Mikko Jäkälä Koneyrittäjien liitto ry Sitratie 7, 00420 Helsinki Puh: (09) 5600 124, faksi (09) 5630 329
e-mail: mikko.jakala@koneyrittajat.fi
Abstract
Project title in English: Research and demonstration project about networked contractors in chip production
The aim of the project is to study and develop a business dealing method based on network economy between the contractors. The network can comprise of chipping- and/or forestmachine- and/or transport contractors.
The project consists of research and demonstration parts. Research contains two research areas. The first examines possible forms of co-operation between the contractors and concentrates on description of the business connection arrange-ments, sharing of commercial risk and resources and distribution of income. The second research area contains description of network logistics: crude material and information streams.
The method that has been created will be tested in practise during the demon-stration part. Demondemon-stration also contains preparation of quality systems for separate contractors (chipping and forestry) and for the whole network. If the network method is functional it can be multiplied to common use.
1. Tausta
Tutkimus- ja demonstraatiohanke yrittäjäverkostosta hakkeen tuottamiseksi on jatkoa Metsäntutkimuslaitoksen tutkimushankkeelle ”Energiapuun hankinnan organisointi muun puunhankinnan yhteydessä (PUUT02), jonka jatkosuunnitel-maosiossa esitettiin alustava suunnitelma hankkeesta.
Energiapuun markkinoita, kuten energiatoimitusten markkinoita yleisemminkin leimaa asiakkaiden toimitusvarmuudelle asettama korkea vaatimustaso. Toimi-tusvarmuuden takaaminen sekä asiakkaan vakuuttaminen toimitusvarmuudesta ovat usein pienyritykselle lähes ylivoimainen tehtävä. Yksinään toimivien Pk-yritysten on näin ollen vaikea kasvattaa markkinaosuuttaan tai edes säilyttää asemansa itsenäisenä toimijana.
Pieneten ja keskisuurten toimittajien mahdollisuudet kilpailla markkinaosuuk-sista hinnalla edes alueellisesti ja hetkellisesti ovat myös erittäin rajalliset.
Kilpailukykyä tuleekin hakea palvelukonseptin ja toiminnan sekä tuotteen kor-kean laadun kautta. Joustavan palvelukonseptin luomiseen yritysten ei kuiten-kaan ole välttämätöntä laajentaa toimintaansa ja sitä kautta kasvattaa toiminnan riskitasoa vaan keinona voi toimia myös sopivien toisiaan täydentävien yritysten välinen yhteistyö tai liiketoiminnallinen yhteenliittymä.
Puuenergian voi perinteisen tukkuportaan lisäksi toimittaa käyttöpaikalle myös pk- yrittäjien varaan rakennettu organisaatio. Pk-yrittäjien muodostamalla orga-nisaatiolla tarkoitetaan tässä metsäkoneyrittäjiä, hakkuriyrittäjiä ja kuljetusyrit-täjiä. Näiden yrittäjien halua, kykyä ja uskottavuutta muodostaa energiapuuta toimittava organisaatio ei tiedetä, sillä he ovat perinteisesti toimineet ilman yritysten välistä tiedonvaihtoa tai yhteistoimintaa.
2. Tavoite
Hanke koostuu kahdesta osahankkeesta, joista toinen on tutkimuksellinen ja toinen painottuu tutkimustulosten testauksesta käytännön toiminnan yhteydessä.
1. Osahankkeessa yksi laaditaan liiketaloudellinen mallinnus toiminnalle.
Liiketaloudellinen mallinnus sisältää kuvauksen erityyppisistä yritysyhteis-työmuodoista sekä niiden vaatimista yritystoiminnan järjestelyistä. Lisäksi malli sisältää kuvauksen informaatio- ja raaka-ainevirran järjestämisestä verkostoituneiden yritysten kesken.
2. Osahankkeessa kaksi testataan laaditun mallin toimivuutta käytännössä.
3. Projektin toteutus
Energiamarkkinoiden erikoisvaatimuksiin soveltuvia yritysyhteistyön muotoja selvitettiin aikaisempien tutkimusten ja kirjallisuuden perusteella. Koska ener-gia-alalla ei aikaisemmin ole harjoitettu verkostoihin perustuvaa toimintaa joudut-tiin malleja hakemaan muilta liiketoiminnan alueilta. Mallinnuksessa otetjoudut-tiin huomioon myös kilpailulainsäädännön yritysyhteistoiminnalle asettamat rajoitteet.
Verkostoituneisiin yrityksiin perustuvan organisaatiomallin tavoitteena on hallita koko metsähakkeiden tuotantoketjua kannolta loppukäyttäjälle. Eri toimijaosa-puolien toiminnalle asettamien vaatimusten, rajoitteiden ja toiveiden selvittämi-seksi tehtiin seuraaville toimijatahoille markkinatutkimustyyppinen esiselvitys:
Metsänhoitoyhdistykset, lämpölaitokset, hakeyrittäjät, energiapuun korjuuyrit-täjät, metsäkoneyrittäjät.
Koko toimitusketjun yhtenäistämiseksi ja toiminnan koordinoinnin sekä infor-maation välityksen helpottamiseksi hakeyrittäjille laadittiin ISO-9002-pohjainen laatujärjestelmämalli. Vaikka laatujärjestelmät ovatkin yleistyneet 1990-luvun puolivälin jälkeen myös pk-yrityssektorilla, ei hakeyrittämiseen ja hakkeen toimituksiin soveltuvaa mallia ole toistaiseksi ollut olemassa. Metsäkoneyrittä-miseen soveltuvia malleja on Suomessa ollut käytössä jo viime vuosikymmenen puolella. Mallit ovat kuitenkin toistaiseksi soveltuneet ainoastaan ainespuun korjuuseen. Hankkeessa päivitettiin myös metsäkoneyrittäjän laatujärjestelmä-malli sisältämään energiapuun korjuun vaatimat erityisosiot. Mikäli yritysyh-teistyötä harjoitetaan kiinteässä yhteistyössä (esimerkiksi markkinointiyhtiö) voidaan verkostolle luoda myös yhteinen ns. kokoava laatujärjestelmä.
Pk-yrittäjien muodostamiin verkostoihin perustuva liiketoiminta on alueellisesti rajoittunutta, joten haasteena on löytää rajatulta maantieteelliseltä alueelta riittä-vä määrä toiminnasta kiinnostuneita funktionaalisesti toisilleen soveltuvia yri-tyksiä, jotka ovat valmiita sitoutumaan toimintaan tehokkaan yhteistoiminnan vaatimusten mukaisesti.
4. Tulokset
4.1 Liiketaloudellinen mallinnus
Verkostoitumisen lähtökohta
Nykyaikaisen yhteiskunnan toiminnan ytimenä ei ole kaikkien kilpailu kaikkia vastaan, vaan kilpailu tapahtuu organisaatioiden välisenä. Yhteistoimintaverkot syntyvätkin usein tilanteessa, jossa markkinoiden asettamat vaatimukset ovat yksittäiselle yritykselle liian suuret. Ongelman tiedostavat yritykset yhdistävät resurssinsa pyrkien samalla keskinäisen työnjaon, erikoistumisen ja yhteistyön avulla luomaan sen kaltaista kilpailukykyä, mihin ko. yritykset eivät yksittäisinä pystyisi. Yritysyhteistyön syvyyteen vaikuttavat paitsi verkostoon kuuluvat yritykset itse niin myös verkoston yhteistyökumppanit ja asiakkaat. Yritysver-koston tiiviyden aste riippuu voimakkaasti sen saamista tai tavoittelemista toi-mitussopimusten laajuudesta ja laadusta.
Tuotannon kokonaiskustannukset koostuvat sekä tuotanto- että vaihdantakustan-nuksista. Transaktiokustannusteorioiden perusväittämä on, että tuotanto organi-soituu siten, että kokonaiskustannukset tulevat mahdollisimman pieniksi ja, että erilaisilla organisaatioratkaisuilla on vaikutusta lähinnä vaihdantakustannuksiin.
Markkinoilla vaihdantakustannukset johtuvat muun muassa tarjolla olevien mahdollisuuksien selvittämisestä, laadun ja toimitusten varmuuden valvonnasta sekä olosuhdemuutoksista sopimuksen solmimisen ja hyödykkeen toimittamisen välillä. Kustannuksia voidaan alentaa huomattavassa määrin, siirtämällä vaih-dantaa organisaation sisälle. Samalla organisaation sisälle kerääntyy kuitenkin myös sisäisiä vaihdantakustannuksia. Organisaation kasvu lisää valvonta- ja byrokratiakustannuksia, heikentää kannustimia omakohtaisen työn tuottavuuden kasvulle. Edullisimpana organisaatiomuotona onkin pidetty organisaatiota, jossa
vaihdannan aiheuttamien kustannusten summa on pienin. Edullisin organisaa-tiomuoto riippuu oleellisesti vaihdantaympäristön ja vaihdannan kohteina ole-vien tuotteiden ominaisuuksista.
Verkostoituminen prosessina
Itsenäisten yritysten yhteistyö muodostuu käytännössä useimmiten jatkumoksi, joka etenee löyhästä yhteistyöstä kohti yhä tiiviimpää yhteisen toiminnan järjes-tämistä tavoitteiden selkiytyessä ja yritysten välisen luottamuksen kasvaessa.
Ryhmänmuodostusprosessi liittyy olennaisesti yritysyhteistyön syntymiseen.
Yleisesti verkoston katsotaan käyvän läpi seuraavat vaiheet. (Robbins 1994) Ryhmänmuodostusvaihe, jossa ryhmä on juuri tutustunut toisiinsa ja ensimmäi-siä yhteiensimmäi-siä kokouksia ollaan pitämässä. Olennaista on se, että kaikille ryhmän jäsenille selviää yhteinen hyväksyttävä tavoite, jolloin kukin ryhmän jäsen näkee myös omakohtaisen hyödyn todennäköiseksi.
Myrskyvaihe on käsillä silloin, kun ryhmän jäsenet hyväksyvät ryhmän olemas-saolon ja näkevät itsensä sen jäsenenä, mutta eivät hyväksy sen taholta tulevaa kontrollia.
Normienmuodostusvaiheessa ryhmän jäsenten väliset suhteet kiinteytyvät ja ryhmäkoheesio lisääntyy. Muodostetaan käyttäytymisnormit ja -säännöt, yhtei-sen toiminnan perustaksi.
Toimintavaiheessa ryhmärakenne on muodostunut ja ryhmän jäsenet ovat löytä-neet paikkansa ryhmässä. Ryhmän jäsenet suuntaavat energiaansa varsinaiseen toimintaan.
Mahdolliset verkostoitumismallit
Yhteistyön juridinen sitovuus ja muotomääräisyys voi vaihdella löyhästä liitosta erilaisin sopimuksin formalisoidun liiton kautta yritysjärjestelyihin. Yhteistyö on kuitenkin aina enemmän tai vähemmän henkilöiden välistä toimintaa, jolloin yhteistyötä ei voida rakentaa pelkästään sopimusten varaan vaan
henkilökohtai-Yhteistyömalleja:
1. Kehittämisrengas 2. Yhteistyörengas 3. Projektiryhmä 4. Yhteisyritys 5. Yhteisyksikkö.
Kuva 1. Yhteistyön mallit voidaan jakaa liiketoiminnallisen ja verkostojohtami-sen ulottuvuuksien mukaan viiteen pääryhmään seuraavasti.