5 YMPÄRISTÖN TILA JA ARVIOIDUT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET
5.9 Yhteiskunnalliset ja sosiaaliset vaikutukset
5.9.1 Määritelmät ja oletukset
Sosiaalisilla vaikutuksilla tarkoitetaan tavalli-simmin ihmisiin, yhteisöihin tai yhteiskuntiin kohdistuvia vaikutuksia, jotka aiheuttavat muutoksia ihmisten hyvinvoinnissa tai hyvin-voinnin jakautumisessa. Muutos voi olla ke-hitystä parempaan tai huonompaan suun-taan riippuen siitä, kenen näkökulmasta ja kenen arvoilla sitä tarkastellaan.
Kaikilla ympäristövaikutuksilla on sosiaali-nen ulottuvuus. Sosiaaliset vaikutukset voi-vat siten olla joko esimerkiksi luontoon ja ta-louteen kohdistuvien vaikutusten sosiaalisia seurauksia tai ns. suoria sosiaalisia vaikutuk-sia. Esimerkiksi tutun maiseman muuttumi-nen voi vaikuttaa paikallisten asukkaiden viihtyvyyteen. Muutokset merialueen kala-kannoissa vaikuttavat puolestaan yksittäis-ten ihmisyksittäis-ten elinkeinonharjoittamis- ja virkis-tysmahdollisuuksiin ja siten heidän elin-oloihinsa. Keskeistä onkin sosiaalisen näkö-kulman muodostaminen erityyppisistä vaiku-tuksista.
Merituulivoimalaitoksesta aiheutuu monen-laisia sosiaalisia vaikutuksia. Erityisesti me-rialueella päivittäin liikkuvat kalastajat koke-vat merialueen muutoksen vahvasti. Kuiten-kin sosiaalisia vaikutuksia on vaikea määri-tellä ja ennustaa. Tuulivoima sinänsä koe-taan pääosin myönteisenä asiana, vaikka tuulivoimalaitoksen ilmestyminen läheiselle merialueelle koetaankin kielteisenä. Kysees-sä on tunnettu NIMBY-ilmiö (Not In My Back-yard, ei minun takapihalleni).
Maiseman muutos on todennäköisesti suu-rin sosiaalisia vaikutuksia aiheuttava asia merituulivoimalaitoksen rakentamisessa.
Toisaalta myös rakennusaikainen melu ja lii-kenteen lisääntyminen saattavat aiheuttaa hermostumista ja muita sosiaalisia vaikutuk-sia. Kalastajille joidenkin perinteisten pyynti-paikkojen käytön estyminen ja väistettävien kohteiden lisääntyminen merellä ovat
suu-seikat. Vaikka kalastus ei elinkeinona esty merituulivoimalaitoksen rakentamisen seu-rauksena, voivat kalastajat tilanteen sellai-seksi kokea.
Sosiaalisia vaikutuksia aiheutuu myös virkis-tysalueiden monipuolistumisen, merialueel-la lisääntyvien veneiden kiinnittymismahdol-lisuuksien ja tuulivoiman yleisen ympäris-töystävällisen mielikuvan ansiosta.
Myönteisiä sosiaalisia vaikutuksia aiheutuu Kokkolan lähistölle perustusten rakentami-sen, varastoimisen ja kuljettamisen yhtey-dessä syntyvistä työpaikoista. Myös huolto-liikenne tuulivoimalaitokselle tulee työllistä-mään kalastajia ja veneilijöitä.
Kuva 5.25. Kansalaiset osallistuvat keskusteluun merituulivoimalaitoksen suunnitelmista Tankarin karipäivillä kesällä 2000.
5.9.2 Kansalaiskysely
Kansalaiskyselystä ja sen tuloksista on laa-dittu osaraportti “Kansalaiset ja merituulivoi-malaitos”.
Jo tutkimushankkeen alkuvaiheessa tehtiin kansalaiskysely, jolla kartoitettiin Kokkolan seudun asukkaiden mielipiteitä tuulivoimas-ta. Kokonaisuutena merituulivoimalaitoksen suunnitelmiin suhtauduttiin myönteisesti: 80
% vastaajista kannatti merituulivoimalaitok-sen sijoittamista Kokkolan edustan suunni-telluille sijoitusalueille. Perusteluina mainit-tiin muun muassa kaupungin imagon para-neminen, tuulivoiman ympäristöystävälli-syys, myönteiset vaikutukset työllisyyteen ja elinkeinoihin sekä maiseman monipuolistu-minen.
Kuva 5.26. Kyselyyn vastanneiden suhtautuminen esitet-tyyn merituulivoimalaitokseen.
Suhtautuminen suunnitelmaan
80,4
5,4
14,3 0
10 20 30 40 50 60 70 80 90
Kannattaa Ei osaa sanoa Vastustaa
% vastanneista
Kansalaiskyselyn perusteella selvisi, että asukkaat käyttävät merialuetta erityisesti va-paa-aikana. Yli 60 prosentilla vastaajista merialue liittyi vapaa-ajanviettoon ja harras-tuksiin vähintään kerran kuukaudessa.
Veneilijät korostivat merialueen tärkeyttä ko-konaisuudessaan. Etenkin vapaa-ajanvietto-tavat liittyivät mereen ja sen ranta-alueisiin.
Kaikkien sijoitusalueiden kerrottiin olevan tärkeitä veneilyalueita, mutta myös alueiden muu virkistyskäyttö ja maisemalliset arvot mainittiin tärkeiksi. Valtaosa vastaajista ker-toi haluavansa säilyttää juuri liikkumisen va-pauden ja merialueen maisemalliset arvot.
Asuminen
Asumiseen liittyen kysyttiin kuinka usein asukkaat katselevat asunnoltaan sijoitusalu-eille. Useimpien vastaajien (71 %) asunnolta avautuvaan maisemaan merituulivoimalaitos ei vaikuttanut. Loma-asunnon omistajat sen sijaan korostivat eri sijoitusalueiden vaiku-tusta loma-asunnolta avautuvaan maise-maan sekä vapaa-ajan virkistysmahdolli-suuksiin. Alueen luonnonrauhan ja hiljaisuu-den toivottiin säilyvän.
Varsinkin Trullevin rannan sijoitusalueen ko-ettiin olevan liian lähellä loma-asuntoa. Li-säksi Santapankin merkitys kalastusalueena toistui useissa vastauksissa. Kysyttäessä
häiritsevintä sijoitusaluetta, useimmat vas-taajista mainitsivat juuri Trullevin rannan (28
%) ja Santapankin (17 %) alueet. Tankarin – Djupörenin alue mainittiin puolestaan useim-min sijoitusalueista parhaaksi.
Suurin osa alueen asukkaista uskoi, ettei merituulivoimalaitoksella ole minkäänlaisia vaikutuksia asumiseen. Maiseman muutos ja melu koettiin asumista haittaaviksi tekijöik-si. Myös liikenteen pelättiin lisääntyvän ja häiritsevän asumista niin rakentamisvai-heessa kuin uteliaiden tullessa tuulivoimalai-tosta katselemaan. Kahdessa vastauksessa maiseman uskottiin muuttuvan asumisen kannalta parempaan suuntaan.
Loma-asukkaat, veneilijät ja kalastajat koki-vat tuulivoiman vaikuttavan asumiseen val-taosin kielteisesti. Varsinkin loma-asunnon omistajat uskoivat esitetyn tuulivoimalaitok-sen vaikuttavan myös henkilökohtaiseen asumiseensa. Vaikka avoimissa vastauksis-sa esille nousivatkin tuulivoiman puhtaus ja toive ilmanlaadun paranemisesta, maiseman muutoksen sekä melun ja rauhattomuuden lisääntymisen pelättiin laskevan asunnon ja asuinalueen viihtyisyyttä ja mahdollisesti myös asunnon arvoa.
Kuva 5.27. Vaikuttaako merituulivoimalaitos asumiseenne.
Vaikuttaa merituulivoimala asumiseeni
4,0 7,1
84,8
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90
paljon jonkin verran ei ollenkaan
% vastanneista
Vapaa-aika ja harrastukset
Vaikka yli puolet asukkaista ei kokenut tuuli-voimalaitoksella olevan minkäänlaista vaiku-tusta henkilökohtaisiin vapaa-ajanviettomah-dollisuuksiinsa, merituulivoimalaitoksen ko-ettiin vaikuttavan vapaa-ajan viettoon sekä harrastus- ja virkistysmahdollisuuksiin use-ammin kuin työhön ja asumiseen.
Monet alueella vapaa-aikanaan liikkuvat asukkaat arvostivat merialueen ja maiseman rauhallisuutta ja luonnonläheisyyttä. Tämän vuoksi juuri maiseman muuttuminen tutuilla ulkoilualueilla tuntui kielteiseltä. Tuulivoima-laitoksesta aiheutuva melu ja mahdollinen lii-kenteen lisääntyminen koettiin myös uhkana vapaa-ajanvietolle. Asukkaat pelkäsivät jou-tuvansa etsimään “rauhallista ja kiireetöntä merta” kauempaa.
Toisaalta muutamat mainitsivat maiseman muuttumisen vaikuttavan myönteisesti va-paa-ajanviettomahdollisuuksiinsa ja ympä-ristöönsä. Vapaa-ajan maiseman koettiin monipuolistuvan ja tulevan asutun näköisek-si. Maisemassa “olisi jotain mitä katsella”.
Tuulivoimalaitoksen mainittiin myös lisäävän retkeilykohteita ja synnyttävän alueelle uusia nähtävyyksiä, joita voi yhtälailla esitellä vie-raille kuin itsekin ihailla.
Kuva 5.28. Vaikuttaako merituulivoimalaitos harrastuksiinne.
Vaikuttaa merituulivoimala harrastuksiini
10,3
31,3
56,7
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90
paljon jonkin verran ei ollenkaan
% vastanneista
Tuulivoimalaitoksen uskottiin toimivan navi-gointia helpottavina kiintopisteinä ja maa-merkkeinä etenkin merellä liikuttaessa. Pää-osin tuulivoimalaitoksen kuitenkin pelättiin rajoittavan merialueiden käyttöä ja merellä liikkumista.
Kalastajille, veneilijöille ja loma-asunnon omistajille meren ja sen ranta-alueiden mer-kitys vapaa-ajanviettopaikkana oli suuri. Val-taosa näiden ryhmien edustajista uskoi tuuli-voimalaitoksen vaikuttavan harrastuksiinsa.
Merituulivoimalaitoksesta ei myöskään näh-ty seuraavan juurikaan positiivista tärkeille vapaa-ajanviettomuodoille eikä merialueen käytölle ylipäänsä. Negatiivisina asioina mai-nittiin jo asukkaiden vastauksissa esille nousseet maisema-arvojen muuttuminen sekä liikkumisen ja alueen käytön rajoittumi-nen.
Kalastus
Kalastajat olivat selvästi aktiivisimpia palaut-tamaan kansalaiskyselyn lomakkeen. Keski-määräistä selvästi suuremman vastauspro-sentin voidaan katsoa kuvastavan tarkastel-tavan asian tärkeyttä juuri kalastuselinkeinon harjoittajille, joiden toimeentuloon hankkeel-la voi olhankkeel-la suoria vaikutuksia.
Sekä ammattimaisesti kalastavat että vapaa-ajankalastajat kokivat Kokkolan edustan merialueen tärkeäksi kalastusalueeksi, eikä alueen nykytilaan siksi saisi kajota. He vas-tustivatkin hanketta selvästi muita intressi-ryhmiä enemmän. Tuulivoimalaitoksen eri sijoitusalueista Santapankin matalikko koet-tiin selvästi tärkeimmäksi kalatalouselinkei-non kannalta. Jopa 80 % vastanneista koki tuulivoiman rakentamisen tälle alueelle hai-tallisena. Muutoinkin kalastajat korostivat etenkin saaliskalojen lisääntymisalueiden turvaamisen tärkeyttä elinkeinonsa kannalta.
Kyselyssä noin puolet (55 %) kalastajista vastusti esitettyä suunnitelmaa merituulivoi-malaitoksen rakentamiseksi. Kannattanei-den osuus oli 40 % ja loput 5 % eivät osan-neet ilmaista kantaansa.
Maisema
Asukkaita pyydettiin erittelemään, mikä hei-dän asuin- tai vapaa-ajan ympäristössään on sellaista, jota merituulivoiman rakentaminen ei saa muuttaa. Vaikka valtaosa avoimeen kysymykseen vastanneista koki merituulivoi-man ja tarkasteltavat suunnitelmat myöntei-sinä, merituulivoimalan pelättiin muuttavan elinpiirin tärkeitä asioita. Ainoastaan 23 %
mitään, mikä ei saisi muuttua. Merimaise-man mainitsi 17 % asukkaista, ja he toivoi-vat, että merituulivoimalaitos sulautuisi mai-semaan mahdollisimman hyvin. Vastauksis-sa esitettiin myös toiveita sijoittelun suhteen.
Luonnonkauniita merimaisemia haluttiin säi-lyttää ennallaan ja toisaalta viedä voimalai-tos mahdollisimman kauas rannikosta. Osa asukkaista totesi tuulivoimalaitoksen joka ta-pauksessa pilaavan maiseman.
Yleisesti vaikutusten arvioiminen koettiin vai-keaksi, mutta eniten kielteisiä vaikutuksia asukkaat kokivat aiheutuvan mm. maisemal-le. Myönteisiä vaikutuksia yhdistettiin mm.
kaupungin imagoon. Useimmat tarkastellut vaikutukset jakoivat kuitenkin mielipiteitä ja vastaajat eivät joko pystyneet arvioimaan vaikutuksen suuntaa ja merkitystä tai koki-vat merituulivoimalan vaikuttavan tarkastel-taviin asioihin sekä myönteisesti että kieltei-sesti.
Tuulivoimalan vaikutus maisema-arvoihin ja-koi mielipiteitä. Kysyttäessä yleisesti maise-man muutoksen suuntaa ja merkitystä 52 % asukkaista koki merituulivoimalaitoksen vai-kuttavan maisemaan kielteisesti. Toisaalta 32 % asukkaista koki muutoksen myöntei-sesti ja 15 % ei osannut määritellä kantaan-Kuva 5.29. Kuinka tuulimyllyt vaikuttavat maisemaan.
Maiseman muutos
32,1
52,2
15,6 0
10 20 30 40 50 60 70 80
Myönteinen Kielteinen Ei os aa sanoa
% vastanneista
Vaikutus maisemaan
15,2
42,4
19,6 27,7
9,8 0,0
10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0
% vastanneista
Tuulivoimalan vaikutus oman elinympäristön viihtyisyyteen jakoi mielipiteitä intressiryhmi-en välillä. Melu ja maiseman muutokset ko-ettiin pääasiassa kielteisinä kaikissa ryhmis-sä. Tosin asukkaiden lailla myös valtuutetuis-ta kolmannes koki maiseman muuttuvan myönteisesti.
Merimaiseman ja tuulivoimalan yhteensovit-taminen herätti vastanneissa ristiriitaisia tun-teita. Vaikka yli 50 % vastaajista koki meri-tuulivoimalan vaikuttavan kielteisesti ympä-röivään maisemaan, ainoastaan vajaa 40 % vastaajista koki kyselyn mukana lähetetyis-sä kuvasovitteissa tuulimyllyjen häiritsevän tai pilaavan rannikkomaiseman. Lähes puo-let vastanneista kertoi tuulivoimalan moni-puolistavan ja 15 % kaunistavan merimaise-maa. Viidennes vastaajista ei kokenut mai-semamuutoksia merkityksellisiksi. Kysymyk-seen vastanneista useimmat olivat kuitenkin rastineet useamman vaihtoehdon.
Kuva 5.30. Tuulivoimalat rannikkomaisemassa.
Yleinen suhtautuminen suunnitelmaan vai-kutti myös tuulivoimaloiden visuaaliseen ko-kemiseen. Mitä vähemmän tuulivoimalaitok-sesta koettiin seuraavan positiivisia muutok-sia, sitä rumemmilta tuulimyllyt kuvasovit-teissa näyttivät. Kalastajat, veneilijät ja
loma-asunnon omistajat vastasivatkin muita use-ammin tuulivoiman häiritsevän ja pilaavan rannikkomaiseman. Varsinkin lähialueiden loma-asunnon omistajat halusivat lisäksi, että tuulimyllyt sijoitettaisiin mahdollisimman kauas tärkeistä kohteista.
Avoimissa vastauksissa voimalaa arvostel-tiin ja kehutarvostel-tiin. Tuulimyllyjä kuvatarvostel-tiin edellis-ten lisäksi piristäviksi, elävöittäviksi, eksoot-tisiksi, massiivisiksi, masentaviksi, keinote-koisiksi ja rumiksi.
Tavallinen asenne merituulivoimalan aiheut-tamiin maisemamuutoksiin oli uhrautuva.
Vaikka useat asukkaista olivatkin sitä mieltä, etteivät tuulimyllyt sulaudu luonnolliseen merimaisemaan, he uskoivat kuitenkin vähi-tellen tottuvansa näkymään. Esteettiset tap-piot oltiin pääasiassa valmiita kestämään, jos sen seurauksena ympäristön tila parani-si. Tuulivoimaloiden koettiin viestivän ympä-ristöystävällisyydestä, puhtaudesta ja positii-visesta suhtautumisesta tulevaisuuteen. Ti-lannetta kuvaa hyvin vastaus: “Tilanne on ris-tiriitainen. Luonnonmaiseman koskematto-muus on rikottu, mutta tuulimyllyt viestivät edistyksellisyyttä ja luonnon kunnioittamis-ta.”
5.9.3 Osallistuminen ympäristövai-kutusten arviointiin
Yhteysviranomaisen lausunto merituulivoi-malaitoksen ympäristövaikutusten arviointi-ohjelmasta saatiin 11.6.2001. Lausuntoja annettiin 12 kpl ja mielipiteitä 42 kpl, joissa allekirjoittajia oli yhteensä noin 170. Mielipi-teissä pääsääntöisesti vastustettiin hanketta ja esitettiin tehtäväksi runsaasti erilaisia sel-vityksiä. Erityisesti oltiin huolissaan virkistys-käytön mahdollisuuksista jatkossa ja Natu-ra-alueelle rakentamisesta.
Ympäristövaikutusten arviointiin ovat osallis-tuneet eri intressiryhmistä koostunut seuran-taryhmä sekä viranomaisten ja asiantuntijoi-den muodostama ohjausryhmä. Osaraportis-sa “KanOsaraportis-salaisten oOsaraportis-sallistuminen” on koottu-na kaikki näiden ryhmien kokousten muisti-ot.
Seuranta- ja ohjausryhmien toiminta oli tär-keää ja kokouksissa tuli esiin näkökohtia, jot-ka oli hyvä saada tutkimuksiin mujot-kaan. Seu-rantaryhmän kokouksiin osallistui varsin run-saasti väkeä, vaikka niiden ajankohta oli jo iltapäivällä eikä illalla. Kiinnostus asiaa koh-taan oli alkuvaiheessa runsaampaa ja kysy-myksiä esitettiin ensimmäisissä kokouksis-Kuva 5.31. Seurantaryhmän kokoustyöskentelyä.
Kaunist avat
Monipuolist
avat
Ei merkitystä Häirit sevä
Pilaavat
sa paljon. Viimeisissä kokouksissa kysymyk-siä esittivät vain ne, joilla oli suora intressi tuulivoimalaitokseen. Purjehtijat olivat kiin-nostuneita kilpailujen järjestämisestä ja ka-lastajat olivat kiinnostuneita kalastuksen vai-keutumisesta. Johtopäätöksenä voidaan sa-noa, että asian läheisyys, joka kalastajilla oli suurin, valtasi yleisötilaisuuksien keskuste-lun ja esimerkiksi tuulivoimaan suopeasti suhtautuvat luontojärjestöt eivät enää loppu-vaiheessa osallistuneet keskusteluun.
Kansalaiskyselyn ja seurantaryhmän koko-usten välillä oli se ristiriita, että kyselyssä valtaenemmistö kannatti tuulivoimaa, mutta seurantaryhmän kokouksissa käytetyistä pu-heenvuoroista valtaenemmistö oli tuulivoi-maan kriittisesti ja jopa kielteisesti suhtautu-via. Tuulivoima hyväksytään, kunhan se ei aiheuta ihmisen arkiseen elämään merkittä-vää muutosta, eikä tule omalle takapihalle.
Nyt kalastajat näkevät, että tuulivoima vai-keuttaa erittäin paljon heidän elinkeinoaan.
Kansalaisten osallistumisen kannalta olisi ollut parempi, mikäli seurantaryhmän työhön olisi aktiivisesti osallistunut useita eri intres-siryhmiä. Nyt kalastajien osuus ja mielipiteet painottuivat selvästi. Keskustelu eri intressi-ryhmien välillä olisi voinut olla vilkkaampaa.
Kokonaisuudessaan seurantaryhmän ja oh-jausryhmän muodostaminen oli hyvä ratkai-su ja opettavaista kaikille osapuolille.