Metsähakkeen autokuljetuksen logistiikka – PUUT20
4.4 Kuljetusten ohjauksen pilotointi
Järjestelmäpilotointi toteutettiin Jyväskylän ympäristössä Biowatti Oy:lle metsä-haketta tuottavalla hakkurista ja hakeautosta koostuvalla ketjulla. Hake toimitet-tiin lähinnä Fortumin Jyväskylän yksikölle. Varsinainen ohjausjärjestelmä ra-kennettiin Arbonaut Oy:n FleetManager -järjestelmän pohjalle. Pilotoitava jär-jestelmä koostui seuraavista järjär-jestelmäkomponenteista ja toimijoista (kuva 5):
Järjestelmä:
• Internet-pohjainen toiminnan ohjaussovellus, Arbonaut (1)
• kartta-aineistopalvelin, Arbonaut (1)
• ajoneuvopäätelaitteet, Benefon Esc (2)
• ajoneuvopäätelaitteet, Falcom (1).
Toimijat:
• hakkuri (1)
•
Kuljetusjärjestelijä, Biowatti. Internet sovellus, Arbonaut (FleetManager) SMS
SMS
Kuva 6. Metsähakkeen tuotannon ohjausjärjestelmän periaatekuvaus.
Pilotin aikana testattujen päätelaitteiden paikannustarkkuus oli erittäin hyvä (plus–miinus 10 metriä), vaikka kyseessä olivat kevyen sarjan päätelaitteet.
Paikannustarkkuudesta oli hyötyä etenkin hakkuutähdevarastojen tallennuksessa matkapuhelimella ja kohteelle navigoitaessa. Varsinaisesta ajoneuvojen paikan-tamisesta ei tässä kokeessa nähty juurikaan lisäarvoa, koska alue oli tuttu ja ohjattavien ajoneuvojen määrä oli pieni.
Käytetyt karttamateriaalit eivät vastanneet täysin käyttäjien tarpeisiin. Puutteita havaittiin kummallakin puolella: Internet-sovelluksessa tarvitaan useita eri kart-tatasoja, mutta kasojen sijaintitiedon määrittämisessä tarvitaan jopa 1:10 000:n aineistoa. Tarkin käytettävissä ollut materiaali pilotin aikana oli 1:10 000:n aineisto, mutta se oli pelkästään katselukäytössä (ts. ko. materiaalilta ei voitu tallettaa pistetietoa). Metsäliiton karttamateriaalit koettiin kuitenkin sisällöstään hyviksi, koska niissä on paljon kohdeinformaatiota valmiina (kääntöpaikat, ajosuunnat, painorajoitetut sillat tms.).
Internet-sovelluksen käyttö koettiin miellyttäväksi, helpoksi ja nopeaksi. Koe-käytössä ongelmaksi muodostui se että kuljetusyrittäjällä ei ollut Koe-käytössään internetliittymää. Tällöin hänelle jäi ainoaksi mahdollisuudeksi tutkia haketus-kohteiden sijaintia matkapuhelimen näytöltä. Suurin hyöty keskitettyjen tietova-rastojen kohdalla on etenkin se, että saman sovelluksen tila on nähtävissä usean terminaalin kautta.
Ongelmia aiheutti SMS-viestinnän epävarmuus: Pilotoinnin aikana jotkut vies-teistä tulivat läpi vasta useiden päivien päästä. Lisäksi käyttäjät olisivat toivoneet kuittausviestejä, jotta olisi voitu seurata onko viesti mennyt perille.
Päätelaitteena käytetty Benefon ESC! GPS/GSM -puhelin ei sovellu hyvin ajo-neuvopäätteeksi. Karttojen käytettävyys oli heikko pienen näytön ja karttojen mittakaavan takia. Hyvänä puolena pidettiin usean pisteen näkymistä teen kartalla, mikä auttoi ajoreittien valinnan suunnittelussa. Lisäksi päätelait-teen käyttö esimerkiksi haketuskohteiden ja etenkin kasojen tallennuksessa koettiin mielekkääksi. Tällöin hakekasojen sijainti saatiin järjestelmään tarkasti.
Suurimmaksi hyödyksi koekäyttöön osallistuneet henkilöt mainitsivat paperit-tomaan ympäristöön siirtymisen. Paikkatieto siirrettiin elektronisesti suoraan ajoneuvoon ja vastaavasti ajoneuvosta saatiin jatkuvaa statustietoa siitä miten työ on edennyt. Kuljettajat hyödynsivät Benefon ESC!:iä myös muissa tarpeissa kuten matkanmittauksessa, ajonopeuden ja -ajan seurannassa.
5. Tulosten hyödyntäminen
Kuormauskokeiden perusteella kannattaisi kuljetinhihna-heitinkonseptia kehittää tuotantokäyttöön. Tällöin energian tarvetta kuormauksessa voidaan vähentää oleellisesti verrattuna yleisesti käytössä oleviin puhallinratkaisuihin. Hihnakul-jettimilla kuormatessa jää kuormatilan täyttöaste helposti vajaaksi. Yksi ratkaisu kuorman täyttämiseen on käyttää kaksiosaista hihnaa, jossa on teleskooppirunko ja suuntaava heitin. Hihnakuljetin olisi hydraulisesti jatkettava, jolloin sen pi-tuutta voidaan muuttaa tarpeen mukaan. Hihnakuljettimen päässä olisi mekaani-nen heitin, jolla hake voidaan ohjata haluttuun paikkaan. Näillä järjestelyillä on mahdollista täyttää täysperävaunuyhdistelmä takaapäin niin, että perävaunua ei tarvitse irrottaa.
Simulointimenetelmällä saatiin selville voimalaitoksen polttoainekuljetusten ja polttoainevastaanoton ”pullonkaulat”. Parempi vastaanoton organisointi ja te-hokkaampi autojen ohjaus purkupaikoille jonoja minimoiden pienentää merkit-tävästi autojen jonotusaikoja. Valmiiksi kerätyillä autojen saapumisaineistoilla
teissa, joissa lisätään vanhojen purkupaikkojen käsittelykapasiteettia, otetaan käyttöön uusi purkupaikka, tarkastellaan eri polttoaineenkuljetuskaluston vai-kutuksia tai kasvatetaan kiinteän polttoaineen kulutusta.
Uudet, mobiliilipäätelaiteteknologiaan perustuvat sovellukset ovat tuomassa yhä kevyempiä ratkaisuja yritysten ja yksityisten ihmisten ulottuville. Paikkatietoso-vellukset on räätälöitävissä entistä helpommin erityyppisten toimijoiden tarkoi-tuksiin, koska päätelaitteet voidaan valita tapauskohtaisesti. Nykyiset mobiiliin paikannukseen perustuvat järjestelmät käyttävät lyhytsanomaviestintää (SMS), GSM- tai GPRS-datayhteyttä paikkatiedon siirtämiseen päätelaitteen ja keskus-järjestelmän välillä.
Digitaalisten karttojen yleistyminen ja niiden saatavuus suoraan internettiin sekä mobiilipäätelaitteisiin on tuonut uusia mahdollisuuksia työnohjaamiseen ja kohteiden seurantaan. Suomesta on olemassa kattavat digitaaliset kartta-aineistot, joita ovat tie-, perus- ja kaupunkikartat sekä ilmakuvat. Lisäksi eri lähteistä saatavia tietoaineistoja ollaan yhdistämässä ja päivittämässä paremmin loppukäyttäjien tarpeita vastaaviksi, kuten meneillään oleva DIGIROAD-hanke.
Karttapalvelu on tilattavissa ko. palveluihin erikoistuneilta sisältötaloilta (esi-merkiksi Genimap), jolloin asiakas muodostaa pelkästään rajapinnan ulkoiseen sisältöserveriin. Useat palvelut voidaan aktivoida käyttöön suoraan internetin kautta, jolloin asiakkaan ei tarvitse ostaa erillisiä sovelluksia vaan käyttö tapah-tuu perinteisen Internet-selaimen avulla.
6. Jatkotoimenpiteet
Projekti on päättynyt, mutta osatehtävien tulosten perusteella on käynnistynyt yrityskohtaisia jatkohankkeita.
Julkaisut
Asikainen, A., Ranta, T. & Vesisenaho, A. 2000. Metsähakkeen autokuljetuksen tuottavuus ja kuljetuslogistiikan ja terminaalivaiheiden tehostaminen. VTT Energian raportteja 21/2000. 25 s.
Halonen, P. & Vesisenaho, A. 2002. Hakeautoseuranta. Hankeraportti. Tutki-musselostus PRO/T6046/02. VTT Prosessit. Jyväskylä. 25 s.
Lehikoinen, M., Asikainen, A. & Sikanen, L. 2002. Hakkeen tuotannonohjaus-järjestelmän pilotointi. Hankeraportti. Joensuu. 19 s.
Frilander, P. & Tiihonen, I. 2001. Hakkuutähdehakkeella tehdyt kuormantäyttö-kokeet. Hankeraportti. VTT Energian raportteja 36/2001. 22 s.
Luostarinen, K., Laihanen, M. & Tarjanne, R. 2001. Metsähakevarastojen saa-vutettavuus. Hankeraportti. Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu. Energiatek-niikan osasto. Lappeenranta. 20 s.
Pietilä, J. 2001. Kuopion Energian Haapaniemen voimalaitoksen polttoaineiden autokuljetusten logistiikka ja tehdasvastaanotto. Hankeraportti. Joensuun Yli-opisto, Metsätieteellinen tiedekunta. Joensuu. 23. s.
Ranta, T., Frilander, P., Vesisenaho, A., Asikainen, A., Väätäinen, K., Luostari-nen, K. & LaihaLuostari-nen, M. 2001. Metsähakkeen autokuljetuksen logistiikan ja kuljetuskaluston kehittäminen. Teoksessa: Alakangas, E. (toim.). Puuenergian teknologiaohjelman vuosikirja 2001. S. 193–208. (VTT Symposium 216.) Väätäinen, K., Asikainen, A. & Eronen, J. 2002. Metsähakkeen ja turpeen vas-taanottotoimintojen kehittäminen. Hankeraportti. Joensuun Yliopisto, Metsätie-teellinen tiedekunta. Joensuu. 23 s.