Liikunnalla on UKK-instituutin tutkimusten ja selontekojen mukaan kiistaton ja monipuoli-nen vaikutus ihmisen terveyteen ja sairauksien ehkäisyyn. (UKK 2021.) Varmasti jokaimonipuoli-nen ihminen ymmärtää liikunnan vaikutukset yleisen elämänkatsomuksen tai oman kokemuk-sen pohjalta, ja voi siten todeta, että liikunta edistää kehon ja myös mielen hyvinvointia.
Se miten kyseistä tietoa käyttää hyödykseen omaa terveydenedistämistä ja ylläpitämistä ajatellen, jää loppujen lopuksi käyttäjän omalle vastuulle. Kuntosaliharjoittelu on yksi erin-omainen keino toteuttaa terveyden ylläpitämiseen vaadittavaa liikuntaa, koska siellä har-joittelun voi mukauttaa juuri itselleen sopivaksi ja mieluisaksi liikunnaksi.
Olen pitkään toiminut toiminimi-yrittäjänä liikunnan alalla, ohjaten ryhmäliikuntaa ja val-mentaen eritasoisia kuntoilijoita ja pienryhmiä. Omalla osaamisellani olen voinut auttaa ih-misiä oman kunnon ja eri liikunnan osa-alueiden kehittämisessä, mikä on ohjaajalle ja val-mentajalle tehdystä työstä ehkä se paras palkinto. Kun saa omalla työllä tuloksia aikaan, antaa se lisää intoa ja innostusta jatkaa ja laajentaa toimintaa.
Näistä ajatuksista ja pidemmän aikaa muodostuneesta haaveesta koostui idea perustaa oma toiminnallinen kuntosali. Se epäilemättä toisi elämään suuren ja paljon riskejäkin si-sältävän muutoksen, mutta samalla tien, joka voisi viedä tulevaisuuden uudelle ja jännittä-välle suunnalle. Sillä tiellä voisi itse toteuttaa työnsä tekemisen parhaalla katsomallaan ta-valla. Omalla kuntosalikonseptillaan voisi luoda monelle alueen ihmiselle mahdollisuuden terveyden kehittämiselle ja hyvinvoinnille. Samalla kuntosali voisi olla osana pienentä-mässä yhteiskunnan kasvavaa riskiä liikunnan vähenemisestä aiheutuviin sairauksiin.
Kuntosaliharjoittelu on ollut Tilastokeskuksen (Stat 2019) mukaan vuonna 2017 neljän-neksi suosituin liikuntaharrastus pyöräilyn, kävelyn ja kotiharjoittelun jälkeen. Harrastunei-suus on ollut koko ajan kasvusuunnassa 1990-luvulta lähtien, joten tarve kuntosaleille näyttäisi pysyvän vahvasti olemassa. Valtioneuvoston julkaisussa (Sosiaali- ja terveysmi-nisteriö 2018) mainittiin, että vuonna 2010 tehdyn kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan 81% aikuisväestöstä harrasti liikuntaa omatoimisesti yksin. Se tukee ajatusta, että kunto-saliharrastuksen suosio pysyisi ennallaan. Samassa julkaisussa tuotiin esiin, että 18-64-vuotiaista 31 % ei liiku lainkaan, mikä puolestaan kertoo, että kuntosaleille ja monelle muullekin liikuntaharrastusta tarjoavalle palvelulle on vielä paljon aloittamista odottavia käyttäjiä.
Uuden yrityksen aloittaminen puhtaalta pöydältä vaatii yrittäjältä paljon tekemistä. Vaikka liikeidea olisi kuinka hyvä, perustamista ei kuitenkaan voida rakentaa vain sen ympärille.
Yrittäjän tulee huomioida monia liiketoimintaan ja talouteen liittyviä tekijöitä, jotka eivät välttämättä valkene ilman asiantuntijoiden apua. Vaikka tekijällä on kokemusta toimi-nimiyrittäjänä toimimisesta, on se hyvin eri asia kuin osakeyhtiön nimissä yrittäminen. Sen takia aihe tähän opinnäytetyöhön oli helppo valita, koska se tulisi palvelemaan suunnitel-tua kuntosalin perustamista ja osakeyhtiön perustamista. Ilman perusteellista liiketoiminta-suunnitelmaa ja laskelmia ei kuntosalia eikä mitään muutakaan yritystä kannata lähteä pe-rustamaan, varsinkaan näinä epävarmoina pandemian vallitsemina aikoina. Epävarmuus Covid-19-viruksen takia pakottaa siirtämään omaakin liiketoiminnan perustamista kauem-mas tulevaisuuteen, kunnes maailma asettuu jälleen vakaampaan asentoon.
Tässä työssä yritysmuodoista esiteltiin vain osakeyhtiö, koska se tulee olemaan perustet-tavan kuntosalin yhtiömuoto. Muita yhtiömuotoja ei ollut aiheellista esitellä tämän työn yh-teydessä. Yrityksen perustamisesta ja yrittäjän ominaisuuksista tuotiin esiin asioita, jotka ovat huomionarvoisia perustamisen alkumetreillä. Työn laatija kävi Turku Business Re-gion -yritysneuvojan kanssa videoneuvottelun tammikuussa 2021, jossa yritysneuvoja alustavan kannattavuuslaskelman ja liiketoiminnan kuvauksen perusteella totesi, että yri-tys vaikuttaa kannattavalta, erityisesti hyvän lokaation perusteella.
Työ alkaa aihealueen teoriaosuuksilla, jotka liittyvät liiketoimintasuunnitelman sisältöön.
Teoriaosuus antaa tietoa liiketoimintasuunnitelman laatimisesta ja yrittämisen aloittamisen perusteista. Tietopohja tuo esiin aiheiden yleistietoa ja niiden linkittymistä liiketoiminta-suunnitelman laatimiseen. Yritysteorian jälkeen käsitellään toiminta-ajatuksen seurauk-sena syntynyttä liikeideaa, joilla saadaan selvyys miksi, kenelle ja mihin tarpeeseen yritys on olemassa. Varsinaisena tuotoksena syntynyt liiketoimintasuunnitelma kertoo tarkasti tulevan yrityksen suunnitelmat eri osioista.
Tämän työn liiketoimintasuunnitelma on salainen yrityksen tavoiteltuun liiketoimintaan liit-tyvien tietojen takia. Kaiken kaikkiaan liiketoimintasuunnitelma on kirjallinen tuotos yrityk-sen toiminnasta ja yrityk-sen rakenteesta. Liiketoimintasuunnitelma sisältää muun muassa lii-keidean, asiakasryhmien, markkinoinnin ja kilpailuanalyysin tarkastelun. Liiketoiminta-suunnitelman SWOT-analyysi tuo esiin myös yrityksen riskitekijät sekä osaamisalueet ja vahvuudet, joilla yritys pyrkii menestymään alan markkinoilla omassa toimintaympäristös-sään. Työn tekijä tulee hyötymään valmiista liiketoimintasuunnitelmasta eniten, mutta se on myös tärkeä ”käyntikortti” erityisesti yrityksen perustamisvaiheessa, kun hankkeelle
avuksi muille alalle aikoville tai liiketoimintasuunnitelmaa opinnäytetyön aiheeksi harkitse-ville.
2 Yrittäjyys
Yrittäjyys on yhteiskunnan elinehto ja liikkeellepaneva voima. Sen asema ihmisten asen-teissa on muuttunut viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana suuresti. Uusyrityskes-kuksen mukaan vuonna 2017 joka viides suomalainen nuori miettii yrittäjyyttä vaihtoeh-tona, kun 2000-luvun alussa yrittämistä harkitsi vain pari prosenttia. Yrittäminen on edel-leen vahvassa kasvussa, sillä vuonna 2020 yrityksiä perustettiin Suomeen hieman yli 38 400, vuonna 2016 vastaava luku oli 30 700 (Patentti- ja rekisterihallitus 2021.) .
2.1 Yritystoiminta
Yritystoiminnan yleinen tavoite on voiton tuottaminen ja menestyminen. Yrittämisen luon-teeseen liittyy riskien tunnistamista ja niihin varautumista, joten kyky ennakoida ja tehdä toiminnasta kannattavaa on oleellinen. Yrittäminen vaatii paljon työtä, minkä takia se ei sovi kaikille. Yrittäjän täytyy löytää keinot saadakseen tuotteet tai palvelut kysytyiksi asiak-kaille, jotka ovat valmiita maksamaan niistä. (Uusyrityskeskus 2017, 8.) Yrittäjäksi ryhtymi-sen idea voi hautoa henkilön mielessä pitkäänkin, ennen kuin hän tekee perustamispää-töksen. Se voi saada viimeisen vahvistuksen esimerkiksi jostakin ulkopuolisesta ärsyk-keestä, kuten sopivan toimitilan, hyvän liikeidean tai liikekumppanin löytämisestä. (Yritys-julkaisut 2006, 20.)
Perustamisidean päättämisen jälkeen alkava käynnistämisprosessi vaihtelee toimialan ja yritysmuodon ja sen tulevan laajuuden mukaan. Tärkeää on, että yrityksen perustajalla on jo perustamisvaiheessa näkemys siitä, kuinka hän voi saada suunnittelemansa ajatuksen yrittämisen ideasta menestyväksi toiminnaksi. Perustamispäätöksen taustalla oleva lii-keidea voi vielä perustamistyön edetessä muuttua ja hahmottua suunnittelun ja syste-maattisen työstämisen jälkeen selkeämmäksi ja sen myötä menestyväksi toiminta-aja-tukseksi. (Yritysjulkaisut 2006, 21.)
Ajatuksien ja ideointien pohjalta syntyy toiminta-ajatus, joka alkaa määrittää toiminnan pe-russuuntaa ja kokonaisuutta. Toiminta-ajatuksella pyritään saamaan vastauksia kysymyk-siin; mitä, mihin tarpeeseen ja kenelle. Toiminta-ajatusta määritellessä tulee kiinnittää huomiota siihen, että suunnitelmaa ei tehdä liian laajaksi. Esimerkiksi vaatealan yrityksen toiminta-ajatuksen tulee olla tarkempi kuin vain vaatetuotteiden valmistamisen harjoittami-nen. Liian laaja toiminta-ajatus ei anna riittävää pohjaa yrityksen toiminnan suunnittelulle.
Liian suppea toiminta-ajatus sen sijaan voi jättää yrityksen näköpiirin ulkopuolelle
kannat-Toiminta-ajatus auttaa myös selvittämään, miksi yritys perustetaan, missä se on nyt ja tu-levaisuudessa. Pohdittu toiminta-ajatus antaa selkeän ja tarkoituksenmukaisen määritel-män yrityksen liikeideasta, sen kehittämisestä ja edesauttaa löytämään uusia toiminta-muotoja toiminnalle. Sen avulla voidaan myös hahmottaa toimintakenttää, jossa yritys ai-koo toimia, sekä asiakasryhmiä ja heidän tarpeitaan. Toiminta-ajatus voi auttaa havaitse-maan ympäristössä tapahtuvia muutoksia ja kilpailijoiden liikkeitä, jotka saattavat vaikut-taa oman yrityksen toimintaedellytyksiin. Perustellun toiminta-ajatuksen avulla voidaan luoda yhteistyökumppanuuksia ja verkostoitumista alueen muihin yrittäjiin ja toimijoihin.
(Hiltunen ym. 2007, 29.)
2.2 Osakeyhtiö
Toiminta-ajatuksen avulla voidaan myös päättää yrittämiselle sopiva yritysmuoto.
Osakeyhtiö on Suomen yleisin yritysmuoto. Sen voi perustaa yksi tai useampi henkilö tai yhteisö. Osakeyhtiötä perustaessa ei tarvitse enää olla euromääräistä osakepääomaa ku-ten vielä vuonna 2019 osakeyhtiötä perustaessa. Osakkeenomistajat kuiku-tenkin vastaavat yhtiön sitoumuksistaan sillä pääomalla, jonka ovat sijoittaneet yhtiöön. Osakeyhtiössä on oltava hallitus ja siinä eniten osakkeita omaava henkilö nauttii suurimmasta päätös- ja ää-nivallasta. Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja edustaa yhtiötä. Jos osakeyhtiössä on esimerkiksi vain kaksi jäsentä, on hallitukseen valittava myös varajäsen. (Uusyrityskeskus 2017, 46-47.)
Osakeyhtiön perustamiseksi tehdään maksullinen perustamissopimus sekä rekisteröidään yhtiö kaupparekisterissä. Perustamissopimuksessa on mainittava muun muassa sopimuk-sen päivämäärä, kaikki osakkeenomistajat, heidän osakkeensa ja yhtiön hallituksopimuk-sen jäse-net. Perustamissopimuksen yhteyteen liitetään yhtiöjärjestys, joka sisältää minimissään yrityksen toiminimien, kotipaikan sekä toimialan. (Uusyrityskeskus 2017, 47.) Osakeyhtiö on sen osakkaidensa tapaan verovelvollinen. Osakeyhtiö maksaa 20 prosentin suuruista yhteisöveroa tuloksestaan, sekä arvonlisäveroa tuotteistaan ja palveluistaan, mikäli sen liikevaihto on yli 15 000 euroa tilikaudessa. Osakeyhtiön omistajat eli osakkaat maksavat veroa nostamistaan palkoista tai osingoista ansio- tai pääomatuloveroina. (Yritä 2021.)
2.3 Yrittäjän ominaisuudet
Yrittäjän ammatti on tänä päivänä yksi suosituimmista työn tekemisen muodoista. Yrittä-jyyteen ja palkkatyöhön liittyvien riskien kuilu on kaventunut, minkä lisäksi yrittäjyys tar-joaa mahdollisuuden harjoittaa tiettyä ammattia itsenäisesti ilman johdon valvontaa ja
määräyksiä. Moni palkkatöissä oleva pohtii oman yritystoiminnan aloittamista sen hetki-seen työhönsä pohjautuen, jolloin toimiala on jo valmiiksi hallussa ja vahva perusta yrittä-misen aloittamiselle olemassa. (Uusyrityskeskus 2017, 9.)
Yrittämisen lähtökohta ja vaatimus on halu ja tahto toimia yrittäjänä. Yrittäjällä tulee olla myös tiettyjä ominaisuuksia, jotka siivittävät menestyvään yrittämiseen. Henkilöllä tulee olla kyky tehdä päätöksiä ja rohkeus luottaa omaan ammattitaitoon ja ideaan yritystoimin-nasta. Pitkäjänteisyys, itsevarmuus ja hallittujen riskien ottamisen kyky ovat tärkeitä piir-teitä. Eri toimialat vaativat erilaisia ja moninaisia ominaisuuksia, mutta oma toimiala on kartoitettava ja on kyettävä luomaan yhteyksiä esimerkiksi asiakaskuntaan ja tavarantoi-mittajiin. Jos markkinoinnista ei ole kokemusta, on sen ja liiketoimintaan liittyvien perus-asioiden hallitseminen hyvin tarpeellista. (Jylhä, Paasio & Strömmer 2000, 18-19.)
Miettiessään yrittäjän uraa, voi henkilö pohtia siihen sopivuutta esimerkiksi kysymällä it-seltään onko minulla riittävästi itseluottamusta ollakseni uskottava, tai olenko valmis teke-mään uhrauksia muilla elämän alueilla, kun työpäivät pitenevät ja epävarmuus lisääntyy?
Olenko sitä mieltä, että yritysideani ovat kehityskelpoisia ja kykenenkö markkinoimaan niitä? Yrittäjältä vaaditaan siis hyvää itsetuntemusta. Sitä vaaditaan itseltä ja muilta, esi-merkiksi yhteistyökumppaneista, kun yritys on vaikeassa tilassa tai muutosvaiheessa. Yrit-täjän on kyettävä itse kasvamaan yrityksen kasvun rinnalla, sillä yritys etenee vain syste-maattisen johtamisen ja organisoinnin kautta. Yrittäjän pitää pystyä reagoimaan yritystoi-mintaan liittyviin muutoksiin ja riskeihin nopeastikin ja niihin perustuen kehittää uusia stra-tegisia ratkaisuja. (Jylhä ym. 2000, 19, 21-22.)
Yrittäjäksi ryhtymisen ei tarvitse tarkoittaa loppuelämän päätöstä. Sitä voi ajatella vain yh-tenä vaiheena elämää ja työuraa. Kun henkilö miettii omia vahvuuksiaan, taitojaan ja kiin-nostuksen kohteitaan, voi yrittäjyys olla sopiva vaihtoehto sen hetkiseen elämään. Jos esi-merkiksi kokee, että haluaa vaikuttaa omiin työaikoihinsa ja määrittää omat työtehtävänsä ja taloudellisen ansionsa, voi yrittäminen olla varteenotettava vaihtoehto. Kun omat omi-naisuudet tukevat olemassa olevaa osaamista, voi yrittäjyys olla oikea ratkaisu työn teke-miseen ja oman toimeentulon hankkiteke-miseen. (Uusyrityskeskus 2017, 9.)