T5”Yllättää tämä just tämä nuorten huonovointisuus, mielenterveysongelmat, ja siinä mukana miten paljon lääkkeitä joutuu nuoriso syömään.”
Nuorten oireilu näkyy ja vaikuttaa osaston arjessa eri tavoin ja arkea myös mietitään sen mu-kaan, millaisia diagnooseja nuorilla on. Haastateltava kertoi, että enenevässä määrin nuoria tu-lee osastolle akuuttiosastolta ja muusta sairaanhoidosta. Tämä vaikuttaa hänen mukaansa sii-hen, että osastolla on myös hyvä tietää lääkkeiden koostumuksia, mitä ne sisältävät ja miten ne vaikuttavat nuoreen. Haastattelun kautta nousi esiin myös, että ohjaajilla tulee olla tietoisuu-dessa millaiset oireet kuuluvat ”taudin” kuvan. Yhdessä haastattelussa alleviivattiinkin, että
diagnoosit eivät näy, vaan se jos nuori oireilee. Huoneeseen vetäytyvistä nuorista eräs työnte-kijä toi esille, että tämä piirre on hyvä tiedostaa, jolloin nuorta käydään katsomassa. Toisaalta ei painosteta yhteisiin tiloihin, mikä voisi lisätä nuoren ahdistusta. Nuoren eristäytyessä, ei kui-tenkaan tiedetä lääkkeen toimivuudesta. Tällöin lääkityksen vaikutus nähtiin haastateltavan mukaan huonona. Lääkehoito toimii hyvin jos nuorta ei tarvitse muistuttaa asiasta.
T3”huonolla tavalla ne voi toimia sillä tavalla tääl on joku syrjäytynyt nuori, joka on tuolla omassa huoneessaan, ei muista ottaa lääkettä sit se pitäis meidän niinku olla hirveen skarppina kokoajan ja kattoo miten se näkyy sen toiminnassa ja sit ku sitä ei näy ei mitenkään, ei suostu tulee tuolsta huoneesta pois, on niin semmonen..
omissa maailmoissa ni eihän sitä voi tietää mikä on vaste ja mikä on se semmonen näkyvyys.”
Vetäytyviä nuoria, jotka jäävät omiin tiloihin ja saattavat viillellä, pidettiin myös haasteena.
Toisessakin haastattelussa nostettiin esille omaan huoneeseen jäävien nuorten itsetuhoisuus.
Tämän myötä on osastolla noussut myös ajoittain keskustelua siitä, kuinka riisuttu esim. nuoren huone pitäisi olla, voiko olla esimerkiksi peilejä joita voi käyttää itsensä vahingoittamiseen.
Toisaalta haastateltavan pohdinta jatkui, että miten pitkälle siinä sitten täytyisi mennä koska mitä vain voi sattua. ”pitäis laittaa ikkunoihin kalterit ja riisua kaikki mahdolliset kukkavaasit yleisistä tiloista..”
Nuorten itsetuhoinen oireilu voi vaikuttaa myös haastateltavan kertoman mukaan siten, että jos osastolla tehdään ruokaa, niin pidetään silmällä veitsiä, ettei yksikään häviä. Silloin kun väli-neitä ei enää tarvita, ne viedään lukkojen taakse. Jos nuoren käytös tai puheet alkavat näyttäytyä uhmakkaalta, ohjaajat siirtävät pois kukkavaaseja sekä haarukoita ja veitsiä. Osaston toimin-nassa ja kanssakäymisen tavassa näkyy mm. jos osastolla on nuori, jolla on aggressionhallinta problematiikkaa. Jos nuorella on keskittymisvaikeuksia, se täytyy myös ottaa huomioon, kun nuoren kanssa työskennellään tai ollaan tekemisissä.
Nuorten diagnooseista nousi kahdelle työntekijöille pohdintaa siitä, onko oireilu diagnoosista johtuvaa vai muuten elämäntilanteesta johtuvaa. Haastateltavan mukaan näitä asioita ei voi sel-keästi erottaa vaan ne ovat yhteinen kokonaisuus. Timonen-Kallio ym. (2017, 27) toivat esille, että lapsen käytöksen häiriöiden taustalla olevat syyt tulisi kyetä tunnistamaan ja ottaa ne huo-mioon arjen kasvatustyössä. Työntekijöiden tulisi lisäksi tunnistaa mikä lapsen käytöksessä on
normaalia reagoinnista omaan elämäntilanteeseen ja mikä johtuu psyykkisistä ongelmista.
Myös nuoruusiän normaalikehitys tulisi tuntea ja huomioida, ettei tulisi ylidiagnosointia mur-rosiän kuuluvista vaiheista.
Haastateltava kertoi, että lääkkeet pyritään antamaan turvallisessa paikassa, ettei niitä vain ”hei-tellä”. Kuitenkin joskus lääkkeitä on annettu osastolla vähän kiireessä. Joskus myös luotetaan nuoreen, että hän ottaa sen lääkkeen, koska se on ollut nuorelle tärkeä koko ajan. Haastateltavan mukaan lääkitys ja oireet voidaan huomioida myös nuorten keskuudessa. Sellaisia lääkemyön-teisiä nuoria, ”jotka ihan lähtee hakoteille, et tahtoo vaan pilleriä pillerin perään”, ei kuiten-kaan ole.
T3”Moni nuori joka tulee tähän ni voi luulla mikä tuolla on ongelmana, mehän ei voida kertoa toisten nuorten..niinku tällä tavalla et pitäis jokaisen hoitaa omia..vaik ne sit keskenään tuolla saattaa puhua mul on ne ja ne lääkkeet.. ja vähän niitten kaa ruveta elvisteleekkin kuinka paljo on lääkkeitä ja muuta. Kyl aika paljon pitää omana tietonaan niitä.”
T7”Mun mielestä niin tota on nähty, et nuoret hyötyy siitä lääkehoidosta. Kääntei-sesti että jos ei oo lääkehoitoa niin näkyy heti tai no nopeemmin näkyy, varsinkin näissä univaikeuksissa ja keskittymisvaikeuksissa.”
Lääkehoidon koetaan myös olevan tuki psyykkisesti oireilevien nuorten hoidossa. Työntekijä kertoi sen helpottavan heidän työskentelyään, jos nuori osaa käyttää tarvittavaa lääkitystä. esi-merkiksi nuori pystyy ottamaan lääkkeen ennakkoon, jos hän tietää mitkä tilanteet ovat hänelle vaikeita. Työntekijöiden tehtävä on myös pitää arkirutiinia yllä, apuna tässä on iltalääke joka auttaa nukahtamaan tai pitää vuorokausirytmiä yllä. Toinen haastateltava kertoi myös, että jos nukahtamislääke unohtuu, voi se vaikuttaa negatiivisesti iltaan tai seuraavaan päivään.
T3”haasteita varmaan on se välillä tuntuu et ku soitetaan nuorisopsykalle ja tonne kerrotaan jostain nuoresta ja me ollaan aika huolissaan siitä tilanteesta tässä osas-tolla niin se vakavuus..niin sitä ei oteta sillä tavalla.. tuntuu et sillon ollaan vain niitä ohjaajia mut sit ku meiltä vaaditaan joku juttu ni sit me ollaankin yhtäkkiä hoitajia. Välillä sieltä tulee se me tiedettäis muka enempi mut sit me ei kuitenkaa
tiedetä niinku ..vaik me tehdään koko ajan sitä duunia sen nuoren ja nähdään miten se nuori on mennyt huonompaan tai parempaa suuntaan tai muuta …”
Nuorten oireilun aiheuttaman huolen myötä otetaan myös nuorisopsykiatrialle yhteyttä ja koi-tetaan saada nuori sinne hoitoon. Tällöin yhteistyö mahdollistuu organisaatio ja ammattitason integraatiossa (Taulukko 1.- Integraation tasot). Nuoren oireilu vaikuttaa arkeen osastolla ja aiheuttaa omia haasteita työskentelyssä. Haasteet voivat jatkua myös yhteistyössä, työnjaon ja vastuiden välillä, silloin kun nuoren tilanteeseen pyritään löytämään parasta mahdollista apua.