiutolost fwrwtoJmftt
f$!?S»$S:PSsS!58888ï$ £FpppEâ!2îSSÈSn3S
Kuva 10. ISO 900l:n vaatimukset OW:n laatujäijestelmässä.
3.218 Järjestelmän ylläpito
Jäijestelmän osa-alueiden kehittämisestä vastaa kukin osasto. Kunkin osaston päällikkö vastaa siitä, että toimintaa koskevat ohjeet kuvaavat nykyistä toimin
taa. Laatujärjestelmää kuvaavaa laatukäsikiijaa säilytetään teknisessä toimis
tossa. Tekninen toimisto päivittää muiden osastojen tekemät muutokset laatu
käsikirjaan.
