ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO
Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Kauppatieteiden laitos
LIIKETOIMINTAMALLIN LUOMINEN UUDELLE MELUNMITTAUS- TEKNOLOGIALLE
CASE SATAMALIIKETOIMINTA
Pro gradu- tutkielma Antti Hynninen 235150
Ohjaaja: Ville-Veikko Piispanen 18.5.2018
TIIVISTELMÄ
ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO
Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta, kauppatieteiden laitos Innovaatiojohtaminen
Työn nimi: Liiketoimintamallin luominen uudelle melunmittausteknologialle - Case Satamaliiketoiminta. Creating business model for innovative noise monitoring technology- Case Port Industry
Tekijä: HYNNNEN, ANTTI Pro gradu –tutkielma, 112 sivua
Tutkielman ohjaaja: Tutkijatohtori Ville-Veikko Piispanen Toukokuu 2018
Avainsanat: Liiketoimintamalli, rinnakkaiset liiketoimintamallit, Business Model Canvas, Startup-yritys, kaupallistaminen
Tässä Pro Gradu- työssä keskeisenä tavoitteena on kehittää vaihtoehtoisia liiketoi- mintamalleja uuteen melumittausteknologiaan, joka kykenee jatkuvaan mittaukseen ja melun luokitteluun. Kyseinen laitteisto, jota kutsutaan Onomoksi, on tarkoitus sijoittaa satamiin ympäri maailman. Näin ollen satamissa aiheutuvaa melua voidaan tutkia ja ymmärtää paremmin. Tämä puolestaan avaa mahdollisuuksia monella ta- paa kehittää liiketoimintaa aiheen ympärillä. Tässä työssä tarkastellaan myös sitä tulisiko tutkimuksen jälkeen mahdollisesti perustettavassa yrityksessä hyödyntää vain yhtä liiketoimintamallia vai useampaa samanaikaisesti. Näin ollen määräytyy myös perimmäinen tutkimusongelma. Monet tutkimukset ja teknologiat olisivat paremmin hyödynnettävissä myös liiketaloudellisesta näkökulmassa. Tässä työssä tullaan tutkimaan niitä vaihtoehtoja laajasti ja esitetään tehokkaimmat keinot kau- pallistaa tutkimuslähtöiset innovaatiot.
Tutkimuksessa hyödynnetään konstruktiivista tutkimusotetta, joka pyrkii aiemman teorian pohjalta luomaan käytännön läheisen ja konkreettisen ratkaisun ongelman ympärille. Menetelmän kautta samalla lisää aiempaa teoreettista tutkimustietoa. Ai- neisto tähän tutkimukseen on kerätty suoraan satamista ja hankkeen projektiryhmän avulla erilaisten haastattelujen sekä työpajojen kautta.
Keskeisimpinä tutkimustuloksina tässä työssä on kehitetty kolme vaihtoehtoista liiketoimintamallia. Kaikki näistä liiketoimintamalleista on kuvattu ja avattu tarkas- ti Business Model Canvas menetelmän avulla. Liiketoimintamalleista ensimmäinen perustuu melunmittauslaitteiston myyntiin, toinen laitteiston vuokraamiseen ja kolmas malli meludatan myyntiin koneiden sekä ajoneuvojen valmistajille. Työn kautta laaditut laskelmat osoittavat, että yhden liiketoimintamallin käyttämisellä kolmen ensimmäisen toimintavuoden jälkeen tuottavin olisi malli, jossa dataa myy- dään koneiden ja ajoneuvojen valmistajille. Tärkein tulos ja havainto tämän työn kannalta on kuitenkin se, että hyödyntämällä samanaikaisesti kaikkia kolmea liike- toimintamallia voi mahdollisesti perustettava Onomo- yritys menestyä parhaiten.
Useamman vaihtoehtoisen liiketoimintamallin yhtäaikainen hyödyntäminen on kei- no, jolla startup-yritys voi merkittävästi nopeuttaa markkinoille pääsyä. Samalla näin toimiessaan tuore yritys voi saada aikaan parempaa tuottoa ja pienentää epä- onnistumisen riskiä.
SISÄLTÖ
1. JOHDANTO ...
5
1.1.Tutkimuksen aihe, tausta, käsitteet ja näkökulma...5
1.2.Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimuskysymykset ...14
1.3.Satamaliiketoiminnan kuvaus...15
1.4.Tutkimuksen eteneminen ...17
2. METODOLOGIA, AINEISTO JA ANALYYSITAPA... 19 2.1.Konstruktiivinen tutkimusote...19
2.2.Konstruktiivisen tutkimusotteen määrittely...20
2.3.Konstruktiivisen menetelmän hyödyntäminen innovaatiojohtamisessa . 22 2.4.Konstruktiivisen tutkimuksen vaiheet...22
2.5.Konstruktiivisen tutkimuksen käytännöllinen kontribuutio- testaaminen 27 ... 2.6.Konstruktiivisen tutkimuksen teoreettinen kontribuutio...28
2.7.Päätelmät...28
2.8.Tutkimusaineiston hankkiminen ja analysointi...29
3. UUDEN LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMINEN SATAMA-ASIAKKAILLE ... 32 3.1.Liiketoimintamalli...32
3.2.Yhden liiketoimintamallin käyttö...37
3.2.1.Business Model Canvas ...48
3.2.2.Four-Box Business malli...51
3.2.3.STOF malli...54
3.2.4.Technology /market mediation -malli...57
3.2.5.Entrepreneur’s business- malli ...58
3.3.Rinnakkaisten liiketoimintamallien käyttö ...62
3.4.Yhteenveto ...64
4. ANALYYSI ... 69 4.1.Satama-asiakkaan kuvaus ...69
4.1.1.Melu ja satamat ...72
4.2.Liiketoimintamallit melumittausteknologian kaupallistamiseksi ...74
4.2.1.Liiketoimintamalli 1: Melumittauslaitteiden myynti satama asiakkaille ...75
4.2.2.Liiketoimintamalli 2: Melumittauslaitteiden vuokraus satama asiakkaille ...85
4.2.3.Liiketoimintamalli 3: Melumittauslaitteen ja monisensoroidun datan myynti työkonevalmistajille ...93
Kuvio 10. Liiketoimintamalli 3. Melumittauslaitteen ja monisensoroidun datan myynti työkonevalmistajille...93
4.3.Yhteenveto ...98 5. TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET ...
102
5.1.Yhteenveto tutkimuksesta ...102 5.2.Tulokset...103 5.3.Tutkimuksen arviointi, jatkotutkimusmahdollisuudet ja käytännön neu-
vot...104 LÄHTEET ...
107
1. JOHDANTO
1.1.Tutkimuksen aihe, tausta, käsitteet ja näkökulma
Perinteiset suhteet ja tasapaino ostajan sekä myyjän välillä ovat muuttuneet merkittävästi maailman talouden kehittyessä viime vuosina. Ostajilla on huomattavasti enemmän vaihtoeh- toja, kun maailmanlaajuinen kaupankäynti on käynyt entistä avoimemmaksi ja läpinäkyväm- mäksi. Tähän ovat osaltaan vaikuttaneet tietotekninen kehitys ja muutokset viestinnässä. Näi- den muutosten myötävaikutuksesta yritysten välinen kilpailu on koventunut entisestään. Yri- tysten tulee olla entistä asiakaslähtöisempiä, varsinkin kun teknologia on mahdollistanut edul- lisemmin tiedon ja ratkaisujen hakemisen. Näin ollen, yritysten tulee miettiä uudelleen niiden arvolupausta asiakkailleen, niin olemassa oleville kuin uusillekin. Teollisen vallankumouksen jälkeiset periaatteet ja toimintamallit ovat menettämässä nopeasti otettaan. Tämän voimak- kaan muutoksen seurauksena yritysten tulee pystyä tuottamaan arvoa tarjoamalla uusia tuot- teita ja palveluita. Tätä taustaa vasten pelkkä asiakaslähtöisyys ei yksistään riitä (Teece 2010, 176-179). Taustalla vaikuttavat suuret muutosvoimat tarjoavat aidosti yksittäisille asiakkaille suurta valtaa yrityksiin nähden. Luonnollisesti yksilöistä koostuvat kuluttajat suurina määrinä muodostavat merkittäviä ryhmiä, joita parhaiten palvellakseen yritysten on aidosti tunnistet- tava asiakkaiden mieltymyksiä ja luotava tarpeita. Perinteiset, tuotantokeskeiset periaatteet ja opit ovat siirtymässä nopealla vauhdilla historiaan. Tätä kautta moni perinteinen ala kamppai- lee muutosvoimia vastaan. On joko uudistuttava tai hävittävä. Yritysten kyky tuottaa arvoa asiakkailleen korostuu. Ne organisaatiot, jotka pystyvät tyydyttämään tämän päivän kulutta- jien muuttuvia ja vaativia tarpeita, samalla tuottaen merkittävää arvoa joko palvelun tai tuot- teen kautta, ovat parhaimmissa asetelmissa liiketoiminnan positiivisen kehittymisen kannalta.
Huomionarvoista tämän päivän kilpailussa yhteiskunnassa ja liiketoiminnassa on se, että tek- nologia itsessään ei ole mikään tae arvosta tai sen tuottamisesta asiakkaalle. Taloudellista ar- voa ei ole löydettävissä tai nähtävissä selkeästi, mikäli teknologista ratkaisua ei ole kyetty kaupallistamaan liiketoimintamallin kautta. Toisinaan käy niin, että uudella teknologialla ei ole selkeää liiketoimintamallia. Tällöin yritys on pakotettu löytämään keinoja, joilla tuottaa arvoa asiakkaalle. Erittäin huomionarvoista on havainto siitä, että keskinkertainen teknologi- nen ratkaisu, joka on valjastettu erinomaisella liiketoimintamallilla voi olla moninkerroin ar- vokkaampi verrattuna erinomaiseen teknologiseen ratkaisuun verrattuna, kun se on valjastettu keskinkertaisella liiketoimintamallilla. Mikäli oikeaa ja toimivaa liiketoimintamallia ei kyetä
löytämään, on todennäköistä, että yritys ei onnistu luomaan riittävästi arvoa itselleen. Toisi- naan myös muut kilpailevat yritykset löytävät huonosti toteutettuja liiketoimintamalleja ja muokkaavat niistä parempia, jolloin ne luovat suurempaa arvoa itselleen ja asiakkailleen (Chesbrough 2010, 355).
Jokainen yritys soveltaa aloittaessaan toimintansa suoraan tai epäsuorasti valittua liiketoimin- tamallia. Tässä tapauksessa liiketoimintamallilla määritellään arvon luomisen rakenne ja se, kuinka arvoa toimitetaan perille sekä kuinka arvoa ylläpidetään (Teece, 2010). Yrityksen kyky luoda arvoa asiakkaalle suhteessa kilpailijoihin nähden määrittää sen kilpailukykyä (Porter, 1985; Branderburger & Stuart, 1996). Menestyvä yritys on löytänyt keinot luoda arvoa asiak- kaalle niin, että asiakas saa tämän seurauksena tärkeän tehtävän suoritettua. Tehtävällä tarkoi- tetaan tässä tapauksessa ongelmaa, joka vaatii ratkaisun (Johnson, Christensen & Kagermann, 2008, 50-59).
Liiketoimintamalleista puhuttaessa, eteen tulee usein akateemisessa keskustelussa sekä käy- tännön toimijoiden kanssa se, kuinka liiketoimintamalleja käytetään usein vain yhtä kerral- laan. Kirjallisuutta läpi käydessään voi havaita, että aiheen tiimoilta nostetaan usein esiin lii- ketoimintamallien hiljattainen tuleminen osaksi akateemista ja käytännön keskustelua, niiden määrittelyn vaikeus (Baden-Fuller & Morgan, 2010, 156-171) tai termin sotkeentuminen stra- tegiaan (Seppänen, 2008). Liiketoimintamalli määritellään jo varsin monella tavalla ja sitä voidaan kuvata useilla eri tasoilla. Poikkeuksetta kirjallisuudessa toistuu havainto, jossa liike- toimintamallista puhutaan yksikössä. Puhuttaessa liiketoimintamallista, viitataan arvonluomi- seen, siihen kuinka voidaan järjestää tietyt tukitoimet oman liiketoiminnan pyörittämiseksi, kuinka tunnistaa vallitseva kilpailutilanne, kuinka arvioida mahdollisia tuottoja sekä aiheutu- via kuluja (Seppänen, 2008). Liiketoimintamalleja on useita erilaisia ja niitä voidaan yhdistel- lä ja muokata lähes loputtomalla määrällä yhdistelmiä. Olipa kyseessä sitten perinteisen teol- lisuuden liiketoimintamallit tai uudemman, internet-ajan liiketoimintamallit, on kuvauksista havaittavissa viittaukset vain yhden liiketoimintamallin käyttöön kerrallaan. Toki liiketoimin- tamallin yhtenä osana ovat tulovirrat (eng. Revenue Streams) ovat esiintyä monikossa yhden ja saman liiketoimintamallin alla. Perinteisen teollisuuden suhteen yksi aikaisimpia esimerk- kejä on Swift-nimisen lihatuotteiden valmistajan kehittämä liiketoimintamalli, jossa elävien karjaeläinten kuljettamiseen sijaan pisteestä A, pisteisiin B, C ja D joissa ne teurastettiin, eläimet teurastettiin kootusti ja kustannustehokkaammin yhdessä paikassa. Tämän jälkeen valmiit lihat toimitettiin eteenpäin lihakauppiaille pienemmissä erissä. Tämän menetelmän
kautta saatiin aikaan merkittäviä kustannussäästöjä, jotka näkyivät lopullisen kuluttajan hin- noissa. Hieman samankaltaisia tehostuskeinoja löydettiin myös laivojen varustamisessa, kun Malcolm McLean kehitti ensimmäisen kuljetuskontin, joka voitiin siirtää suoraan kuorma-au- ton lavalta laivaan, ilman, että kuorma-auton kuorma purettiin satamassa laivaan. Näin olleen saatiin aikaan merkittävää säästöä ajassa, jonka laivat viettivät satamissa. Yhtä liiketoiminta- mallia voidaan todeta myös käytettäneen perinteisen teollisuuden aloilla niin halpalentoyh- tiöissä kuten Southwest Airlinesillä ja parranajoliiketoiminnassa tai niin sanotussa ”Razor- Razor blade-mallissa”, jossa itse partakone ei maksa juuri mitään, mutta vaihdettavat partate- rät sisältävätkin jo merkittävästi suuremman katteen ja näin ollen tuovat merkittävän osan par- takoneyhtiön tuloista. Niin ikään urheiluvaateliiketoiminnassa, yhden liiketoimintamallin käyttö on hyvin yleistä. Lähes kaikki suurimmat valmistajat Nikestä Adidakseen käyttävät urheiluseurojen sekä yksittäisten urheilijoiden sponsorointia keinona tuoda merkkiään tunne- tummaksi sekä samalla myydä tuotteitaan kuluttajille. Myös internet-ajan yrityksissä ja niistä nousevissa esimerkeissä on laajalti käytössä yksi liiketoimintamalli, jota sovelletaan. Esimer- kiksi eBay ja Craigslist ovat laittaneet useat sanomalehdet ahtaalle tai sysänneet ne pois markkinoilta ottamalla tehokkaammin käyttöön työpaikkailmoitukset, henkilökohtaista-pals- tat sekä asuntojen osto- ja myynti-ilmoitukset. Edellä mainittujen esimerkkien mainostulot ovat olleet perinteisesti sanomalehtien yksi merkittävimmistä tulonlähteistä. Elokuvien jake- lussa ja vuokraamisessa Netflix on uudistanut markkinoita tarjoamalla helppokäyttöisyyttä kuluttajille kiinteään kuukausimaksuun. Musiikkiteollisuudessa puolestaan Napster, MySpace Music sekä Nokia Comes With Music palvelut ovat olleet muokkaamassa markkinoita ja en- nen kaikkea kuluttajaystävällistä toimintaa. Nykyisellään lähes kaikki musiikki maailmassa on saatavilla digitaalisten palveluiden kautta. Yksi internet-aikakauden kenties tunnetuimmis- ta esimerkeistä on Freemium-liiketoimintamalli, jossa palvelu ja hyöty annetaan kuluttajille ilmaiseksi. Kun palvelun tunnettuus leviää ja käyttäjäkunta kasvaa, lähdetään tälle valmiina olevalle asiakasryhmälle tarjoamaan maksullisia palveluja sekä tuotteita (Teece, 2010, 176-179).
Liiketoimintamalleja kopioidaan myös usein. Näin ollen useinkaan yritykset eivät välttämättä kehitä itse mitään uutta teknologista menetelmää, vaan hyödyntävät olemassa olevia keinoja kenties uudessa viitekehyksessä. Näin on muun muassa toimittu Amazonilla, joka perustettiin 1995. Heidän tapauksessa liiketoimintamalli haettiin Sears Roebuckilta, jossa kirjoja myyntiin postitilauksen kautta. Yhtä lailla menestyksekkäästi olemassa olevaa liiketoimintamallia on hyödyntänyt Easy-Jet, josta kasvanut yksi Euroopan menestynein halpalentoyhtiö. Alkuperäi-
set suunnat ja logiikan on liiketoiminnalle asettanut Southwest Airlines Yhdysvalloissa. (Ba- den-Fuller & Haefliger 2013, 419-426). Kuten edellä mainituista esimerkeistä on havaittavis- sa, viittaukset yhteen liiketoimintamalliin ja sen hyödyntämiseen ovat erittäin selkeät.
Liiketoimintamallin suunnittelusta kertovassa artikkelissaan Zott ja Amit (2010, 216-226) tuovat esille kuinka tärkeää liiketoimintamallin luominen on uudelle yrittäjälle. Samalla he myös tuovat esille sen, että olemassa olevien yritysten johtajien on mahdollisesti vielä vai- keampaa luoda päivitetty versio liiketoimintamallista omaan yritystoimintaan liittyen. Uuden teknologian pohjalta yrityksen päättäjillä on joukko haastavia kysymyksiä ratkaistavana. Uu- den insinööriyrityksen, FriCSon, onnistui kehittää merkittävä teknologinen läpimurto kitkan vähentämiseksi. Kitka johtaa merkittäviin ongelmiin mekaanisissa järjestelmissä, aiheuttaa niissä kulumista ja kasvattaa kustannuksia. Kun FriCSon kaltainen, uuden ja jopa ylivertaisen teknologisen läpimurron aikaansaanut yritys lähtee suunnittelemaan, kuinka se jalostaa ratkai- sunsa arvoksi sekä hyödyksi asiakkailleen ja sitä kautta tuotoksi itselleen, edessä useita haas- tavia kysymyksiä. Perustavaa laatua olevia kysymyksiä ovat lähtökohtaisesti ne, kuinka yri- tyksen tulee asemoida itsensä olemassa olevaan valmistajien sekä tavarantoimittajien kirjoon.
FriSCon tapauksessa yritys voisi ryhtyä koneiden valmistajaksi ja näin ollen sisällyttää oman teknologiansa tuotteisiinsa. Yksi vaihtoehto olisi perustaa oma toimipiste tai tuotantotila, jos- sa FriSCon teknologialla käsiteltäisiin tiettyjen valmistajien osat, jotka kaipaavat toimenpitei- tä kitkan vähentämisessä. Edellä mainittujen lisäksi, varteenotettavaksi vaihtoehdoksi esimer- kin insinööriyritykselle jää liiketoiminnan järjestäminen niin, että yritys myy teknologiaansa vaikkapa lisensioinnin kautta laitevalmistajille. Valittiin edellä mainituista vaihtoehtoista mikä tahansa, liiketoimintamalli tulee näyttämään tyystin erilaiselta. (Zott & Amit 2010, 216-226).
Edellä mainitussa artikkelissa Zott ja Amit (2010, 216-226) korostavat nimenomaan yksikössä liiketoimintamallin rakennetta ja oikean liiketoimintamallin luomista osa-alue kerrallaan.
Näin ollen heillä on vahva näkemys yhden liiketoimintamallin hyödyntämisestä yritystoimin- nassa. On myös mielenkiintoista, kuinka heidän käyttämä yritysesimerkki FriCSo, edustaa hyvin samanlaista yritystä AKU2-hankkeen kanssa. Molemmat joutuvat miettimään, kuinka haluavat hyödyntää luomansa teknologian ja asettaa sen liiketoimintamallin kautta olemassa olevaan ekosysteemiin.
Artikkelissaan Casadesus-Masanell ja Ricart (2010, 197-201) kuvaavat ja erittelevät strate- gian, liiketoimintamallien sekä taktiikan ominaisuuksia sekä keskinäisiä riippuvuussuhteita.
Liiketoimintamalleista puhuttaessa, he piirtävät analogian mekaanisen laitteen, vaikkapa au-
ton ja liiketoimintamallin välille. Molemmat koostuvat erilaisista pienemmistä osista, jotka ovat toisiinsa liitoksissa. Yhdessä osaset muodostavat kokonaisuuden, joka on suunniteltu usein miten tiettyä käyttötarkoitusta varten. Pieni kokoinen, vähän kuluttava ja ympäristöys- tävällinen auto soveltuu mainiosti ahtaan suurkaupungin kapeille teille sekä kujille. Suuri ko- koinen, tehokkaalla moottorilla varustettu maastoauto olisi puolestaan vaikeuksissa suurkau- pungin ahtailla kaduilla, mutta on ihanteellinen maaseudulla hieman huonommilla tieosuuk- silla. He päätyvät kysymään, mistä osista liiketoimintamallit on tehty? Vastauksena kysymyk- seen ovat johdon tekemät konkreettiset valinnat sekä niiden mukana tuomat seuraukset. Halki artikkelin, kirjoittajat tuovat esimerkein ja varsin suorin ilmaisuin julki, että yrityksillä on lii- ketoimintamalli tai tarkemmin yksi liiketoimintamalli (Casadesus-Masanell & Ricart 2010, 197-201).
”Jokaisella organisaatiolla on yksi liiketoimintamalli…[se] johtaa valitoihin, joilla on seu- rauksia. [Mutta] jokaisella organisaatiolla ei ole strategiaa - toimintasuunnitelmaa vaihtoeh- toisille epävarmuuksille, joita voi tulla vastaan ” (Casadesus-Masanell & Ricart 2010, 197-215).
Akateemisessa kirjallisuudessa on esitetty myös useamman liiketoimintamallin samanaikaista käyttöä. Norjalaisessa tutkimuksessa selvitettiin 82 nuoren tutkimuspohjaisen spin-off yrityk- sen käyttämiä liiketoimintamalleja. Kävi ilmi, että suurin osa käyttää useampaa kuin yhtä lii- ketoimintamallia. Tämä puolestaan johtaa parempaan kykyyn innovoida sekä luoda markki- noille aidosti uusia sekä hyödyllisiä tuotteita sekä palveluja. (Clausen & Rasmussen 2012, 846). Aiemman akateemisen keskustelun pohjalta on ollut vahvasti pääteltävissä, että yrityk- sillä tulisi olla käytössään vain yksi liiketoimintamalli tai että, on ikään kuin normi että vain yhtä liiketoimintamallia hyödynnetään kerrallaan. Clausenin ja Rasmussenin (2012) tutki- muksen tulokset antavat merkittävää uutta näkökulmaa aiheeseen. He tuovat selkeästi esille, kuinka nuoret yritykset, joiden taustalla on korkeasti koulutettuja osaajia, ovat valmiita kokei- lemaan rohkeasti ja ennakkoluulottomasti useampia liiketoimintamalleja saman aikaisesti.
Samalla yritykset saavat arvokasta tietoa ja kokemusta, siitä mikä toimii ja mikä ei. Näin ol- len, ne voivat jatkuvasti parantaa valitsemiaan liiketoimintamalleja tai muuttaa niiden määrää, jotta arvon luodun arvon määrä kasvaisi. Tutkijat kuitenkin huomauttavat, että aihe kaipaa vielä jatkotutkimusta, sillä aiheesta on kirjoitettu varsin niukasti akateemisessa kirjallisuudes- sa. Jatkotutkimuksen osalta mielenkiintoisia kohteita voisivat olla laadulliset tutkimukset, jot- ka liittyvät rinnakkaisten liiketoimintamallien hyödyntämiseen ja ennen kaikkea taustalla ole-
viin syihin. Tässä norjalaisessa tutkimuksessa ei pureuduttu tarkemmin taustalla vaikuttaviin faktoihin, jotka ovat ohjanneet yrityksiä valitsemaan useamman liiketoimintamallin hyödyn- tämisen yhtä aikaisesti. Useamman liiketoimintamallin samanaikainen käyttö voi tuoda myös lisäkuluja yritystoimintaan verrattuna vain yhtä liiketoimintamallia kerrallaan käyttäviin yri- tyksiin. Yhtä lailla yrityksen suorituskykyä tai tuloksentekokykyä on jatkossa tutkittava tar- kemmin, kun käytössä on useampi liiketoimintamalli samanaikaisesti (Clausen & Rasmussen 2012, 845-847).
Useamman tai rinnakkaisten liiketoimintamallien käyttämistä on myös tutkinut Jukka Niska- nen Pro Gradu työssään ”Startup-yrityksen rinnakkaiset liiketoimintamallit - Case melumit- tausteknologia”. Niskanen osallistui samaan tutkimusprojektiin kanssani AKU2-hankkeen osana. Hänen tehtävänään oli tutkia ja rakentaa uuden kehitettävän teknologian tiimoilta vaih- toehtoisia liiketoimintamalleja infrarakentamisen tarpeisiin. Hän lähestyy kokonaisuutta ar- von luomisen kautta ja tuo esille kuinka tärkeää uuden yrityksen on löytää liiketoimintamalli, jossa arvon luominen sekä sitominen toteutuvat. Konstruktiivista tutkimusmenetelmää käyt- täen on laadittu konstruktio, joka tuo selkeän ratkaisun tai ehdotelman käsillä olevaan ongel- maan. Työssä haastateltiin suomalaisia yrityksiä, jotka toimivat infrarakentamisen toimialalla.
Näin ollen saatiin kerättyä hyvä tausta-aineisto. Tuloksena saatiin aikaan viisi vaihtoehtoista liiketoimintamallia. Tässä Pro Gradu tutkielmassa keskeisinä ja mielenkiintoisimpina tuloksi- na voidaan kuitenkin pitää sitä, että liiketoimintamalleja voidaan käyttää rinnakkain. Tämän nähdään parantavan mahdollisesti perustettavan yrityksen innovatiivisuutta ja taloudellista menestystä. Yhtäällä perustettava yritystä pääsee testaamaan ja kehittämään tarjoamaansa te- hokkaammin sekä pienentää epäonnistumisen riskiä (Niskanen 2014, 1-87).
Kuten edellä mainituissa lähteissä on kuvaavasti todettu, arvon tuottaminen asiakkaalle ja oi- kean liiketoimintamallin löytäminen ovat muodostuneet yrityksille kriittisiksi keinoiksi kil- pailla alati muuttuvilla kansainvälisillä markkinoilla. Tässä Pro gradu työssä on tavoitteena rakentaa vaihtoehtoisia liiketoimintamalleja sekä ennen kaikkea selvittää tulisiko Onomon kaltaisen startup-yrityksen tukeutua vain yhteen liiketoimintamalliin vai hyödyntää samanai- kaisesti useampaa mallia. Yliopistopohjaisen AKU-hankkeen kautta alkunsa saanut kehitystyö on tuonut yhteen eri alojen osaajia muun muassa Tampereen teknillisestä yliopistosta, Itä- Suomen yliopistosta, sekä VTT:ltä. Lopputuloksena on varsin pitkälle kehitetty melunmittaus- teknologia, jonka avulla erilaisia melulähteitä voidaan tunnistaa aiempaa tarkemmin. Tämän
lopputyön kautta on tavoitteena esittää vaihtoehtoisia liiketoimintamalleja mahdollisesti pe- rustettavalle yritykselle.
Hankkeen taustalla on toimijoita Itä-Suomen yliopistosta, Tampereen teknillisestä yliopistos- ta, VTT:ltä sekä TEKES:istä, joka toimii hankkeen rahoittajana. Liiketoimintamallien selvi- tyksen jälkeen on tarkoitus luoda kassavirtaa tuottavaa ja kannattavaa liiketoimintaa, jossa hankkeen keskeiset tutkijat toiminevat mahdollisina yrittäjinä.
Ilmastonmuutos, ympäristön kuormittuminen ja kaupungistuminen ovat lisänneet hyvin pe- rustein huolta elinolojemme tilasta globaalisti. Liiketoiminnalla ja osaamisella, jotka liittyvät ympäristöön nähdään olevan suuri merkitys näiden haasteiden ratkaisun osalta. Cleantechistä eli puhtaista teknologioista odotetaan syntyvän tulevan vuosisadan voimakkaimmin kasvava sektori. Suomalaiset yritykset omaavat erinomaiset lähtökohdat ympäristöön liittyvän liike- toiminnan kehittämiseen hyvän maineensa ja korkean teknologian ansiosta. Olemassa olevia mahdollisuuksia ja hyvää mainetta ei ole kuitenkaan onnistuttu vielä suuressa mittakaavassa hyödyntämään. Tässä on osittain taustalla kaupallistamisen osaamisen heikkous, yritysten ha- janaisuus ja vaatimattomat kotimarkkinat innovaatioiden hyödyntämisessä (Sitra, 2007).
Edellä lainatussa Suomen Itsenäisyyden juhlarahaston Sitran laatimassa Cleantech raportissa nostetaan hyvin tarkasti ja tiivistetysti esille ne mahdollisuudet sekä haasteet, joita suomalai- silla yrityksillä yleisesti ottaen on kansainvälisillä markkinoilla. On selvää, että samankaltai- sia haasteita tulee kohtaamaan myös AKU2-hankkeen tiimoilta mahdollisesti syntyvä yritys.
Haasteista huolimatta, maailmalla vallitsevat megatrendit, jotka ohjaavat valtioita, yrityksiä ja yhteiskuntaa kohti entistä puhtaampaa ja turvallisempaa maailmaa. Sitran arvion mukaan jo kasvu tulee olemaan merkittävää. Tätä kautta myös suomalaiset yritykset voivat päästä tar- joamaan ainutlaatuisia ratkaisuja. Tärkeässä asemassa ovat yritysten luomat innovaatiot, mut- ta toimiva liiketoimintamalli, jonka kautta päästään aidosti tuottamaan arvoa asiakkaalle, on kaiken ytimessä.
Ympäristömelu on yksi tärkeä osa-alue, jolle erilaisten uusien ratkaisujen hakeminen on tar- peen. Kaupungistumisen myötä erilaiset haasteet tulevat entistä konkreettisemmiksi. Muutto- liike kaupunkeihin aiheuttaa ympäristö- ja terveysongelmia. Näin ollen kaupungeissa tarvi- taan toimivia ratkaisuja, joilla parannetaan muun muassa ilmanlaatua sekä kehitetään vesi- ja jätehuoltoa. Edellä mainittujen lisäksi kaupungeissa on kasvava tarve entistä paremmalle me- luntorjunnalle (Sitra, 2007, 14). Yhdistyneiden Kansakuntien eli YK:n mukaan yli puolet
maapallon väestöstä asui kaupungeissa vuonna 2008. Määrän odotetaan kasvavan jopa 70%
vuoteen 2050 mennessä (United Nations Population Fund, 2011).
Omalta osaltani selvitän innovaation kaupallistamismahdollisuuksia satamaliiketoiminnan näkökulmasta. Satamat ovat tärkeässä roolissa nykyisessä yhteiskunnassa ja niillä on suuri merkitys kansainvälisesti varsinkin tavaraliikenteen osalta. Yhden suurimmista haasteista sa- tamille muodostaa niiden toiminnasta aiheutuva melu ja sen torjunta. Satamat sijaitsevat en- tistä lähempänä asutusta ja lähellä asuvat ihmiset luonnollisesti häiriintyvät melurajat ylittä- västä toiminnasta, joskus melurajojen allekin jäävästä melusta. Satamille myönnetään ympä- ristöluvat, joiden puitteissa ne saavat toimia. Ympäristöluvan yhtenä osa-alueena on melu ja sille asetetut rajat. Jotta satamat saavat toimia nyt ja jatkossa, on niiden paneuduttava ja pa- nostettava meluntorjuntaan.
Nykyisellään on olemassa laadukkaita laitteita ja melukonsulttiyrityksiä, jotka tekevät mit- tauksia ja analysointeja melun voimakkuudesta sekä lähteestä. Nykyiset menetelmät vaativat kuitenkin aina paikalla olevan mittauslaitteen, joka on alueella tietyn mittausjakson verran.
Tämän jälkeen laite poistetaan alueelta ja tallennetut tiedot analysoidaan melunmittausammat- tilaisen toimesta. Menetelmä on aikaa vaativa, hintava, analysointi on aina suoritettava am- mattilaisen toimesta eikä menetelmä mahdollista jatkuvaa mittausta. Uuden innovaation myö- tä mittausta voidaan suorittaa jatkuvasti, kun ympäristöön sijoitetaan useita mittausantureita, jotka syöttävät tietoa internetpohjaiseen järjestelmään. Tämän järjestelmän myötä tietoja voi- daan tarkastella milloin vain ja missä vain. Ohjelmiston avulla saadaan luotettavia yhteenve- toja sekä erittelyitä melulähteen aiheuttajasta, voimakkuudesta ja suunnasta. Järjestelmä sul- kee automaattisesti pois sellaiset äänilähteet, jotka kuuluvat niin sanottuun normaaliin satama- toimintaan. Uuden innovaation myötä kustannukset putoavat myös huomattavasti, sillä lait- teisto, ohjelmisto ja huolto ovat jopa moninkertaisesti edullisempia verrattuna perinteisiin menetelmiin. Järjestelmän myötä melutasot voidaan määrittää tarkasti ja havainnollistaa esi- merkiksi sataman internetsivuilla, jolloin lähialueiden asukkaat voivat tarkastella itsekin me- lutasoja eri ajanjaksoilla.
Hankkeen kautta luotu uusi innovaatio on kehitetty jo varsin pitkälle, mutta siitä puuttuu vielä erilaiset kaupallistamisvaihtoehdot. Tällä tarkoitetaan liiketoimintamallia, joka määrittää tar- kemmin, kuinka yritys tuottaa rahavirtoja itselleen ja millaisilla edellytyksillä. Hankkeessa on ollut pääsääntöisesti melu- ja ympäristöalan insinöörejä työstämässä tekniikkaa ja Itä-Suomen Yliopiston kauppatieteiden laitos vastaa liiketoimintamallien kehittämisestä. Liiketoiminta-
mallien luomisella on hankkeen kannalta suuri tärkeys, sillä näin ollen voidaan varmistaa mahdollisesti perustettavalle yritykselle selkeät toimintamallit siitä, kuinka innovaatio voi- daan saada tuottamaan tulovirtoja omistajilleen.
Tässä Pro gradu tutkimuksessa keskeiset käsitteet ovat liiketoimintamalli, rinnakkaiset liike- toimintamallit, business model canvas, strategia, startup-yritys ja innovaatio.
Teece (2010, 191) toteaa liiketoimintamallin heijastelevan yrityksen johdon olettamusta siitä mitä asiakkaat haluavat, kuinka he sen haluavat, kuinka paljon he ovat valmiita siitä maksa- maan ja kuinka yritys voi järjestää asiat parhaiten niin, että asiakkaan odotukset täyttyvät. Lo- puksi yrityksen on myös saatava korvaus tästä hyvästä. Kaikessa yksinkertaisuudessaan liike- toimintamalli toimii yrityksen suunnitelmana siitä, kuinka yritystä on johdettava ja kehitettävä (Osterwalder ym. 2005). Teeceä tarkemmin, mutta samankaltaisilla teemoilla liiketoiminta- mallin määrittelee myös Chesbrough ja Rosenbloom (2002, 533), joiden mukaan liiketoimin- tamalli esittää arvolupauksen, tunnistaa markkina segmentin ja tarkentaa ansaintamekanis- mien toimintaa, määrittelee tarvittavan arvoketjun rakenteen ja määrittelee kuinka yritys saa- vuttaa voittoa tuottamalla arvoa asiakkaalle. Edellä mainittujen lisäksi, liiketoimintamallissa ilmenee arvio kulurakenteesta ja tuottopotentiaalista sekä yrityksen sijainti arvoketjussa ot- taen huomioon tavarantoimittajat, asiakkaat sekä kilpailijat.
Business Model Canvas
Osterwalder ja Pigneur (2010, 42) kuvaavat käsitteen business model canvas, joka viittaa maalarin kankaaseen, jolle ikään kuin maalataan yrityksen tärkeimmät toiminnot. Laaja-alai- semmin kyseessä on yrityksen johdon strateginen työkalu. Tällä pyritään joko kehittämään uusia liiketoimintamalleja tai päivittämään olemassa olevia. Käytännössä Business Model Canvas koostuu yhdeksästä eri osa-alueesta, jotka määrittelevät yrityksen kannalta elintärkeät elementit. Mallin ytimessä on asiakkaalle tehtävä arvolupaus. Tämän toisella puolella on ku- luja aiheuttavat tekijät ja toisella vastakkaisella puolella tuloja tuottavat tekijät. Yhdeksän osa- aluetta koostuvat kumppaneista, avaintoiminnoista, resursseista, kulurakenteesta, arvolupauk- sesta, asiakassuhteista, kanavista, tulovirroista ja asiakassegmenteistä.
Strategia
Strategian kautta yritys määrittelee, kuinka se kilpailee ja erottuu muista (Abraham, 2012).
Toisin kuin liiketoimintamallissa, strategian avulla voidaan kehittää ja arvioida kilpailullista
etua. Strategian kautta yritys voi suoriutua paremmin kuin sen kilpailijat, yritys voi yhdistyä toisten organisaatioiden kanssa tai monipuolistaa toimintaansa. Parhaimmillaan yrityksen strategian avulla toimialalla, kilpailijoilla ja markkinoilla esiintyvä tieto yhdistetään yrityksen kapasiteetteihin ja resursseihin. Tästä lopputuloksena on vahvempi toimija markkinoilla (Abraham 2013, 31).
Innovaatio
Määriteltäessä innovaatiota, voidaan todeta sen olevan yrityksen kyky luoda uutta käyttämällä olemassa olevaa tietoa tai käyttämällä olemassa olevaa tietoa uusilla tavoilla. Monesti inno- vaatiot liitetään yrityksen kehittämiin palveluihin tai tuotteisiin. Tosiasiassa innovaatioita voi tapahtua paljon laajemmissa kokonaisuuksissa kuten yrityksen liiketoimintamalleissa, johta- mistekniikoissa tai jopa organisaation rakenteissa (Jamrog ym., 2006). Kilpailun kasvaessa eritoimialoilla yritykset joutuvat ottamaan entistä rohkeampia askeleita. Kilpailuetua voidaan saavuttaa katsomalla tulevaisuuteen ja analysoimalla tarkkaan toimintaympäristön muutoksia.
Menestystä voidaan luoda olemalla kaukonäköinen ja samalla innovoiden uutta olemassa ole- ville asiakkaille sekä mahdollisille uusille asiakkaille. Löytämällä asiakkaille sopivat tuotteet tai palvelut oikealla tavalla on yksi määrittävä tekijä, joilla voidaan erottua kilpailusta. Arvon- tuottaminen, oikeat keinot siihen sekä kanavat määrittävät osittain innovoimisen viitekehystä (Kandampully&Duddy, 1999, 52).
1.2.Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimuskysymykset
Tämän Pro Gradu tutkielman tarkoituksena on luoda vaihtoehtoisia liiketoimintamalleja kehi- tetyn melunmittausteknologian kaupallistamiseksi. AKU-hankkeen jälkeen on mahdollista, että perustetaan yritys, joka tulee viemään liiketoimintaa eteenpäin kehitetyn innovaation tii- moilta. Tarkemmin tutkimuksessa kohdistetaan liiketoimintamallien kehittäminen satamalii- ketoimintaan ja siihen, kuinka asiakkaille kyseisessä toimintaympäristössä voidaan luoda ar- voa. Tutkielman hyödyt ovat kunniahimoisen moniulotteiset. Tärkeimpänä pidän hyötyä, jon- ka AKU2-hanke työstäni saa sekä mahdollisesti perustettava yritys. Omalla kohdallani unel- matilanne olisi hetki, kun yritys perustettaisiin ja sen toimiva johto saisi työni kautta mahdol- lisia keinoja sen liiketoiminnan aloittamiseksi mitä tulee liiketoimintamalliin ja eritoten arvon tuottamiseen asiakkaille. Toinen kunniahimoinen tavoitteeni on tuoda uutta ajattelumallia ja rohkeutta liiketoimintamallien teoreettiseen kehittämiseen ja tutkimiseen vähintäänkin Pro
Gradu tasolla. Aihe on mitä mielenkiintoisin ja siihen perehtyneenä olen huomannut kuinka merkittävässä roolissa toimivat liiketoimintamallit ovat yrityksen menestyksen kannalta. Ta- voittelen myös sitä tilannetta, että työtäni voivat hyödyntää muut yritykset sekä niiden toimi- va johto riippumatta toimialasta.
Tutkimuskysymykseni tässä Pro Gradu työssä on seuraava: Onko meluteknologian kaupallis- tamisessa satamaliiketoiminnan osalta kannattavampaa tukeutua yhteen liiketoimintamalliin vai useampiin rinnakkaisiin liiketoimintamalleihin?
1.3.Satamaliiketoiminnan kuvaus
Maailman satamien merkitys talouden kasvussa ja kehityksessä on noussut lähes korvaamat- tomaan rooliin. Niiden kautta yritykset kuljettavat tuotteita ympäri maailmaa ja näin ollen lo- pullinen asiakas tulee saamaan valitsemansa hyödykkeen. Simões ja Margues (2010) tuovat esille merkittävän tiedon, jonka mukaan 80% maailman kaupasta tapahtuu satamien kautta.
Satamat käytännössä ohjaavat maailman taloutta ja tätä kautta vaikuttavat suuren osan päivit- täiseen elämään. Tätä kautta on havaittavissa, että juuri kasvanut konttikuljetus ja satamateol- lisuus ovat olleet merkittävältä osaltaan vaikuttamassa globalisaatioon sekä sen kehitykseen.
Syitä satamien menestykseen ja niiden roolin kasvaneeseen merkitykseen on useita. Lähtö- kohtaisesti niiden kautta on turvallista kuljettaa tuotteita sekä ihmisiä. Lisäksi tärkeitä tekijöi- tä kasvuun ovat edullinen hinta sekä helppous. Satamat tarjoavat myös nopean ja miellyttävän tavan kuljetuksen järjestämiseen (Simões & Margues, 2010).
Toinen maailman sota kylvi kauhua ja tuhoa ympäri planeetan 1930-40 -luvuilla, mutta se oli myös omiaan kiihdyttämään merenkulun teknologista kehittymistä. 1900-luvun alusta aina 1960-luvulle saakka esimerkiksi hiilikäyttöisten alusten osuus väheni merkittävästi. Näitä korvattiin öljy- ja diesel-käyttöisillä aluksilla. Mentäessä 1950-luvulle ja maailman todistaes- sa Suezin kanavan kriisejä, laivateollisuus oli jälleen ikään kuin pakotettu uusiutumaan. Kun kuljetusaluksien matkat pitenivät huomattavasti, oli niiden rakenteita ja varsinkin kantokykyä muutettava huomattavasti. Aluksiin ja tankkereihin saatiin suurempia rahtimääriä sekä samaan aikaan kehittyivät entisestään satamat. Satamien määrä alkoi myös kasvaa ja niiden ominai- suudet kehittyivät samalla kun merialusten kantokyky kehittyi. Maailman meriliikenteen
kauppa kasvoi 500 miljoonasta tonnista vuonna 1950 4200 miljoonaan tonniin vuoteen 1992 mennessä (World Trade Report 2013, 53).
Kuvio 1. Kansainvälisen meriteitse käytävän kaupan kehitys 1980-2016 (UNCTAD Review of Maritime Transport, 2017)
Edellä nähtävästä graafista voimme havaita kuinka vuodesta 1980 alkaen merillä liikkuvan tavaran määrät ovat kasvaneet vieläkin nopeammin. Kun 1980-luvulla määrät olivat alle 4000 miljoonassa tonnissa, oli määrä kasvanut vuoteen 2016 mennessä yli 10000 miljoonaan ton- niin. (UNCTAD Review of Maritime Transport, 2017).
Yleisellä tasolla Helsingin satama Suomessa toimii esimerkkinä siitä, millaista toimintaa sa- taman ympäristössä tapahtuu. Satamissa yhdistyy usein tavara- ja matkustajaliikenne. Tätä kautta toiminta palvelee merkittävällä tavalla elinkeinoelämää ja yksittäisiä kansalaisia. Voi- daankin todeta, että satamaliiketoiminnassa on kulutuksen ja tuotannon polttopiste. Yrityksil- le, jotka käyvät kansainvälistä kauppaa tavaroilla ja fyysisillä tuotteilla, satamien olemassaolo on niiden kannalta elintärkeää. Kun satamiin yhdistyy vielä muu logistiikka kuten lentoyhtey- det sekä maantiekuljetukset, yhdistelmä on varsin tehokas. Helsingin sataman tapauksessa, satama haluaa näyttäytyä avoimena, aktiivisena ja keskustelevana kumppanina muulle ympä-
röivälle yhteiskunnalle sekä yrityskentälle. Helsingin satama on määritellyt tehtävänsä niin, että se toimii ulkomaankaupan ja matkustajaliikenteen pääsatamana. Maailmalla useilla sata- milla on samankaltaisia tehtäviä. Toisinaan ne ovat myös erikoistuneet esimerkiksi rahtisata- miksi tai matkustajasatamiksi (Port of Helsinki Vuosikertomus 2012, 2-3). Suomessa satamat ovat usein kunnallisia laitoksia tai liikelaitoksia. Tosin nykyisellään on myös kuntien omista- mia osakeyhtiömuotoisia satamia. Tämän lisäksi Suomessa myös teollisuus omistaa joukon yksityisiä satamia, joissa käsitellään kyseisen teollisuuden alan tai tietyn yrityksen tuotteita sekä tavaroita. Satamien keskeisiä toimintoja ylläpitävät satamaoperaattorit, jotka ovat yksi- tyisiä yrityksiä. Näiden tehtäviin kuuluu muun muassa ahtaus- ja muut keskeiset satamatoi- minnot (Meriliitto, 2018).
1.4.Tutkimuksen eteneminen
Tutkimus etenee niin, että ensimmäisessä luvussa käydään läpi aihetta sekä siihen liittyviä keskeisiä käsitteitä. Tämän jälkeen pureudutaan tavoitteisiin ja avataan tutkimuskysymys.
Tässä tutkimuksessa tutkimuskysymys liittyy siihen, tulisiko mahdollisesti perustettavan yri- tyksen hyödyntää useampaa liiketoimintamallia, kun se kaupallistaa melunmittausteknologi- aan erikoistunutta innovaatiota. Tyypillisesti yritykset ovat hyödyntäneet vain yhtä liiketoi- mintamallia ja aihe on noussut vuosi vuodelta suositummaksi käsitteeksi niin akateemisessa maailmassa kuin myös käytännön toimijoiden parissa. Tämän jälkeen avataan satamaliiketoi- mintaa hieman laajemmin ja käydään läpi sen vaikutuksia yhteiskuntaan sekä globaaliin ta- louteen.
Toisessa luvussa tarkastellaan lähemmin konstruktiivista tutkimusotetta ja sen roolia tässä ko- konaisuudessa. Tutkimusmenetelmänä konstruktiivinen tutkimusote sopii mainiosti tähän, sil- lä se pyrkii ratkaisemaan reaalimaailman haasteita ja ongelmia käytännön läheisesti. Se kuin- ka konstruktiivinen tutkimusote toimii osana tätä tutkimusta, tullaan avaamaan kattavasti ja selkeästi. Perustelen myös miksi juuri tätä menetelmää tulee hyödyntää tutkimuksessani.
Avaan myös sitä, kuinka aineisto on kerätty. Toisen luvun lopussa suoritetaan analyysiä ja esi- tetään ratkaisuja malleja.
Luvussa kolme keskitytään liiketoimintamalliin käsitteenä. Tavoitteena on tuoda esille termin taustat ja historia. Nykyhetken arviointi erittäin mielenkiintoista, sillä liiketoimintamallit ovat
kasvattaneet suosiotaan keskustelussa. Tämä pätee niin käytännön toimijoiden käymään kes- kusteluun kuin myös akateemiseen keskusteluun. Toinen mielenkiintoinen kohta tässä luvussa on termin monisäikeisyys ja se kuinka usealla eri tavalla se ymmärretään. Monesti liiketoi- mintamalli sekoittuu strategian, myyntimallien ja liiketoimintasuunnitelmien kanssa. Esittelen myös muutamia erilaisia liiketoimintamalleja, joissa on paljon yhteistä mutta samalla jokai- sessa on omanlaisensa elementit, jotka tuovat laajuutta kokonaisuuteen. Nostan esille myös tämän tutkimuksen kannalta yhden merkittävimmistä teemoista luvussa kolme. Siinä tarkas- tellaan ja pureudutaan rinnakkaisiin liiketoimintamalleihin. Ennen kaikkea siis selvitetään kuinka yritys voi hyödyntää yhden liiketoimintamallin sijasta useampaa mallia yhtä aikaa ja millaisia vaikutuksia sillä voi olla innovatiivisuuteen sekä kykyyn tehdä parempaa tulosta.
Analyysistä koostuva luku neljä pitää sisällään liiketoimintamallien rakentamisen projektin tiimoilta sekä niiden esittelyn. Alussa avaan vielä tarkemmin satamia sekä niiden toimintaa.
Lisäksi pureudun myös meluun ja sen vaikutuksiin toiminnassa. Ympäristöhaittoihin lukeutu- vat meluhaitat on nostettu tärkeäksi huolenaiheeksi ympäri maailmaa, joten aihe on varsin ajankohtainen. Merkittävyyttä lisää kaupungistuminen ja yhteiskunnan eri toimintojen keskit- tyminen tietyille alueille.
Lopuksi tulokset esitellään ja niistä tehdään koonti. Pyrin myös vertailemaan saatuja tuloksia aiempiin tutkimuksiin sekä teen ehdotuksia tulevien tutkimusten aiheista. Käytännön neuvo- jen näen tärkeässä roolissa, sillä ne voivat parhaimmillaan auttaa yritysten työntekijöitä työs- sään kuin myös mahdollisia yrittäjiä.
2. METODOLOGIA, AINEISTO JA ANALYYSITAPA
2.1.Konstruktiivinen tutkimusote
Konstruktiivisen tutkimuksen tarkoituksena on määritellä ja ratkaista ongelmia. Samalla se voi kuitenkin toimia olemassa olevan ja toimivan menetelmän tai prosessin kehittämiseen so- veltuvana menetelmänä. Konstruktiivisella tutkimusotteella on vahva side käytännön työhön ja siihen liittyviin haasteisiin sekä ongelmiin. Konstruktiivisen menetelmän ovat alun perin kehittäneet suomalaiset tutkijat Kasanen ja Lukka. Menetelmässä on tarkoituksena tuottaa in- novatiivisia sekä teoreettisesti perusteltuja vaihtoehtoisia rakennelmia tai konstruktioita käsil- lä olevaan ongelmaan. Tässä yhteydessä konstruktiolla tarkoitetaan diagrammeja, suunnitel- mia, malleja tai organisaatioita (Kasanen ym., 1993, 245). Alun perin konstruktiivinen tutki- musote kehitettiin aktivoimaan tutkijoita johdonlaskentatoimen piirissä vallinneiden toimin- tamallien ja käytäntöjen kehittämistyössä (Labro & Tuominen 2003, 409-442). Nykyisellään malli tähtää siihen, että aitoja, todellisen maailman ongelmia voidaan ratkoa entistä tehok- kaammin. Näin ollen tarkoituksena on myös tuottaa uutta tietoa sovellettavalle tieteenalalle (Lukka 2006, 112). Menetelmää on alun perin hyödynnetty jopa erilaisten kielien luomiseen, joista hyvinä esimerkkeinä voidaan mainita Morsen aakkoset tai erilaiset tietokonekielet tai ohjelmointikielet. On havaittu, että kielissä konstruktio esiintyy puhtaimmillaan. Lääketieteen saralla konstruktiot ja niiden rakentaminen voivat puolestaan merkitä uusien lääkkeiden luo- mista (Kasanen ym., 1993, 245).
Erilaisten tutkimusten hyödyllisyydestä on käyty paljon keskustelua eritoten liiketalouden alalla. Kritiikkiä on esitetty siitä tarjoavatko tutkimukset käytännön neuvoja yrityksille sekä käytännön toimijoille. Haasteena on ollut, että tutkimukset voivat olla aivan liian teoreettisia, joilla ei ole suurta painoarvoa käytännön toimijoille (Malmi, 2005; Pihlanto, 2006). Keskuste- lua on herännyt myös siitä ovatko tieteellisen tutkimuksen aikana saadut havainnot käytännön toimijoille vain lyhyt listaus, joka esitetään tutkimuksen lopussa. Lisäksi on syytä kyseena- laistaa tuleeko tutkimusten vain havainnoida ongelmakohdista ja puutteista vai tuleeko niiden esittää aidosti rakentavia malleja sekä ajatuksia siitä, kuinka asioita voidaan kehittää (Kaplan, 1998). Konstruktiivinen tutkimusote pyrkii nimenomaan vaikuttamaan siihen, kuinka tuottaa hyötyä käytännön toimijoille. Nykyisellään on kohtuullista ja tietyssä määrin ensiarvoisen tärkeää, että yritykset saavat hyötyä tutkimustuloksista. Konstruktiivinen tutkimusote tavoitte-
lee uuden teorian esiin tuomista, josta näkyvänä ja käytännöllisenä esimerkkinä on testattu työkalu tai menetelmä. Tämän pohjalta työkalu tai menetelmä tulee myös tarkoin kuvata ja havainnoida. Menetelmän todetaan mahdollistavan erinomainen yhdistelmä käytäntöä ja teo- riaa, samalla luoden näiden kahden maailman välille keskustelu kanavan, jossa ajatuksia voi- daan vaihtaa sekä luotua työkalua voidaan kehittää. Pääsääntöisesti konstruktiivinen tutki- musote pyrkii tuottamaan aidosti hyödyllisiä työkaluja yritysten ja organisaatioiden johdolle käytettäväksi (Uusitalo ja Kohtamäki, 2011).
Henderson (1979) ja Johnson ym. (2008) tuovat esille mainiot esimerkit liiketaloustieteen puolelta, jossa on saavutettu merkittäviä etuja strategiselle työlle. Esimerkit ovat SWOT-ana- lyysi, tasapainotettu mittaristo eli balanced scorecard sekä BCG-matriisi. Parhaimmassa ta- pauksessa konstruktiivinen tutkimusote tuottaa hyötyä niin tieteelle kuin myös käytännön toimijoille hyvin laaja-alaisesti.
Artikkelissaan Uusitalo ja Kohtamäki (2011) pyrkivät avaamaan konstruktiivisen tutkimusot- teen mahdollisimman laajasti ja selkokielisesti. Tarkoituksen on myös pohtia niitä vaatimuk- sia ja lainalaisuuksia, joita konstruktiivinen tutkimusote edellyttää. He pyrkivät lisäksi selven- tämään toimintatutkimuksen ja konstruktiivisen tutkimusotteen välisiä eroja. Havaittavissa on lisäksi, että konstruktiivinen tutkimusote kaipaa lisää tutkimusta ja käytännön testaamista, sillä menetelmä on vielä kohtuullisen nuori.
2.2.Konstruktiivisen tutkimusotteen määrittely
Konstruktiivinen tutkimusote pyrkii tuomaan käytännön toimijat sekä tutkijat yhteen, jolloin syntyy aitoa vuoropuhelua teoreettisen ja käytännön näkökulman välillä. Tavoitteena on pyr- kiä luomaan teoreettisen kontribuution pohjalta käytäntöä hyödyttävä työkalu tai menetelmä, joka auttaa kyseistä toimijaa havaitun ongelman parissa. Ihanne tilassa menetelmä tuottaa in- novatiivisen työkalun, jonka avulla organisaatio voi suorittaa toimintaansa entistä menestyk- sekkäämmin. Menetelmän fundamentaaliset otteet pohjaavat pragmatismiin ja eritoten totea- maan ”totta on se mikä toimii” (Uusitalo & Kohtamäki, 2011). Toiminnallisuus, käytännönlä- heisyys, interventionistisuus ja hyödyllisyyden tarkastelu kuuluvat oleellisina osina konstruk- tiiviseen tutkimusotteeseen. Sillä on läheisiä yhteyksiä toimintatutkimukseen, joka pyrkii hahmottamaan tiettyä toimintaa ja kehittämään sitä. Konstruktiivinen ote puolestaan pyrkii luomaan uuden työkalun, jonka avulla havaittuun ongelmaan voidaan löytää ratkaisu. Tätä
työkalua ja hyödyllisyyttä tullaan myös arvioimaan prosessin aikana. Varsin merkittäviä vaa- timuksia kohdistuu konstruktiiviseen tutkimukseen, sillä sen on kyettävä osoittamaan toimi- vuuteensa käytännössä sekä luotava uutuusarvoa teoreettisessa viitekehyksessä (Uusitalo &
Kohtamäki, 2011).
Kun tutkija hyödyntää konstruktiivista menetelmää, vaaditaan häneltä kykyä hahmottaa tarve tutkimukselle käytännön toimijan eli esimerkiksi yrityksen näkökulmasta sekä aiemmin tutki- tun tiedon näkökulmasta. Tutkijan on myös kyettävä hahmottamaan millaisella työkalulle voi- si olla mahdollisesti tarvetta sekä sitä, kuinka se liittyy aiempaan teoreettiseen keskusteluun.
Tutkimukselle on löydettävä aito tarve ja haastetta lisää se että samaan aikaan tulee havaita aukko teoreettisessa keskustelussa sekä käytännön toiminnassa (Uusitalo & Kohtamäki, 2011).
Uusitalo ja Kohtamäki (2011) tuovat esille liittymäkohdat niin konstruktiivisen tutkimusot- teen kuin myös toimintatutkimuksen kanssa. Konstruktiot painottavat uusien työkalujen kehit- tämiseen ja luomiseen, kun taas toimintatutkimus pyrkii ymmärtämään tekemistä ja kehittä- mään sitä. Myös tutkijan rooli näissä kahdessa eri mallissa poikkeaa sillä konstruktiivisessa otteessa tutkija osallistuu itse hyvin aktiivisesti osaksi tutkimusta ja uuden työkalun luomista kun taas toimintatutkimuksessa tutkijan rooli on enemmän seuraaja sekä tarkkailija.
Huomattavaa on myös se, että vaikka jossain tutkimusmenetelmässä on samoja periaatteita kuin konstruktiivisessa tutkimusotteessa, ei se välttämättä tee menetelmästä konstruktiivista.
Jos tarkoituksena on tarkkailla ja analysoida mitä muut ovat tehneet, mutta ei vaikuttaa siihen, kuinka toimintaa tultaisiin muuttamaan, voidaan todeta, että kyseessä ei ole konstruktiivinen tutkimusote (Oyegoke 2011, 573-595). On huomattava, että tieteellisen ongelmaratkaisun ja konstruktiivisen tutkimusmenetelmän välillä on vaikea havaita eroavaisuuksia, sillä tieteelli- sessä ongelmanratkaisussa päätöksentekijä asettaa tavoitteen ja tutkija tuottaa suosituksen toiminnasta sekä käyttää tieteellisiä menetelmiä suosituksen kehittämisessä (Kasanen, 1993, 252). Konstruktiivisessa menetelmässä korostuu myös se, että konstruktion tulee olla uusi ke- hitettäessä ja sen tulee toimia todistetusti. Menetelmä vaatii toteutuakseen läpinäkyvyyttä, luovuutta ja innovatiivista otetta (Kasanen 1993, 259).
2.3.Konstruktiivisen menetelmän hyödyntäminen innovaatiojohtamisessa
Konstruktiivinen tutkimusote tarjoaa mahdollisuuden luoda käytännön toiminnan pohjalta uuden työkalun, jota voidaan hyödyntää laaja-alaisesti erilaisissa yrityksissä ja organisaatiois- sa. Menetelmässä yhdistyy lähes täydellisesti käytännön haasteet sekä teoreettinen, aiempi tutkimus. Omassa Pro Gradu työssäni tavoitteena on luoda kolmesta viiteen erilaista liiketoi- mintamallia innovaatiolle, jotka perustuvat melumittaukseen. Itä-Suomen yliopisto on yhteis- työssä Tampereen teknillisen yliopiston ja VTT:n kanssa kehittänyt älykkääseen tunnistusme- netelmään perustuvan melunseurantalaitteen. Kyseisen innovaation avulla erilaisille yrityksil- le ja organisaatioille voidaan tarjota aiempaa tarkempaa ja kustannustehokkaampaa melunmit- taus- ja analysointipalvelua. Omassa Pro Gradu työssäni keskityn suomalaisen ja kansainväli- sen satamaliiketoiminnan tutkimiseen sekä analysointiin. Gradu tuottaa vaihtoehtoisia liike- toimintamalleja siitä, kuinka hankkeen pohjalta perustettava yritys voi hankkia tuloja sekä ennen kaikkea luoda arvoa asiakkailleen. Menetelmän avulla luodaan yrityksen johdolle ai- dosti toimivia työkaluja, joiden avulla liiketoiminnan eri osa-alueet saadaan toimimaan sau- mattomasti yhteen.
2.4.Konstruktiivisen tutkimuksen vaiheet
Vaiheet pohjautuvat Kasanen ym. (1993, 246) laatiman kuuden vaiheen pohjalle. Näin ollen saadaan selkeä jaottelu tärkeille toiminnoille, jotta konstruktio voidaan luoda onnistuneesti.
Ensimmäisenä tehtävänä on määritellä käytännöllinen ongelma. Vaatimuksena on, että havai- tulla ongelmalla on lisäksi tutkimuksellista potentiaalia. Toisena tehtävänä on saatava kattava ja yleismaailmallinen käsitys aiheesta. Tätä seuraa kolmantena tehtävänä innovointi eli tulee kehittää ratkaisu idea löydetylle ongelmalle. Neljäntenä tehtävänä on näyttää toteen, kuinka ratkaisu ongelmaan aidosti toimii. Tämän jälkeen viidentenä vaiheena on tuoda esille teoreet- tinen yhteys tutkittavaan aiheeseen sekä tutkimuksen tuoma lisäarvo itse ratkaisulle. Kuuden- tena ja viimeisenä tehtävänä on todentaa kehitetyn ratkaisun sovellettavuus.
Vuosia myöhemmin Lukka on jatkanut konstruktiivisen tutkimuksen vaiheiden kehittämistä, jonka tuloksena määrä on kasvanut yhdellä. Lukka (2003, 84-85) jakaa konstruktiivisen tut- kimuksen osa-alueet seitsemään eri osa-alueeseen.
1. Ongelman määrittely
Alkuun tulee määrittää ongelma, joka on tyypillinen vaihe tutkimuksessa kuin tutkimuksessa.
Tämä tapahtuu yhteistyössä kyseessä olevan case yrityksen kanssa. Määritelmä voidaan suo- rittaa myös tutustumalla johonkin aiempaan case-aineistoon, jonka pohjalta ryhdytään tutki- maan. Perinteiseen tutkimusongelmaan verrattuna konstruktiivinen malli haastaa tutkijan löy- tämään ratkaisun teoreettisen ongelman lisäksi käytännön pulmaan. Menetelmä poikkeaa var- sin paljon tyypillisestä tutkimuksesta, jossa usein itse ongelma, tutkimusmenetelmät sekä tu- lokset ovat enemmän teoreettisella puolella (Lukka 2003, 84-85). Pro Gradu-työssäni tutki- musongelman määrittely tapahtui juuri case-yrityksen tai pikemminkin case-hankkeen kautta.
2. Dialogisen alustan rakentaminen
Dialogisen pohjan luomiseksi on tärkeää pystyä rakentamaan ehdottomaan luottamukseen pe- rustuva suhde eri toimijoiden välillä. Vain tällöin tieto, jonka merkitys on suuri hankkeen on- nistumisen kannalta, voi liikkua vapaasti. Mikäli kyseessä on yritys, johon tutkija tutustuu, on tärkeää, että tutkija pääsee mahdollisimman lähelle. Arjen toimintojen seuraaminen ja niihin osallistuminen voivat tuoda alkuvaiheessa merkittävää etua (Lukka 2003, 84-85).
Kaplanin (1998) ja Puolamäen (2000) mukaan turvallinen keino varmistaa sitoutuneisuus hankkeelle on käyttää tutkijapalveluita. Tästä voi kuitenkin aiheutua mahdollinen vaaratilan- ne, sillä näin ollen voi kehittyä kaupallinen konsulttitoimintamalli. Tämän kautta omat on- gelmat kaupallisuuteen liittyen voivat kehkeytyä (Westbrook, 1995).
Jotta voidaan löytää soveltuvan ongelman tai haasteen löytyminen olisi mahdollista, on orga- nisaatiossa liikuttava tutkien ja tarkkaillen eri osastojen välillä. Myös erilaisilla hierarkiata- soilla on pystyttävä liikkumaan, jotta sopiva tutkimuskohde löytyisi. On myös erittäin tärkeää, että hankkeelle asetetaan pätevä vetäjä (Puolamäki, 1998; Kasurinen, 2002). Toisaalta tähän liittyy haasteena se tosiasia, että mikäli hankkeen päällikkö syystä tai toisesta lähtee kesken hankkeen, on riskinä hankkeen viivästyminen tai jopa päättyminen (Malmi, 1997). Tutkijoi- den ja johtajien arvot tulisivat olla samassa linjassa, jotta konstruktiiviselle tutkimukselle olisi
otolliset edellytykset (Mattessich, 1995). Puolamäki (2000) huomauttaa kuinka yhteistyön sujuminen ei ole kiinni pelkästään johtajista vaan kaikkien tahojen halki organisaation on si- touduttava mukaan toimintaan. Mikäli liian jyrkkiä näkemyseroja ilmenee, on tutkimuksen tekemistä kyseenalaistettava toden teolla.
Konstruktiivinen tutkimuksen kannalta on tärkeää, että tuloksista voidaan raportoida laaja- alaisesti. Tämän vuoksi on tärkeää, että mukana olevan organisaation tai yrityksen kanssa on sovittu hyvissä ajoin tutkimuksen julkaisuun liittyvistä yksityiskohdista (Lukka, 2000).
Kaiken kaikkiaan Labro ja Tuomela (2003) listaavat viisi kohtaa, jotta konstruktiivisen tutki- muksen toinen, valmisteleva vaihe toteutuu mahdollisimman hyvin:
• Tulee varmistaa käytännöllisten ongelmien löytyminen ja aito halu ratkaista ne.
• On varmistettava, että kyseessä oleva organisaatio tai yritys on halukas sekä sitoutunut käyttämään aikaa sekä muita resursseja hankkeen toteutumisen takaamiseksi. Yhteistyöllä organisaation sisällä sekä tutkijoiden välillä on suuri merkitys.
• Johtajien arvot on tunnistettava ja samalla tulee varmistaa, etteivät arvot poikkea liian dramaattisesti tutkijoiden arvomaailmasta.
• Tutkittavalle organisaatiolle tai yritykselle on toimitettava riittävä määrä tietoa tutkimuk- sesta sekä sen tavoitteista.
• Julkaisu- ja salassapitoyksityiskohdista on sovittava hyvissä ajoin etukäteen. Tieteen teke- misen kannalta on äärimmäisen tärkeää, että tuloksia voidaan esitellä julkisesti, mutta on ymmärrettävää, että tietyt yksityiskohdat, jotka liittyvät tapaus organisaatioon tai yrityk- seen voivat olla arkaluonteisia. Onneksi tällaisissa tapauksissa nimiä ja yksityiskohtia voi- daan muuttaa niin että tutkittavaa kohdetta ei voida tunnistaa.
3. Teoreettisen ja käytännöllisen ymmärryksen hankkiminen
Kun niin sanottu taustatyö on tehty ja aiheeseen on perehdytty riittävällä syvyydellä, pyritään luomaan ensimmäinen versio työkalusta, jota havaitun ongelman ratkaisemiseen tullaan käyt- tämään. Perusteellinen tutustuminen kirjallisuuteen on paras keino päästä eteenpäin. Tällöin voidaan mahdollistaa suurempi mahdollisuus tuottaa aidosti arvokasta kontribuutiota kehitet-
tävälle työkalulle (Lukka, 2003). Tässä kohtaa on myös tärkeää huomioida, että molemmat, niin teoreettinen kuin myös käytännöllinen puoli tulee huomioitua aiheeseen tutustumisen tiimoilta (Lukka, 2000). Taustatyön osalta perehtyminen aiempaan teoriaan ja empiiriseen ai- neistoon on merkittävässä roolissa. Samalla eroa kaupallisempaan konsulttitutkimushankkee- seen kertyy huomattavasti (Dickens & Watkins, 1999)
Aiemman tiedon hankkimisella ja ymmärtämisellä on suuri merkitys seuraavissa vaiheissa.
Tämän vuoksi on hyvä havainnoida tiettyjä riskejä, joita konstruktiivisen tutkimuksen tässä vaiheessa voi esiintyä. Labro ja Suomela (2003) huomattavat että erityistä tarkkuutta on syytä kiinnittää oikeellisuuteen sekä uskottavuuteen. Tutkittaessa organisaatiota tai yritystä, joka muuttuu jatkuvasti ja käytettäessä yhtä ja samaa mittauslaitetta eli tutkijaa on hyvä tiedostaa, että edellä mainitut oikeellisuus ja uskottavuus voivat helposti sotkeutua keskenään. Näin tapahtuessa, neljää erilaista uhkaa näyttäytyy: 1) tarkkailijan aiheuttamat vaikutukset 2) tark- kailijan esteettömyys 3) rajoitukset liittyen aineiston hankitaan. 4) Ihmismielen rajoittunei- suus ja monimutkaisuus. McKinnonin (1988) mukaan edellä mainittuihin haasteisiin voidaan varautua käyttämällä useita menetelmiä ja useita havaintoja, käyttämällä riittävän paljon aikaa tutkittavan kohteen lähiympäristössä sekä soveltamalla sopivaa sosiaalista käyttäytymistä tarkkailuympäristössä.
Kohdeyritykseen tai organisaatioon tulisi tutustua riittävän tarkasti ja syvällisesti. Kuten ai- emminkin on mainittu, avainhenkilöiden tunteminen ja luottamukseen perustuvan keskustele- van suhteen luominen on merkittävässä roolissa, jotta konstruktiivisessa tutkimuksessa todella onnistutaan (Labro & Tuomela, 2003). McKinnon (1988) huomauttaa että tutkijan ensimmäi- nen tehtävä ei ole tiedon kasaaminen vaan tutkimusalustan tai tutkittavan kohteen valmistelu, niin että tarkastelu olisi mahdollisimman hedelmällistä. Tutkija tulee kohtaamaan monenlaisia reaktioita kohde organisaation tai yrityksen henkilöstön tiimoilta. Nämä tunteet vaihtelevat pelosta, vihaan ja aidosta mielenkiinnosta aina täyteen välinpitämättömyyteen.
4. Työkalun innovointi
Konstruktiivisen tutkimusotteen mahdollisesti merkittävin vaihe on uuden konstruktion tai työkalun innovointi. Tämä merkittävä tehtävä on erittäin haastava ja haastaa eri toimijoita, jotka ovat hankkeessa mukana, hyvin monella tapaa. Innovoinnissa on merkittävässä roolissa kansantajuinen tai heuristinen toiminta-ajatus. Tämä tarkoittaa hyvin käytännön läheistä toi- mintaa. Samalla on kuitenkin huomattava, että pelkkä käytännön toiminta ja ideointi ei riitä.
Tueksi tarvitaan myös teoreettista näkemystä ja aiempaa tutkimusta. Vain tällöin päästään luomaan aito konstruktio, sillä teorian ja käytännön on kohdattava. Innovointi vaatii sauma- tonta yhteistyötä niin tutkijalta kuin myös mukana hankkeessa olevalta yritykseltä tai organi- saatiolta. (Lukka, 2000; 2002)
Innovointityötä on tehty todistettavasti kahdella erilaisella menetelmällä. Degraeve ym.
(2000b) havaitsi tutkimuksessaan, että tutkijalla on merkittävä rooli liikkeellepanevana voi- mana. Yhteistyöllä ja tiimityöskentelyllä oli myös tutkimuksen mukaan merkittävä rooli, mut- ta tutkijan vanavedessä. Tuomela (2000a) puolestaan havaitsi omassa tutkimuksessaan, että nimenomaan yhteistyö ja tiimityöskentely loi vahvan pohjan, joka perustui luottamukseen.
Näin konstruktion innovointi oli hedelmällistä.
Toimivan konstruktion innovoimisen osalta on tärkeää, että kaikkia oleellisia osasia sisällyte- tään kehitettävään malliin. Myös taustalla käytettävän tiedon tulee olla relevanttia ja oikeaa.
Mikäli yhteistyö ei toimi, syntyy vääriä tai huonoja päätöksiä sekä kehitetty työkalu voi jäädä käyttämättä (Degraeve, 2000).
5. Työkalun käyttöönotto ja testaus käytännössä
Innovoidun työkalun kehittämisen jälkeen siirrytään testaus vaiheeseen, jonka aikana työka- lun toimivuudesta on tarkoitus saada mahdollisimman paljon havaintoja. Näin ollen sitä voi- daan kehittää yhteistyössä eri osapuolien kanssa. Tätä kautta päästään huomattavasti parem- paan lopputulokseen (Lukka, 2003). Kehitetyn työkalun käyttöönotolla on tärkeä rooli. Onnis- tunut käyttöönotto tarkoittaa sitä, että tutkimusprosessin vaiheet on suoritettu onnistuneesti.
Tämän lisäksi konstruktio on teknisesti toteuttavissa (Lukka, 2000; 2002). Vaikka kehitetty konstruktio ei toimisikaan, sillä voi olla silti teoreettista painoarvoa (Lukka & Tuomela, 1998).
6. Työkalun hyödyllisyyden arviointi ja markkinatesti
Testausvaihetta seuranneen kehitysjakson jälkeen toteutetaan markkinatesti, jonka aikana ar- vioidaan työkalun hyödyllisyys (Lukka, 2003). Konstruktion hyödyllisyyttä on syytä arvioida niin että tutkijat ottavat etäisyyttä empiirisiin näkökulmiin ja keskittyvät tarkastelemaan laa- jempia viittauksia. Tämän vaiheen aikana on myös syytä tarkastella kehitetyn konstruktion käyttämistä muissa organisaatioissa (Lukka, 2000). Konstruktion arviointia voidaan suorittaa heikolla markkinatestillä. Tämän keinon mukaan konstruktio läpäisee testin, mikäli projekti-
ryhmässä osallisena ollut johtaja tai esimies esimerkki yrityksestä on halukas käyttämään työ- kalua alussa määriteltyyn ongelmaan (Kasanen ym. 1993). Uusimpien tutkimusten ja tulkinto- jen valossa Lukka (2000; 2002) näkee, että halukkuus testata työkalua ei riitä vaan yritysten tulisi aidosti testata sitä hyvin laajasti. Tällöin täyttyisi puolivahvan markkinatestin määritel- mä. Kuitenkin jos yritykset käyttävät konstruktiota ja siitä on merkittävää kilpailuetua, on työkalu läpäissyt tällöin voimakkaan markkinatestin.
7. Teoreettisen kontribuution määrittely ja raportointi
Viimeisenä työvaiheena konstruktiivisen tutkimusprosessin kohdalla on määritellä teoreetti- nen kontribuutio sekä suorittaa aiheen tiimoilta kattava raportointi. Viimeisiin vaiheisiin voi kulua paljon aikaa ja on havaittu, että konstruktiivinen tutkimus harvoin etenee suoraviivai- sesti vaiheesta toiseen. Lukka (1999; 2000; 2003) kuvaa, että kyseessä on monisäikeinen ke- hitysprojekti, jossa teorian ja empirian välinen vuoropuhelu kohtaavat valitun tapausyrityksen tai hankkeen käytännön haasteet.
2.5.Konstruktiivisen tutkimuksen käytännöllinen kontribuutio- testaaminen
Konstruktiivisessa tutkimusotteessa on tärkeää suorittaa aikaansaadun työkalun hyödyllisyys ja toimivuus. Tämä tapahtuu erilaisilla arviointimenetelmillä. Arviointia voivat suorittaa mu- kana olevan yrityksen edustajat jotka mittaavat ja arvioivat toimivuutta oman toimintansa ja yrityksensä näkökulmasta. Vielä parempi keino arvioida on selvittää, kuinka menetelmä on mahdollisesti vaikuttanut jonkin tietyn tuotteen, palvelun tai prosessin laatuun. Jos tietoa saa- daan muistakin yrityksistä jolloin otoskoko kasvaa, arvioinnin merkittävyys paranee entises- tään. (Uusitalo & Kohtamäki, 2011).
2.6.Konstruktiivisen tutkimuksen teoreettinen kontribuutio
Jotta teoreettinen vaatimus täyttyy, tulee konstruktiivisen tutkimusotteen tuottaa työkalun muodossa myös uutta tietoa teoreettiseen keskusteluun. Yksistään käytännön puolen työkalun tuottaminen ja vaikkapa tapausyritykselle tuotettu ratkaisu ei riitä yksistään. Merkittävyys ja uutuusarvo teoreettisessa mielessä voidaan toteuttaa vertaamalla kehitettyä konstruktiota ai- empiin tehtyihin tutkimuksiin ja luotuihin työkaluihin (Uusitalo & Kohtamäki, 2011). Kehite- tyllä konstruktiolla tulee olla tieteellistä arvoa ja sen tulee tuoda uutta näkökulmaan aiempaan tutkimukseen. Parhaiten vertailua voidaan suorittaa tarkastelemalla aiempia havaintoja sekä esille nousseita asioita parhaillaan kehitettyyn uuteen konstruktioon. Lisäksi aiemmin kehitet- tyjen työkalujen vertailua tulee suorittaa uuteen, kehitettyyn työkaluun (Pihlanto, 2006).
Lukka ja Kasanen 1995 sekä Tamminen 1992 tuovat esille sen merkittävän piirteen konstruk- tiivisessa tutkimusmenetelmässä, että kehitetty työkalu tulee tietyiltä osin olla yleispätevä.
Tällä tarkoitetaan, että kehitetty konstruktio ei palvele pelkästään vain yhtä yritystä, vaan on käytettävissä kaikessa laajuudessaan erilaisissa vastaavissa haasteissa. Jos menetelmän loppu- tuloksena on kehitetty vaikkapa laskutusjärjestelmä, joka toimii vain tapausyrityksessä, ei ky- seessä ole konstruktiivinen tutkimusote.
Teoreettisen kontribuution osalta omassa Pro Gradu työssäni joudun miettimään liiketoimin- tamalleja hyvin tarkasti, jotta mallia voidaan aidosti nimittää konstruktioksi. Haasteena on juuri se, että olen toiminut osana projektiryhmää hyvin intensiivisesti ja pyrkinyt rakentamaan erilaisia malleja juuri melun jatkuvan mittauksen näkökulmasta. Eritoten liiketoimintamallien suunnittelu on työllistänyt viime aikoina. Kuten ylhäällä todetaan, ei konstruktiota voida tu- kea vain yhtä tapausta tai yritystä vasten. Minun tulee huolehtia siitä, että kehittämäni malli pyrkii vastaamaan tutkimusongelmaan. Lisäksi yhtä tärkeää on se, että osaan tuoda kehitetyn konstruktion esille niin että sitä voidaan hyödyntää muissakin tapauksissa.
2.7.Päätelmät
Vaikka konstruktiivinen tutkimusmenetelmä on nuori ja sitä ei ole käytetty akateemisessa kir- jallisuudessa niin paljon kuin monia muita menetelmiä, se tarjoaa erinomaisia mahdollisuuk- sia. Haasteiden osalta taustalla vaikuttanee, että tutkimusmenetelmää pidetään liian heppoise- na ja enemmän konsulttipohjaisena eikä niinkään tieteellisenä menetelmänä. (Labro & Tuo-
mela, 2003). On kuitenkin syytä muistaa menetelmän ainutlaatuisuus ja kaunis ideologinen ajatus taustalla. Tässä tutkimusotteessa yhdistyvät niin käytäntö kuin myös teoria. Parhaim- massa mahdollisessa tapauksessa menetelmä tuottaa suurta hyötyä akateemiseen maailmaan kuin myös käytännön tekijöille toimivia työkaluja. Omalta osaltani voin todeta, että menetel- mä sopii Pro Gradu lopputyöhöni ja sen keskeisiin teemoihin erinomaisesti. Tavoitteena on perustaa innovaation pohjalta yritys, jonka tulee ratkaista monta käytännön haastetta ja nime- nomaan liittyen liiketoimintamalleihin. Konstruktiivinen menetelmä tarjoaa tähän hyvin vir- taviivaisen ja selkeästi etenevän menetelmän. Ohjenuora vie hankkeessa eteenpäin napakalla tahdilla ja lopputulokset tulevat varmasti tarjoamaan mielenkiintoisia havaintoja sekä malleja siitä, kuinka viedä toimintaa käytäntöön.
Konstruktiivisessa tutkimusotteessa on tärkeää suorittaa aikaansaadun työkalun hyödyllisyys ja toimivuus. Tämä tapahtuu erilaisilla arviointimenetelmillä. Arviointia voivat suorittaa mu- kana olevan yrityksen edustajat jotka mittaavat ja arvioivat toimivuutta oman toimintansa ja yrityksensä näkökulmasta. Vielä parempi keino arvioida on selvittää, kuinka menetelmä on mahdollisesti vaikuttanut jonkin tietyn tuotteen, palvelun tai prosessin laatuun. Jos tietoa saa- daan muistakin yrityksistä jolloin otoskoko kasvaa, arvioinnin merkittävyys paranee entises- tään (Uusitalo & Kohtamäki, 2011).
Jotta teoreettinen vaatimus täyttyy, tulee konstruktiivisen tutkimusotteen tuottaa työkalun muodossa myös uutta tietoa teoreettiseen keskusteluun. Yksistään käytännön puolen työkalun tuottaminen ja vaikkapa tapausyritykselle tuotettu ratkaisu ei riitä yksistään. Merkittävyys ja uutuusarvo teoreettisessa mielessä voidaan toteuttaa vertaamalla kehitettyä konstruktiota ai- empiin tehtyihin tutkimuksiin ja luotuihin työkaluihin (Uusitalo & Kohtamäki, 2011)
2.8.Tutkimusaineiston hankkiminen ja analysointi
Tämän tutkimuksen aineisto, jonka pohjalta erilaisia päätelmiä ja havaintoja on tehty, kerättiin usealla eri menetelmällä. Ensinnäkin projektiryhmämme kokoontui useita kertoja. Näiden tapaamisten aikana ja välillä suoritettiin tiedon hakua itsenäisesti sekä yhdessä. Yhteiset työpajat olivat hyvin tehokkaita ja niihin itse kukin oli valmis- tellut aineistoa. Lisäksi käytössämme oli ulkoistettuja fasilitaattoreita, jotka aktivoivat keskustelua sekä auttoivat luomaan päälinjoja.
Tutkimuksessa hyödynnettiin lisäksi konsultteja, jotka auttoivat kokonaisuuden hah- mottamisessa ja oikean fokuksen löytymisessä. Erilaisista kokousmuistioista, doku- menteista ja keskustelusta syntyi kattava aineisto paketti. Satamayritysten osalta olin suoraan yhteydessä muutamiin satamatoimijoihin Suomessa, Virossa, Baltiassa ja Rotterdamissa. Heiltä saadut vastaukset, kommentit ja neuvot auttoivat merkittä- västi tässä tutkimuksessa. Puhelimitse suoritettu haastattelu oli tehokas ja nopea tapa hankkia hyvin tietoa. Henkilöt, joita haastateltiin satamissa toimivat suoraan tai läheisesti meluasioiden parissa. Osa haastatteluista suoritettiin myös sähköpostilla.
Tätä kautta tavoitettiin muun muassa Rotterdamin sataman ympäristöasioista vas- taava henkilö.
Alla kysymyksiä, joita esitettiin puhelinhaastattelussa:
1. Millä tavoin ympäristömelu ja melumittaus liittyvät omaan työhösi? Kerro siis työsi sisällöstä meluasioihin liittyen (mahdollisimman konkreettisesti).
2. Minkälaisia haasteita, ongelmia ja uusia tarpeita omalla alallasi tehtäviin melumit- tauksiin liittyy (konsultit: etenkin satamissa ja rakennusalalla) – juuri nyt ja lähitule- vaisuudessa? Mitä ei pysytä tekemään, vaikka selkeää tarvetta olisi? Miksi ei pystytä tekemään?
3. Onko edellä mainittuihin haasteisiin, ongelmiin ja uusiin tarpeisiin tarjolla mitään käyttökelpoisia ratkaisuja (… tai tiedätkö että on tulossa uusia ratkaisuja lähitulevai- suudessa)? Jos ratkaisuja on, ettekä käytä näitä, niin miksi ette? Jos ratkaisuja ei ole tarjolla, niin tiedätkö miksi ei?
4. Olemme kehittämässä hinnaltaan edullista melumittaria, joka tekee mittausta jatkuvas- ti (24/7) ja pystyy erottelemaan äänien lähteet. Mittariin liitetään nettipohjainen ana- lyysipalvelu. Onko omassa työssäsi tarvetta tällaiselle (molemmille, tai vain toiselle)?
Miksi on tai ei ole? Missä olosuhteissa on tai ei ole?
5. Jos tarvetta jatkuvalle mittaukselle ja äänilähteen erottelulle on, olisiko yrityksesi ha- lukas ostamaan tällaisen tuote-palvelu – kokonaisuuden tai osan siitä? Kuinka paljon kokonaisuus tai sen eri osat voisivat maksaa (erityisesti satamassa, rakennuksilla…)?
Jos ei olisi valmis ostamaan, miksi ei?
6. Tuleeko sinulle mieleen vielä jotain muuta aiheeseen liittyvää?
Työpajojen sekä puhelin- ja sähköpostihaastatteluiden lisäksi tavoitimme melunmittauskon- sultteja laajalti järjestetyssä puhelinhaastattelussa. Tätä kautta saatiin arvokasta tietoa koke- neilta osaajilta alalla. Toki on huomattava, että perinteiset toimijat ovat oppineet toimimaan ja tekemään pääasiassa vakiintuneilla menetelmillä. Tärkeää antia kokonaisuuteen olivat myös kahden projektiryhmäläisen suorittamat henkilökohtaiset tapaamiset maailmalla. Näihin ta- paamisiin valikoitui jo aiemmin kyselyihin vastanneita asiantuntijoita. Näitä tapaamisia var- ten oli laadittu yhdessä ulkopuolisen konsulttiryhmän kanssa erilaisia alustavia liiketoiminta- malleja, joita päästiin testaamaan tapaamisten kautta.
