Toimijoiden viestinnän integraatio

Vaikka taloudellisen toimintaympäristön toimijoilla on halua tehdä yhteistyötä ja toiminnan tavoitteet nuorten taloudellisen osaamisen edistämiseksi ovat sa-mankaltaisia, on koko toimijakentän tasolla yhteistyö vielä vähäistä ja koor-dinoimatonta. Siitä huolimatta, että yhteistyötä tehdään välillä viestinnän ja materiaalin suunnittelussa ja toteuttamisessa, harjoittaa jokainen yksittäinen organisaatio viestintäänsä itsenäisen suunnitelmansa mukaisesti. Koordinoin-nin puute sekä rajalliset resurssit nähtiin haasteena toimijoiden yhteistyön ke-hittämiselle. Näiden voidaan nähdä koskevan myös toimijoiden viestintää. Tä-män lisäksi toimijoiden epätietoisuus muiden toimista ja viestinnästä aiheuttaa sitä, että monet toimijat viestivät samoista asioista.

Viestinnän integraatiolla pyritään vähentämään tarvittavien resurssien määrää, sekä tehostamaan käytettävissä olevien taloudellisten ja henkilöstö-resurssien määrää, muodostamaan synergiaetuja sekä kohdistamaan vastaanot-tajalle yhtenäistä viestintää (ks. luku 3.2.1). Schultzin viestinnän integraation tasomallin (ks. kuvio 3) mukaan ensimmäisellä eli taktisella tasolla olevat orga-nisaatiot keskittyvät koordinoimaan markkinointiviestinnän helposti

käsiteltä-Puuttuvat

viä osasia yhtenäiseksi ja johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Taktisen tason vaiheessa organisaatiot painottavat operaatioiden kehittämistä ja tehostamista sekä viestinnän keinojen tehokkuuden ja jakelun parantamista. Aineiston pe-rusteella näyttää siltä, että toimijat ovat Schultzin tasomallin ensimmäisellä tak-tisella tasolla. Toimijat ovat siinä vaiheessa, jossa ne yhteistyötä parantamalla pyrkivät lisäämään yhteistyön koordinointia ja tätä kautta kehittämään ja tehos-tamaan taloudelliseen osaamiseen liittyvän tiedon tuottamista ja jakelua. Tasol-la yksi organisaatiot pyrkivät hyödyntämään eri osastojen toimintaa paremmin.

Eri sektoreiden toimijat tekevät yhteistyötä keskenään, pyrkien näin hyödyn-tämään toimijoiden erityisosaamista. Kliatchkon (ks. kuvio 5) integraation ulot-tuvuuksia kuvaavassa mallissa korostuu tällä tasolla viestinnän sisällön merki-tys. Keskeisenä tavoitteena on Kliatchkon mukaan se, että viestin kohderyhmät vastaanottavat yhdeksi kokonaisuudeksi muovaantuneen ja integroidun viestin.

Toimijoiden viestintää voidaan pitää integroituneena silloin, kun nuoret vas-taanottavat sisällöltään yhdenmukaista viestintää. Kuitenkin toimijoiden käsi-tykset talousosaamisen viestinnän sisällöstä vaihtelevat hieman. Tämän lisäksi talousosaamiseen liittyvistä asioista käytettävät käsitteet vaihtelevat toimijoit-tain jonkin verran. Tämän perusteella toimijoiden viestintä ei ole välttämättä aina yhdenmukaista nuorten näkökulmasta tarkasteltuna.

Toisaalta toimijoiden viestinnässä on nähtävissä myös Schultzin tasomal-lin tason kaksi piirteitä (ks. kuvio 5). Tasolla kaksi organisaatiot alkavat määri-tellä uudelleen markkinointiviestinnän mahdollisuuksia tarkoituksenaan siirtyä organisaatio- ja operaatiovetoisesta ajattelutavasta asiakkaan, kuluttajan ja lop-pukäyttäjän näkökulmaan. Integrointiajattelu näkyy toimijoiden halussa selvit-tää nuorten mielipiteitä ja näkökulmia taloustiedon jakamiseen ja opetukseen liittyen. Myös Kliatchkon mallissa nostetaan esille kanavien merkitys tasolla kaksi. Perinteisen kanava-ajattelun sijasta viestien välittämistä lähestytään taanottajan perspektiivistä, jolloin tärkeäksi tehtäväksi muodostuu viestin vas-taanottajalle relevanttien kanavien tunnistaminen. Toimijat ovat kiinnostuneita siitä, mitä tietoa nuoret kaipaavat ja miten he sitä haluavat vastaanottaa. Koh-deryhmälähtöisyys näkyy siis toimijoiden viestinnässä, eikä viestintää haluta nähdä enää vain ulospäin suunnattuina viesteinä. Oikeanlaisen sisällön lisäksi toimijat ovat kiinnostuneita tunnistamaan ne kanavat, joiden kautta nuoret ha-luavat viestejä vastaanottaa. Tämä on erityisen tärkeää, sillä toimijat kokivat erityisesti nuorten tavoittamisen haastavaksi. Kuitenkin, vaikka vastaajat näki-vät kohderyhmälähtöisyyden tärkeänä ja kokivat, että talousasioista viestintä tulisi suunnitella kohtaamaan nuorten tarpeita, ei osa toimijoista tarjoa nuorille juuri heille suunnattua materiaalia ja viestintää talousasioihin liittyen. Lähes-kään kaikki toimijat eivät kerää palautetta nuorilta. Schultzin integraatioproses-sin tasolla kaksi on tärkeässä asemassa palautekanavien hyödyntäminen sekä kannustamien niiden aktiiviseen käyttöön. Päästäkseen tälle tasolle, tulee toimi-joiden lisätä nuorten palautteen antamisen mahdollisuuksia ja kanavia, sekä rohkaista nuoria lähestymään toimijoita kysymysten, mielipiteiden sekä mui-den keskustelujen muodossa. Koska kaikki toimijat eivät toimi suorassa kontak-tissa nuorten kanssa, vähentää tämä osaltaan näiden toimijoiden

vuorovaiku-tusmahdollisuuksia nuorten kanssa. Toisaalta myös muut toimijat käyvät vuo-ropuhelua nuorten kanssa verrattain vähän, vaikka toimijoilla olisikin suora kontakti nuoreen.

Viestinnän integroinnin näkökulmasta toimijat eivät juuri hyödynnä tek-nologian tarjoamia mahdollisuuksia. Teknologia ja sen hyödyntäminen ei kui-tenkaan ole itsessään keskeistä, vaan tavoitteena on hyödyntää teknologiaa niin, että se vastaa parhaimmalla mahdollisimmalla tavalla nuorten tarpeisiin ja vaa-timuksiin. Toimijoiden nuorista keräämän tiedon määrä on vähäinen. Nuorille suunnattua viestintää ja sen vaikutuksia ei juurikaan seurata. Tämän seurauk-sena toimijoiden käsitys viestinnän vaikuttavuudesta on vajavainen. Aineiston perusteella toimijat eivät kuitenkaan näytä panostaneen selvittämään, mitä eri-tyisesti nuoret odottavat ja vaativat ja mitä tarpeita heillä on taloudellista tietoa tuottavia toimijoita ja tahoja kohtaan. Toimijat eivät aktiivisesti kerää tietoa nuorista ja pyri näin suunnittelemaan ja kehittämään viestintää riittävän kohde-ryhmälähtöisesti. Informaatiotekniikan merkitys viestinnässä, viestinnän suun-nittelussa ja analysoinnissa sekä tulosten arvioinnissa ja kehittämisessä on siis tällä hetkellä vähäistä (ks. taso 3 kuviossa 5).

Taloudelliseen osaamiseen tähtäävää viestintää ei tällä hetkellä toteuteta minkään yhteisen suunnitelman pohjalta. Viestintää ei myöskään koordinoida minkään yksittäisen tahon toimesta. Kaikki toimijat eivät kohdista viestintäänsä juuri nuorille, eikä suurin osa toimijoista kerää palautetta nuorilta tai seuraa viestintänsä vaikutuksia. Toimijoiden viestinnässä ei siten ole nähtävissä piirtei-tä (ks. kuvio 5) taloudellisesta ja strategisesta integraatiosta.

6 JOHTOPÄÄTÖKSET

Tässä tutkimuksessa selvitettiin nuorten taloudellisen toimintaympäristön toi-mijoiden viestintää ja yhteistyötä nuorten talousosaamisen edistämisessä. Tut-kimuksessa kartoitettiin myös toimijoiden näkemyksiä nuorten taloudellisen osaamisen sisällöstä sekä toimijoiden omasta roolista taloudellisen osaamisen edistämisessä. Tässä kuudennessa luvussa esitetään tulosten perusteella muo-dostetut johtopäätökset sekä annetaan niiden pohjalta ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi. Tutkimuksen johtopäätöksiä tarkastellaan sekä teoreettisesta että empiirisestä näkökulmasta.