ASIANTUNTIJALAUSUNTO 1 (3) 8.5.2017
OPETUSHALLITUS Hakaniemenranta 6, PL 380 00531 Helsinki
puhelin 0295 331 000 oph.fi
UTBILDNINGSSTYRELSEN Hagnäskajen 6, PB 380 00531 Helsingfors
telefon 0295 331 000 oph.fi
Eduskunta Sivistysvaliokunta
Asiantuntijalausunto; valiokunnan kokous 9.5.2017 klo 12
VNS 4/2017 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2018—2021
Totean lausuntonani valtioneuvoston selontekoon julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2018 - 2021 Opetushallituksen toimialaan kuuluvan koulutuksen ja
varhaiskasvatuksen sekä viraston ja sen toimialaan kuuluvien valtion oppilaitosten osalta seuraavan.
1. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
Julkisen talouden suunnitelman mukaan opetus- ja kulttuuriministeriön
hallinnonalan määrärahataso alenee vuodesta 2018 vuoteen 2021 noin 0,2 mrd.
eurolla. Suunnitelmassa mainittuihin varhaiskasvatuksen ja eri koulutusmuotojen kehittämiskohteisiin osoitetaan kuitenkin lisävoimavaroja. Lisävoimavarojen määrä on kokonaisuuteen nähden varsin vähäinen. Varhaiskasvatuksen ja koulutuksen kehittäminen on erityisen ajankohtaista ja tähän työhön tulisi osoittaa kansallisena kehittämisvirastona toimivalle Opetushallitukselle riittävät resurssit.
Suunnitelmassa asetettu tavoite, jonka mukaisesti varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa edistetään koulutuksellista tasa-arvoa oppimistulosten parantamiseksi on kannatettavaa. Varhaiskasvatus sekä esi- ja perusopetus muodostavat koko koulutusjärjestelmän perustan mahdollistaen kaikille yhdenvertaiset edellytykset jatkokoulutukseen ja kestävään elämäntapaan.
Koulutuksellinen tasa-arvo, yhdenvertainen saavutettavuus sekä varhaiskasvatuksen ja esi- ja perusopetuksen sekä toisen asteen koulutuksen säilyttäminen lasten ja nuorten lähipalveluina sekä riittävät ja monipuoliset aikuiskoulutusmahdollisuudet ovat opetustoimialan ja koko yhteiskunnan keskeisiä tavoitteita. Niiden
toteutuminen edellyttää riittävien taloudellisten resurssien turvaamista
asuinkunnasta ja koulutuksen järjestämisen olosuhteista riippumatta. Opetushallitus pitää varhaiskasvatusmaksujen alentamista pieni- ja keskituloisilta sekä
varhaiskasvatuksen henkilöstörakenteen kehittämistä kannatettavana. Myös suunnitelmassa mainittu 15 milj. euron kohdistaminen perusopetuksen tasa-arvon vahvistamiseen on oikea toimenpide.
Varhaiskasvatuksen laadun ja pedagogiikan vahvistamista Opetushallitus pitää tärkeänä. Opetushallitus osallistuu mm. kokeilukeskustoiminnallaan ja
kehittämisverkostojensa kautta, jotka tukevat varhaiskasvatuksen ja koulutuksen järjestäjien toimintakulttuurin kehittämistä ja innovaatioiden syntymistä sekä niiden levittämistä kansallisesti ja kansainvälisesti. Opetushenkilöstön ja
2 (3)
varhaiskasvatuksen henkilöstön valmiuksien vahvistamiseksi Opetushallitus kohdistaa kehittämisrahoitusta valtionavustuksina tukeakseen tavoitteita lasten, oppilaiden ja opiskelijoiden osallisuuden kasvattamisesta, yhteiskunnallista aktiivisuutta ja vaikuttamista, demokratia/perus- ja ihmisoikeuskasvatusta, tasa- arvoa ja yhdenvertaisuutta.
Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeeseen liittyen digitaalisten materiaalien käyttöönottoa vauhditetaan, digioppimista kokeillaan ja kehitetään sekä opettajien osaamista lisätään. Opettajien osaamisen kehittämiseen panostetaan yhteensä 21,5 milj. euroa. Tämä on erityisen tärkeää, koska opettajien osaaminen on ratkaisevaa ns. digiloikan onnistumiselle.
Perusopetuksen kehittämisen ja ammatillisen koulutuksen reformin ohella myös lukiokoulutuksen uudistuksen käynnistäminen on perusteltua. Uudistuksen läpiviemiseksi hyvänä kanavana toimii myös Opetushallituksen käynnistämä lukioiden kehittämisverkosto.
Ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanon tukeen kohdistetaan 15 milj.
euroa vuosina 2018 ja 2019. Lisärahoitus on tarpeen, jotta uudistuksen tavoitteiden saavuttaminen voidaan varmistaa.
Peruskoululaisille suunnattu tunti liikuntaa päivässä -kärkihanke sekä
nuorisotakuusta yhteisötakuun suuntaan -kärkihanke ovat tärkeitä koulutusta sekä liikunta- ja nuorisotyötä koskevia uudistuksia.
2. Valtion yhteiset tietojärjestelmähankkeet ja hallinto
Hallinnonalojen keskeiset tietojärjestelmä- ja tietohallintohankkeisiin sekä muihin tuottavuushankkeisiin kohdistettavat määrärahat sekä niiden kasvattaminen ovat oikeansuuntaisia toimenpiteitä digitalisaation kehittämistyön turvaamiseksi.
Opetushallituksen todennetun osaamisen rekisterin (KOSKI-palvelu) kehittämistyö on edennyt suunnitellusti, projekti toteuttaa osaltaan hallitusohjelman mukaista osaamisen ja koulutuksen kärkihanketta. KOSKI-palvelu edistää toimintatapojen uudistamista sekä koulutuksen tehokkuutta ja vaikuttavuutta mm. asiointia helpottamalla, koulutustoimijoiden ja eri viranomaisten päällekkäisen työn vähentämisenä. Palveluun kerätään automaattisella tiedonsiirrolla kunkin oppijan koulutukset yksittäisistä opintosuorituksista suoritettuihin tutkintoihin saakka. Asiaa koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle lähiviikkoina. Tavoitteen toteutuminen edellyttää riittävän rahoituksen turvaamista järjestelmän
kehittämistyöhön sekä myöhempään ylläpitoon. Kehittämistyön
kokonaiskustannuksiksi on arvioitu 3,7 milj euroa sekä tulevien vuosien käyttö- ja ylläpitokustannuksiksi 1,2 milj. euroa/vuosi. -Kokonaiskustannukset tulevat olemaan pienemmät kuin nykyisissä ratkaisuissa, jossa jokaisella viranomaisella on oma tiedonkeruunsa ja tietovarannot tietoja varten.
Opetushallituksen toinen merkittävä järjestelmäkokonaisuus Opintopolku.fi ja sen kehittämistyöhön vaikuttaa myös ammatillisen koulutuksen reformi mm.
koulutustarjonnan esittämiseen, koulutukseen hakeutumiseen sekä
opiskelijavalintoihin. Reformiin liittyviksi kehittämiskustannuksiksi tältä osin on arvioitu n. 3 milj. euroa.
3 (3)
Opetushallitus jatkaa tehtävien keskittämistä sekä palveluiden käytön lisäämistä Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukseen sekä kehittämällä omia toimintatapojaan asiakkuuden puitteissa. Ensimmäisen vaiheen ns. Kiti-siirto
aiheuttaa kuitenkin noin yhtä henkilötyövuotta vastaavan välittömän menolisäyksen palvelun hintaan.
Opetushallitus osallistuu aktiivisesti valtion hankintojen kehittämiseen ja uusittavaan tietojärjestelmäkokonaisuuden (Handi-ohjelman mukainen) kehittämiseen sekä omien valmiuksien lisäämiseen toimintatapamuutoksen, uuden järjestelmän ohella, tapahtuessa vv. 2018 – 2019 mm. automaatiotoiminnallisuuksia lisäämällä.
Toimitilojen tiivistämisellä on saatu aikaiseksi merkittäviä kustannussäästöjä ja Opetushallitus onkin jo lähes saavuttanut valtion toimitilastrategian mukaiset peruskorjattujen toimistotilojen tehokkuustavoitteen.
Hallintomenojen säästövelvoitteen osalta Opetushallitus toteaa, ettei uusien säästövelvoitteiden kohdistaminen virastolle ole mahdollista johtuen laajenevasta tehtäväkentästä sekä tämän vuoden alussa tapahtuneen uuden viraston
perustamisen yhteydessä sekä vuoden 2018 alusta hallintovirastomallilla toteutettavasta Ylioppilastutkintolautakunnan sekä Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen liittämisestä Opetushallituksen yhteyteen syntyvien
kertaluonteisten lisäkustannusten takia. Em. virastojen yhdistämisistä synergiaetuina saatavat kustannushyödyt toteutuvat vasta siirtymävaiheen jälkeen. Mahdollisuudet toiminnan sopeuttamiseen ovat henkilöstön osalta lähes kokonaan käytetyt. Uusia kustannuspaineita puolestaan aiheutuu uuden palkkausjärjestelmän käyttöönoton myötä.
Taloussuunnittelupäällikkö Marita Sipola
