• Ei tuloksia

Muistin politiikka näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Muistin politiikka näkymä"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

Ennen ja nyt -julkaisun numero 1/2007 tarkastelee laajassa mielessä muistojen ja muistamisen teemaa – sekä muistitiedon että laajemmin kulttuurisen muistin ja menneisyyden jäsentämisen eri näkökulmista.

Kirjoittajat tarjoavat erilaisia näkökulmia siihen, kenen muistot ja menneisyys hyväksytään tutkimuksen arvoisiksi ja miten niitä kohdellaan tutkimuksessa. Artikkelit, katsaukset ja haastattelut käsittelevät sel- laisia lähteitä, näkökulmia ja tutkimusperinteitä, joiden yhteys akateemiseen tai valtavirtaiseen histo- riantutkimukseen on vaihdellut.

Millaisia valtakytköksiä ja poliittisia tavoitteita liittyy erilaisten menneisyyskuvien ja tutkimusnäkökul- mien taakse? Miten kulttuurinen muisti tai yhteisölliset kokemukset vaikuttavat siihen, miten mennei- syys halutaan esittää ja muistaa? Anne Heimo analysoi ei-akateemisten historiankirjoittajien ja akatee- misten tutkijoiden välisiä suhteita. Pertti Grönholm puolestaan tarkastelee Neuvosto-Viron historian- tutkijoiden tasapainottelua poliittisten ja tieteellisten vaatimusten ristipaineessa. Raita Merivirta-Cha- krabarti puolestaan käsittelee artikkelissaan erilaisia näkökulmia Intian menneisyyteen.

Oman lisänsä aihepiiriin tuovat myös numeron haastattelut ja katsaukset. Leena Rossi käsittelee tutki- jan suhdetta haastateltaviinsa, ja Ritva Kylli tarkastelee maanomistuksen historian suhdetta nykyisiin Pohjois-Suomen omistuskiistoihin. Tiina Miettinen käsittelee genealogisen näkökulman ja historiantut- kimuksen suhdetta. Tutkijahaastatteluissa käsitellään Suomen lähimenneisyyden tutkimusta sekä naa- purikansojen eri tavoin rakentuneita menneisyyskuvia.

Miltä sitten näyttää menneisyyden tulevaisuus? Riitta Oittisen analyysi Euro-PR:stä valaisee sitä, millai- sia aiheita nykyinen unioni valitsee menneisyytensä merkittäviksi hetkiksi ja millaiset teemat jätetään syrjään. Numero tarjoaa näin leikkauksia niin kansalliseen historiaan, neuvostohistoriaan kuin eurohis- toriaankin, joiden piirissä historiaan on kohdistunut ja kohdistuu monenlaisia odotuksia ja vaatimuksia.

PÄÄKIRJOITUKSET

MUISTIN POLITIIKKA

9.9.2007 | ANU LAHTINEN

E n n e n j a n y t

H i s t o r i a n t i e t o s a n o m a t

(2)

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Artikkelit ja puheenvuorot muistuttavat osaltaan siitä, että tutkijoiden on syytä olla aina valppaina sen suhteen, millaisia rakentavia tai kahlitsevia vaatimuksia historiantutkimukselle asetetaan.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Myös Tiina Miettinen keskittyy omassa osuudessaan asutushistoriaan, mutta enemmän väestöhistoriallisesta näkökulmasta tarkoituksenaan tar- kastella Kirkonkylän eteläpuolisella

Toisaalta juuri akateemisen johtajuuden sekä johtamiseen liittyvän tieteellisen tutki- muksen suhdetta kuvaa teoksessa varsin mie- lenkiintoisella tavalla professoriliiton vuoden

Takarivi vas.: Sirkka Salmenkivi, Ritva Säkkinen, Leena Torikka, Pirjo Hämäläinen, Pirkko Kivipelto, Marja- Leena Hintsanen, Toivo Torikka, Hilkka Kaikkonen, Paavo

Pidin kirjan käytännönlähei- sestä otteesta ja siitä, miten Arja Kuula tarkastelee läpi kirjan tutki- jan vastuuta sekä yksittäisenä am- mattilaisena, kansalaisena että

Kysymykset 2–5 koskevat ku- kin laajaa toisen kielen oppimisen tutki- muksen aluetta: oppijan kielen suhdetta äidinkielisten kieleen (2) ja näiden kie- limuotojen erojen

Haapanen, Tarja Riitta Heinonen, Leena Joki, Liisa Nuutinen, Riitta Ero- nen, Ritva Korhonen, Tiina Manni-Lindqvist, Outi Lehtinen & Jari Vihtari (toim.): Kielitoimiston

Aino Koivisto, Ritva Laury ja Eeva- Leena Seppänen käsittelevät suomen että- lauseita: tarkastelussa ovat vuoron alussa ja lopussa esiintyvät että-partikkelit ja

Tiina Miettinen korostaa elämänvaiheen vapauksia: vaikka kansanrunoudessa on tuotu esiin oman talon tyttären onnekkuutta piikoihin verrattuna, on toki mahdollista,