10 INVENTAARI
11.7 Ympäristömerkki
Myllykoski Paperin tuotteille voisi hakea pohjoismaista Joutsenmerkkiä, sillä EU:n ekomerkki ei sisällä vielä kriteereitä painopapereiden osalta. Joutsenmerkki on myös paremmin tunnettu ja laajemmin käytössä.
Laskelmat osoittivat, että nykyisessä tilanteessa allokoimalla päästöt tasaisesti tuot
teille Joutsenmerkkiä ei saisi mikään tuote. Kriittisenä tekijänä on ilmapäästöistä rikki.
Lähimmäksi pääsevät LWC-tuotteet vähäisemmästä hiokkeen määrästä ja höyryn tar
peesta johtuen. LWC2:lla esimerkiksi höyryvoimalaitoksen S02-päästö tulisi pienentää vähintään puoleen, jotta Joutsenmerkin kriteerit täyttyisivät. SC2:lla ja SC3:lla sekä SClillä pitäisi pienentää sekä NOx- että SCb-päästöjä. Jos höyryä tuotettaisiin vain polttamalla maakaasua ja kuorta, täyttyisivät Joutsenmerkin kriteerit.
Jos maakaasulla tuotetun höyryn kapasiteettia lisätään investoitaessa tuotantokapasi
teettia paperikoneelle, niin maakaasulla tuotetun höyryn osuus kasvaa kyseisellä pape
rikoneella. Tällöin paperikoneen tuotteisiin kohdistuvat ilmapäästöt, erityisesti S02, pienenevät, ja ympäristömerkkikriteerit voisivat täyttyä.
12 JOHTOPÄÄTÖKSET
Pääosa mekaanisten painopapereiden elinkaaren aikaisista ilmapäästöistä johtuu ener
gian tuotannosta. Energian tarpeen takia myös fossiilisten polttoaineiden kulutus on melko suurta. Kuljetusten ja metsätyökoneiden pakokaasujen osuutta ei voi vähätellä.
Vesipäästöistä ylivoimaisesti suurin merkitys on sekä sellu- että paperitehtailla. Raa
ka-aineiden valmistuksen päästöt ovat marginaalisia. Ainoastaan typpikuormaan on metsän lannoitteilla merkitystä.
LWC-paperien valmistus näyttäisi olevan vähemmän haitallista ympäristölle kuin SC- paperien valmistus. Raaka-aineiden valmistajien toimittamat ympäristötiedot eivät ole välttämättä täydellisiä, joten tilanne ei ole näin yksiselitteinen. Esimerkiksi ilmapääs
töistä pölyjä kiintoainehiukkaset ovat LWC2:lla selvästi korkeimmat. LWCl:n koh
dalta tietoja puuttuu niin paljon, että todellisuudessa se lienee mm. pölypäästöissä samalla tasolla LWC2:n kanssa.
Myllykoski Paperissa tulisi kiinnittää huomiota erityisesti ilmapäästöihin ja kiinteän jätteen määrään. Aktiivilietelaitos toimii normaalilla kuormitustasolla hyvin, joten ve-sipäästöt pysyvät pieninä. Kaatopaikalle vietävästä jätteestä eniten on jätevesilaitoksen seoslietettä. Kiinteän jätteen määrä pysyisi pienempänä, jos paperikoneet voisivat ot
taa vastaan enemmän jätevesilaitoksen palautelietettä, jolloin käyttökelpoisia kuituja ei tarvitsisi viedä kaatopaikalle. Tämä ongelma oli SC2:n ja SC3:n valmistuksessa mer
kittävä, kun ongelmat paperikoneella aiheuttivat massasäiliöiden ylivuotoja ja kuor
mittivat jätevesilaitosta. Nykyisissä olosuhteissa lietteen polttaminen ei tule kysymyk
seen, mutta tulevaisuudessa tämä on ehkä mahdollista.
Suuret ilmapäästöt johtuvat kivihiilen käyttämisestä polttoaineena höyryn tuotannos
sa. Maakaasun osuus on vain hieman alle kolmannes höyryvoimalaitoksen polttoai
neista. Jos maakaasun osuutta saataisiin kasvatettua, vähenisivät S02- ja pölypäästöt helposti.
Kuljetusten päästöt saattavat kasvaa huomattavan suuriksi, jos pääosa täyte- ja pääl- lystysaineista joudutaan tuomaan ulkomailta. Aineita kannattaisi kuljettaa mahdolli
simman suurissa erissä ja suuressa kuiva-ainepitoisuudessa, jotta kuljetus olisi teho
kasta.
Suomessa valmistettavien raaka-aineiden ja kemikaalien päästötiedot ovat helpommin saatavissa, ja ne ovat luotettavampia. Täyteaineiden ja päällystyspigmenttien valmis
tuksen päästöillä on merkitystä, vaikka vain muutaman prosentin verran, lopputuot
teen elinkaaren päästöihin, joten toimittajia ja valmistajia valitessa ja kilpailutettaessa tulisi kiinnittää huomiota myös näihin seikkoihin taloudellisten seikkojen ohella. Vä
hintäänkin voisi asiakkaana odottaa saavansa pyytämänsä päästötiedot. Pääosa pääs
töistä syntyy kuitenkin sellu- ja paperitehtailla tai välittömästi niihin liittyvissä toimin
noissa (energia, kuljetukset).
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että SC2:n ja SC3:n valmistuksessa on käytetty lii
kaa materiaalia, joka päätyy lopulta kiinteänä jätteenä kaatopaikalle. SC2:lla ja SC3:lla jätevesimäärät olivat suurimmat, joten vesistökuormitus kasvoi selvästi suurimmaksi.
SCl:n hiokkeen ja sellun annostelutiedot saattavat olla todellisuutta pienemmät, esi
merkiksi mittausvirheestä johtuen. Kyseinen kone on kuitenkin käynyt melko hyvin, jolloin materiaalin käyttö pysyy hallinnassa. SCI:n suurimman energian tarpeen joh
dosta ilmapäästöt ovat tällä lajilla korkeimmat lukuun ottamatta kuljetuksille tyypil
listä NOx-päästöä, jossa LWC-lajit menevät edelle.
LWCl:n ja LWC2:n välille ei saa merkittävää eroa ympäristöystävällisyyden suhteen.
Koska LWC2:n päällystyspigmenttien LCA-tietoja ei saatu mukaan tähän inventaariin, on se näennäisesti parempi tuote päästöjen suhteen.
Elinkaari-inventaarin tuottamiin absoluuttisiin arvoihin ei voi kritiikittömästi luottaa, koska lähtötietojen oikeellisuutta ei voitu kaikissa tapauksissa tarkistaa. Myös tehdas- ja reseptitietoihin täytyy suhtautua kriittisesti, sillä virtaus- ja annostelumittarit eivät välttämättä aina toimi toivotulla tavalla. Joitakin arvoja jouduttiin arvioimaan mitta
usten puuttuessa. Työ antaa kuitenkin hyvän kuvan siitä, mistä painopaperin päästöt syntyvät, ja miten ne jakautuvat elinkaaren eri vaiheisiin.
Työssä osoitetaan päästöjä mahdollisimman tuotekohtaisesti, mutta erot tuotteiden välillä ovat lähinnä konekohtaisia. SC2:n ja SC3:n kohdalla on erityisesti huomattava, että tuotteet ovat olleet tarkasteluajanjaksolla vielä tuotekehitysvaiheessa eikä opti
maalisia ajo-olosuhteita paperikoneella ollut vielä saavutettu. Näin ollen katkoja on esiintynyt paljon ja hylkyä syntynyt. SCI on Myllykoski Paperin perinteinen tuote, jonka ajo-olosuhteet hallitaan hyvin. Samaa voidaan sanoa molemmista LWC-lajeista.
13 JATKOTOIMENPITEET
Koska SC2:ssa ja SC3:ssa käytettävän täyteainepigmentin valmistuksen tietoja ei ole mukana tässä inventaarissa, pitäisi ne lisätä pigmenttilaitoksen valmistumisen ja käyt
töönoton jälkeen. Toisaalta siinä vaiheessa pitäisi myös muut tiedot päivittää vastaa
maan uutta tilannetta, jossa kyseisen laitoksen jätevedet johdetaan paperitehtaan jäte- vesilaitokselle ja höyryvoimalaitokselta on johdettu savukaasulinja pigmentin saostuk
seen. Ennen saostusta savukaasut pestään. Uusi tilanne muuttaa tehtaan sekä ilma- että vesipäästöjä, jolloin Joutsenmerkin kriteerit voisivat täyttyä.
Elinkaari-inventaaria pitäisi täydentää niiden kemikaalien ja raaka-aineiden valmistuk
sen tiedoilla, joita ei tähän diplomityöhön saatu hankittua. Kemikaalien ja
raaka-aineiden valmistukseen kuluneen energian päästötiedot voitaisiin lisätä esimerkiksi käyttämällä maakohtaisia keskiarvotietoja.
Inventaarin tarkentamista vieläkin tuotekohtaiseksi kannattaisi tehdä, jotta todellisia eroja lajien välillä saataisiin näkyviin. Tämä vaatii kuitenkin uusien mittalaitteiden ja näytteenottimien asennusta kaikkiin jätevesilaitokselle johtaviin kanaaleihin sekä höy
ry- ja sähkömittareiden tiheämpää lukemista, jolloin lajikohtaisia höyryn ja sähkön kulutuksia voitaisiin seurata.
Kun jätevesilaitoksen reduktioista on riittävästi tietoa, voisi kyseisen modulin kaavat muuttaa siten, että ulos menevät päästöparametrit olisi laskettu reduktioiden perus
teella. Erityisesti tämä kannattaisi tehdä liukoisen CODo-m osalta, koska kyseinen parametri kuvaa jätevettä hyvin, ja kiintoaineen vaikutus on tällöin rajattu pois. Myös jätemäärät tulisi selvittää asettamalla riittävästi jätteen keruuastioita, jotka punnittai
siin ja raportoitaisiin osastokohtaisesti.
Paperitehtaan normaaliin kuukausiraportointiin voisi liittää raaka-aineiden ja kemikaa
lien sekä höyryn ja sähkön kulutukset tuotettua lajikohtaista paperitonnia kohti. Myös pienet limantorjunta- ja vaahdonestoaineiden määrät tulisi olla selvillä tuotekohtaises
ti, eikä ilmoitettuna ainoastaan annosteluna aikayksikössä, kuten yleisesti tehdään.
Tätä vaaditaan mm. Pohjoismaisen Joutsenmerkin kriteereissä.
Inventaari kannattaisi päivittää 2-3 vuoden välein tai prosessin oleellisesti muuttuessa.
Mielenkiintoista olisi myös verrata SC2:n ja SC3:n tuloksia siinä vaiheessa, kun opti
maaliset ajo-olosuhteet paperikoneella on saavutettu ja tuotteen valmistus rutinoitu
nut.
14 YHTEENVETO
Työssä tehtiin puolielinkaari-inventaarit Myllykoski Paperin kolmelle SC- ja kahdelle LWC-paperille. Tuotteiden elinkaaren aikaisia päästöjä vertailtiin keskenään. Lisäksi vertailua tehtiin paperitehtaan päästöjen sekä puun ja fossiilisten polttoaineiden käytön osalta UBA-tutkimuksen tuloksiin. Inventaarien laskentatyökaluna käytettiin KCL- ECOa.
Tuotteiden elinkaaret alkoivat puun kasvusta ja koijuusta päättyen paperirullan tuloon vientisatamaan. Raaka-ainetiedot laskettiin mahdollisimman tuotekohtaisesti paperi
tehtaan raporttien perusteella. Mukaan otettiin kemikaalien ja raaka-aineiden valmis
tuksen tiedot niiltä osin kuin niitä oli saatavissa suoraan toimittajilta tai KCL:n ECO- D AT Asta. Paperitehtaan sähkön ja höyryntuotannon päästöt ja fossiilisten polttoainei
den kulutukset otettiin laskelmiin mukaan, mutta kemikaalien ja raaka-aineiden val
mistuksen energian tuotanto rajattiin pois. Kuljetukset yhteen suuntaan kaikissa vai
heissa huomioitiin.
Tuotteiden aiheuttama ympäristökuormitus ja resurssien kulutus laskettiin 1000 kg:lle paperia. Kuormituksissa huomioitiin ilma- ja vesipäästöt sekä kiinteä jäte. Uusiutu
vista luonnonvaroista laskettiin puun kulutus ja uusiutumattomista luonnon varoista fossiilisten polttoaineiden kulutus.
Koska mekaanisten painopapereiden valmistus kuluttaa paljon energiaa, muodostuvat ilmapäästöt lähinnä energian tuotannosta. Kuljetuksista ja puun koijuusta aiheutuu erityisesti typenoksidipäästöjä. Täyte-ja päällystysaineiden valmistuksessa muodostuu pölypäästöjä. Vesipäästöjä aiheuttavat sellu- ja paperitehdas. Kemikaalien ja raaka- aineiden valmistuksen päästöt ovat pieniä verrattuna näihin.
LWC-paperien valmistus on vähemmän ympäristöä kuormittavaa kuin SC-paperien valmistus, koska tuotteissa käytetään vähemmän sellua ja hioketta, ja pigmenttien osuus on suurempi.
Myllykoski Paperissa vesipäästöt ovat pieniä, mutta ilmapäästöt ja kiinteän jätteen määrät ovat suuret. Suuret ilmapäästöt johtuvat suuresta energian tarpeesta. Suurim
mat päästöt tulivat vaaleiden SC-papereiden valmistuksesta. Paperikoneella ei oltu vielä saavutettu optimaalisia ajo-olosuhteita ja katkoja esiintyi paljon. Materiaalin käytön hyötysuhde oli näin ollen melko huono. Perinteisellä SC-paperilla materiaali- hyötysuhde saattoi olla laskelmissa todellisuutta parempi. LWC-lajien välille ei mer
kittävää eroa ympäristöystävällisyyden suhteen saatu.
Inventaareissa tiedon määrä oli suuri, eikä kaikissa tapauksissa lähtötiedon oikeelli
suutta voitu tarkistaa. Absoluuttisia lukuarvoja voi kritisoida, mutta suhteelliset päästöjen osuudet elinkaaren eri vaiheissa ovat riittävän luotettavia.
Työssä tarkasteltiin myös mahdollisuutta saada jollekin tuotteelle ympäristömerkki.
Nykyisessä tilanteessa Joutsenmerkkiä ei voitaisi myöntää millekään tuotteelle. Kui
tenkin maakaasulla tuotetun höyryn käyttö tuotantokapasiteettia nostettaessa parantaa tilannetta. Tällöin Joutsenmerkki on mahdollista saada. Joutsenmerkki-laskelmat on tehtävä uudestaan lähitulevaisuuden oleellisten prosessimuutosten jälkeen.
1.
Сотой, F.,
Technical Introduction to Life Cycle Assessment.TAP-PI/AF&PA/NCAST Life Cycle Assessment Symposium. Atlanta, GA, January 24-26, 1996. TAPPI Press, Atlanta, 1996. s. 85-153.
2.
Junttila, V,
Elinkaarianalyysin menetelmät. LCA-Elinkaarianalyysi. Helsinki 1993. INSKO, Julkaisu 251486/93 Ilia. 12 s.3.
Kämä, A., Pajula, T, Kutinlahti, T,
Life cycle analyses (LCA) of printing papers. PPI First International Conference & Exhibition of Paper and Board Recycling. London, November 8-10, 1994. 20 s.
4.
Kärnä, A.,
Kuitutuotteiden ekotaseet. Ympäristöä säästävä paperituote. Vantaa, 11.-12.12.1991. INSKO, Julkaisu 155-91 I. 11 s.
5.
Wessman, H.,
Paperituotteiden ekokriteerit eri maissa. Julkaisematon seloste. 1994. 56 s.
6.
Anon.,
Puun jäljillä- Metsäteollisuus ja ympäristö. Metsäteollisuus ry. 1995. 66 s.7.
Kärnä, A., Engström, J., Kutinlahti, T,
Sanomalehtipaperin elinkaarianalyysi.Paperi ja Puu 75(1993)7, s. 465-476.
8.
Kirkpatrick, N,
Environmental pressures-effect on demand for printing papers. Printing papers - today and tomorrow. London, March 25-26, 1992. Pira International, 1992. 20 s.
9.
Tillman, A.-M.,
Produktens miljöbelastingin från vagga till graven. Miljöpas- saproduktion 3: Livcycelanalyser-LCA, Chalmers Tekniska Högskola, Kemisk Miljövetenskap, Göteborg 1993, s. 1-13.10. kranklin, W, Hunt R., LCA-How it came about-Personal Reflections on the Origin and the Development of LCA in the USA. Int. J. LCA 1(1996)1, s. 4-7.
11.
Johnston, R.,
A Critique of Life Cycle Analysis. 47th Appita Annual General Conference. Rotorua, April 19-23, 1993. s. 433-439.12.
Linnanen, L, Markkanen, E., Ilmola, L,
Ympäristöosaaminen - Kestävän kehityksen haaste yritysjohdolle. Otaniemi Consulting Group Oy, 1997, 204 s.
14.
Salminen, A.,
Elinkaarianalyysi osana yrityksen ympäristöjohtamista. LCA- Elinkaarianalyysi. Helsinki 1993. INSKO, Julkaisu 251486/93 I. 6 s.15. LCA-Elinkaarianalyysi. Helsinki 1993. INSKO, Julkaisu 251486/93, liite 1.
16.
Finnveden, G., Lindfors, L.-G.,
On the Nordic Guidlines for Life Cycle Assessment. Int. J. LCA 1(1996)1, s. 45-48.
17. Johdatus elinkaarianalyysin käyttöön yrityksessä. Teollisuus ja työnantajat. Teolli
suuden ja työnantajain keskusliitto. ISBN 951-9148-53-1.
18.
Fleischer, G., Schmidt, W.-Р.,
Functional Unit for Systems Using Natural Raw Materials, int. J. LCA 1(1996)1, s. 23-2619.
Junttila, V,
Inventaariovaihe ja ongelmat. LCA-Elinkaarianalyysi. Helsinki 1993. INSKO, Julkaisu 251486/93 Hib. 15 s.20.
Pajula, T, Kärnä, A.,
Paperi-ja kartonkituotteiden yhteinen LCI sovellus:”Delta-laskenta”. Julkaisematon seloste. 1997. 116 s.
21.
Anon.,
LCA information sheet. World Resource Foundation. Inter- net:http://www.wrfound.org.uk/LCA-IS.html. 1996. 5 s.22.
Kommonen, F.,
Vaikutusten arviointi ja arvotukset elinkaarianalyysissä. LCA- Elinkaarianalyysi. Helsinki 1993. INSKO, Julkaisu 251486/93 IV. 15 s.23.
Linnanen, L., Boström, T., Miettinen, P.,
Ympäristöjohtaminen. Elinkaariajattelu yrityksen toiminnassa. WSOY, Juva 1994, 252 s.24.
Salovius, L,
Ympäristöjohtaminen ja LCA. Metsäteollisuuden LCA-seminaari Espoo, 16.1.1997, KCL. 10 s.25.
Peltonen, J.,
Kokemuksia LCA:sta, Hyödyn arviointia ja tulevaisuuden näkymiä.Metsäteollisuuden LCA-seminaari. Espoo, 16.1.1997, KCL. 9 s.
27.
Lindfors, L.-G. & al.
Data Bases- Data Quality Aspects. Copenhagen 1995.Nordic Council of Ministers, Techical report No 9. LCA-NORDIC TemaNord 1995:502. 18 s.
28.
Mäkelä, Y, Supponen, M.,
Ympäristömerkintä. Bryssel 1993, TEKES, Teolli- suussihteeriraportti 2/1993. 68 s.29.
Supponen,
M, Ympäristömerkinnät-Missä maailmalla mennään. LCA- Elinkaarianalyysi. Helsinki, 1993. INSKO, Julkaisu 251486/93 II. 5 s.30.
Airanne, O
., Paperituotteiden ympäristömerkinnät. Ympäristöä säästävä paperituote. Vantaa, 11.-12.12.1991. INSKO, Julkaisu 155-91IX. 7 s.
31
Wessman, H.,
Paperituotteiden ekomerkintäkriteerit 1996. Julkaisematon seloste. 1997. 31 s.
32.
McKinney, R.,
Environmental labelling of paper products. Progress in paper Recycling 2(1993)2, s. 15-23.33.
Webb, L.,
The Good, the Bad and the Green. Pulp Pap. Int 34(1992)1 s20-22
34.
Ernsten, A.,
Ovatko ympäristömerkit markkinointikikka vai aidosti kuluttajan asialla. Metsä-Serla 1995:1, s. 6-9.35.
Webb, L.,
Eco-labels stuck on search for common standards. Pulp Pap Int 36(1994)11, s. 39-43.36.
Vuori, T.,
Helsinkiläisen ympäristöopas. Helsingin kaupungin ympäristökeskus, 1996. 32 s.
37.
Paulapuro, H., Vaarasalo, J, Mannström, B.,
Mekaanisen massan valmistus.Puumassan valmistus, 2.painos. Toim. N.-E. Virkola. Julk. SPIY/TTA Turku 1983, s. 533-633.
38.
Huuskonen, J., Eiroma, E.,
Paperin täyttö. Paperinvalmistus, 2.painos. Toim. A.Arjas. Julk. SPIY/TTA. Turku 1983, s. 271-288.
40. Anon., Elinkaarianalyysi lähti metsään. Suomen ympäristökeskus 1996 Helsinki 1997, 35 s.
41.
Hytönen, L., Lahti-Nuuttila, K., Temmes, A.,
Metsä-Serlan ympäristöraportti 1996, 27s.42.
KCL, PFI, STFI,
Nordic Data for Graphic Papers and Bleached Sulphate Pulp.Umweltbundesamt. 1996. Julkaisematon raportti.
1. Tuotteet
2. Kyselykaavake raaka-aine- ja kemikaalitoimittajille 3. KCL-ECO virtauskaavio ja yhteenvetoraportti: SCI 4. KCL-ECO virtauskaavio ja yhteenvetoraportti: SC2 5. KCL-ECO virtauskaavio ja yhteenvetoraportti: SC3 6. KCL-ECO virtauskaavio ja yhteenvetoraportti: LWC1 7. KCL-ECO virtauskaavio ja yhteenvetoraportti: LWC2
SC2 vaaleampi, syväpaino SC3 vaaleampi, offsetpaino
LWC1 perinteinen
LWC2 vaaleampi
PUUPITOISTEN PAINOPAPEREIDEN ELINKAARI-INVENTAARI
RAAKA-AINEIDEN VALMISTUKSEN KYSELYKAAVAKE
Tiedot pyydetään ilmoittamaan 1000 kg tuotetta kohti, esim. vuosikeskiarvoihin perustu
en.
1. Yleistä Tuotteen nimi
Kemiallinen koostumus Toimittaja
Tiedot toimitti/Yhteyshenkilö Valmistaja/Valmistusmaa Päiväys
2 Tuotteen valmistusprosessin yleiskuvaus
3 Raaka-aineet ja luonnonvarojen käyttö
Tuotteen valmistuksessa käytetyt raaka-aineet pyydetään ilmoittamaan kg/t tuotetta. Ve
den käyttö olisi erotettava pinta- ja pohjavesiin ja pyydetään ilmoittamaan m3/t tuotetta.
Mikäli ette halua mainita jotain raaka-ainetta nimeltä, voitte käyttää siitä koodia (A,B...).
RAAKA-AINE KULUTUS kg/t
4. Energiankulutus ja oma tuotanto
Tuotteen koko valmistuksessa käytettävä energia.
ENERGIALAJI KULUTUS
Sähkö, kWh/t Lämpö, GJ/t
SIVUTUOTTEENA SYNTYVÄ ENERGIA Sähkö, kWh/t
Lämpö, GJ/t
5. Päästöt veteen
Oleelliset päästöt, jotka joutuvat vesistöön tai ulkopuoliseen puhdistuslaitokseen, ja joista on mittaus- tai tasetiedot.
PARAMETRI Yksikkö, kg/t tai vast.
Biologinen hapenkulutus bod7
Kemiallinen hapenkulutus CODcr
Absorboituvat orgaaniset halogeeniyhdisteet AOX
Lyijy Pb
Kadmium Cd
Rauta Fe
Kupari Cu
Elohopea Hg
Muut raskasmetallit
Ammonium NH/
Nitraattityppi N03"
Kokonaistyppi N, tot
Kokonaisfosfori P, tot
Kokonaisrikki S, tot
Kiintoaine TSS
Kloraatit CIOs"
Muut
6. Päästöt ilmaan
Oleelliset ilmaan joutuvat prosessipäästöt, joista on mittaus- tai tasetiedot.
PARAMETRI Yksikkö, kg/t tai vast.
Rikkidioksidi so2
Rikkivety H2S
Typen oksidit NOx
Hiilidioksidi (fossiilinen) C02, fos Hiilidioksidi (biogeeninen) C02, bio
Hiilimonoksidi CO
Haihtuvat orgaaniset yhdisteet VOC
Metaani CH,
Lyijy Pb
Elohopea Hg
Kadmium Cd
Pöly, kiintoainepartikkelit TSP
Haisevat yhdisteet TRS
Muut
7. Jätteet
Prosessissa syntyvä kiinteä tai nestemäinen jäte, ei kuitenkaan vesistöön tai ilmaan joutu
va. Mikäli mahdollista, jätteet tulisi erotella yhdyskuntajätteeksi, teollisuusjätteeksi, on
gelmajätteeksi, hyötykäyttöön meneväksi jätteeksi jne.
Jätteen laatu ja koostumus
8. Kuljetukset
Pyydetään ilmoittamaan tuotteen kuljetustiedot valmistajalta asiakkaalle Kuljetus
muoto
edestakainen matka, km
kuorman paino, t
paluukuorma, t polttoaine polttoaine-kulutus kg/km*t
о. < о. ш ce
13 JO. О X Ш 5 Ü < J и О I Ш s О < _1 <0
ELECTRICALENERGYSTEAMPOWER
Chemicals
C02(B) 3205,3982 80,6081 kg
C02(F) 844,8632 kg
H2S04 (g) 0,029 kg
HC 24,207 kg
Dissolved matter 0,000 kg
Heavy metals,to water 0,058 g
Mineral waste, to wate 0,050 kg
N 0,125 kg
P 0,012 kg
S 2,969 kg
TSS 0,861 ka
Energy
Electric power 0,0796 7,5610 MWh
Heat energy 0,879 0,009 GJ
Energy carriers
Hard coal 263,409 kg
Natural gas 52,668 kg
Natural gas, crude 0,062 ka
Fuels
Chain oil 0,871 kg
Diesel 8,974 kg
Heavy fuel oil 5,653 kg
Hydraulic oil 0,280 kg
Light fuel oil 12,496 kg
Naphta 0,020 kg
Heavy metals (a) 0,002 g
Heavy metals (s) 0,212 g
lonexchanged water 0,374 m3
Nuclear waste
Process air 0,062
0,668 g
Process water 1241,379 kgkg
Surface water 76,659 m3
Waste water 17,890 m3
Resources/Products
Uranium ore 0,243 ka
Solid wastes
Alkaline solution, waste 0,001 kg
Ashes 1,261 kg
Ashes, s 2,958 kg
Hazardous waste 0,261 kg
InHi ictrital XA/octo АЛ P/IQ Un
KCL-ECO REPORT ******SC1
1,628
Waste, ind 0,003
Waste, ind (p) 66,314
Waste, metals (ru) 1,241
Waste, paper (ru) 0,989
kg kg kg kg kg
... KOL’EQO REPORT ******SC1
pPRUCEGROW!PINEGROWTHSPRUCEG
О I Ш I О < _l « о. < а ш a. О I ш 2 О < _l to
? t ? ? ?
Chemicals
C02(B) 3901,502 84,556 kg
C02(F) 829,045 kg
H2S04 (g) 0,0338105 kg
Methane 0,000141207 kg
dissolved matter 0,000 kg
Fe 0,00448276 kg
heavy metals,to water 0,10174 g
N 0,144 kg
Electric power 0,059799 8,56207 MWh
Heat energy 1,18783 0,0111233 GJ
Energy carriers
Hard coal 258,793 kg
Natural gas 44,3491 kg
Natural gas, crude 0,071 ka
Fuels
Chain oil 1,063 kg
Diesel 4,65536 kg
Heavy fuel oil 3,83264 kg
Hydraulic oil 0,342 kg
Light fuel oil 15,226 kg
Naphta 0,0223017 kg
Heavy metals (a) 0,003 g
Heavy metals (s) 0,247 g
lonexchanged water 0,423621 m3
Nuclear waste 0,775 g
Process air 0,071 kg
Process water 215,172 kg
Raw water 0,710 kg
Surface water 54,065 m3
Waste water 19,3718 m3
water, surface 21,5517 m3
R eso u rces/P ro ducts
СаСОЗ 5,81124 kg
CaO 206,101 kg
CaS04 2,641 kg
llmenite 10,7586 kg
Iron, waste 1,34483 kg
Pine 543,203 kg
SC 1000 kg
Qrvanctrmo 77 070/1 Irn
****** KCL-ECO REPORT ******SC2 1
Alkaline solution, waste Ashes
Ashes, s
Hazardous waste Industrial waste Municipal waste Reusable waste Waste, ind (p) Waste, metals (ru) Waste, paper (ru)
0,00141207 kg
1,42776 kg
2,69483 kg
0,244897 kg
22,5024 kg
0,79296 kg
5,11945 kg
117,535 kg
1,12644 kg
0,896552 kg
KCL-ECO REPORT 'SC2
SPRUCEGROWTHPINEGROWTHSPRUCEGROWTH
О X ш 5 О < _J C/J О I Ш 5 о < _l tf)
Chemicals
heavy metals,to water 0,0411954
N 0,144
P 0,0136
S 3,46552
TSS 0,990
Energy
Electric power 0,0489966 8,82552
Heat energy 1,012 0,00696505
Energy carriers
Hard coal 268,354
Natural gas 46,3767 Natural gas, crude 0,073 Fuels
Chain oil 1,070
Diesel 4,66078
Heavy fuel oil 4,05333 Hydraulic oil 0,344 Light fuel oil 15,345
Naphta 0,0229879
Heavy metals (a) 0,003
Heavy metals (s) 0,246
lonexchanged water 0,436655
Alkaline solution, wash 0,00145552
Ashes 1,47169
KCL-ECO REPORT *****‘*SC3 1
KCL-ECO REPORT ■SC3
Acetic acid 1,467
Heavy metals, to air 2,86146E-005
Methane 0,335537
heavy metals,to water 0,213821
N 0,105
Electric power 0,0729597 0,0069546
Heat energy 12,5914 0,0280254
Energy carriers
Hard coal 202,17
Natural gas 46,8491 Natural gas, crude 0,928 Fuels
Chain oil 0,794
Diesel 18,5883
Heavy fuel oil 3,04862 Hydraulic oil 0,255 Light fuel oil 11,397
Naphta 0,0181147
Heavy metals (a) 0,005
Heavy metals (s) 0,186
lonexchanged water 5,56587
Dûcrxi irrac/DrnHl 1Л+С 11,8675
kg
****** KCL-ECO REPORT********* LWC1
1
Limestone rock 106,778
Alkaline solution, waste 0,0185529
Ashes 1,15971
Waste, ind (p) 64,0179
Waste, metals (ru) 1,02262
Waste, paper (ru) 0,813448
kg
****** KCL-ECO REPORT’ I WC1
Chemicals
Acetic acid 1,422 kg
Additive 0,508506 kg
Alcohol 0,454 kg
Dispersing agent 2,45725 kg
Dressing chemicals 0,0774672 kg
Emulgator 0,00259448 kg
Hardening agent 0,508506 kg
HCI 0,0969793 kg
N (chem.) 0,485 kg
N2 11,5904 kg
NaBH4 0,090 kg
NaCI 7,465 1,099 kg
NaOH 2,12621 kg
NH3 0,002 kg
Optical brightener 2,43356 kg
Process chemicals 5,16351 kg
Retention aids 0,183186 kg
S02(chem) 1,353 ka
Emissions to air
Alcohol (g) 0,388 kg
CH4 4,20913 kg
CO 1,880 kg
C02 4,687 kg
C02(B) 2906,242 59,803 kg
C02(F) 665,662 kg
H2S04 (g) 0,0255979 kg
HCI, air 3,31982E-005 kg
Heavy metals, to air 3,06804E-005 g
Methane 0,97019 kg
Ammonium nitrogen 0,00175818 kg
AOX 0,0360083 kg
BOD 0,378 kg
COD 5,621 kg
heavy metals,to water 0,159128 g
N 0,105 kg
Electric power 0,0953736 0,00687758 MWh
Heat energy 12,5247 0,0211823 GJ
Energy carriers
Hard coal 197,718 kg
Natural gas 46,0844 ka
Fuels
Chain oil 0,789 kg
Diesel 9,92692 kg
Heavy fuel oil 2,94223 kg
Hydraulic oil 0,254 kg
Light fuel oil 11,329 kg
Natural gas, crude 0,925 kg
Petrol 1,034 ka
Heavy metals (a) 0,005 g
Heavy metals (s) 0,187 g
lonexchanged water 5,55009 m3
Naphta 0,0179141 kg
Nuclear waste 0,587 g
Process air 0,925 kg
Raw water 193,724 kg
Surface water 52,9467 m3
Waste water 11,9189 m3
Resources/Products
r'aOn'i Л ARR^ñ Un
KCL-ECO REPORT 'LWC2 1
Crude kaolinite 206,541
VOULU