Yhteistyö muiden tahojen kanssa

Kyselyyn vastanneilta toimijoiden edustajilta kysyttiin edustamansa organisaa-tion yhteistyöstä muiden taloudellisen toimintaympäristön toimijoiden kanssa.

Vastausten perusteella voidaan sanoa, että kaikki toimijat tekevät yhteistyötä ainakin jollakin tasolla toisten toimijoiden kanssa. Erityisesti Finanssialan Kes-kusliitto nousi tärkeänä toimijana esiin monien vastauksissa.

Yhtenä yhteistyömuotona toimijat kertoivat seuraavansa toimialaa yleises-ti. Tämän lisäksi he havainnoivat myös muiden toimijoiden tekemisiä. Osa toi-mijoista osallistuu erilaisiin tapahtumiin ja messuille ja tämä nähtiin yhdeksi yhteistyön muodoksi.

Martat, Lyyra ja Sakki mainittiin vastauksissa tahoiksi, joiden kanssa yh-teistyötä tehdään. Eräs vastaaja mainitsi yhteistyökumppaneikseen myös kir-kon ja järjestöt sekä muut viranomaiset, muttei eritellyt näitä tarkemmin vasta-uksessaan. Suomen Pankin järjestämä Talousguru-kilpailu nousi esille yhtenä yhteistyömuotona. Yhteistyökumppaneina kilpailun järjestämisessä Suomen Pankin kanssa toimivat Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto (HYOL ry) ja Finanssialan Keskusliitto. Kilpailua tukevat myös Taloustoimittajat ry ja Suomen Lukiolaisten Liitto.

Erityisesti finanssialan yritysten edustajat kertoivat organisaatioidensa te-kevän oppilaitosvierailuja sekä muuta yhteistyötoimintaa oppilaitosten kanssa.

Yksi toimija mainitsi, että heillä on muun muassa oppilaitoskumppanina am-mattikorkeakoulu, jonka pankkiviikko-nimisessä tapahtumassa toimija käy joka vuosi esiintymässä ja jakamassa pankkitietoutta. Yksi finanssialan toimijoista puolestaan kertoi, että vaikka organisaation sisällä on käyty keskustelua oppi-laitosvierailuista ja vakuutusasioiden kertomisesta sitä kautta opiskelijoille, ei tästä ole virinnyt mitään konkreettisia toimia. Myös julkisten toimijoiden edus-tajat nostivat esille opettajien ja oppilaitosten kanssa tehtävän yhteistyön vas-tauksissaan.

5.5.1 Yhteistyötä hankaloittaneita tekijöitä

Taloudellisten toimijoiden kenttä on hyvin pirstaloitunut (ks. Peura-Kapanen &

Lehtinen 2011). Toimijoita kentällä on paljon ja niiden tehtävät ja toiminta vaih-televat paljonkin toisistaan. Kyselyssä toimijoilta pyrittiin selvittämään myös heidän näkemyksiään niistä tekijöistä, jotka heidän mielestään hankaloittavat eri toimijoiden välistä yhteistyötä.

Resurssien puute nähtiin yhtenä erityisesti yhteistyön tekemistä vaikeut-tavana tekijänä. Vastaajien mukaan sekä taloudelliset että henkilöstöresurssit rajoittavat mahdollisuuksia toimijoiden välisessä yhteistyössä. Henkilöstö-resursseista puhuttaessa vastaajat nostivat esiin käytännön tason aikatauluristi-riidat sekä eri tilanteisiin ja tehtäviin sopivan henkilön löytämisen vaikeuden.

Toimijoiden työntekijöillä ei välttämättä ole koulutusta tämänkaltaisiin tehtä-viin ja niitä hoidetaankin usein omien tehtävien ohella. Tällöin voi olla vaikea löytää sopivia henkilöitä edustamaan toimijaa yhteisiin hankkeisiin ja

tapahtu-miin. Työntekijöiden ajanpuutteen ja osaamisen tason voidaan siis katsoa vai-kuttavan yhteistyöhön osallistumisen mahdollisuuksiin. Myös käytettävissä olevat taloudelliset resurssit rajoittavat yhteistyötä toisten toimijoiden kanssa.

Eräs vastaajista mainitsi, että toimijoiden välinen kilpailu rahoituksesta voi myös osaltaan haitata yhteistyötä. Vastaajat näkivät kuitenkin resurssien puut-teellisuudessa positiivisen puolen, sillä niukat resurssit saattavat myös kannus-taa toimijoita tiiviimpään yhteistyöhön. Saman asian nähtiin siis sekä yhdistä-vän että hankaloittavan yhteistyötä toimijoiden välillä.

Vaikka vastaajat näkivät toimijoilla olevan lähtökohtaisesti yhtenäiset ta-voitteet, nosti yksi kyselyyn vastannut esille tavoitteiden eroavaisuuden. Vas-taajan mukaan toimijoiden tavoitteiden eroavaisuus voi johtaa siihen tilantee-seen, ettei yhteistyötä uskalleta hyödyntää tarpeeksi. Pääasiassa vastaajat näki-vät kuitenkin toimijoiden tavoitteet yhdenmukaisiksi, jolloin hankaloittavana tekijänä nähtiin se, että monet toimijat tekevät samoja asioita. Vastaajat näki-vätkin koordinoinnin puutteen vaikeuttavan merkittävästi yhteistyön tekemistä.

Hajanaisuus toimijakentällä pirstaloi informaatiota ja aiheuttaa päällekkäisyyttä tuotettavaan materiaaliin. Paremman yhteistyön koordinoinnin avulla saataisiin vastaajien mukaan yhteisesti enemmän aikaan. Koordinoinnin lisäksi perään-kuulutettiin enemmän toimijoiden välistä keskustelua nuorten taloudellisen osaamisen edistämisestä. Keskustelun puute nähtiin nyt yhtenä yhteistyötä hankaloittavana tekijänä.

Eräänä yhteistyöhön ja sen onnistumiseen liittyvänä tekijänä mainittiin tiedon tuottajien huono ymmärrys nuorten elämästä ja koulumaailmasta. Mikä-li tiedon tuottajilla ei ole kosketusta nuorten elämään tai kouluun, nähtiin myös tämän vaikeuttavan yhteistyötä. Yksi vastaaja koki, että vaikka moni taho tarjo-aa taloudelliseen ostarjo-aamiseen liittyvää materitarjo-aalia, ei kaikki tarjolla oleva aineis-to kuitenkaan täytä hänen mielestään laadukkaan oppimateriaalin kriteereitä.

Vastaaja ei kuitenkin perustellut vastaustaan tämän tarkemmin.

Kuten aiemmin jo mainittiin, vaikka sekä oppilaitoksiin että toimijoiden luokse tehtävät vierailut koettiin opettajien taholta hyvinä keinoina tuoda oppi-laille tietoa, kokivat opettajat näiden vierailujen järjestämisen myös vaikeaksi.

Resurssit, kuten tiukka opetusaikataulu, pieni budjetti ja erityisesti maaseudulla pitkät välimatkat tuottavat opettajien mukaan hankaluuksia järjestää vierailuja toimijoiden luokse.

Lukion opettajat näkivät oppilaitosten ulkopuolisten tahojen kanssa tehtä-vän yhteistyön yleisesti positiivisena asiana. He kuitenkin kokivat, että opettajat tarvitsisivat selkeämpiä ohjeita ja listoja tahoista, joiden kanssa yhteistyötä voi-taisiin tehdä. He esittivät esimerkiksi vastavalmistuneille opettajille jaettavaksi tiedotetta tahoista ja henkilöistä, jotka tekevät taloudelliseen osaamiseen liitty-vää yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Toisaalta opettajat kaipasivat, että toimijat ymmärtäisivät paremmin oppilaitosten lukuvuoden kulun, jotta toimijat voisi-vat suunnitella yhteydenottonsa paremmin.

Täskin on muuten tavallaan kun lukiossa, tää just se, että milloin mikäkin asia tapah-tuu. Et jos haluaa että joku asia torpedoidaan tehokkaasti niin se kannattaa yrittää tarjoilla kirjoitusten aikana lukioille. Siinä syntyy jo tavallaan pieni pakko sanoa, että ei onnistu. (Lukion opettaja)

Myös opettajien kesken tehtävässä yhteistyössä oli opettajien mukaan parannet-tavaa. Muiden oppiaineiden opetussisällöistä keskustellaan vain vähän, joten opettajat eivät aina tunne muiden oppituntien sisältöä kovinkaan hyvin. Toi-saalta opettajat kokivat, ettei heidän välttämättä kuulukaan tietää, mitä muut tekevät.

Haluaisin lisää talouden hallinnan opetusta kouluihin ja opetustoimeen. Talouden-hallinta on ollut nyt integroituna useampaan eri oppiaineeseen ja useampi opettaja on ollut siitä vastuussa kouluissa, nyt kuitenkin näyttää siltä ettei kukaan kanna ope-tuksesta vastuuta. (Julkinen toimija)

Yksi vastaajista esitti huolensa myös talousosaamisen opetuksen pirstaloitumi-sesta eri aineisiin, jolloin vastuu sen opettamipirstaloitumi-sesta ei jää oikein kenellekään.

Koordinointia kaivattaisiin siis myös oppilaitosten ja koko opetustoimen taholta.

5.5.2 Yhteistyötä edesauttaneita tekijöitä

Vaikka yhteistyötä nuorten taloudellisen osaamisen edistämiseksi hankaloitta-vatkin monet tekijät, löysivät vastaajat myös paljon asioita, jotka edesauttavat toimijoiden välistä yhteistyötä. Vaikka yksi vastaaja epäili tavoitteiden eroavai-suuden rajoittavan toimijoiden yhteistyötä, nähtiin yleisesti kaikilla toimijoilla olevan pääsääntöisesti samanlaiset tavoitteet. Tämä yhteneväisyys tavoitteissa helpottaa vastaajien mukaan yhteistyön tekemistä. Yhteisten tavoitteiden lisäksi vastaajat mainitsivat yhteiset ongelmat. Huoli nuorten talousosaamisen tasosta ja siinä olevat ongelmakohdat koettiin yhdistävänä tekijänä. Voidaan siis todeta, että vaikka jokainen toimija lähestyy nuorten taloudellista osaamista ja sen edis-tämistä omista lähtökohdistaan, ovat tavoitteet ja ongelmat siihen liittyen hyvin samankaltaisia muiden toimijoiden kanssa.

Yhteistyötä toimijoiden välille kaivattiin lisää. Yhteisten hankkeiden, ta-paamisten ja erilaisten tilaisuuksien nähtiin olevan toimiva tapa koota toimijat keskustelemaan yhdessä aiheesta ja pohtimaan tehtävän yhteistyön muotoja.

Yhteisten keskustelujen kautta toteutetun koordinoinnin koettiin lisäävän ym-märrystä siitä, mitä missäkin organisaatiossa on meneillään asiaan liittyen. Tä-mä puolestaan vähentää päällekkäisyyksiä tuotetussa informaatiossa ja materi-aalissa. Yksi vastaaja nosti edesauttavaksi tekijäksi yhteydenoton tulon talon ulkopuolelta. Mikäli toimija ei juuri ole ollut mukana tekemässä yhteistyötä nuorten taloudelliseen osaamiseen liittyen, on yhteistyöhön mukaan lähtemi-nen helpompaa, kun aloite yhteistyölle tulee toiselta toimijalta.

Tärkeänä pidettiin myös toimijoiden yhteistä käsitystä taloustiedon luon-teesta, tietämystä opetussuunnitelmista sekä ymmärrystä oppimisen lainalai-suuksista. Kaikkien näiden koettiin osaltaan helpottavan yhteistyön tekemistä.

Toimijoiden välinen yhteistyö ja monen eri tahon markkinointi on vastaajien mukaan myös lisännyt toiminnan näkyvyyttä.

5.5.3 Yhteistyön kehittäminen

Toimijoille suunnatussa kyselyssä pyydettiin vastaajia pohtimaan miten toimi-joiden välistä yhteistyötä voitaisiin jatkossa kehittää. Vastaajien näkemykset toiminnan kehittämisestä liittyivät hyvin paljon olemassa olevien edesauttavien tekijöiden kehittämiseen sekä puutteiden vähentämiseen.

Yhteistyötapojen lisäksi vastaajat pitivät yhteisen tietoisuuden lisäämistä tärkeänä. On keskeistä, että ymmärretään talousosaamisen lisäämisen tärkeys, sillä tämä on perustana kaikelle yhteistyölle, jota aiheeseen liittyen tehdään.

Jotta yhteistyön onnistuminen voitaisiin varmistaa, olisi erään vastaajan mu-kaan olennaista määritellä tarkasti toiminnan tavoitteet. Vastauksissa tuotiin esille myös yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyön tärkeys.

Yhteistyötä kaivattiin tehtäväksi enemmän. Myös pienimuotoisemman yhteistyön tarve nostettiin esille ja vastaajat esittivätkin, että pienimuotoisem-paa yhteistyötä voisi olla jatkossa useammin kuin sitä tällä hetkellä on. Ylipää-tänsä kaikki kohtaamiset toisten toimijoiden kanssa nuorten taloudellisen osaamisen edistämiseksi koettiin positiiviseksi ja moni vastaajista toivoikin, että jatkossa järjestettäisiin enemmän tilaisuuksia ja seminaareja toimijoille aihee-seen liittyen. Nämä erilaiset tapahtumat mahdollistavat toimijoille ajatuksien jakamisen sekä oman toiminnan esittelyn muille tahoille. Yhteiset projektit ja säännölliset tapaamiset nähtiin siis hyväksi keinoksi kehittää ja parantaa työtä. Toimijoiden välinen vuoropuhelu koettiin yhdeksi avainasiaksi yhteis-työn koordinoinnin ja kehittämisen taustalla.

Erilaisten tutkimushankkeiden lisäksi vastaajat kaipasivat myös enemmän konkreettisia toimia. Myös olemassa olevien hankkeiden toivottiin ilmaisevan eksplisiittisesti konkreettisia toimia, miten yhteistyötä voitaisiin toteuttaa. Vas-taajat kokivat, että näiden konkreettisten tulosten valossa olisi taloudellisen osaamisen edistämisen tärkeyttä helpompi perustella myös organisaatioissa ja vaikuttaa tätä kautta organisaation aktiivisuuteen talousosaamisen lisäämisessä.

Eräs vastaaja huomautti, että luokanopettajien peruskoulutukseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Vastaajan mukaan luokanopettajien koulutuk-sessa ei juuri ole talous- ja yrityskasvatuksen sisältöjä, vaikka juuri opettajat ovat avainasemassa näiden asioiden eteenpäin viemisessä. Myös haastatellut lukion opettajat olivat sitä mieltä, että opettajien koulutuksessa on puutteita talousosaamiseen liittyen. Tämän lisäksi haastatellut opettajat kaipasivat enemmän tukea ja tietoa talousosaamisen opettamiseen muilta tahoilta yliopis-tosta työelämään siirryttäessä. Opettajia tulisikin opastaa siinä, mikä taho tarjo-aa materitarjo-aalia ja opastusta talousostarjo-aamiseen liittyen ja helpotttarjo-aa näin opettajien ja toimijoiden välistä yhteistyösuhdetta. Tehtävään yhteistyöhön kaivattiin mu-kaan myös enemmän nuorten kanssa toimivia tahoja sekä nuoria itse. Talous-tiedolla tulisi olla kosketuspinta nuorten elämään ja tämän kosketuspinnan tu-lisikin yhden vastaajan mukaan olla se ydinajatus, jonka ympärille yhteistyö-verkostot olisi hyvä luoda.

Toteutettaviin hankkeisiin toivottiin myös enemmän yhtenäisyyttä. Vaik-ka hajanaisuuden ei välttämättä nähty haittaavan juuri yhteistyötä, sen nähtiin

kuitenkin pirstaloivan hankkeisiin käytettävät varat ja tuottavan päällekkäistä informaatiota.

Toiminnan parempi suunnitelmallisuus ja koordinointi kentällä voisi paremmin vielä edistää ja kohdentaa toimintaa. Taloudenhallinnan neuvottelukunnan työn jämäköit-täminen toisi ehkä koordinointia. (Julkinen toimija)

Kaiken kaikkiaan toimijat siis kaipasivat parempaa toiminnan ja yhteistyön koordinointia. Sitä, kenen vastuulle taloudellisen osaamisen edistämisen koor-dinointi kuuluisi, ei tarkkaan osattu sanoa. Yhtenä vaihtoehtona nostettiin tosin esille taloudenhallinnan neuvottelukunta. Toiminnan paremman koordinoinnin ja yhteistyön kehittämisen toivottiin vähentävän osin esiin nousevaa toimijoi-den oman itsensä esiin tuomista liittyen finanssialan toimijoitoimijoi-den liike-elämän tavoitteisiin. Kuviossa 9 on kuvattu toimijoiden yhteistyön haasteita ja sitä edesauttavia tekijöitä haastateltavien vastausten perusteella.

KUVIO 9 Yhteistyön haasteet ja yhteistyötä edesauttavat tekijät