Ammattitason integraatiossa toteutuu monia yhteistyön käytäntöjä vastaanotto-ja arviointiyk-sikön sekä nuorisopsykiatrian välillä. Yhteistyötä toteutetaan puhelimitse, sähköpostitse sekä järjestetyillä tapaamisilla ja neuvotteluilla. Uusia nuorisopsykiatrian aikoja nuorelle sovitaan puhelimitse sekä kuullaan esimerkiksi käynnin sisällöstä nuorisopsykiatrian työntekijältä. Vas-taavasti osastolta soitetaan ja kerrotaan nuoren kuulumisia hoitotaholle. Sitä pidettiin tärkeänä senkin vuoksi, että hoitotaho ei näe kaikkea koska tapaa nuorta vain kerran viikossa. Haastatel-tavat kertoivat, että hoitotahoa voi olla hankala saada kiinni puhelimitse. Toisaalta yhden haas-tateltavan mukaan yhteistyötahot saadaan kiinni ja pidetään huoli kommunikaation toimivuu-desta. Yksi työntekijä kertoi, että myös ajatusten vaihto nuorisopsykiatrian työntekijän kanssa puhelimessa on hedelmällistä ja niitä voisi olla enemmänkin.
T1”hyvä kuulla et miten nuorella menee täällä vaik yks kokonainen viikkokin.. ker-ran viikossa max tunnin niin eihän ne ei siinä kunnolla nää sitä kaikkea”
T4”toki kiinni näkökulmasta et..ite näkee tärkeenä ne psyykkisen puolen asiat ja on hanakasti myös sinne itsekin, kaikki ei nää sitä niin tärkeenä."
Haastateltava kertoi, että ainakin hän on nuoren lääkitykseen liittyvissä asioissa yhteydessä nuoren hoitavan tahon työntekijään, joka sitten toimii yhteyshenkilönä lääkäriin. Osastolta ol-laan yhteydessä sosiaalityöntekijään nuorisopsykiatrian hoidon etenemisen suhteen. Työnteki-jäkohtaisuus näkökulmissa tuotiin haastattelussa esille. Työntekijät, ketkä näkevät psyykkiset asiat tärkeinä, ovat myös enemmän yhteydessä hoitotahoon. Yhden haastateltavan mukaan asi-akkaan nuoren hoito toteutetaan siten, kuin se parhaaksi hänen kohdalla muodostuu. Tällöin
myös ammatti- ja asiakastason integraatio on huomioitu asiakaslähtöisesti. (Taulukko 1. – In-tegraation tasot.)
Yhteydenpito puolin ja toisin on tärkeää puhelimitse. Tämän lisäksi kasvokkain kohtaamiset mahdollistavat informaation jakamisen. Haastattelussa kerrottiin, että yhteistyö vaatiikin aktii-visuutta osaston työntekijöiltä, että he menevät tapaamisiin ja selittävät mistä on kyse ja tuovat esiin huomioita nuoresta. Hoitokontaktin alussa tutustumisen lisäksi sovitaan myös käytännöt, tuleeko nuori jatkossa itsenäisesti vai tarvitseeko hän saattajaa. Haastateltava toi myös esille, että se, miten hoitotapaamisiin liikkuminen jatkossa toteutuu, riippuu nuoren omasta sitoutu-misesta. Osaston henkilökunta on mukana myös nuorisopsykiatrisen arviointijakson päätöspa-laverissa. Tavoite on, että nuorisopsykiatriselta poliklinikalta pääsee työntekijä neuvotteluihin osastolle.
T7”Kutsutaan nuorisopsykiatrian edustajaa tänne laitoksen neuvotteluihin tai sit-ten täältä laitoksesta osallistutaan nuorisopsykiatrian neuvotteluihin”
Haastattelussa tuli esille, että vastaanottoyksikössä myös terapeutti tai sairaanhoitaja voi tulla nuoren kanssa osastolle juttelemaan. Kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman, Mieli 2009, mukaan lastensuojelun ja mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä nuorisopsykiatrian yh-teistyötä tulisi kehittää ottaen huomioon mielenterveysongelmien yleisyyden lastensuojelu-asiakkailla (STM 2012, 52). Terapeuttinen kasvatustyö edellyttää terapeutin ja kasvattajan yh-teistyötä, mutta nämä osaamiset voivat koulutuksen kautta yhdistyä ohjaajalla erityisosaa-miseksi. Omaohjaajatapaamissa ohjaaja voi tehdä myös terapeutille nimettyjä tehtäviä. (Timo-nen-Kallio ym. 2017, 27- 28.)
Nuorten psyykkinen oireilu näkyy osaston arjessa sekä vaikuttaa mm. nuoren kohtaamiseen.
Lisäksi se vaikuttaa myös kynnykseen ottaa yhteistyötahoihin yhteyttä. Haasteena voi olla hoi-toajan järjestyminen nuorelle riittävän nopealla aikataululla. Kuitenkin myös yhdessä haastat-telussa mainittiin, että kertominen kiireellisyydestä nopeuttaa joskus ajan saamista. Tarvittaessa akuuttiin yhteistyöhön ja arviointiin tulee mukaan myös terveydenhuollon näkökulma esimer-kiksi tilanteissa, joissa paikalle on kutsuttu ambulanssi. Tällöin myös ambulanssin hoitajien arvio ja sana painaa siinä, siirtyykö nuori psykiatriseen hoitopaikkaan. Koponen ym. (2010) toivat tutkimuksessaan esille, että hoitoratkaisut tehdään mielenterveyslain (7§) ja psykiatrisen
hoitonäkemyksen mukaan. Ratkaisuista voi syntyä ristiriitatilanne nuorisopsykiatrisen hoito-organisaation ja lastensuojelun välille.
T3”Joskus yritetään saada hoitoon esimerkiksi (paikka) täällä huonossa kunnossa joku nuori..joka on niinku on laitettu lvr:lle, liikkumisvapaudenrajoitukselle tai on muuten sulkeutunut tonne huoneeseen ja..niin me ei saada tarvittavaa hoitoa heti.
Ainoastaan nykyisin 112:seen soittaa ja sitä kautta voi tulla arvioimaan sen tilan-teen. Joskus se riippuu hirveesti ambulanssityöntekijöistäkin ja miten ne osaa se-lostaa sen osastolle, ja voiko se mennä sinne vai eikö se voi että..”
T1”Joskus saattanut miettiä et miks (paikka) ollaan sitä mieltä että tämä nuori ei nyt hyödy niistä käynneistä mut jos nuori ei ole ollenkaan ole hoitomyönteinen eikä sit sen takia ei hyödy niistä käynneistä vaik henkilökohtaisesti harmittaa kun ite näkee et ois selkeesti sen tarpeessa mut niinhän se sit menee.. selkee selitys miks ei.”
Yhteistyön merkitys ja vaikutus osastolla nähtiin haastatteluiden perusteella kuitenkin tärkeänä.
Esille tuotiin mm. että selkeät puhelut, hyvä yhteistyö ja kirjaukset nuorisopsykiatrian polikli-nikalla sekä hoitosuosituksetsuositukset auttavat työssä. Yhteistyö nähtiin hyvänä asiana ja tär-keänä lisäresurssina nuoren tilanteessa. Yhteistyön merkitykseen vaikuttaa työntekijöiden ko-kemus siitä, että saavatko he tukea nuoren tilanteeseen ja kokonaisarviointiin. Haastattelun pe-rustella hyvät kokemukset ja aktiivinen yhteydenpito olivat mm. yhteistyötä edistäviä tekijöitä.
Erään haastateltavan mukaan yhteistyöstä on pääsääntöisesti positiivinen kokemus silloin kun nuorella on hoitokontakti. Yhteistyö on todella tärkeää varsinkin, jos nuori on sitoutunut hoi-toon. Esille tuli yhteistyön merkityksen kannalta myös nuoren vanhemmat. Työntekijä kertoi, että usein vanhemmat todella toivovat, että nuori saisi apua. Aulan ym. (2013, 10) mukaan juuri vanhempien uupumus ja jaksamattomuus vaikuttavat eniten lapsen sijoituksen taustalla. Nuo-ren mielenterveydenhäiriöt ja oireilu vaikuttavat nuoNuo-ren lisäksi myös muihin perheenjäseniin.
Yhteistyön toimivuudessa on ollut myös haasteita. Haastatteluista ilmenee, että yhteistyön käyntiin saaminen on kestänyt joskus liian kauan ja jossakin vaiheessa haasteena oli saada nuo-ria arviointijaksolle. Aiemmin lääkärin lähetteessä oli ”yks kaks mokaa”. Myös erään haastat-telun kautta nousi haasteena kielimuuri terveyskeskuslääkärin kanssa. Haastattelussa kerrottiin,
että hoitokontakti tukee nuorta omalla tahollaan ja osasto omalla. Kuitenkin yhteistyö on tär-keää jotta tieto nuoren asioista on sama molemmilla yhteistyötahoilla. Kuten haastattelussa työntekijä toi esille, että nuori voi myös ”splitata”. Työntekijä viittasi splittaamisella siihen, että nuori voi puhua eri aikuisille eri asioita ja käyttää hyväkseen sitä että aikuiset eivät puhu kes-kenään.
T6”Kokonaisuus ei voi eritellä, pisrtalainen ja mahdollisuudet splittaamiseen jos sitä yhteistyötä ei oo mitä käsitellään missäkin ..äärimmäisen tärkeetä.”
Työntekijäistä osa toi esille myös, että haasteena yhteistyössä nuorisopsykiatrin kanssa on hoi-toon pääseminen akuuteissa tilanteissa. Erityisesti haasteeksi nousi, että nuorisopsykiatrian aika voi mennä kahden viikon päähän. Avun tarve olisi kuitenkin juuri sillä hetkellä ja nuoren tilanne kriisiytynyt. Haastateltava kertoi mm. että välillä yhteistyötahoista riippumattomista syistä nuo-ren tarve ja se, milloin nuorisopsykiatria pystyy aikoja antamaan, eivät kohtaa. Kaksi työnteki-jöistä kertoi kuitenkin yhteistyön toimivan hyvin sitten kun kontakti on saatu aluilleen.
T7”Nuori tarvitsis aikaa, aika menee viikon kahden päähän nuori tarvii sitä nyt heti, he eivät aina pysty antamaan sitä syystä jota en tiedä todennäköisesti resurs-seista kiinni.”
T5”..jollain tavalla sen nuoren tilanne kriisiytyy ja tarvittais siihen hetkeen täm-möstä niinku ammatti apua psykitarian saralta, niin niitä aikoja on hirveen hankala niitä akuutti aikoja on saada. Jos se akuuttiaika menee kahen viikon päähän se ei lämmitä kettää..”
Yhteistyön ja päätöksien ei aina nähdä toteutuvan osaston arvion mukaisesti. Yksi haastateltava kertoi, että suomalainen byrokratia on myös tekijä mikä hidastaa asioita välillä. Tarkensin vielä, mitä haastateltava byrokratialla tässä yhteydessä tarkoittaa ja hän toi esille vastuunjaon.
T5”aika ajoin välillä tulee semmosta märkää rättiä naamalle että meidän arvio on ollu nuori pitäis..lääkärin pitäis tehä tahdonvastainen lähete… niinku lääkäri to-teaa eikä mitää ett..muutamia kraaveja esimerkkejä silloin tuntuu vähän siltä että mikä yhteistyö että tota..”
T6”vastuunjakoo niinku, että ne niin semmosii jotenkii…mitkä on perusteet niinku aina mihinkin se on aina vähän semmonen, usein on perusteet molempaan niinku tarvitaan psykitarista apua ja on perusteet lastensuojeluun mikä menee milloinkin edelle kummat on painavempia missäkin vaiheessa.”
Palvelujärjestelmän rakenteet ja eri toimijatahojen väliset rajapinnat tai erot eivät ole merkityk-sellisiä nuorten kannalta. Nuorelle tärkeintä ovat kokonaisuutena tarjottava apu ja tuki. (Hotari 2012, 8.) Palveluiden rakenteita ja rajapintaa ohjataan järjestelmätasolta lähtien. Organisaatioi-den yhteistyön alkamiseen vaikuttaa kuitenkin paljon toimijoiOrganisaatioi-den tekemät ratkaisut. Vastuun-jako, osaaminen ja niiden jakautuminen yhteistyössä ovat tulleet esille monessa vaiheessa haas-tatteluiden kautta. Yhtenä esteenä yhteistyölle voi olla epäselvä vastuu ja työnjako (Rissanen 2015, 20). Yksi haastateltava pohti esimerkiksi työntekijöiden resursseja ja kykyä tunnistaa harhaisuuden asteita ja milloin se edellyttää hoitoa.
T5”meillä ei oo resursseja semmoseen vaikka vierihoitoon tai eikä osaamista eikä tarkoitusemukaistakaan et myö osataan arvioida joku harhasuusaste, kuinka har-hainen sen nuoren täytyy olla että (hoitopaikan nimi) pääsee tai tai joutuu”
T6”miten pitkälle me voidaan auttaa ja nuorisopsyk. avopuolella mukana ja mis vaihees siirtys niin pitkälle et tarvis sitä enemmän sairaalapuolen hoitoa niinku nuorosipsykiatrian osastohoitoa. Se on mikä aiheuttaa niinku kysymyksiä ja on ollu vähän semmonen haaste joidenkin nuorten kohdalla.”
Haastateltavat työntekijät kokevat, että lääkäreillä on viimekädessä päätösvalta, vaikka näke-mykset osaston osalta joskus eroavatkin. Lääkemääräyksiä ei myöskään kyseenalaisteta, vaan ne annetaan lääkärin ohjeiden mukaisesti. Haastatteluvastauksissa oli havaittavissa kuitenkin, että työntekijät tiedostavat merkityksensä nuoren tilanteen arvioinnissa ja haluavat tuoda yh-teistyöhön oman ammatillisen näkemyksensä esille.
T5”Varmaan jotenkin että nuorisopsykalla että meillä tulis selkeeks toimintatavaks ja toimintamalliks ois selviö että paikalle pääsis paikalle kaikki edustajat.”
Yhteistyön haasteista kumpusi myös kehittämisehdotuksia jotka edistäisivät yhteistyötä. Näitä olivat mm. että järjestettäisiin tilaisuus jossa sekä osasto että nuorisopsykiatrian poliklinikka
kertoisivat omasta toiminnastaan. Tällöin kumpikin osapuoli tietäisi mitä toinen tekee. Muuta-massa vastauksessa nousi esille myös tärkeänä ammattilaisten tuttuus ja näkeminen, kenen kanssa töitä tehdään. Kun kasvot tulevat tutuksi olisi myös hyvä, etteivät ne vaihtuisi koko ajan.
Haasteena mainittiin että joskus nuorta on vaikea saada kiireellisesti hoitoon ja ehdotuksena tähän olisi palvelumuoto joka pystyisi vastaamaan avun tarpeeseen pikaisestikin. Lisäksi vielä-kin matalamman kynnyksen yhteydenottoa voisi olla puolin ja toisin. Tärkeäksi koettiin, että yhteistyöpalavereja tulisi olla. Esille nousi myös ehdotus, että aina neuvotteluissa olisi molem-mista tahoista edustus paikalla.
8 NUORTEN NÄKEMYS LÄÄKEHOIDOSTA JA YHTEISTYÖSTÄ