• Ei tuloksia

Yrityksen rahoitus ja kirjanpito

3 Liikeidea

3.2 Yrityksen rahoitus ja kirjanpito

Talouteen liittyvät asiat ja sen suunnittelu ei yleensä ole yrittäjälle mieluisinta työtä. Se on kuitenkin välttämätöntä jo pelkästään lain vaatimista syistä, joten yrittäjän on perehdyttävä talouden asioihin edes perusmuotoisesti. Yrittäjä tarvitsee aina rahaa yrityksen toiminnan

Markkinat

-asiakkaat -markkinalohkot -ongelmat / tarpeet

Yritys

-rakenne -voimavarat

- ohjaus ja valvontajärjestelmät -ongelmanratkaisut

-johtamistapa

Palvelut ja tuotteet

-fyysiset tuotteet -palvelut -tuotejärjestelmät - ongelmanratkaisut

ei voida aloittaa ilman vierasta pääomaa eli lainaa. Yrittäjä itsekin voi sijoittaa toimin-taansa omaa rahaa tai muuta omaisuutta. Se antaa osaltaan uskottavuutta rahoittajille, kun yrittäjä sijoittaa myös omaa rahaansa yrittämiseen. Lainat tai pankit useasti myös vaativat yrittäjältä tiettyä omarahoitusosuutta ennen kuin myöntävät lainaa. (Uusyrityskes-kus 2017, 26.)

Oli rahan lähde mikä tahansa, tulee yrittäjän pitää huolta, että sillä on riittävästi rahaa maksujen suorittamista varten esimerkiksi laskuihin ja velanlyhennykseen. Huolellisella taloudenhallinnalla yrittäjän maksuvalmius eli likviditeetti pysyy kunnossa. Käyttöpääomaa tarvitaan myös yrityksen jokapäiväiseen pyörittämiseen, joihin sitoutuu rahaa esimerkiksi asiakkaille myönnettävistä maksuajoista ja työntekijöille maksettavista palkoista. Yrityksen toimintaan liittyy monenlaisia riskejä ja uhkia, joten rahankäyttö vaatii erityistä opettelua ja osaamista. (Jylhä ym. 2000, 35.) Yksi vaihtoehto kannattavuuden ja rahoitustarpeen seu-rantaan voi olla kassavirtalaskelma, josta yrittäjä näkee joka kuukausi toimintansa kannat-tavuuden sekä rahoitustarpeen arvioinnin. Yksinkertaisen taulukkomallisen laskelman avulla voidaan seurata kassatapahtumia, myyntituloja, rahoituseriä ja menoja. Erityisesti yrityksen alkuvaiheessa kassavirta voi olla negatiivinen suurten investointien ja vähäisen asiakasmäärien takia. Toiminnan edetessä tulee ja pitää myyntimäärän kuitenkin kasvaa, mikä lisää myyntituottoja. Jos tuottojen kasvu on kuitenkin hidasta tai se ei kehity positiivi-seen suuntaan, näkyy se kassavirtalaskemassa. Näin sattuessa pystyy yrittäjä heti reagoi-maan esimerkiksi muuttamalla hinnoittelua tai järjestelemällä rahoitusta uudelleen. (Järvi-nen 2017, 164.)

Rahoituslaskeman avulla kartoitetaan rahan lähteet ja rahanmenon kohteet eli rahan tar-peet. Rahan tarve muodostuu investoinneista, joita toiminnan aloittaminen vaatii, kuten tuotantovälineistä, laitteista ja markkinoinnista. Rahan lähde voi muodostua esimerkiksi omista sijoituksista, lainasta tai sijoituksista. Perusideana on, että rahan lähteiden täytyy kattaa rahoitustarpeet. Kannattavuuslaskelma sen sijaan arvioi yrityksen toiminnan rahalii-kennettä lyhyemmällä tai pidemmällä aikavälillä. Se voidaan tehdä kuukausitasolla tai esi-merkiksi kahdeksi vuodeksi kerrallaan, asettaen aikaan sidotut myyntitavoitteet ja katteet.

Kannattavuuslaskelman avulla nähdään hinnan muutoksen vaikutuksia tulosennustee-seen ja voidaan arvioida, missä kohtaa toimintakautta valitulla hintatasolla ja kateraken-teella syntyy nollatulos, eli kriittinen piste. (Uusyrityskeskus 2017, 18-19.)

Mikäli yritykseen täytyy hakea lainaa, haetaan sitä henkilökohtaisen lainan tyyliin yleensä pankista. Lainalle vaaditaan reaalivakuus, kuten asunto tai muu omaisuus. Pankkien li-säksi yrityksille lainaa myöntää Finnvera, jos rahoitustarve jää alle 50 000 euroa. Finnvera voi olla myös takaajana lainalle. Aloittava yritys voi saada tukea myös Tekesiltä, joka

muun muassa rahoittaa alkavien yritysten tavaroiden, palveluiden ja prosessien kehitystä ja pilotointia. Tekesin rahoitusta voi saada avustuksen tai lainan muodossa. Niiden avulla voidaan muun muassa selvittää tuotteen tai palvelun asiakastarvetta tai testata konsep-tinsa potentiaalia mahdollisilla asiakkailla. (Uusyrityskeskus 2017, 26.) Aloittava yrittäjä voi hakea tukea myös starttirahan muodossa. Sen myöntää TE-keskus, jolle hakemus teh-dään. Rahan voi saada tietyin edellytyksin maksimissaan 12 kuukaudeksi. Starttirahan summa on päivärahan suuruinen (33,78 €/päivä) ja yrittämisen on oltava täyspäiväiseen yrittämiseen tähtäävää toimintaa. (TE-palvelut 2021).

Tietyillä toimialoilla, kuten liikunta-alalla, voidaan yrittämisen perustamisen mahdollista-miseksi tarvita suuria laiteinvestointeja. Kuntosalia ei voida perustaa ilman laadukasta ja laajaa laite- ja välinekokonaisuutta, joiden yhteenlaskettu hinta on mittava. Tällaisissa ta-pauksissa tulee hyvänä vaihtoehtona kyseeseen leasing-sopimus, niin yrittäjällä ei mene suuria rahasummia pelkästään kaluston hankkimiseen. Kuntosaliratkaisuja toimittavan yri-tyksen kanssa sovittu leasing-rahoitus antaa myös ennustettavuutta kuntosaliyriyri-tyksen kiinteisiin kustannuksiin. Lisäksi ne auttavat tarpeen mukaan jo salin suunnitteluvai-heessa, jotta tilaratkaisusta saadaan toimiva ja kilpailukykyinen. (Qicraft 2021.)

Leasing-rahoitus on käytännöllinen ja yleisesti käytetty systeemi kuntosalikonseptissa, jossa yrittäjän ei tarvitse laittaa laitteistoon lainkaan omaa pääomaa. Leasing-maksami-nen tapahtuu käytännössä kuten vuokraus, laitteistosta maksetaan tietty rahoittajan kanssa sovittu summa kuukausittain esimerkiksi 2-5 vuoden ajan. Näin asiakas saa uuden laitteiston heti käyttöönsä ilman suuria alkusummia. Toki leasing-maksamisessa on mui-den lainojen tapaan korkonsa, mikä määräytyy laitteiston kokonaissumma mukaan.

(Qicraft 2021.) Leasing-rahoitus on kannattavaa myös yrityksen vakuuksien kannalta, koska reaalivakuuksia ei rahoituksessa vaadita. Tällöin vakuudet voidaan säästää muita tarkoituksia esimerkiksi lainoja varten. Rahoitusmuodoissa vakuutena toimii vuokrattava tai leasingin kohteena oleva laitteisto tai kone. (Yritysjulkaisut 2006, 113.)

Leasing-rahoituksessa toiminta perustuu pitkäaikaiseen tavaran, laitteiston tai koneen vuokraukseen, jossa omistus ei siirry yritykselle eli vuokraajalle. Tällainen tapa soveltuu hyvin kohteisiin, joissa laitteen tekninen käyttöikä on lyhyt, kuten atk-laitteet, toimistoauto-maatio ja kuntosalilaitteistot. (Yritysjulkaisut 2006, 113.) Kun leasing-sopimus päättyy, voi asiakas päättää mitä tekee vuokraamalleen laitteistolle. Asiakas voi esimerkiksi hankkia laitteet itselleen markkinahintaan, palauttaa ne leasing-yhtiölle takaisin tai päivittää laitteis-ton uudempaan versioon (Qicraft 2021.)

Kirjanpitäjä Mäki-Rekikoski toi 24.2.2021 käydyssä haastattelussa esille, että leasing-vaih-toehtoa tulee kuitenkin harkita, koska siinä tapauksessa yritykseen tehtäviä investointeja ei voida merkitä yrityksen tilinpäätöksessä poistoihin. Leasing-vuokrauksessa vuokrattava laitteisto on vain vuokran kohde, josta ei jää yrittäjälle mitään. Kun tehdään suuri inves-tointi esimerkiksi lainarahoituksella, ostosumma kirjataan poistoihin ja siten voidaan me-nojäännöksestä vähentää 25%. (Mäki-Rekikoski 2021.)

Esimerkiksi kuntosalille hankittavan laitteiston voi kirjanpidossa laittaa poistoihin usean vuoden ajan, mikäli sen käyttöikä on yli kolme vuotta ja hankintahinta yli 850 euroa. Han-kintahinta jaetaan poistoiksi niille vuosille, joiden ajan omaisuus on yrityksen käytössä.

Poiston määrä on enintään 25 % vuodessa. Tietyissä tapauksissa poiston määrä voi olla myös 50 % vuosien 2021 ja 2023 välillä. Tällöin hankintojen on oltava uusia laitteistoja, jotka on otettu käyttöön 1.1.2020 jälkeen.

Kalustohankinnan arvo 31.12.2020 150 000 €

Poisto 25 % 37 500 €

Menojäännös 31.12.2021 112 500 €

Tilinpäätöshetkellä 31.12.2021 voi tehdä jälleen seuraavan 25 % poiston, 28 125 €.

Esimerkki kalustohankinnan poistosta (Mäki-Rekikoski 2021.)