Toimijoiden viestintä

Taloudellisen toimintaympäristön toimijat toteuttavat viestintää sekä tuottavat taloudelliseen osaamiseen liittyvää materiaalia oman toimialansa ja erityis-osaamisensa lähtökohdista. Seuraavissa alakappaleissa käsitellään toimijoiden viestinnän seuraamista sekä näkemyksiä talousosaamiseen liittyvän tiedon ja-kamisesta.

5.4.1 Viestinnän seuraaminen

Koska suurin osa toimijoista ei suuntaa viestintäänsä erityisesti nuorille, ei talo-ustiedon jakamiseen nuorille liittyvää viestintää ja sen onnistumista oikeastaan seurata. Muutoin toimijat ilmoittavat kyllä seuraavansa viestintäänsä. Vastaajat kertoivat nuorille suunnatun talousosaamiseen liittyvän viestinnän seuraami-sen olevan vaikeaa, eikä viestinnän vaikuttavuutta tältä osin juurikaan siis tie-detä. Useat vastaajat mainitsivat organisaationsa kyllä seuraavan esimerkiksi verkossa olevan materiaalin käyttäjämääriä ja erilaisia vierailijamääriä. Lisäksi osa vastaajista mainitsi organisaationsa harjoittavan mediaseurantaa ja ar-vioivansa osumien lukumäärän ja laadun. Edellä mainittujen seurantatapojen lisäksi osa toimijoista ilmoitti keräävänsä palautetta erilaisin palautekyselyin, jotka koostetaan ja analysoidaan.

Osa toimijoista kertoi seuraavansa viestintää ja sen vaikutusta etupäässä yleisellä tasolla ja lähinnä tutustumalla erilaisiin tarjolla oleviin tutkimustulok-siin. Tutkimustulosten perusteella voidaan arvioida onko tehdyllä viestinnällä nähtävissä olevia vaikutuksia yleisellä tasolla. Kaiken kaikkiaan vastaajat koki-vat nuorille kohdistetun taloudelliseen osaamiseen liittyvän viestinnän seuraa-misen ja vaikutusten arvioinnin olevan vaikeaa.

5.4.2 Taloudellisen tiedon jakaminen

Sekä toimijoiden edustajilta että haastatelluilta opettajilta tiedusteltiin miten he järjestäisivät talouden hallintaan liittyvän tiedon jakamisen/tarjoamisen nuoril-le, jos heillä olisi käytettävissään tarvittavat resurssit. Vastauksissa olivat edus-tettuina monet eri kanavat ja viestinnän välineet. Osa vastaajista painotti säh-köisiä medioita ehdotuksissaan, osa taas koki kasvokkain tapahtuvan viestin-nän ja vierailut tehokkaimpana vaikuttamisen keinona.

Sähköiset mediat nähtiin nuoria kiinnostavaksi kanavaksi ja moni vastaaja olisikin hyödyntänyt juuri niitä taloudellisen tiedon tarjoamisessa nuorille. Vas-taajat mainitsivat erilaiset videot, interaktiiviset pelit ja tehtävät sekä sosiaalisen median vastauksissaan. Eräs vastaaja kaavaili jopa tv-formaattia nuorten kiin-nostuksen hankkimiseksi.

Tekisin tosi-tv -formaatin BB-malliin ja Youtubeen videoita. Kaikki sellaisia, että oh-jelma on itsessään kiinnostavaa ja siinä ikään kuin vahingossa oppisi talouden hallin-taa. (Finanssialan toimija)

Vaikka monissa vastauksissa korostui viihteellisyys, myös sähköisen oppimate-riaalin kehittäminen nostettiin esille. Haastatellut opettajat kokivat sähköisen materiaalin paremmaksi ja helppokäyttöisemmäksi. Sähköisen materiaalin ajan-tasaisuus nähtiin perinteisiä printtimateriaaleja paremmaksi. Opettajat sanoivat sähköisen materiaalin etuna olevan myös sen helpompi säilyttäminen ja muka-na kuljettaminen. Ongelmaksi painetun materiaalin kanssa nähtiin se, että ma-teriaali tehdään usein juuri siihen hetkeen, jolloin sen sisältö vanhenee nopeasti.

Yhtenä tulevaisuuden oppimateriaalina opettajat näkivätkin sähköisen päivitet-tävän kirjan, joka tarjoaisi oppilaille kattavasti linkkejä myös kirjan ulkopuoli-seen materiaalin.

Ja sitten edelleenkin peräänkuuluttaisin, että sähköisenä se materiaali, niin että se on nopeempaa päivittää sitten. Kun aina kun pannaan kansiin, niin se on äkkiä vanhaa ja (se) unhoittuu… (Lukion rehtori)

Lyhyet tietoiskumaiset filmit ja YouTube-videot nähtiin hyväksi tavaksi viestiä nuorille. Myös haastatellut opettajat kokivat, että 10–15 minuuttia pitkät videot ovat sopivaa ja nuoria kiinnostavaa opetusmateriaalia. Myös humoristisuutta materiaaliin toivottiin, samoin kuin konkreettisia esimerkkejä.

Niistä opetusmateriaaleista, sellaista mä oon haaveillut…ootteko Teknari-lehteen tu-tustunut? Siitä on iPad-versio ja se vastaava on ihan tuolla netissäkin. Niin sehän on semmonen, että siellä on lehtiartikkeleja ja sit siellä on videoita ja sitten siellä on lisä-tietoa ponnahdusikkunasta, että se on niinkun visuaalisesti ja siellä on lyhyitä video-pätkiä…Mutta esimerkiksi taloustiedossahan se olis ihan niinku loistava ja sellainen päivitettävä. Tulevaisuudessa tämmöset sähköset kirjat, että siellä olis ne videopätkät jo sisällä opiskelijalla ja sitten olis sopivasti tekstimassaa, ja sit saat lisätietoo kun painat, klikkaat sitä ja sitä kohtaa, niin saat lisää. (Lukion rehtori)

Sähköisen materiaalin lisäksi useat vastaajat näkivät erilaiset kasvokkain tapah-tuvat kohtaamiset hyvänä kanavana vaikuttaa nuorten taloudelliseen osaami-seen. Viestintää tulisi vastaajien mukaan kohdistaa suoraan sekä nuorille että opettajille. Asiantuntijoiden jalkautumisen nuorten keskelle uskottiin laskevan nuorten kynnystä kysyä neuvoa ja se mahdollistaisi samalla myös nuorten hen-kilökohtaisemman neuvonnan talousosaamiseen liittyvissä asioissa. Ylipäätänsä oppilaitoksissa käynnit koettiin tehokkaaksi tavaksi jakaa tietoa. Vastaajat nos-tivat kuitenkin esille, että on tärkeää muistaa keskittyä viestinnässä nuorille relevantin tiedon esittämiseen.

Uskon kasvokkain tapahtuvaan viestintään, joten kouluttaisimme asiantuntijoitam-me puhumaan talousasioista nuorille ja järjestäisimasiantuntijoitam-me varmasti enemmän mahdolli-suuksia vierailuihin ja lähettäisimme asiantuntijoita puhumaan kouluihin. (Julkinen toimija)

Toimijat järjestäisivät mielellään opettajille koulutusta talousosaamiseen liitty-vien asioiden opettamiseen ja lisäopetusta aiheesta toivottiin sisällytettäväksi myös opettajien koulutukseen esimerkiksi kuluttajakasvatuksen perusteiden muodossa. Koulun roolia pitäisi lisätä ja tukea enemmän talousosaamisen opet-tamisessa ja opettajien osaamista tulisi lisätä. Opettajien koulutusta tuotettuun materiaalin peräänkuulutettiin myös vastauksissa. Useat vastaajat toivoivat

ta-lousosaamisen opetuksen lisäämistä kouluissa ja he esittivätkin, että talous-osaamista tulisi integroida myös muihin oppiaineisiin. Toisaalta yksi vastaaja pohti, että taloudenhallinnan opetusta on jo nyt integroituna moniin oppiainei-siin ja tämän seurauksena tuntuu siltä, ettei kukaan kanna taloudellisen osaa-misen opetuksesta vastuuta.

Lisäisin talousosaamiseen liittyvää opetusta peruskoulussa. Nyt ajatellaan, etteivät talousasiat kiinnosta. Tämä antaa myös nuorille signaalin, että talousosaaminen on sivuseikka. Talousasioita voi opettaa leikkisästi, tuoda niitä esille eri oppiaineissa.

(Finanssialan toimija)

Vastauksissa nostettiin esille myös koulutusjärjestelmän ulkopuolelle jäävät nuoret. Eräs kyselyyn vastannut esitti, että järjestäisi ilman koulupaikkaa syys-tä tai toisesta jääville nuorille käysyys-tännön arjenhallintaan liittyviä työpajoja. Tär-keää olisi myös varmistaa, että työpajojen ohjaajilla olisi riittävä koulutus nuor-ten ohjaamiseen.

Oppilaitokset nähtiin myös kanavana, jonka kautta tuotettua materiaalia, esimerkiksi esitteitä, voitaisiin tehokkaasti jakaa eteenpäin sekä nuorille että nuorten vanhemmille. Erään vastaajan mielestä toimijoiden tulisikin panostaa pitkäjänteisesti jaettavan materiaalin suunnitteluun ja toteutukseen. Toinen vas-taaja kehittäisi vanhemmille jaettavan oppaan, jossa vanhempia opastettaisiin siinä, mitä tietyn ikäisille lapsille tulisi taloudesta opettaa. Vastaajan mukaan toimijoiden tulisi nuorille suunnatun viestinnän lisäksi pyrkiä edistämään myös kodin ja vanhempien osaamista. Vanhemmille suunnatun oppaan lisäksi vas-taaja tekisi vastaavanlaisen oppaan myös täysi-ikäistyville.

Oppaiden lisäksi nostettiin esille vanhemmille suunnattu verkkoportaali, jota kautta voitaisiin jakaa tietoa talousasioista ja niiden opettamisesta nuorille.

Yllättävää oli, ettei erilaisia verkkoportaaleja tai foorumeita mainittu vastauk-sissa tämän enempää, kun kysyttiin tarvittavin resurssein tehtävästä tiedon ja-kamisesta. Yleisellä tasolla verkkoon haluttaisiin tuottaa lisää puolueetonta tie-toa talouden ja tuotteiden perusasioista sekä vinkkejä ja esimerkkejä sopimuk-siin liittyen.

Osa vastaajista puhui monikanavaisuuden puolesta. Talousosaamiseen liittyvää tietoa tulisi muutaman vastaajan mukaan pyrkiä tuomaan esille niin television nuortenohjelmissa, radiossa, verkossa kuin muissakin kanavissa.

Paras tapa on kai jatkaa monen tuutin mallia, jossa kaikilla mahdollisin tavoin pyri-tään tuottamaan ja työntämään tietoja nuorille. (Julkinen toimija)

Nuorten huomiota oltiin valmiita tavoittelemaan monin keinoin. Yksi vastaajis-ta olisi rekrytoinut nuorten idolit mukaan kampanjoitiin ja pyrkinyt näin herät-tämään nuorten kiinnostuksen talousasioihin. Myös erilaiset ”live” -kilpailut nostettiin esille hyvänä keinona lisätä kiinnostusta ja aktiivisuutta talousasioi-hin.