Toimintasuunnitelma 2021
Sisällys
Alkusanat 3
1. MLL:n toiminnan tarkoitus 4
2. Toimintaympäristö 5
3. Lapsi- ja perhepoliittinen vaikuttaminen 6
3.1 Viestintä 7 3.2 Tapahtumat 8
4. Yhdistysten ammatillinen ohjaus ja tuki 9
5. Piirin toteuttama varhainen tuki lapsiperheille 11
5.1 Lastenhoitotoiminta 11
5.2 Tukihenkilötoiminta 12
6. Nuorisotoiminta 14
6.1 Tukioppilastoiminta 15
6.2 Koulutukset ja vanhempainillat 16
7. Ammatilliset perhepalvelut 17
8. Kehittämishankkeet 19
8.1 Paikka auki -hanke 21
9. Hallinto ja henkilöstö 22
10. Talous 23
Yhteystiedot 24
3
Alkusanat
Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. MLL:n Suunta 2024 -strategian tahtotilana on, että Suomi on lapsiys- tävällinen yhteiskunta, jossa lapsen etu asetetaan etusijalle, ja jossa lapset ja nuoret voivat hyvin.
Lapsiystävällisen yhteiskunnan rakentaminen on jatkuva prosessi, johon kutsumme mukaan uusia jäseniä, vapaaehtoisia ja työmme tukijoita. MLL:n kehittämistyö kiinnittyy liiton strategisiin paino- pisteisiin, lapsiperheiden moninaisuuden kohtaamiseen, hyvinvoinnin edistämiseen vapaaehtoisten ja ammattilaisten kumppanuudella, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen lasten oikeuksien toteutumi- seksi sekä vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen yhdessä laajan toimijajoukon kanssa, digitalisaatio- ta hyödyntäen.
Toimintaympäristön muutokset ovat aiempaa nopeampia ja vaikeammin ennakoitavia, minkä koronakriisi on konkreettisesti osoittanut. Hyvä valmius reagoida ennakoimattomiin tilanteisiin on aiempaa tärkeämpää. Yleisessä mielikuvassa lapsiperhearjesta korostuvat lasten tuoman ilon sijaan suorittaminen ja selviytyminen. Riittämättömyyden tunne, väsymys, arjenhallinta ja rahahuolet ovat vanhempien tavallisimpia ongelmia. Työn ja perheen yhteensovittaminen koetaan haastavaksi.
Nuorten tulevaisuutta varjostaa huoli sekä omasta pärjäämisestä koulussa ja työelämässä että koko maailman tulevaisuudesta. Mielenterveyden häiriöt kuten masennus ja ahdistuneisuus ovat lisään- tyneet. Myös järjestöjen julkinen rahoitus on supistumassa ja toiminnan vaikuttavuus- ja arviointi- vaatimukset kasvavat. Paitsi rahoitus myös esim. sote-uudistus vaikuttaa järjestöjen toimintaedelly- tyksiin.
Jatkuvan muutoksen rinnalla on myös paljon pysyvää, esimerkiksi perheiden tuen tarpeet ovat säilyneet melko samankaltaisina sukupolvesta toiseen. Se puoltaa MLL:n universaalin, kaikille perheille suunnatun perustyön säilyttämistä ja kehittämistä edelleen, huomioiden perheiden moni- muotoisuus ja tunnistaen vanhemmuuden erilaiset haasteet. MLL:n paikallisyhdistykset ovat oman alueensa arjen asiantuntijoita ja niiden tarjoamat avoimet kohtaamispaikat sekä piirin tarjoamat varhaisen tuen toimintamuodot kuuluvat ennaltaehkäiseviin lapsiperheiden palveluihin. Yhteisöön kuulumisen tarve korostuu lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnissa. MLL:n Kaakkois-Suomen piiri tarjoaa myös kohdennettua ja ammatillista tukea sitä tarvitseville.
Valmistelussa oleva lapsistrategia on merkittävä askel kohti tavoitteellisempaa, lasten oikeuksiin pe- rustuvaa lapsi- ja perhepolitiikkaa. Palveluita on kehitettävä lapsi- ja perhelähtöisemmiksi ja lasten ja nuorten tulevaisuususkon vahvistamiseen tarvitaan monen toimijan panosta - yhteistyötä kunti- en, maakuntien, järjestöjen, seurakuntien ja yritysten kesken on jatkuvasti kehitettävä.
MLL tarjoaa ihmiselle mahdollisuuden osallistua, toimia ja vaikuttaa lasten, nuorten ja lapsiperhei- den hyväksi. Tervetuloa mukaan!
Piirihallitus
1. MLL:n toiminnan tarkoitus
Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. MLL on maan kattava järjestö, johon kuuluu 548 paikallisyhdistystä ja 10 piirijärjestöä sekä lähes 87 291 henkilöjäsentä. MLL toimii sen puolesta, että jokaisen lapsen oikeus turvalliseen lapsuuteen toteutuisi ja että vanhemmat saisivat lähiympäristöstään riittävästi tietoa ja tukea, jota he lapsiperheen arjessa kaipaavat. MLL toimii asiantuntijana, kehittäjänä ja vaikuttajana paikallisesti, alueellisesti sekä valtakunnallisesti. MLL:n tavoitteena on lisätä lapsuuden arvostusta ja näkyvyyttä yhteiskunnassa sekä tuoda lapsen näkökulmaa päätöksentekoon.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) työn perustana ovat liiton perustamisjulistus ja säännöt, MLL:n Suunta 2024 ja YK:n lapsen oikeuksien sopimus. MLL:n toimintaa ohjaavat sen arvot: lapsen ja lapsuuden arvostus, yhteisvastuu, inhimillisyys ja yhdenvertaisuus. Arvoja täydentävät periaat- teet ovat avoimuus, ilo, kumppanuus, osallisuus ja arjen arvostus.
5
2. Toimintaympäristö
Kaakkois-Suomen piirin toimialue on Kymenlaakso ja Etelä-Karjala. Piirissä on 30 aktiivista pai- kallisyhdistystä, Etelä-Karjalassa 14 ja Kymenlaaksossa 16. Jäseniä paikallisyhdistyksissä on 4432 (31.12.2019). Asukkaita Kaakkois-Suomen piirin alueella on 298 924; Kymenlaaksossa 171 167 ja Etelä-Karjalassa 127 757. Alle 15-vuotiaita lapsia Etelä-Karjalassa on 17 040 ja Kymenlaaksossa 22 880 (Sotkanet 31.12.2019).
Syntyvyys ja syntyneiden määrä on laskenut Suomessa 2010-luvulla tuntuvasti. Vuonna 2019 syntyi 45 613 lasta, mikä on 15 367 lasta vähemmän vuonna 2010. Syntyvyyden tasoa kuvaava kokonais- hedelmällisyysluku oli vuonna 2010 1,87, kun vuonna 2019 se oli 1,35. Se on kaikkien aikojen ma- talin Suomessa. Myös toiminta-alueellamme on lasten määrä ja osuus väestöstä laskusuuntainen, vanhusväestön määrä ja osuus kasvavat.
Koronakriisillä on ollut huomattavat vaikutukset lasten, nuorten ja perheiden arkeen ja hyvin- vointiin. Koronavirusepidemian rajoitukset vaikuttivat keväällä kaikkiin lasten ja nuorten arjen kannalta tärkeisiin palveluihin; kouluissa siirryttiin pääosin etäopetukseen ja varhaiskasvatukseen osallistumista rajoitettiin, harrastukset ja vapaa-ajantoiminnot laitettiin tauolle ja sosiaali- ja ter- veyspalveluita ohennettiin monin tavoin. Syksyllä 2020 koronaviruspandemia jatkuu edelleen, eikä sen päättymisestä ole vielä tietoa. Tällä on huomattavat taloudelliset vaikutukset, jotka heijastuvat lomautusten ja irtisanomisten myötä myös monen lapsiperheen toimeentuloon. Mitä pidempään pandemia kasvaa sitä suuremmat ovat sen kielteiset sosiaaliset, terveydelliset ja taloudelliset vai- kutukset. Koronakriisi uhkaa huonontaa erityisesti niiden lasten ja nuorten tilannetta, jotka ovat jo aiemmin olleet heikommassa asemassa. Yhteiskunnalliset odotukset järjestöjä kohtaan kasvavat.
Koronakriisi lisää näitä odotuksia. Koronakriisi sekä perustellut toimet pelihaittojen ehkäisemiseksi ovat vähentäneet ja tulevat edelleen vähentämään merkittävästi Veikkauksen tuottoja. Jos näitä vähennyksiä ei valtiovallan toimesta kompensoida, järjestöjen saamat STEA-avustukset vähenevät vuodesta 2021 eteenpäin merkittävästi. Tämä heikentäisi myös lasten, nuorten ja perheiden hyvin- vointia edistävien järjestöjen toimintaedellytyksiä. Myös kuntien taloudellinen tilanne on heikenty- nyt pandemian johdosta.
6
MLL:n vaikuttamistyö perustuu ihmisoikeuksiin ja perusoikeuksiin. Tavoitteena on, että YK:n lapsen oikeuksien sopimus toteutuu Suomessa mahdollisimman hyvin. MLL:n keskusjärjestö vaikuttaa valtakunnallisesti, piirijärjestöt alueellisesti ja paikallisyhdistykset paikallisesti. Vaikuttamistyö koh- distuu julkisen vallan päätöksentekoon ja toimintaan. Vaikuttamistyön tukena käytetään monipuoli- sesti tilasto- ja indikaattoritietoa, tutkimustietoa kuin kokemustietoa. Yhteistyön ja kumppanuuden merkitys korostuu kaikilla tasoilla. Piirin työntekijät osallistuvat aktiivisesti maakunnallisiin sosiaali- ja terveydenhuollon ennaltaehkäisevän työn kehittämisverkostoihin ja luo moniammatillisia rajat ylittäviä yhteistyörakenteita sekä kestäviä kuntakumppanuuksia. Käynnissä oleva rakennemuutos edellyttää erilaisten yhdyspintojen tunnistamista hyte- ja sote-toiminnoissa järjestöjen, kuntien ja kuntayhtymien välillä.
Vaikuttamisen ja kumppanuusyhteistyön keskeisiä alueita ovat lapsivaikutusten arvioinnin edistämi- nen, lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittäminen, lasten ja nuorten osallisuuden edistä- minen ja eriarvoisuuden torjuminen.
Tavoitteet:
• MLL:n Kaakkois-Suomen piiri on vahva alueellinen lapsi-, nuoriso- ja perhepoliittinen vaikuttaja ja lapsen oikeuksien edistäjä.
• Lasten, nuorten ja lapsiperheiden omat näkemykset, tarpeet ja toiveet tulevat kuulluksi.
• MLL:llä on määritelty rooli osana kunnan ennaltaehkäiseviä lapsiperhepalveluita.
Toimenpiteet:
• Piiri kokoaa ja levittää tietoa alueensa lapsi- ja lapsiperheväestön hyvinvoinnista päätöksenteon pohjaksi ja tukee paikallisyhdistyksiä vaikuttamistyössä.
• Piiri järjestää lapsen oikeuksiin ja lapsivaikutusten arviointiin liittyviä alueellisia koulutuksia kuntien/kuntayhtymien päättäjille ja työntekijöille.
• Piirin työntekijät osallistuvat verkostoihin ja työryhmiin, joissa vaikutetaan piirin alueen lapsia ja lapsiperheitä koskeviin asioihin.
• Piiri kannustaa ja auttaa paikallisyhdistyksiä osallistumaan moniammatillisiin työryhmiin ja lasten ja nuorten hyvinvointiohjelmien laatimiseen.
• Piiri edistää toimivien kumppanuusrakenteiden ja -käytänteiden luomista kuntien/kuntayhtymien ja muiden sidosryhmien kanssa.
• Piiri tekee aktiivista ja konkreettista yhteistyötä muiden järjestöjen ja oppilaitosten kanssa.
Arviointi:
• Kunnallispäättäjiltä ja -toimijoilta saatu palaute.
• Toteutuneiden alueellisten foorumien ja niiden osanottajien määrä.
• Medianäkyvyys.
• Piirin osallisuus oleellisissa työryhmissä ja verkostoissa.
• MLL:n näkyminen alueen kuntien/kuntayhtymien hyvinvointisuunnitelmissa- ja kertomuksissa.
• Kumppanuussopimusten laatu ja määrä kuntien/kuntayhtymien kanssa.
• Konkreettisen yhteistyön määrä muiden alueen perhekeskustoimijoiden kanssa.
3. Lapsi- ja perhepoliittinen vaikuttaminen ja
kumppanuusyhteistyö
MLL:n kaikessa viestinnässä keskeistä on lapsuuden arvostus, lasten ja nuorten oman äänen esille tuominen sekä perheiden moninaisuuden ymmärtäminen ja arvostus. Viesteissä kuuluvat niin ilo lapsista ja perhe-elämästä kuin avoimuus kaikille tulla mukaan.
MLL:n viestintää tehdään ja kehitetään yhteistyössä keskusjärjestön viestinnän tiimin, asiantuntijoi- den, piirien työntekijöiden ja yhdistysten vapaaehtoisten kanssa. Vahvan järjestökuvan ylläpitämi- nen vaatii yhteisen tekemisen jatkuvaa vahvistamista. Keskusjärjestön ja piirien viestijöiden yhteis- työn välineenä toimii Yhteispeliä viestintään -ryhmä sekä Gredi-palvelu.
Vuonna 2021 jatketaan liiton juhlavuoden viettämistä MLL 100 -tunnuksen alla, mikä johtuu vuo- den 2020 suunnitelmia muuttaneesta koronapandemiasta. MLL 100 -juhlavuoden viestinnän teema on mukaan kutsuminen ja viestinnän tavoitteena on vahva näkyminen julkisuudessa elinvoimaisena ja houkuttelevana toimijana. Juhlinnan pääpaino on syksyllä 2021, jolloin vietetään vuodella siir- tyneitä Koko Suomen lastenjuhlia. Viestintä toteuttaa juhlavuoden valtakunnalliset kampanjat ja tuottaa materiaalit ja tuen liittoyhteisön juhlaviestintään.
Tavoitteet:
• Välittää lapsia, nuoria ja vanhempia koskevaa tietoa, lisätä ymmärrystä lasten, nuorten ja erilaisten perheiden elämästä ja nostaa esiin lasten, nuorten ja vanhempien mielipiteitä ja kokemuksia.
• Edistää lapsen oikeuksien toteutumista sekä vahvistaa lasten ja nuorten huomioimista päätöksenteossa.
• Nostaa esiin MLL:n jäsenyyden ja vapaaehtoistoiminnan merkitystä.
• Medianäkyvyyttä vähintään 70 kertaa.
• Facebook-seuraajia vähintään 2000.
• Instagram-seuraajia vähintään 700.
Toimenpiteet:
• Viestintäsuunnitelma, jossa huomioidaan myös valtakunnalliset ja alueelliset kampanjat.
• Aktiivinen yhteydenpito ja tiedottaminen paikallisyhdistyksiin, sidosryhmiin ja mediaan.
• Piirin kotisivut ja printtiesitteet ajan tasalla.
• Sosiaalisessa mediassa (Facebook, Instagram) laadukasta kuvasisältöä, livelähetyksiä, tarinoita, videoita ja diaesityksiä.
• Näkyminen Olet tärkeä -sivustolla.
• Piirin maskotti Möllö Pöötinen näkyy tapahtumissa ja sosiaalisessa mediassa.
Arviointi:
• Piirillä on toimiva viestintäsuunnitelma.
• Medianäkyvyys.
• Piirin kotisivujen ja sosiaalisen median analytiikka.
• Seuraajien määrä sosiaalisessa mediassa.
• Piirin ja yhdistysten ilme on yhtenäinen ja valtakunnallisen mallin mukainen.
• Paikallisyhdistyksiltä saatu palaute.
3.1 Viestintä
7
3.2 Tapahtumat
Vuonna 2020 MLL täytti 100 vuotta. Koronaepidemian myötä MLL:n 100 -vuotisjuhlat siirtyvät vuo- delle 2021. Tänä vuonna piiri ja paikallisyhdistykset järjestävät alueillaan erilaisia juhlatapahtumia lapsiperheille MLL100 hengessä. Piiri osallistuu valtakunnallisiin ja alueellisiin tapahtumiin, sekä järjestää omia tapahtumia.
Tavoitteet:
• MLL näkyy aktiivisena ja asiantuntevana toimijana alueen lapsiin ja nuoriin liittyvissä tapahtumissa.
• Järjestetyt tapahtumat näkyvät tiedotusvälineissä.
• Kiinnostus MLL:n toimintaa kohtaan lisääntyy ja uusia yhteistyökumppanuuksia syntyy.
• Kiinnostus lasten, nuorten ja lapsiperheiden parissa tehtävään vapaaehtoistyöhön lisääntyy ja yhdistykset saavat uusia vapaaehtoisia jäseniä.
Toimenpiteet:
• MLL:n Kaakkois-Suomen piiri on mukana MLL:n valtakunnallisissa ja muiden järjestöjen sekä kunnan kanssa lapsiin ja nuoriin liittyvissä tapahtumissa.
• Haemme aktiivisesti uusia yhteistyökumppanuuksia.
• Huomioimme, että jäsenten ja vapaaehtoisten rekrytointi on osana kaikissa tapahtumissa.
• Viestintä panostaa tapahtumiin liittyvässä tiedottamisessa ja markkinoinnissa oikea-aikaisuuteen ja monikanavaisuuteen.
Arviointi:
• MLL on ollut edustettuna lapsiin ja nuoriin liittyvissä tapahtumissa.
• Piiri on järjestänyt omia tapahtumia ja alueellisia foorumeita.
• Piiri on osallistunut MLL:n valtakunnallisiin kampanjoihin.
• Järjestetyt tapahtumat näkyvät tiedotusvälineissä.
• Uusien yhteistyökumppanuuksien laatu ja määrä.
• Uusien jäsenten ja vapaaehtoisten määrä.
4. Yhdistysten ja vapaaehtoisten ammatillinen ohjaus ja tuki
MLL:n keskeisenä tavoitteena on vahvistaa ammatillisen tuen avulla paikallisyhdistysten ja perhe- kahviloiden toimintaedellytyksiä, sekä edistää MLL:n lapsi- ja perhetoiminnan ja kunnan välistä yhteistyötä.
Paikallisyhdistykset järjestävät lapsiperheille monipuolista, maksutonta, matalan kynnyksen toimin- taa (mm. perhekahvilat, kerhot, tapahtumat), missä perheet voivat tavata muita vanhempia, saada ystäviä ja vertaistukea. Ammatillisen ohjauksen ja koulutuksen tarve korostuu nykyhetkessä, sillä toimintoja pyörittävät vapaaehtoiset, joista suuri osa on myös paikallisyhdistysten hallituksessa tai vastuutehtävissä. Ammatillisen ohjauksen keskiössä ovat vuonna 2021 vapaaehtoiset, perhekah- vilat, puheenjohtajille/varapuheenjohtajille järjestettävä Vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutus (VJK) ja yhdistysten toimintaedellytykset. Elinvoimainen paikallinen lapsi- ja perhetoiminta edellyt- tää hyvinvoivia paikallisyhdistyksiä.
Tavoitteet:
• Vapaaehtoisten ohjaus, tuki ja koulutus toteutuu lähellä toimijoita.
• Vapaaehtoiset jaksavat toimia aktiivisina alueellaan ja toiminnan pitkäjänteisyys lisääntyy.
• Yhdistysten ja piirin työntekijät tuntevat toisensa ja tekevät yhteistyötä.
• Paikallisyhdistysten seudullinen yhteistyö ja keskinäinen vertaistoiminta vahvistuu.
• MLL:n tuottamat materiaalit tunnetaan, ja niitä hyödynnetään yhdistystoiminnan toteuttamisessa ja kehittämisessä.
• Yhdistykset tilastoivat ja raportoivat toimintaa sekä pitävät tiedot ajan tasalla
• Paikallinen yhdistysten toteuttama lapsi- ja perhetoiminta on aktiivista, MLL:n arvojen mukaista ja alueen tarpeita tukevaa.
• Kunnan, MLL:n paikallisyhdistysten ja MLL:n piirin keskinäinen kumppanuus vahvistuu ja syntyy uusia yhteistoiminnan malleja.
Toimenpiteet:
• Piiri tarjoaa yhdistyksille järjestötyön ja yhdistyshallinnon koulutusta, ohjausta ja neuvontaa.
• Tarjoamme paikallisyhdistyksille ja perhekahviloille lähitukea suunnitelmallisesti.
• Pidämme yhdistyksiin säännöllisesti yhteyttä sähköisesti, sekä tapaamme yhdistystoimijoita eri tilaisuuksissa ja tapahtumissa.
• Toimimme linkkinä paikallisyhdistysten vapaaehtoisten ja kunnan toimijoiden välillä.
• Kannustamme yhdistyksiä osallistumaan piirin ja keskusjärjestön järjestämiin yhteisiin koulutuksiin ja tapaamisiin.
• Yhdistyksiä tuetaan jäsenrekisterin käytössä ja sähköisessä tilastoinnissa.
• Innostamme vapaaehtoisia ja annamme konkreettista apua Lapset ensin -keräykseen ja Hyvä joulumieli kampanjaan.
• Tuemme ja kannustamme yhdistyksiä jäsenhankinnassa.
• Toimitamme MLL:n materiaaleja yhdistysten käyttöön, ja kokoamme piiriviestiin MLL:n ajankohtaiset aiheet, erityisesti vaikuttamistyöhön liittyvän tietouden.
• Autetaan yhdistyksiä käynnistämään korona-aikaan sopivia toimintoja, esim.
nettiperhekahviloita ja ulkotapahtumia ja linkittymään osaksi paikallista ja alueellista kohtaamispaikkaverkostoa.
Rahoitus:
• STEA:n avustus.
• Kuntien/kuntayhtymien avustukset.
Arviointi:
• Piirin ammatillinen ohjaus tapahtuu vuosisuunnitelman mukaan.
• Jokainen yhdistys on kohdattu henkilökohtaisesti vähintään kerran vuoden aikana, ja niiden toiminta ja tuen tarve tunnetaan.
• Toteutuneiden koulutusten ja muiden tapaamisten määrä sekä niihin osallistuneiden määrä.
• Yhdistysten välisen yhteistyön kehittyminen.
• Yhdistysten ja kunnan yhteistyön kehittyminen.
• Yhdistyksiltä ja vapaaehtoisilta saatu palaute.
• Jäsenhankintakampanjan toteutuminen ja jäsenmäärän kehitys.
• Tilastojen kattavuus ja tietojen ajantasaisuus.
• Perhekahvilavastaavien /- ohjaajien yhteydenottojen toteutuminen.
• Perhekahviloiden määrä.
10
5. Piirin toteuttama varhainen tuki lapsiperheille
MLL:n Kaakkois-Suomen piirin toteuttamat varhaisen tuen palvelut (lastenhoitotoiminta, tukihen- kilötoiminta sekä parisuhde- ja eroauttamistyö) täydentävät kunnan palveluketjua lapsiperheiden hyvinvoinnin tukemisessa ja kuuluvat ennaltaehkäiseviin perhepalveluihin. Varhaisen tuen toteutta- misesta on sovittu kuntien/kuntayhtymien kanssa avustusperusteisella kumppanuudella.
Uusia kuntia/kuntayhtymiä haetaan aktiivisesti mukaan kumppanuusyhteistyöhön. Myös uusia toi- mintamalleja kehitetään, ja niille haetaan rahoitusta yhteistyössä kuntien/kuntayhtymien kanssa.
5.1 Lastenhoitotoiminta
MLL järjestää tilapäistä ja lyhytaikaista lastenhoitoapua kaikkina vuorokauden aikoina lapsiperheille niissä kunnissa, jotka avustavat toimintaa. Kotiin saatava lastenhoitoapu tukee vanhempana jaksa- mista ja on siten ennaltaehkäisevää varhaista tukea kunnan lapsiperheille. Lastenhoitajien välitys- palvelu ostetaan MLL:n Uudenmaan piiriltä.
Tavoitteet:
• Lastenhoitotoiminta kuuluu osana kunnille tarjottavan varhaisen tuen kokonaisuutta.
• Piirin lastenhoitotoimintaa avustavien kuntien/kuntayhtymien alueella on riittävä hoitajaverkosto.
• Tieto paikkakunnan lastenhoitotoiminnasta saavuttaa lapsiperheet.
• Hoitajat saavat riittävästi tukea ja ohjausta toiminnalleen.
Toimenpiteet:
• Piiri pitää huolta, että lastenhoitotoimintaa avustavien kuntien/kuntayhtymien yhteistyöverkostot ovat ajan tasalla.
• Haemme aktiivisesti kuntia/kuntayhtymien mukaan toimintaan.
• Järjestämme lastenhoitokursseja lähi- ja etäkouluksena tarpeen mukaan.
• Järjestämme hoitajille lähitukea mm. vertaistapaamisia, henkilökohtaista yhteydenpitoa ja jatkokoulutuksia.
• Toteutamme ja seuraamme MLL:n lastenhoitotoimintaan laadittua laadunvalvontaa sekä keräämme perheiltä palautetta.
Rahoitus:
• Kuntien/kuntayhtymien avustukset.
Arviointi:
• Lastenhoitokurssien toteutuminen.
• Saatu palaute koulutuksista.
• Kunnilta saatu palaute.
• Välitysjärjestelmästä saadut raportit.
11
12 5.2 Tukihenkilötoiminta
MLL:n tukihenkilötoiminta on piirin organisoimaa, ammatillisesti ohjattua vapaaehtoistoimintaa.
Tukihenkilötoimintaan kuuluvat perhekummi-, kaveri-, ystäväksi maahanmuuttajaäidille, läksykum- mi- ja sukupolvitoiminta.
Perhekummitoiminta (Alle kouluikäisten lasten perheet)
Vapaaehtoinen perhekummi on tukena perheen tavallisessa arjessa ja toimii keskusteluseurana vanhemmuuteen ja kasvatukseen liittyvissä pohdinnoissa. Perhe hyötyy perhekummista esimer- kiksi silloin, kun arki tuntuu raskaalta, vanhemmuuden voimavarat ovat vähissä tai on suuri kaipuu tukiverkostosta.
Kaveritoiminta (6–17-vuotiaat lapset ja nuoret)
Vapaaehtoinen aikuiskaveri tukee lasta erilaisissa tilanteissa, kuten sosiaalisessa kanssakäymisessä, vapaa-ajan harrastuksissa sekä antaa yksilöllistä huomioita. Lapsen on turvallista vaihtaa mieltä askarruttavia ajatuksia aikuiskaverin kanssa ja lapsi voi vaikuttaa yhteiseen tekemiseen.
Kaveritoiminnan yksi muoto on heppakaveritoiminta, jossa lapsi saa aikuisen kaverin hevostallilta.
Aikuiskaverin kanssa toimitaan talliympäristössä hevosjuttujen parissa, kuten hoidetaan hevosta ja tehdään tallitöitä, joskus voi olla mahdollisuus myös ratsastaa. Toiminta sopii lapsille, jotka ovat syrjäänvetäytyviä, koulukiusattuja tai heillä on itsetunto-ongelmia, yksinäisyyttä tai muita haasteita elämässään. Heppakaveritoiminta on suunnattu lapsiperheille, joilla ei ole taloudellisesti mahdolli- suutta harrastaa hevosten parissa.
Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminta
Vapaaehtoinen suomalainen ystävä tekee maahanmuuttajaäidin kanssa asioita, mitä ystävät yleen- säkin tekevät: käyvät kävelyllä ja lasten kanssa leikkipuistossa, asioivat kaupoilla, vierailevat toisten kotona, kokkailevat yhdessä ruokaa jne. Toiminnassa järjestetään lisäksi ryhmämuotoisia tapaami- sia, joissa maahanmuuttajaäidit voivat tutustua muihin suomalaisiin ja maahanmuuttajiin.
Läksykummitoiminta (Alakouluikäiset lapset)
Vapaaehtoinen läksykummi tarjoaa lapselle henkilökohtaista tukea koulunkäyntiin sekä luotettavan aikuisen juttuseuraa. Läksykummin kanssa lapsi voi esimerkiksi tehdä koulutehtäviä, lukea kirjoja tai jutella hänelle tärkeistä asioista. Yhteydenpito lapseen tapahtuu pääosin etäyhteydellä puhelimen tai tietokoneen kautta.
Sukupolvitoiminta
Sukupolvitoimintaa toteutetaan pääsääntöisesti ryhmämuotoisena esim. perhekahviloissa, päiväko- deissa ja kouluissa. Toiminta suunnitellaan tarpeen, eri teemojen ja vapaaehtoisten mielenkiinnon kohteiden mukaan. MLL:n vapaaehtoinen mummi tai vaari voi toimia apuna askartelussa, metsäret- killä, musiikkihetkissä tai liikunta- ja käsityötunneilla.
Sukupolvitoiminnan yksi muoto on lukumummi- ja lukuvaari -toiminta, joka on kohdennettu 2.–6.-luokkalaisille lapsille. Toimintaa toteutetaan yksilö- tai ryhmämuodossa yhteistyössä koulun kanssa. Vapaaehtoiset lukumummit ja -vaarit mahdollistavat lapsille positiivisia lukukokemuksia.
Tavoitteet:
• Tukihenkilötoiminta lisää perheiden ja vapaaehtoisten sosiaalista pääomaa: yksinäisyys vähenee, osallisuuden kokemus vahvistuu, mielekäs tekeminen sekä ilo ja hyvä mieli lisääntyy.
• Perhekummitoiminnan avulla lapsiperheiden vanhemmuuden tuki vahvistuu: tukiverkosto laajenee ja arjessa jaksaminen lisääntyy.
• Kaveritoiminnassa lapsi saa vapaaehtoisesta turvallisen ja luotettavan aikuiskaverin, jonka avulla lapsen vuorovaikutustaidot ja itsetunto vahvistuvat.
• Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toimintaan osallistuneiden maahanmuuttajaäitien vanhemmuuden tuki vahvistuu: suomen kielen taito paranee, sosiaaliset verkostot laajenevat ja kulttuurien välinen vuorovaikutus lisääntyy.
• Läksykummitoiminnassa alakouluikäisten lasten koulunkäynnin tuki lisääntyy: lasten koulumotivaatio ja lukuinnostus kasvaa, lukusujuvuus ja kielitaito kehittyy sekä toiminta vahvistaa tukiverkostoa ja arjessa jaksamista.
• Sukupolvitoiminnassa sukupolvien välinen kohtaaminen lisääntyy, lapset oppivat uusia asioita ikäihmisiltä. Lukumummi- ja lukuvaari -toiminnassa lukuinnostus kasvaa ja lukemissujuvuus paranee.
Toimenpiteet:
• Vapaaehtoisten rekrytointi ja koulutus
• Koordinaattori etsii vapaaehtoiselle sopivimman lapsen/perheen tai sukupolvitoiminnassa koulun, jonka jälkeen toiminta alkaa aloituspalaverilla.
• Vapaaehtoinen ja lapsi/perhe tapaavat keskimäärin joka toinen viikko, läksykummitoiminnassa tavoitteena viikoittainen yhteydenpito.
• Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminnassa lisäksi ryhmämuotoisia tapaamisia.
• Koordinaattori seuraa ja arvioi tavoitteiden toteutumista kolmen kuukauden välein olemalla yhteydessä perheeseen ja vapaaehtoiseen sekä tukisuhteen päättyessä.
• Vapaaehtoisille järjestetään alueellisia toiminnanohjauksia 4x vuodessa, jatkokoulutusta sekä virkistystapahtumia 2x vuodessa.
• Toiminnasta tiedotetaan yhteistyöverkostoissa (perhekeskusverkostot, neuvolat, kunnat, kuntayhtymät, monikulttuurikeskukset, muut järjestöt), tapahtumissa, eri
viestintäkanavissa
• Piirien välistä viestintää, toimintaa ja arviointia yhtenäistetään.
Rahoitus:
• STEA:n avustus.
• Kuntien/kuntayhtymien avustukset.
Arviointi:
• Laadullinen ja määrällinen tavoitteisiin peilaava seuranta lapsilta, perheiltä ja vapaaehtoisilta (Sense)
• Palaute yhteistyökumppaneilta.
• Koordinaattorien itsearviointi.
• Opinnäytetyöt toiminnan tuloksista.
• Osallistuminen STEA:n jatkuvan raportoinnin pilottiin.
13
MLL edistää lasten ja nuorten psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia yhteistyössä yhdistys- ten ja koulujen kanssa. Toimintamuotoja ovat lasten ja nuorten vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki, opettajien kouluttaminen ja materiaalien tuottaminen sekä kodin ja koulun yhteistyön tukeminen.
Kouluyhteistyön tärkeimpiä päämääriä ovat lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen sekä koulu- kiusaamisen ja yksinäisyyden ehkäisy. MLL:n Kaakkois-Suomen piiri vastaa Etelä-Karjalan ja Kymen- laakson alueen kouluttajavälityksestä.
6. Nuorisotoiminta
15 6.1 Tukioppilastoiminta
Koulujen tukioppilastoiminta perustuu vertaistukeen. Tukioppilaat ovat vapaaehtoisia lapsia ja nuoria, jotka haluavat toimia kouluyhteisönsä hyväksi ja auttaa muita oppilaita. Päämääränä on pa- rantaa koulun ilmapiiriä ja vähentää koulukiusaamista sekä edistää yhteisöllisyyttä oppilaiden oman toiminnan kautta. Toiminnassa keskeistä on osallisuus: nuorten mahdollisuus itse ideoida, toteuttaa ja arvioida toimintaa. Toiminnasta vastaa koulussa työskentelevä aikuinen ohjaajaa. Piiri huolehtii yhteydenpidosta ja yhteistyöstä keskusjärjestön, tukioppilaskouluttajien ja ohjaajien kanssa, sekä ylläpitää koulurekisteriä. Piiri kannustaa yhdistyksiä kouluyhteistyön kehittämiseen alueellaan.
Tavoitteet:
• Paikallisyhdistykset tekevät yhteistyötä tukioppilaskoulujen kanssa ja toteuttavat nuorisotoimintaa.
• Tukioppilastoiminnan tavoitteellisuus, suunnitelmallisuus ja asema kouluissa vahvistuvat ja kaikissa tukioppilaskouluissa toimii MLL:n koulutuksen saanut tukioppilasohjaaja.
• Piirillä on yhteys alueen jokaiseen tukioppilaskouluun.
• Kiusaamisen vastaisen työn jatkaminen yhteistyössä koulujen kanssa.
Toimenpiteet:
• Piiri pitää yllä alueensa koulurekisteriä (KORE).
• Kannustamme ja tuemme yhdistyksiä nimeämään nuorisotyönvastaavan.
• Toteutamme tukioppilasohjaajien perus- ja/tai jatkokoulutuksen sekä vertaistapaamisia yhteistyössä keskusjärjestön kanssa.
• Markkinoimme aktiivisesti tukioppilaskouluttajaverkostoa MLL -yhdistyksille sekä kouluille.
• Pidämme aktiivisesti yhteyttä kouluttajiin sekä vahvistamme kouluttajien MLL-osaamista ja asiantuntemusta tukioppilastoiminnasta.
• Piiri ohjaa kouluttajia tapaamaan kouluvierailuilla myös ohjaajia ja rehtoreita sekä toimimaan MLL:n lähettiläänä kouluissa.
Arviointi:
• Yhdistysten toteuttama nuoriso- ja kouluyhteistyö (KORE) sekä yhdistyksiltä ja kouluilta saatu palaute.
• Kouluttajien sitoutuminen kouluttajaverkostoon.
• Piiri huolehtii kouluttajien sitouttamisesta osaksi MLL:n kouluttajaverkostoa.
• Kouluilla toteutetut tietoiskut, oppitunnit, vanhempainillat ja muut kiusaamisen ehkäisemistä käsittelevät tapahtumat.
• Koulujen määrä ja sitoutuneisuus.
6.2 Koulutukset ja vanhempainillat
Koulutuksien tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten osallisuutta ja vanhemmille annettavaa kasva- tustukea. MLL:n Kaakkois-Suomen piiriltä voi tilata kouluttajan pitämään opetustuokioita oppilaille, koulutuksia opettajille tai vanhempainiltoja vanhemmille. Kouluttajat ovat saaneet MLL:n koulut- tajakoulutuksen ja käyttävät MLL:n koulutusmateriaaleja. Piiri ylläpitää kouluttajaverkostoa, tukee kouluttajia ja rekrytoi uusia kouluttajia tarvittaessa.
Kummi- ja tukioppilaskoulutukset
Piiri välittää yläkouluille tukioppilaiden peruskoulutuksia sekä jatkokoulutuksia kouluista tulevan ky- synnän mukaan. Tukioppilaiden peruskoulutus (12h) voidaan järjestää joko koulupäivän aikana tai esim. viikonloppuleirinä. Peruskoulutuksen lisäksi tukioppilaille voidaan järjestää jatkokoulutuksia.
Kummioppilaskoulutus valmentaa alakoulun 3.-6. -luokkalaiset toimimaan ekaluokkalaisten kummi- na. Kummioppilaat ovat yleensä 5.-6. -luokkalaisia, jotka auttavat koulun nuorimpia oppilaita tutus- tumaan kouluun ja luokkatovereihin. Kummioppilaat voivat lukuvuoden aikana osallistua yhteisille oppitunneille 1. luokkalaisten kanssa ja järjestää heille välituntileikkejä, retkiä, juhlia ja askartelu- hetkiä. Tavoitteena on luoda kouluun yhteisöllisyyttä ja edistää uusien oppilaiden turvallista koulun alkua ehkäisemällä kiusaamista ja yksinäisyyttä.
Muut koulutukset
Piiri laajentaa koulutustarjontaansa mahdollisuuksien mukaan hyödyntäen omia vahvuuksiaan uu- sien koulutusmallien luomisessa, esim. urheiluseurayhteistyö.
Tavoitteet:
• Tietoisuus piirin tarjoamista koulutuksista lisääntyy.
• MLL:n yhteys ala- ja yläkouluihin vahvistuu ja koulut saavat tukea kummi- ja tukioppilastoiminnan järjestämisessä ja kehittämisessä.
• Kouluissa vahvistuu oppilaita osallistava välittämiseen perustuva toimintakulttuuri, ja oppilaat saavat mahdollisuuksia osallistua oman yhteisönsä ilmapiirin rakentamiseen.
Toimenpiteet:
• Piiri pitää huolen ala- ja yläkoulujen tietojen ajantasaisuudesta koulurekisterissä.
• Markkinoimme aktiivisesti Kaakkois-Suomen piirin koulutuksia MLL-yhdistyksille sekä kouluille.
• Välitämme kouluttajia kouluille kummi- ja tukioppilaiden perus- ja jatkokoulutuksia varten.
• Huolehdimme kouluttajaverkoston osaamisesta ja riittävyydestä.
Arviointi:
• Toteutettujen koulutusten ja osanottajien määrä.
• Kouluttajien määrä suhteessa tarpeeseen.
• Koulutusten palaute.
• Valtakunnalliset mittarit.
16
7. Ammatilliset perhepalvelut
MLL:n ammatillisia perhepalveluita tuotetaan kunnille ostopalvelusopimusten puitteissa. Perhe saa kunnalta palveluun oikeuttavan maksusitoumuksen tai palvelusetelin. Yksityiset toimijat, yritykset ja yhteisöt voivat tilata palveluja myös suoraan ammatillisilta perhepalveluilta.
Vammaisen ja pitkäaikaissairaan lapsen hoito tarjoaa apua lapsen kotihoitoon vanhempien jaksa- misen ja vanhemmuuden tueksi, omaishoitajan vapaan sekä aamu- ja iltapäivähoidon järjestämi- seksi.
Perhetyö on ennaltaehkäisevää avohuollon tukitoimenpiteenä toteutettavaa toimintaa. Perhetyön tarkoituksena on tukea perhettä kokonaisuutena vaikeassa elämäntilanteessa suunnitelmallisesti, johdonmukaisesti, kokonaisvaltaisesti sekä pitkäjänteisesti.
Lapsiperheiden kotipalvelu tukee lapsiperheitä kuormittavassa elämäntilanteessa tarjoamalla konkreettista, oikea-aikaista apua ja tukea perheen tarpeiden mukaan.
Lasten- ja nuorten ammatillinen tukihenkilötyö tukee ja edistää lapsen/nuoren kokonaisvaltaista sosiaalista hyvinvointia, kasvua ja kehitystä. Lasta/nuorta tavataan kodissa ja kodin ulkopuolella erillisen suunnitelman mukaan.
Leikkilä-ryhmähoito on ammatillisesti ohjattua lasten ryhmähoitoa, jota yritykset, yhteisöt ja yksi- tyiset tapahtumajärjestäjät voivat tilata. Ryhmähoito toteutetaan asiakkaan tiloissa. Kokonaisuus räätälöidään asiakkaan tarpeita ja toiveita vastaavaksi.
Unisatama on ostopalveluna tuotettua lasten yön yli hoitoa, joka toteutetaan palvelun tilaajan tiloissa. Unisatama on ammatillisesti ohjattua toimintaa, joka tarjoaa perheen aikuisille mahdolli- suuden omaan aikaan omassa kodissa.
Työkokonaisuudet räätälöidään aina palvelun tilaajan ja perheen tarpeita vastaavaksi. Työn tavoit- teista ja toimintatavoista sovitaan tarvittaessa ennen työn alkua aloituspalaverissa, jossa laaditaan kirjallinen palvelusuunnitelma. Työn vaikutusta arvioidaan säännöllisesti ja siitä raportoidaan palve- lun tilaajalle palvelukohtaisten sopimusten mukaan.
Vuoden 2021 tavoitteena on vahvistaa ammatillisten asemaa Eteläisen Karjalan alueella. Erilaisten ryhmähoitomuotojen markkinointia kehitetään ja kohdennetaan koko toiminta-alueellamme. Uni- satamatoiminnan uudelleen käynnistämisestä tullaan neuvottelemaan Kymsoten kanssa, ja samaa toimintaa markkinoidaan myös Etelä-Karjalan alueelle.
Työntekijöiden työhyvinvointia tuetaan yhteisillä, työnohjauksellisilla tapaamisilla, koulutuksilla sekä mahdollisuudella ammatilliseen työnohjaukseen. Siirrymme vuoden 2021 alussa uuteen työ- vuorojärjestelmään, mikä osaltaan tulee sujuvoittamaan palvelujen saatavuutta ja työntekijöiden tavoitettavuutta.
17
18
Tavoitteet:
• Palvelut edistävät lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia.
• Palvelut ovat tärkeä ja vakiintunut osa kuntien/kuntayhtymien palvelukokonaisuuksia.
• Olemme joustava ja luotettava yhteistyökumppani.
• Perheille tarjottavat palvelut ovat laadukkaita, joustavia ja perheen yksilölliset tarpeet huomioivia.
• Työntekijöitä on tarpeeksi vastaamaan palvelutarpeeseen.
• Viestintä ja markkinointi lisäävät tietoisuutta piirin tarjoamista ammatillisista perhepalveluista.
Toimenpiteet:
• Aktiivinen markkinointi.
• Yhteistyö maakuntien toimijoiden kanssa.
• Työntekijöiden tavoitteellinen rekrytoiminen ja tarpeenmukainen lisäkoulutus.
• Asiakastyytyväisyyskartoitukset.
• Saadun palautteen kirjaaminen ja käyttäminen toiminnan kehittämiseksi.
Arviointi:
• Kuntien/kuntayhtymien ostopalvelusopimusten määrä.
• Hoitotuntien määrä.
• Toteutuneet koulutukset ja tapaamiset.
• Työntekijöiden pysyvyys ja työtyytyväisyys.
• Perheiden palaute.
• Lasten palaute.
• Tilaajien palaute.
• Yhteistyökumppaneiden palaute.
8. Kehittämishankkeet
Yhes vahvemmaks! – Perhesuhteet lapsen kotina ja vanhemmuuden pilarina
Lasta odottavien ja alle 4-vuotiaiden lasten vanhempien parisuhteen ja vanhemmuuden tukemi- seen mm. ammatillisesti ohjatuin vertaisryhmin, perhemyönteisen toimintakulttuurin levittämiseen paikallisille vanhemmille, työnantajille ja suurelle yleisölle. Lapsen äänen ja näkökulman esilletuo- miseen vanhempien erotilanteessa ja yhteistyövanhemmuuden tukemiseen mm. vapaaehtoisuu- teen perustuvan kohtaamispaikkatoiminnan keinoin. Toimintaa tarjotaan koko Kaakkois-Suomen alueella.
20
Tavoitteet:
• Parisuhteen ja vanhemmuuden vahvistuminen, ilon löytyminen perhearjesta.
• Vauva-, lapsi- ja perhemyönteisen ilmapiirin vahvistuminen
• Lapsen tunteiden ilmaisun ja puheeksi ottamisen helpottuminen vanhempien erotilanteessa sekä vanhempien ymmärryksen lisääntyminen lapsen kokemuksista arjen muutoksissa.
• Etävanhemman ja lapsen suhteen syntyminen ja vahvistuminen sekä yhteistyövanhemmuuden paraneminen.
• Perhemyönteisen toimintakulttuurin vahvistuminen työelämässä.
Toimenpiteet:
• Perhesatamatoiminnan kehittäminen ja koordinointi
• Vapaaehtoisten Perheluotsien (perhesatama) ja Someluotsien (Kaakon äipät ja iskät -ryhmän moderointi) rekrytointi, koulutus, ammatillinen ohjaus ja tuki.
• Toteutetaan Perhe mielessä- ja lasten erovertaisryhmiä
• Toteutetaan Vaali<3Rakkautta -tempauksia eri puolilla piirin alueella.
• Vieraillaan Vauvan päivänä keskussairaaloiden synnytysosastoilla.
• Kehitetään Perhemyönteinen työyhteisö- kampanjaa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.
• Tarjotaan Perhevapaalta työelämään-valmennusta
• Toteutetaan etäyhteydellä:
• Odottavien olohuone -illat lasta odottaville ja vauva-arkea eläville
• Iskänä-illat
• Äipät ja iskät -kahvit
• Vahvuutta erovanhemmuuteen -vertaisryhmät
• Perhemyönteisyydestä viestiminen Kaakon äipät ja iskät facebook-ryhmässä.
Rahoitus:
• STEA:n avustus.
• Kuntien/kuntayhtymien avustukset.
• Muut saadut avustukset.
Arviointi:
• Yhteistyön toteutuminen kuntien/kuntayhtymien kanssa.
• Toiminnasta saatu palaute (lapset, perheet, vapaaehtoiset ja yhteistyökumppanit).
• Koordinaattorin itsearviointi.
• Toiminnan seurantatilastot.
• Opinnäytetyöt toiminnan tuloksista.
• Osallistuminen STEA:n jatkuvan raportoinnin pilottiin.
8.1 Paikka auki -hanke
Hankkeen avulla palkataan alle 30 -vuotias vaikeasti työllistyvä, työelämän ulkopuolella oleva nuori kokoaikaisesti vuodeksi, lisätään nuoren työelämävalmiuksia ja jatkotyöllistymismahdollisuuksia.
Nuorelle nimetään tueksi mentori. MLL:n Kaakkois-Suomen piiri tekee vahvaa yhteistyötä eri nuor- ten työllisyysasioiden parissa työtä tekevien tahojen kanssa, kuten TE-palvelut ja Ohjaamo. Yhteis- työssä tavoitamme oikean kohderyhmän.
Tavoitteet:
• Rekrytoidaan nuori yhteistyössä kumppaneiden kanssa.
• Nuorta tuetaan työelämään perehtymisessä ja työyhteisöön sopeutumisessa ammattitaitoisella ohjauksella ja työnjohdolla.
• Nuoren omat elämänhallintakeinot vahvistuvat ja hän ottaa aktiivisesti vastuuta omasta hyvinvoinnistaan.
• Nuoren työelämäntietous vahvistuu ja häntä tuetaan tarvittaessa ammatillisen koulutuksen suunnittelussa.
Toimenpiteet:
• Rekrytoidaan nuori yhteistyössä kumppaneiden kanssa.
• Nuorta tuetaan työelämään perehtymisessä ja työyhteisöön sopeutumisessa ammattitaitoisella ohjauksella ja työnjohdolla.
Rahoitus:
• STEA:n avustus.
Arviointi:
• Nuoren itsearviointi
• Mentorin ja työyhteisön itsearviointi
9. Hallinto ja henkilöstö
Piirihallitus
Piirin hallinnosta vastaa hallitus. Piirihallitukseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi 9-12 jäsentä. Jä- senille voidaan valita yleisvarajäseniä. Piirihallituksen kokouksia pidetään vuodessa 6-8 kpl. Piirin sääntömääräinen kevätkokous pidetään viimeistään toukokuussa ja syyskokous viimeistään joulu- kuussa.
Piirihallituksen kokouksia valmistelee johtoryhmä, johon kuuluvat piirihallituksen puheenjohtajisto sekä toiminnanjohtaja. Piirihallitus voi asettaa myös muita toimikuntia ja työryhmiä ja kutsua niihin asiantuntijajäseniä.
Tavoitteet:
• Piirihallituksen jäsenet tuntevat MLL:n työn valtakunnallisesti, piiritasolla ja paikallisyhdistyksissä ja ovat sitoutuneet piirihallituksen työskentelyyn.
• Piirihallituksen jäsenten vahvuuksia ja osaamista käytetään piirin työn tukemiseksi esimerkiksi perustamalla ajankohtaisten aiheiden ympärille työryhmiä.
Toimenpiteet:
• Piirihallituksen jäsenet perehtyvät liiton, piirin ja yhdistysten toimintaan.
• Piirihallitus nimeää työryhmät, jotka toimivat piirin työntekijöiden tukena.
• Toiminnanjohtaja esittelee säännöllisesti piirin toimintaa piirihallitukselle.
Henkilöstö
Piiritoimistossa työskentelee toiminnanjohtaja, talousvastaava, järjestöpäällikkö, kehittämispäällik- kö, neljä tukihenkilötiimin koordinaattoria, neljä perhesuhteiden koordinaattoria, lastenhoitotoi- minnan ohjaaja, viestintäassistentti, sekä ammatillisissa perhepalveluissa perhepalvelupäällikkö ja tuntipalkkaisia perhetyöntekijöitä. Lisäksi piirillä on tuntipalkkaisia nuorisotyön kouluttajia.
Tavoitteet:
• Piirin työilmapiiri on avoin ja toisia kannustava.
• Yhteistyötä tehdään saumattomasti ja toisia tukien.
• Henkilöstön työnjako on tarkoituksenmukainen.
• Työn laatu pysyy korkeana.
• Työntekijöiden ammattitaito on tehtävien tasalla.
• Työntekijöiden työhyvinvointi varmistetaan.
Toimenpiteet:
• Kehitetään edelleen piirin sisäistä viestintää ja työn suunnitelmallisuutta ja raportointia.
• Työntekijöiden toimenkuvia tarkistetaan ja työntekijöitä tuetaan oman osaamisen kehittämisessä koulutussuunnitelman mukaisesti.
• Työntekijöiden koulutustarpeita päivitetään mm. säännöllisten kehityskeskustelujen avulla vastaamaan työtehtäviä.
• Työntekijät saavat tukea työssä jaksamiseensa.
• Työntekijöille järjestetään vuosittain tyhy-toimintaa.
22
Toiminta rahoitetaan jäsenmaksutuotoilla, STEA -avustuksilla, Sivis-opintokeskuksen tuella, kun- ta-avustuksilla sekä muiden toimintaamme tukevien tahojen (esim. säätiöiden) tuella. Kaveritoi- minnan tukemiseksi jatketaan Yrityskummi -kampanjaa.
Tavoitteet:
• Piirin talous on tasapainossa.
• Yritysyhteistyöllä saadaan toiminnalle uusia tukijoita ja jäsenetuja.
• Piirin jäsenmaksutuotot nousevat jäsenmäärän kasvaessa.
• Tapahtumille pyritään saamaan mahdollisuuksien mukaan sponsoreita.
Toimenpiteet:
• Toiminnanjohtaja ja järjestöpäällikkö kontaktoivat kaikki piirin kunnat kumppanuusyhteistyön syventämiseksi.
• Kunta-rahaa haetaan varhaisen tuen palvelupaletilla, johon kuuluvat vapaaehtoisen perhe keskustoiminnan ammatillinen ohjaus, sekä lastenhoitotoiminta.
• Kehitämme omaa varainhankintaa ja yritysyhteistyötä erityisesti Yrityskummi -kampanjalla.
• Pyrimme hankkimaan tapahtumille yhteistyökumppaneita ja sponsoreita.
• Osallistumme kevätkeräykseen mahdollisuuksien mukaan.
• Hyödynnämme Sivis-opintokeskuksen resursseja mahdollisuuksien mukaan.
• Viestintä auttaa toiminnan rahoittamisessa etenkin varainhankinnan ja yritysyhteistyön sekä sponsoreiden hankinnan osalta.
• Yritysyhteistyön kautta saatuja jäsenetuja hyödynnetään jäsenhankintakampanjassa, jolla pyritään suurempiin jäsenmaksutuottoihin.
• Yhdistysten jäsenhankintaa tuetaan aktiivisesti.
• Kartoitamme mahdollisuuksia osallistua erilaisiin sähköisiin ”lahjoituskampanjoihin” esim.
Googlen UK online giving foundation donation.
