Heikki Luostarinen & Ullamaija Kivikuru & Merja Ukkola (toim.): Sopulisippuri

(1)

Lukemisto sopuleille ja mediakriitikoille

Heikki luostarinen

&

Ullamaija Kivikuru &

Merja Ukkola (toim.):

SOPUUSILPPURI.

Mediakritiikin näkökulmia.

Helsink1: Helsingin yl1op1ston Lahde1 tutkimus- ja koulutuskeskus 1996. 240

Sopulis!lppun esitTäytyy iukija1leen v,:uauksella suomala,seo media- kritPkin päänavaukseen 1960-lu-

vun

lopu !ta, pa'llflettiin Sivuäan;ä Viestinnästa 1a sen välineistä (1967) Nyt mediakritiikki on ~ir

Jar toirr;ttaj1en mieiesta tu11ut va- kiinturrisensa vaiheeseen, mikä li- menee nllr tutkimuksessa, alan ammatillisessa keskustelussa KUin Journalismissa. KirJan tekijät ovat taip~vaisia epäilyyn, että med;a- kr<t.ikistä on perat1 tullut a1kamme

"muoti-il'lllö" samaan :apaao ku1n ympäristöjournalismista vii- me vuosikymme~ellä.

Sopul1silppuri'1 k.rjoitukset edustavat [owk~ov1estir.nän Ja JOUrnalismin tutkimusta, Ja tässä m1elessä ne kertovat ennen ~uu

ta mediakntiikin vaki;ntumiSesta osana näitä tmbmusoerinte11ä.

Tut~rmJsta aJatellen tekijöiden es1ttely k:fJaStaan Jättää kuitenkin limaan prener. varauksen alueen vaki1ntum1sesta: he kutsuvat '<ir- Jaansa "lukemistoksi", joka suu'l- tautuu v1estrnnän yl1opisto'liseen pert.;sooetukseen Ja aikuiskoulu- tukseen. Lisäksi he torvovat kirJan ki'nnostavan esimerkiksi journalis- teja ja mediaK.asvatuksen parissa työskenteleviå opettaJia. Akatee- misen vakiintumisen näköku'masta IJkemisto on oppikirjan esraste.

Mediakritiikin oppikirja Sopulisi/p- puri e: s11s ole, va1kka erityisesti kirJan a'kuosa (Heikki Luostansen Ja Esa Sirkkusen osuudet) onkin tuolla otteella kiqoitettu.

Huomaltava osa Sopul!silppu- rin teksteistä perustuu Helsrr.gin yliop1ston viestinnän laitoksen Ja Tampereen tiedotusopin yhterses- ti toteuttamaan tutkimushank- keeseen EU-ju 1kisuudesta. Hank- keen raho1tti Suomen A~atemia VUOSI~a 1993-1995. Nämä art1k-

kelit on ,omitettu osaksi k~ejan pe- rusrakennetta, mutta a1nakin itse rupesrn rakentamaa•1 siltaa n;iden välil'e. En näkökulmat samaan pe- rusKysymykseen, EU-Ju'klscJUden knt,ikkr'n, ol s1vat asettuneet sel- keämmin rinnakkain, JOS ne olisi kirJassa kasattu yhteen. Samalla yksittärsiä artikkeleita ol:sl vornut täydentää koko EU-julkisuushank- keen med1aknittisten 'ähtökoh-

tarkastelulla.

Kirja kolmessa osassa

K.rja Jakaantuu kolmeen osaan, JOista ensimmäinen esittelee me- diakr>tiikln lår1tökohtia ja historr- aa. Tässä osassa Heikkr Luostari- nen esittelee ensin mE>diakritiikin käsitteitä, aluetta, tekijöitä ja her- dän mot1ivejaan sekä kntiikin me-

~etelmiä. Toisessa artiKkelissaan Luostarinen kartoittaa jouma!is- 'ni<rrtiikin histonaa Ja paikantaa sen JUU:et ensrmmaisen maail- mansodan jälkeiseen a;kaan. Tar- kastelu on, kuten luostarinen myöntää, USA-painotteinen. Kir- Jan ens;mmäinen osa påättyy Esa S'rkkusen yhteenvetoon sritä, mil- laisia näkökulmia journalismintut- kimus tarJOaa JOurnalismin kritiikkiin. Hän löytää tutkimuksesta kolme näkökulMaa: tiedon ja tie- donvälityksen näkökulman, mer- kitysnäkökulman ja (sosiaalisen) vuorovaikutL;ksen näkökulman.

KirJan toisen osan kirjoittajat kohdistavai ruomronsa journal:s- ttseen ammattikulttuuriin, arn- mattikäytäntöihin ja niiden muut- tamisen mahdollisuuksiin Kirjoit- tajat ii1kkuvat siis journatismin so- Siologian perinte1seliä alueella Ari Heinonen esittelee suomala'sten toimittajien kriti'kkiä JOU'nalismis- ta; se on He1nosen mukaan yllät- tävän kovaa, mutca samalla toi- mittajat kwtenkin pitävät ylersesti kollegOitaan ammattitaito1stna.

Tuomo Mörä liikkuu JOurnalismin sosiologian ytimessä, ammattiru- tiineissa. Hän ero;taa torsistaan ai- neiston määr:tteiyrutiinit, keruu- rutiinrt ja esitystapanai'nit Elina Sana luotaa tasa-arvotyön koke- muksia Ja historiaa Yle1sradion or- ganisaatiossa. Hän ottaa ka'1taa yleise11 Ja erityisen rr:ediakritiikin suhteeseen Hänen mukaansa on

helpompi lähteä jostain selkeästä näkökulmasta (kuten sukupuolten tasa-a:vosta) kuin puhua kaikesta mahdollisesta yr.tä arkaa. MarJa Aiestalo nostaa tarkasteluun

"rahvaan mediakrit!lkin", mihin hän sai aine1stoa EU-uutiso1rnista tekemistään haastac:eiuista. Täl- la;sen ameiston merkitys korostuu häne'l m,elestään Suomessa erityisesti siksi, että 1nerltä puuttuu kansala'sjärjestöjen harjorttarna mediakritiikki.

Sopulisi!ppurin kolmannen osarr parnotus on kntirk11• mene- telmissä Kuten Ulla-MaiJa Krviku- ru osaan kiiJoittamassa Johdan- nossaan sanoo, osa ~irjortta1ista käyttåa tavanomaisia kriittisen seurannan välineitä yhdis~aen määrallisiä Ja laadullisia tarkaste- luja. To,set taas ovat i:uin korJ- seppiä ja tekevåt "fliigraan:työtä"

k:elen tai kuvan merKityksen pur- (amiseksi. Anu Kantolan aiheena ovat med;apanrikrt, esimerkkeinä otsonikato ja kasv;huoneilmrö. S~r

oa Puhakka 1a SeiJa Rideil luolaa·

vat hallituksen Ja opposition suh- detta EU:ta kosker,een välikysy- myskeskustelun uutisoinn,ssa Sami Nopone'1 avaa kriittisen nä- kökulman uutiskuviin, ja lopuksr Ulla-Ma'ja K1vikuru lataa sarJan kysymyksiä suomalaisen uutiSJOUr·

'lal,smln etrosentnsyydestä

Mediakritiikkiä vai journalismikritiikkiä?

KirJan alkuosa, otsikon, es1pureen Ja Luostansen artikkeleiden kautta Sirkkuseen, sisältää huomiona'- volsen käsitteellise~ siirtymän. Kir- jan nimi ja esipuhe nimeävät kåSI- tellyn alueen med:akntiikiks1 Luostarinen käyttää rinnakkain sekä media- että )Ournalismikn\il- kln käsitteitä, Sirkkunen sirrtyy sel- keäst; joumalrsrnrn kntiikkiir. Ko- konaisuutena ~irjasta voi sanoa, että sen läpileikkaavana kohteena on nimenomaan journalismi ja sen kritiikki.

Minkä tahansa k1fjan tekopro- sessissa kirjan nimi Ja esrpuhe tule- vat viimeisinä. Nimestå voinee li- säksi sanoa, että siinä on tärkeää myös markkinoinnin näkökdma Tä'llän tietäen kirjan es1puheer.

viittaus meorakriti1kkiln Muotina on oireellinen. E1kö journalismikn-

(2)

tiikk1 yhtä lailla muodikasta

ta1

nyyvåä ku¹n med¹abt11ick!? Miksi media\in~iikki sytyttää' Siksikö, e1tä se e-n yhtå epärPäärtJinen ja rr.ie!ikuv1tusta kieh:ova ~öhkyiä kuin 1tse 'r'ledia'?

Med:a jnJrna;ismi, onko kntiikin n1me!iä lOpultaKaan vä:iä) l(irjon~aessaan l""iediakrit1ik1n kä- sitte sta Luostwnen

'ahtee

lilk keel:e Pledian Ja :ourra!ismin k~l

Sitte:stä

Ha:1en

rnukaansa dia~la tarkoitetaan k:rjassa "hyv:n

;o~;kkoviestinnän koko

kenttäa myös sen

fiktio~uoHeita ;a joukkov1estinnan vi1hdeteoll·su utta" Jou realismi taas tarko,ttaa "Joukkoviestinnän aJa.~kohtaista, !aktaoon;aista ja pääos>n yhteiskunna:i1sta ainesta sekä tuon a>nekser. tuotantoa ja tuotantokulttuuria". 1yypili>s'm- p;ä JOUrnalismin eausta;ia Luosta- rise1

mukaan

ovat sanomalehtl- UJ!iset sekä teleVISIOn UUtiS- ;d ajankohta>soh;elmat ~Jäistä lähtö- ko~d'sta Luos~annen näk.ee media· 1a JO"rnal!srn>kriti•kln keski-

näisen suh:een seuraavasti:

"Mediakriti'k1ssa kohteeca on 'nedia;är;estelmä ka>kk;neen, jou rna!¹srr1 :kriti:k issä erity;sestl joukfovies~tr.r>än JOUrnallst1ren a;- nes Ja sen !Lmantoa ohJaava

arr-

rnat>lilnen näker1ys

Ja

arvomaa;l- ma, jourra!istinen k~lttuuri. Usein kasitte1tä käytetään kurtenkin nonyymeinä." (s. 1

Luostacinen mää11tte 1ee rneo1a- journalismi'<r'tlikeille

oman alueen, muHa toteaa sa-

malla, että nritä käytetilån Myös toistensa synonyymeinä. En ku:- tenkaan taysin ymcnarrä, rrr1ksi So- pulist!ppurissa valittiin n>mer.- on1aan jålk'rr.mäinen ·vaihtoento, käsitterden käyttäminen synonyy- rneirä. Lcostarisen Jaotcelu ol;si as;allisesti anta~u\ perustelu~ kä- sitteiden val1selle erotteiul:e. Nyt perusteluksi valirnalle Jää vain se, että käs>tteita usei,1 käytetään sy- nonyyrneina.

Tuck;muksen näkökulmasta pi- taisin perusteltuna med;akrit'ikin ja journaiism¹i<.ritiikin erotte:ua.

Erottelu voidaan ;ohtaa es1rn. näi- den kr•tlikin alueiden historiasta.

Journali>mikntiikillä on selkeä ar- voiähcöko~tansa, JOhon viitataan use:ssa Sopulisiippurm artikkeleis- sa (erit. Heinosen art1kkeil1ourna-

!istien itsensä harJoi~tamasta jot;r- nal!sm:km:iiKistä). Joun~a:ismi on iulkisuus,nuoto, ;oka on hrstorialll-

sesr; katsoen avainasemassa

kan~

salaisuuden dernokratan ra-

kentarn1sessa. Jos taas

joukkovies-

tarkaste;laan

k~lttuuri-

ta

Vl'hde:eoi'.suc;tena, kritiikin lähtö- kohdat ovat to>senla1sia. Osittain ero voioaa:~ nal~dil r.ilkökulrnan lave~tarniser.a,

rr.utta

kysymys on 10yös arvo¹ähtökohtien erilaisuu··

desta. Vi1ttaan esimerkkinä telev;- SJOor ja sen po;:ulaarikultt\Juri- seen kritiikkiin. Taiteen massa~

kulttuunn ero:+elu VOISI olla esi- merkkmä to':senialsesta ja vart>ai- serr'nasta räkökuimasta telev>sio- kulttuur,n tarkasteluun. Laven:a- m'se!la tarkoitan s;+ä,

että

luon·

no'hsest1 JOurnai!smiakin votdaan tarkasTella osana JOtak.n suurem- paa kokona•suutta, kuten vaiki:a- pa ko~o :ned1akenttää.

Mielenk11ntoiser. ve;-r:_aHLkoh- dan edeliä tehtyyn kysyrnyk- senasettelucr tarJOaa Marja Alas- talon a1t'kkel', rnissä

hän

Kåsltte- lee rahvaan med1akriti1kkiä EU uu- t>somnissa Hän tmeaa,

että

>h- näkencykset tv-uutisista perustuvat ajall,ksee'l 'kunnon kansalaiSUudesta', ajankohtaisen tiedon seuraamiseen onentoitu-

neesta aktiivisesta

Kansalaises~a.

Entä ₁os srirrä'T1me näköku!rnan uutisista

;a

ajankolcta;sohJelm>sta televisioon kulttuun- ;a viihde:eol- lisuutena'l E>kö näkökulma sillo>n sirrry kansalaisuudesta tuoc~am>

seer. Ja kuluttam>seen ;a ni:den kritlrkkiin?

Histonall>sessa katsannossa med>akriti:kin Ja ;ournai>sn~ikntii

k·n kasitteet nousevat eriiaisista tausto,sta Journa1ism>kr't:1kk> läh- tee ,ournalisrnista, mediakrit>ikki kulttJUrl- ;a viihdeteollisuuden kri- tiikistä. Journa:1smiknt:ikki on 'a- i<entunut Jauki<oviestinnän tutki- mukseen 1a y~te>sku~tatieteisiin, 'rled'akritllkki on noussut nykyi- seen suosioansa humanististen tieteider' kauHa. Vaikka JOUrnalis- min tarkasteluun voidaankin so- veltaa humanististen treteiden nä- kökulmia, se pysyy JOUrnahsm;kn- tirkkina Sopulisilppurin artikke- leista Anu Kantolan anaiyysi me- diapani;ke>sta sekä Sirpa PL,I'akan 1a Seija Rldeliin tarkastelu hallituksen ja opposition sunteista Helsin-

gjn Sanomien EU-uutisoirm1ssa ovat hyv>ä esimerkke;ä. Edel-

tuaa:e.sta,

jaik~mrnäisessä käyte~

täan narratolog>an välineitä sano- rnaleht::Jutisoinnin analyysiin.

Vielä yhden näkök:uiMan a~ueen term1nolog1aan. Luosta6- nen huomauttaa 15), että kri- tnkk>-sana on eurooppala:s1ssa kielissä saar~ut usein kielteisen merkityksen. Sitä on pyntty

mään ilrraisuiila journa~1sml ·ja rYed!akeskuste!u tai jou<nalis- m n/rnedia-alan ammatillinen kes- kLstelu. Uusin tulokas Luostar'sen mukaan on mediajoumalismi, jOl- la tarkoitetaan med!a-aian asioi- den uumo1nt1>n ja taustoittami- seen erikoistunutta journalismm loh<oa. Tanän Luostarisen l1staan voidaan vielä lrsätä medra-analyy- si, jOka esiintyy alueen akaceemis- ten oppikirjojen ja kurssien n>rrris- sä Se on tullut Joukkoviestinnän tutkimuksen ~umanistisen mediakritiikin ja kulttuurintutkimuksen kautta.

Kotomaamme koko kuva

Kun Sopulisilppurin seuraavaa versiota kir1oitetaan, haluaisin asettaa listalle suomala1sen jour- nalisrnikntiikin historian täydentä-

(3)

mrsen. Nyt esimerkit suomalarse·c JOurna!iS:lllkritiikir historiasta ovat enimmäksee.1 viltteel!isrä. Errcyi- sestr 1970-luvun iopun

,a

1980·

luv,m alun suuri JOurnairsmikes- kustelu objektrivisen Ja uuden jov;nalis;r.in suhteesta ansaitsisi tulla s:irretyksi uusille sukupolville Tuo keskustelu ei ollut va1n kah- den tu:k·:jan, Pe•ttr Hemanuksen ja Kauko P1etllän ottelu, vaan sii- lcen osallistui myös ammattikent- tä. Samaan

a1kaan

rnyös po:li:ik·

kown ja IOUr'lal.st'e•c suhteissa al- kor ilmetä uudenlaista värrcää, mistä tartettrin peistä esim. TV2:n Uurnilla tavataan -reportaasin yh- teydessä

Anekdoott1na TV2:sta: Maai'- ma sanojen var.k!na -ohjelma vuo- delta 1992 mainrtaan kir;assa yh- tenä merkkinä mediajournalrsm1n noususta. Tuon ohjelman käynnis- täjä Frkki Saksa teki jo syksyilä 1971 med1akntikk1a samalia otteella osaks1 AJankohtaisen kak- kosen lähetyksrä. Nämä iehtrkat- sauksiksi kutsutut ohjelman osat kulkrvat n1mellä Rivit ja välit

TAISTO HWANEN

Olympiakisojakin voi selostaa aivan väärin

Miquel de Moragas Spå &

Nancy K. Rivenburgh &

James F. larson:

TELEVISION IN THE Ol YMPICS.

London John Libbey 1995.

276 s.

Vorko olymprakisojen avajaisten tv-iähetystä selostaa "or<ein" tar

"väänn"? Ainakin esoan~a!ainer.

M'quei de 1\11oragas Spa seka arnerrkkala1set Nancy K. Riven- burgh Ja James F. Larson tuntuvat tietävän, kuinka avajaislähetys tulisr •aKentaa Ja selostaa.

Suurimman huom1on ki•jassa saavat Barcelonan olymprakisojen (1992) avaJaiset. Mammcttrwtki- n•Lksen tekemiseen osallistu' 130 tutk Jaa ja k1elenkääntä,ää 25 maasta. Näin suc;ren luokan tutk,- muksessa joudutaan valitettavasti pienet yksityiskohdat sivuutta- maan, jotta työ ylipäätää~ valcnls- tu'si. N1,n.pä urheilun ta1 olympia- kisojen ideolog1a otetaan annet- t~.:na, eikä es1merkrksi olycnpia·

KISOjen kaJpallrsturn1sta nähaä ongelmana. Kaupalrisuus on reali- teetti, joka mahdoi:1staa ~isojen järjestämisen

Kaupallisuutta suurempia on- gei'T1ia ovat mu;den ku1n varsi- naisten olympiasponsoreiden ur-

~:eiluhenKiset mainokset, joita

~aupalliset tv-yhtiöt sijoittavat olympialähetysten yhteyceen.

Kaupar!rsauteen E~ttyvät ongelMat ovat s1irtyneet itse olympra-aree- norlta television olympiaiär.etys- ten riesaksi, kansainvä!rsen olym·

piakomitean (KOK .n) näkökul- masta katsoen. Tästä näkökul- n'asta kr•Jakin on kirjo1te1tu. KOK haluarsr myydä olymp.a-aattee- seen liitet:ävät myönteiset arvot vai~ yhterstyökumppaneilleen, ei mu1lle

Tämä k,rjar kaupallin<:n ja käy- tännöll.nen ote lyö a1oittair: !cr- han voimaKkaasti urheiluJournalis- Min tutkrjan srlmrlle. Esimerkiksi avajaisten "oikeana"

selostus.ma:-

lina kirjassa esitetään kisaJär!estä- jien laatima tulkintaopas (media guide). "Oikea" tv-kuva on 1aqes- täjien (RT0'92) tar;oama kansa1n-

välinen kuvas1gnaali ilrr:an selos- tusta. Likr 30 maan avaJaisselos- tuksia verrataa:: "oikeaar~ '' li1n "Täydelliset lähetykset avajai- sista olivat: harvinaisia" (s. 94)

Miten selostaa avajaiset tv:ssä

Erityisesti amerikkalainen NBC näyttäytyy ruonossa valossa, snlä sen avajalsiähetyksen ajasca peratr 28 prosenttia oi1 mainoks1a To:-

sanlta tekiJät suorastaar.

neuvovat erilaisia tapoJa, jo11ia kaupalliset tv-yht1öt voivat hyödymaa olym- p1akrsoja entistä oaremrr.rn. Sa- moin tekijöillä on, omasta mieles-

tään oikea kOsitys siitä, kuinka

olympiakiso₁en avaJaiset tulisr selostaa te!ev:siossa: hyva "toimitta- Ja" lukee jårjesta;1en antaman te~stin vrrrean liikennevalon para- essa

;a

va.kenee pura1sen lriken- nevalon palaessa. KirJassa siiS uhrata a)atu~s~a eslme:kiksi s:lle, rnrksi inmeessä olympiakisoissa ylrpäätään tarvitaan yli kolme tun- tia kestävä+ avajaiset, JOtka kas- vattavat muutenkin ylisuu'e<sl ve- nähtänytta ma,nrnuttlmaista L>'- neilutapahtU'caa

Kaupail'suus Ja poi'trikka ovat kr•jan perusteella hyväksyttäviä asiorta, kunhan kansainvälinen olympiakomitea pääsee 'ahasta- maan. Esirnerk1ksr Euroooan Urro- nln lik1 80 Miljoonan Suomen markan sponsorornt: Albertvil'.en ta'vrkrsoissa Ja Barcelonan kesäk:- soissa kerrotaan kirjassa ongel- mattomana seik<ana Toisaalta tärrä EU .n panostus osorttautul kirjan mukaan pettymykseksi, koska Emooppa kulttuurisena ko- konaisuuce'la e1 Barcelona~ kisojen a'kana oi!>Jt sama asra kurn oo- llittis-kaupallisen EU:n sriloiset 12 jäsenmaata. Lisäksi olympiakisat ovat korostetusti valtioiden ja kansojen kisat kansal!rs,ne tun- nuksrneen, joten maanosa: eivät tule iuonteval'a tavalla esiile esimerkiksi palkintoJen Jakojen yh- teydessä. Mutta sitäpä ei ole tut- Kittu, kuinka EU-vane11 v1iahteie- m1nen olympialähetyksrssä vaikut- ti alitajuisesti selia.sten EU:11 uli<o- puols:en (vuon11a 1992) urher'ua korkealle arvostavien Euroopan maiden kuin esimerkiksi Suoreen Ja Ruotsin kansalaisten asenteisi1n