energiapuumarkkinoilla – PUUY23
Jaakko Jokinen, Anna Mälkönen & Hannu Kivelä JP Management Consulting (Europe)
PL 4, 01621 Vantaa
Puh. (09) 894 71, faksi (09) 879 7031
e-mail: jaakko.jokinen@poyry.fi, anna.malkonen@poyry.fi, hannu.kivela@poyry.fi
Abstract
Project title in English: Prefeasibility study of a e-business application for the energy wood markets
Finland has a national target to increase the use of forest based energy from current 0.8 million m3/a to 5 million m3/a by 2010. Realisation of the target will depend on the functionality of the energy wood markets. The objective of the prefeasibility study is to identify the best e-business applications for energy wood markets in order to achieve the targeted forest energy level by 2010.
1. Tausta
Kansallisen metsäohjelman tavoitteena on lisätä metsäenergian käyttöä nykyi-sestä noin 800 000 m3/v tasosta noin 5 miljoonaan m3/v tasolle vuoteen 2010 mennessä. Puupolttoaineiden tuotannon ja käytön lisäystavoitteiden saavuttami-nen riippuu suuresti puupolttoainemarkkinoiden toimivuudesta.
Metsähakkeen tuotannossa kriittisiä tekijöitä ovat mm. yrittäjien verkottuminen riittävän toimitusvarmuuden takaamiseksi, yrittäjien puunhankinnan toimivuus,
Verkkoliiketoimintamallien odotetaan mullistavan kaupankäynnin tekniikan ja lisäävän asiakaslähtöisyyttä, kustannustehokkuutta sekä kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. Uusimmat verkkoliiketoimintamallit tarjoavat paljon mahdolli-suuksia nimenomaan (pien)yrittäjien väliseen verkottumisen, leimikoiden han-kinnan sekä kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen tehostamiseksi. Verkkoliiketoi-mintamallien soveltaminen puupolttoaineiden markkinointiin saattaisi tarjota osaratkaisun myös energiapuun käyttötavoitteiden saavuttamiseen.
2. Tavoite
Esiselvityksen tavoitteena oli tutkia verkkoliiketoiminnan mahdollisuuksia edistää puuenergian käyttöä sekä lisätä kustannustehokkuutta ja kilpailua Suo-men energiapuumarkkinoilla.
Työssä selvitetään verkkoliiketoiminnan vaikutusta energiapuumarkkinoiden toimintaan ja arvioidaan vaihtoehtoisten kaupankäyntimallien käyttökelpoisuutta ja toteuttamisen kannattavuutta Suomen energiapuumarkkinoilla.
Työn tavoitteet:
• määrittää energiapuumarkkinoiden nykyinen rakenne ja toimijat sekä arvioi-da tulevaisuuden markkinarakennetta eri skenaarioissa
• arvioida verkkoliiketoiminnan vaikutusta puupolttoainemarkkinoihin ja markkinoiden kehitykseen
- analysoida verkkoliiketoiminnan vaikutuksia ja mahdollisuuksia puu-polttoaineiden hankinnan arvoketjun tehostamisessa
- arvioida verkkoliiketoiminnan vaikutuksia ja mahdollisuuksia kuljetus-matkojen ja kuljetuskustannusten optimoinnissa
- arvioida verkkoliiketoiminnan vaikutusta toisaalta urakoitsijoiden toi-mintaympäristöön ja heidän toimintansa tehostamiseen sekä toisaalta energiapuun käyttäjien puunhankintaan
• määrittää energiapuumarkkinoille parhaiten soveltuva verkkoliiketoiminta-malli(t) ja malli(e)n toimintaedellytykset
- vertailla vaihtoehtoisia verkkoliiketoimintamalleja keskenään ja arvioida niiden toimivuutta energiapuumarkkinoilla
- arvioida vaihtoehtoisten verkkoliiketoimintamallien vuosikustannukset (esimerkiksi alku- ja ylläpitokustannukset) absoluuttisesti ja suhteessa arviolta saavutettavan toiminnan volyymiin
• kartoittaa potentiaalisia verkkoliiketoimintamallin rakentamiseen ja ylläpi-toon osallistuvia partnereita ja sponsoreita.
3. Toteutus
Projekti toteutettiin JP Management Consultingin toimesta läheisessä yhteistyös-sä Suomen Kaukolämpöyhdistyksen, Suomen Kuntaliiton ja Koneyrittäjien liiton kanssa. Projektin ohjausryhmään kuului lisäksi edustajia Tekesistä, Puu-energian teknologiaohjelmasta, Puuenergia ry:stä ja Tapiosta.
Esiselvityksessä sovellettiin pääosin jo tehtyjä tutkimuksia mm. energiapuu-markkinoiden rakenteen, eri käyttäjäryhmien (pienkäyttö, energiayrittäjät, ener-giantuotanto, kilpaileva käyttö), käyttäjäryhmien erityisvaatimuksien, käyttö-määrien sekä todennäköisen energiapuulähteen määrittämiseen. Tulevaisuuden skenaariot määritettiin uusiutuvien energialähteiden tavoiteohjelman sekä Kan-sallisen metsäohjelman perusteella.
Puupolttoainemarkkinoiden kehitystä tarkasteltiin eri skenaarioissa ja niiden avulla arvioitiin verkkomallin vaikutuksia lähinnä hankinnan arvoketjun ja kul-jetusmatkojen kustannuksiin. Mallin vaikutusten arvioinnissa keskityttiin ura-koitsijoiden toimintaympäristöön kehittämiseen (toimituskohteiden sijainti suh-teessa lähteisiin, lisääntyvät toimintamahdollisuudet, toiminnan tehostuminen) ja sitä kautta saataviin taloudellisiin hyötyihin.
4. Tulokset
4.1 Energiapuumarkkinoiden rakenne
Tämä esiselvitys kohdistuu metsähakemarkkinoihin ja erityisesti nuoren metsän kunnostuskohteilta ja ensiharvennuksilta saatavan metsähakkeen tuotannon ja käytön lisäämiseen. Näiden kohteiden metsähakkeen tuotantopotentiaali on 9–13 TWh/v.
Suomessa on yli 250 puuta polttoaineenaan käyttävää voimalaitosta, joiden yhteenlaskettu tekninen puupolttoaineen käyttöpotentiaali on noin 40 TWh/v.
Varsinaisten voimalaitosten lisäksi puuta poltetaan myös lukuisissa maatila ym.
kiinteistöissä sekä yli sadassa lämpöyrittäjäkohteessa.
Nuoren metsän kunnostuskohteilta ja ensiharvennuksilta saatavan hakkeen käy-tön kannalta kiinnostavimpia käyttäjiä ovat yhdyskuntien lämmitysvoimalaitok-set ja kaukolämpökeskuklämmitysvoimalaitok-set. Niiden yhteenlaskettu kysyntä oli vuonna 2000 noin 1 TWh (0,5 Mm3) ja sen odotetaan vuoteen 2010 mennessä kasvavan noin 4,2 TWh:iin (2,1 Mm3). Metsähakkeen kokonaistarjonnan oletetaan vuonna 2010 olevan 8,4 TWh (4,2 Mm3).
0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500
2000 2010
Metsäteollisuus
Yhdyskuntien lämmitysvoimalaitos Yhdyskuntien kaukolämpökeskus - Kysyntä, 1000 m3/v
-Kuva 1. Metsähakkeen kysynnän rakenne vuosina 2000 ja 2010. Lähteet: Puu-polttoaineiden kysynnän ja tarjonnan rakenne vuoteen 2010, Metsätilastotiedote 574.
Suomen kiinteän puupolttoaineen kokonaismarkkinat (ilman pienkiinteistöjen polttopuuta) olivat vuonna 2000 noin 23 TWh, josta noin 19 TWh tuotettiin teollisuuden sivutuotteilla ja 1,8 TWh metsähakkeilla. Ensiharvennuksilta ja nuoren metsän kunnostuskohteilta saatava ranka- ja kokopuuhake oli laskuta-vasta riippuen 40–55 % koko metsähakkeen käytöstä.
Tärkeimmät toimijat metsähakemarkkinoilla ovat UPM-Kymmene, Biowatti, Vapo, MHY:t sekä suurimmat (3–5 kpl) yksityiset yrittäjät.
4.2 Mallin potentiaaliset vaikutukset
Pääasiassa NMK ja ensiharvennusleimikoista saatavan ranka- ja kokopuuhak-keen tuotantomäärän on arvioitu kasvavan vuoteen 2010 mennessä nykyisestä noin 0,5 Mm3:sta noin 1,1–1,6 Mm3:iin. Koska metsäyhtiöt keskittyvät pääasias-sa päätehakkuuleimikoihin, suurin opääasias-sa tästä hakkeesta tuotettaisiin yksityisten yrittäjien eli ehdotetun verkkomallin pääkohderyhmän toimesta.
Toimiva energiapuumarkkinoille suuntautunut verkkoliiketoimintamalli auttaisi metsähakkeen tuotanto- ja käyttötavoitteiden saavuttamista, edesauttaisi ylläku-vatun NMK- ja ensiharvennushakkeen tuotantoskenaarioiden toteutumista sekä parantaisi yrittäjien toimintaympäristöä, lisäisi energiapuun tarjontaa ja alentaisi eh- ja NMK-hakkeen tuotantokustannuksia parhaimmillaan noin 9 %.
4.3 Parhaiten soveltuva verkkomalli
Parhaiten energiapuumarkkinoille soveltuva malli olisi yhdistelmä informaatio-järjestelmästä, tilausjärjestelmästä ja hajoitetusta markkinapaikasta. Esiselvityk-sen malliehdotus on jaettu kolmeen tasoon Esiselvityk-sen mukaan, kuinka paljon ominai-suuksia mallilta halutaan.
Kantava ajatus mallin identifioinnissa on ollut, että malli on halpa ja yksinker-tainen sekä pystyy suoriutumaan sille asetetuista tehtävistä. Ohessa esimerkki ehdotetun mallin eri toteutustasoista puupolttoaineen toimittajan näkymän avulla
Taulukko 1. Esimerkki ehdotetun mallin tasoista: puupolttoaineen toimittajan
• spot-erien
• yrittäjien yhteystiedot
• yrittäjien yhteystiedot
• yrittäjien yhteystiedot
• yrittäjien yhteystiedot
• yrittäjien yhteystiedot
• spot-erien
• yrittäjien yhteystiedot
• yrittäjien yhteystiedot
• yrittäjien yhteystiedot
• yrittäjien yhteystiedot
• yrittäjien yhteystiedot
4.4 Mallin hinta ja rahoitusmahdollisuudet
Mallin eri tasojen viitteelliset hinta-arviot vaihtelevat noin 0,03 miljoonasta 0,34 miljoonaan euroon mallin kattavuuden mukaan. Hinta-arviossa järjestelmän kehitys tarkoittaa arviota kustannuksista, joka menevät kehitysvaiheen työhön.
Kustannusten vaihteluväli johtuu siitä, ettei toteutustapaa ole vielä valittu.
Taulukko 2. Eri mallien hinta-arviot.
Malli Järjestelmän kehitys Laitteistoinvestoinnit Ylläpito
1 16 800–50 500 € 8 400 € 6 700–13 500 €/v
2 84 000–134 500 € 13 500–25 200 € 6 700–13 500 €/v 3 201 800–302 700 € 13 500–25 200 € 6 700–13 500 €/v
Karkeasti mallin rahoitusvaihtoehdot jakautuvat 1) projektirahoitukseen 2) val-miin palvelun tarjoajalle maksettavaan käyttömaksuun. Molemmissa vaihtoeh-doissa rahat on mahdollista joko kerätä suoraan käyttäjiltä (käyttömaksu),
käyt-ministeriöiden kautta rahoittaa toiminnan. Myös eri vaihtoehtojen yhdistäminen olisi mahdollista (ja suotavaa).
4.5 Mahdolliset viiteryhmät
Verkkomallin kehittämiseen ja toteuttamiseen osallistuvia sidosryhmiä voisivat olla kaikki ne potentiaaliset tahot, joita malli hyödyttäisi ja joiden tavoitteita se edesauttaisi. Tällaisia tahoja ovat mm. Koneyrittäjien liitto, Suomen Kaukolämpö-yhdistys, kauppa- ja teollisuusministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, ympäris-töministeriö, metsänhoitoyhdistykset, metsänomistajat, Tapio, Finbio ja MTK.
Jos malli toteutetaan, siitä tiedottaminen sopisi erinomaisesti Motivan toimenku-vaan. Mallia toteutettaessa kannattaa tutkia mahdolliset integraatiohyödyt ny-kyisten verkkokauppapaikkojen (Mottinetti, Elpu jne.) sekä kehitteillä olevien projektien (esimerkiksi Savossa ja Pohjois-Karjalassa) kanssa.
5. Tulosten hyödyntäminen
Projektin tuloksia hyödynnetään projektiosallisten toiminnan kehittämisessä.
Alustavasti on käyty keskusteluja esitetyn mallin implementoinnista laajennettu-na koskemaan myös muiden kuin energiapuuyrittäjien toimintaa. Esiselvityksen laadinnassa hankittua osaamista hyödynnetään JP Management Consultingin palvelujen kehittämisessä sekä uusien työtehtävien hankinnassa. Energiapuu-alalle soveltuvaan verkkosovellusmalliin liittyvää osaamista hyödynnetään mm.
Euroopan markkinoille suuntautuvassa markkinoinnissa.
6. Jatkosuunnitelmat
Esiselvityksen tuloksia on esitetty potentiaalisista toteuttajista koostuvalle viite-ryhmälle sekä Puuenergiaohjelman tutkijaseminaarissa kevään 2002 aikana.
Tapaamisten perusteella on havaittu mallilla olevan sovellusmahdollisuuksia myös energiapuun hankinnan ulkopuolella, ja parhaillaan tehdään
valmistelu-Julkaisut ja raportit
Projektista on tehty julkinen raportti, jonka sähköistä versiota voi tiedustella JPMC/Hannu Kivelä tai Anna Mälkönen.
Kivelä, H., Mälkönen, A., Jokinen, J. & Siponen, M. Esiselvitys verkkoliiketoi-minnan mahdollisuuksista energiapuumarkkinoilla. Raportti. Vantaa 30.11.2001.
25 s. + liitt. 1 s. PDF.