84
K a n s a n t a l o u d e l l i n e n a i k a k a u s k i r j a – 1 0 1 . v s k . – 1 / 2 0 0 5 KATSAUKSIA JA K E S K U S T E L U A
Vastine:
”Elintarvikkeiden hintaerojen syyt Euroopan maiden välillä”
Ville Aalto-Setälä Tutkimusjohtaja
Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Erikoistutkija
Kuluttajatutkimuskeskus
K
uluttajatutkimuskeskus julkaisi kesäkuussa 2004 tutkimuksen ”Elintarvikkeiden hintaero- jen syyt maiden välillä”. Tutkimus tarkastelee nimensä mukaisesti: ”Euroopan maiden välis- ten hintaerojen syitä”. Tutkimuksessa tarkas- tellaan 31:tä Euroopan maata. Johdannossa lin- jataan tutkimuksen tavoitteita: ”Kysymys on hyvin laaja. Lähinnä aineisto-ongelmien vuok- si emme pysty antamaan hintaerojen syistä lä- heskään täydellistä kuvaa. Saamme kuitenkin osittain puutteellisillakin aineistoilla selitettyä suurimman osan hintahajonnasta ja näin kyke- nemme määrittämään hintaerojen tärkeimmät syyt.”Tutkimuksessa todetaan: ”tärkeimmät elin- tarvikkeiden maiden välisiä hintaeroja selittä- vät tekijät ovat työvoimakustannukset (kor- kean palkkatason maissa on myös korkeat hin- nat), maan koko (väkimäärältään suurissa mais- sa on alhaisemmat hinnat, koska kilpailevia yri-
tyksiä on enemmän) ja maan avoimuus (ulko- maankaupan korkea osuus bruttokansantuot- teesta laskee hintoja).”
Tutkimuksessa on tarkasteltu myös ar- vonlisäveron vaikutusta hintoihin: ”Taulukoi- den 2 a–c hyvin mielenkiintoinen tulos on se, ettei arvonlisäveron taso vaikuta elintarvikkei- den kuluttajahintojen eroihin Euroopan mai- den välillä. Vaikka Engel, Rogers ja Wang (2003) ovat päätyneet samaan tulokseen USA:n ja Kanadan osavaltioiden välillä, oletimme etu- käteen arvonlisäveron tason olevan tärkeä maiden välisten hintaerojen selittäjä, koska arvonlisäveron taso vaihtelee huomattavan pal- jon Euroopassa (0–25 %)… Tutkimuksen ai- neisto ei ole tarpeeksi suuri, jotta arvonlisä- veron tarkka vaikutus hintoihin pystyttäisiin selvittämään. On kuitenkin selvää, että mis- sään nimessä koko arvonlisävero ei välity hin- toihin.”
85 V i l l e A a l t o - S e t ä l ä
Matti Virenin kommentit aihepiiristä:
Turun Yliopiston kansantaloustieteen profes- sori Matti Viren on arvioinut kyseistä Kulutta- jatutkimuskeskuksen tutkimusta ensin internet- sivuilla olleessa kirjoituksessaan, sitten Turun Yliopiston Research Reports -sarjassa ja vielä Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa 4/2004.
Professori Virenin arvioinnissa on ilman muu- ta joitakin harkitsemisen arvoisia kommentte- ja: tutkimuksen tekohan on prosessi, jossa on useasti vaihtoehtoja, joista toinen ei ole yksikä- sitteisesti väärä tai oikea. Kokonaisuudessaan Virenin kritiikki tuntui aluksi kuitenkin lähin- nä huonolta vitsiltä eikä edes vastaamisen ar- voiselta. Kun kritiikki on nyttemmin esitetty virallisilla foorumeilla, siihen on vastattava.
Tarkasti ottaen Viren ei niinkään tarkaste- le itse tutkimusta kuin tutkimuksen tiedotta- mista ja tiedotusvälineiden uutisointia tutki- muksesta. Viren esimerkiksi siteeraa sekä Kan- santaloudellisen aikakauskirjan että oman tut- kimusraporttinsa johdannossa nimenomaan lehdistötiedotetta ja myös Kauppalehden uutis- otsikkoa ”Arvonlisäveron lasku ei alentaisi elintarvikkeiden hintoja”.
Virenin pääsanoma on, että kyseinen tutki- mus on kelvottomasti tehty ja erityisesti tulok- set arvonlisäverosta ovat vääriä. Virenin kri- tiikin pääongelma on tosiaan se, että hän ei kritisoi niinkään tutkimusta kuin siitä tehtyä uutisointia. Lisäongelma on se, ettei Viren ole ilmeisestikään lukenut kovinkaan hyvin itse tutkimusta. Räikeimpänä esimerkkinä huonos- ta perehtymisestä itse tutkimukseen on Vire- nin kritiikissä melkoisen suuren osuuden saa- nut käytetyn estimointimenetelmän arvostelu.
Viren kirjoittaa: ”Toinen ongelma koskee si- multaanisuusharhaa. Kun mallit on estimoitu PNS:llä, on pakko olettaa, että kaikki oikean puolen muuttujat ovat kiinteitä regressoreita.
Näin ei kuitenkaan – voi sanoa varmasti – ole asian laita…Yleisesti ottaen voi vain todeta, että PNS:n käyttäminen tässä yhteydessä tun- tuu kovin alkeelliselta.”
Viren on ehdottoman oikeassa PNS-mene- telmän arvostelussa. Virenin ongelma on siinä, ettei tutkimuksessa ole käytetty PNS-menetel- mää ja se myös sanotaan tutkimuksessa selväs- ti sivulla 11: ”On myös mahdollista, että seli- tettävä muuttuja – hinta – vaikuttaa joihinkin selitettäviin muuttujiin. …Selitettäviä muuttu- jia, joihin hinta erityisesti voi vaikuttaa, ovat työvoimakustannukset, ulkomainen kilpailu ja tuotteiden kulutusosuus… Näin käytetty esti- mointimenetelmä on ollut 2SLS”.
Professori Viren on asiansa osaava talous- tieteilijä. Näin ainoa tulkinta asiasta on se, et- tei Viren ole lukenut kunnolla tutkimusta. Sen sijaan hän on lukenut uutisotsikot, lehdistötie- dotteen ja arvostelee murskaavasti tutkimusta ja vieläpä sitä, että tutkimus on epäselvästi kir- joitettu – varmaankin on totta, että se ei aukea ilman lukemista. Virenin kritiikkiin onkin vai- kea suhtautua vakavasti, vaikka siinä on tosiaan joitakin asiallisiakin kommentteja.
Kyseinen Kuluttajatutkimuskeskuksen tut- kimus on tehty yhteistyössä University of Connecticut:n professorien kanssa. Sitä on myös esitelty ”kaikille tutkijoille avoimissa ko- kouksissa”. Kyseinen tutkimus ei tietenkään ole missään nimessä täydellinen. Kyseisen tut- kimuksen suurin ongelma on varmaankin se, että tutkimuskysymys on hyvin laaja. Lisäksi aineistossa ei ole aikaulottuvuutta, vaan se kos- kee vain yhtä ajanhetkeä. Näin kovin eksakte- ja tuloksia ei saada. Tämä ongelma oli etukä- teen hyvin tiedossa. Tutkimusta on pidetty kui- tenkin hyvin mielenkiintoisena. Tutkimuksen englanninkielinen versio on parhaillaan referee prosessissa Journal of Industry, Competition
86
K A T S A U K S I A J A K E S K U S T E L U A KAK 1 / 2005
and Trade -lehdessä. Sitä ei hyväksytty suoraan ensimmäisellä kierroksella, mutta pyydettiin lähettämään pienten muutosten jälkeen uudel- leen arvioitavaksi. Normaalistihan tämä tar- koittaa, että artikkeli hyväksytään julkaistavaksi muutosten jälkeen.
Lopuksi ilmoitan, etten tule enää jatkamaan mielestäni hedelmätöntä julkista keskustelua kyseisestä aiheesta tästä eteenpäin professori Virenin kanssa.
