• Ei tuloksia

LÄHTEET

In document % vastanneista % vastanneista (sivua 43-47)

Aaltonen, E.-K. & Kalliolinna, M. 1990. Kokkolan edustan merialueen tila 1986-1989. Vaasan läänin vesiensuojelu-yhdistys ry. Pietarsaari 1990.

Alakangas, E. 2000. Suomessa käytettävien polttoainei-den ominaisuuksia. VTT Energia. VTT:n tiedotteita 2045.

Saatavissa myös verkossa [http://www.inf.vtt.fi/pdf/tiedot-teet/2000/T2045.pdf].

Alasaarela, E. 1981. Kokkolan edustan merialueen tila v.

1976-1980. Pohjois-Suomen Vesitutkimustoimisto.

Alkula, T., Pöntinen, S. & Ylöstalo, P. 1994. Sosiaalitutki-muksen kvantitatiiviset menetelmät. WSOY, Juva.

Blaxter, J. H. S. & Batty, R. S. 1985. Herring behaviour in the dark: responses to stationary and continuously vibra-ting obstacles. J. mar. biol. Ass. 65, 1031-1050.

Cererols, N., Martínez, A., & Ferrer, M. 1996. Bird impact study on the 10 MW wind farms of La Peña (Tarifa). Euro-pean Union Wind Energy Conference, May 1996, Göte-borg, Sweden. P. 199-200.

Clausager, I. & Nøhr, H. 1995. Vindmøllers indvirkning på fugle. Status over viden. Danmarks Miljøundersøgelser.

51 s. – Fåglig rapport fra DMU, nr. 147.

Clausager, I. & Nøhr, H. 1996. Impact of wind turbines on birds – an overview of European and American experien-ce. European Union Wind Energy Conference, May 1996, Göteborg, Sweden. P. 156-159.

Clear Hill, H. 1999. Environmental Impact Assessment (EIA) ov Wind Energy. Practical Environmental Planning and Decision Making on Northern England. European Wind Energy Conference, 1-5 March 1999, Nice, France, 555-558.

Energia-Ekono Oy 1998. Pohjois-Pohjanmaan rannikon tuulivoimakartoitus – Teknistaloudelliset tarkastelut. Lop-puraportti.

Enger, P. S., Karlsen, H. E., Knudsen, F. R. & Sand, O.

1993. Detection and reaction of fish to infrasound. ICES mar. Sci. Symp. 196, 108-112.

European Best Practice Guidelines for Wind Energy De-velopment. European Wind Energy Association. 26 pp.

Gipe, P. 1995. Wind Energy Comes of Age. John Wiley &

Sons, New York.

Guillemette, M., Larsen, J. K. & Clausager, I. 1998. Impact assessment of an off-shore wind park on sea ducks. Natio-nal Environmental Research Institute, Denmark. 61 pp. – NERI Technical Report No. 227.

Guillemette, M., Larsen, J. K. & Clausager, I. 1999. Asses-sing the impact of the Tunø Knob wind park on sea duck:

the influence of food resources. National Environmental Research Institute, Denmark. 21 pp. – NERI Technical Report No. 263.

Hammarlund, K. & Mårtensson, A.-L. 1999. Planning for Acceptance. Windpower in Social Landscape. European Wind Energy Conference, 1-5 March 1999, Nice, France, 582-585.

Haverinen, R. 1999. Vuorovaikutuksen jäsentäminen ym-päristövaikutusten arvioinnissa. Opas hankkeesta vastaa-ville, suunnittelijoille ja yhteysviranomaisille. SYKE ympä-ristöopas 64, Oy Edita Ab, Helsinki.

Hokkanen, J. 1997. Aiding Public Environmental Decision Making by Multicriteria Analysis. University of Jyväskylä.

Department of Mathematics. Report 72. Doctoral Thesis.

Holm Skyt P. SEAS Wind Energy Centre. Suullinen tiedon-anto 16.11.2001.

HydroGIS AB 2000. Miljökonsekvensbeskrivning. Uppfö-rande av 535 vindkraftverk inom Finngrundens östra bank.

På uppdrag av Bohus Energi Ab. Rapport 236.

Ihde, S. & Vauk-Hentzelt, E. (toim.). 1999. Vogelschutz und Windenergie – Konflikte, Lösungsmöglichkeiten und Visio-nen. Bundesverband WindEnergie e.V.

Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy 2001. Kokkolan edus-tan merituulivoimalaitos. Vaikutukset merialueen tilaan ja kalastoon.

Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy 2001. Kokkolan edus-tan merituulivoimalaitos. Vaikutukset alueiden käyttöön ja maisemaan.

Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy 2001. Kokkolan edus-tan merituulivoimalaitos. Vaikutukset linnustoon.

Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy 2001. Kokkolan edus-tan merituulivoimalaitos. Liitännäishankkeiden ympäristö-vaikutukset.

Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy 2001. Kokkolan edus-tan merituulivoimalaitos. Käytön aikaiset meluvaikutukset.

Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy 2001. Kokkolan edus-tan merituulivoimalaitos. Turvallisuusvaikutukset.

Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy 2001. Kokkolan edus-tan merituulivoimalaitos. Vaikutukset suojelualueisiin.

Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy 2000. Kokkolan edus-tan merituulivoimalaitos. Kansalaiset ja merituulivoimalai-tos.

Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy 2001. Kokkolan edus-tan merituulivoimalaitos. Kansalaisten osallistuminen.

Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy & PVO-Engineering Oy 2000. Kokkolan edustan merituulivoimalaitoksen ympäris-tövaikutusten tutkimussuunnitelma.

Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy & PVO-Engineering Oy 2001. Kokkolan edustan merituulivoimalaitos. Ympäristö-vaikutusten arviointiohjelma.

Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy 2001. Kokkolan edus-tan merituulivoimalaitos. Tiivistelmä.

Kalliosaari, S. 2001. Suullinen tiedonanto. Merentutkimus-laitos, jääpalvelu (ref. Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry).

Kalliolinna, M. ja Aaltonen, E-K. 1995. Kokkolan edustan merialueen tila 1990-1994. Vaasan läänin vesiensuojelu-yhdistys ry. Pietarsaari 1995.

Kankaanpää, T. & Simonen, S. 1999. Markkinatutkimus:

Tuulisähkön markkinat Suomessa. Tampereen teknillinen korkeakoulu, Teollisuustalouden laitos. Markkinatutkimus ja markkinoinnin suunnittelu –kurssin kurssityö.

Kara, M. ym. (toim.) 1999. Energia Suomessa. Tekniikka, talous ja ympäristövaikutukset. VTT Energia.

Keski-Pohjanmaan liitto 2001. Keski-Pohjanmaan arvok-kaat maisema- ja kulttuurialueet.

Keski-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry 2001. Kok-kolan edustan merituulivoima-alueen pesimä- ja lepäilijä-linnustoselvitys.

Kiiskinen, P., Kostamo, J. & Vettervik, J. 2000. Markkina-tutkimus: Tuulivoiman lisärakentaminen. Tampereen tek-nillinen korkeakoulu, Porin korekakouluyksikkö, Tuotanto-talous. Markkinatutkimus ja markkinoinnin suunnittelu – kurssin kurssityö.

Koistinen, Jarmo 2002: Tuulipuistojen linnustovaikutukset.

Ympäristöministeriö. (julkaisematon)

Lahdelma, R., Salminen, P. & Hokkanen, J. 1999. Using multicriteria methods on environmental planning and ma-nagement. Forthcoming on Environmental Mama-nagement.

Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/

1994), laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä an-netun lain muuttami-sesta (267/1999) ja asetus ympäristö-vaikutusten arviointi-menet-telystä (268/1999).

Lehtinen, K., Sarkkula, J. & Virtanen, M. Virtausmittaukset Kokkolan merialueella vuonna 1987 ja virtaus- ja veden-laatumalli Venlan sovellus Kokkolan merialueelle.

Leskelä, A., Hudd, R., Lehtonen, h., Huhmarniemi, A. ja Sandström, O. 1991. Habitats of whitefish (Coregonus la-varetus (L.) s.l.) larvae in the Gulf of Bothnia. Aqua Fenni-ca 21,2.

Leskelä, A. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Meren-kurkun kalantutkimusasema. Suullinen tiedonanto 10.12.2001.

Luonnonsuojelulaki (1096/1997) ja –asetus (160/1997).

Maa- ja metsätalousministeriö 1981. Valtakunnallinen lin-tuvesiensuojeluohjelma. Lintuvesityöryhmän komiteanmie-tintö 1981:32.

Maa- ja metsätalousministeriö 1982. Valtakunnallinen lin-tuvesiensuojeluohjelma. Kohdeluettelo ja –rajaukset.

Munksgaard, J., Jordal-Jorgensen, J., Pedersen, J. & Lar-sen, A. 1996. Social Assessment on Wind Power. AKF, In-stitute of Local Govenment Studies Denmark.

Natura 2000 –alueiden suojelu ja käyttö, Luontodirektiivin 92/43/ETY 6 artiklan säännökset. Euroopan komissio.

(PDF-versio: www.europa.eu.int/comm/environment/natu-re/legis.htm).

Naturvårdsverket 2000. Vindkraft till havs. En litteraturstu-die av påverkan på djur och växter. Rapport 5139.

Norling, J. Vattenfall Utveckling AB. Suullinen tiedonanto 22.11.2001.

Norra svenska fiskeområdet 2001. Fiskeriundersökningen 2000 utanför Karleby. Manuscript.

Nöjd, Anna 2002: Alustava selvitys merituulivoimalaitos-ten vedenalaisista ympäristövaikutuksista. SYKE. (julkai-sematon)

Permitting of Wind Energy Facilities. A Handbook. 1998.

Prepared by the NWCC Siting Subcommittee. National Wind Coordinating Committee. 72 pp.

Pohjanmaan Tutkimuspalvelu Oy 1998. Kokkolan väylän ruoppauksen melumittaukset ja koekalastukset syksyllä 1998. Raportti.

Pohjanmaan Tutkimuspalvelu Oy 1998. Kokkolan väylän kalataloustarkkailu 1998-2000. Velvoitetarkkailun vuosira-portit.

Pohjanmaan Tutkimuspalvelu Oy. Kokkolan väylän ja sa-tama-altaan ruoppauksen vesistötarkkailu 1997-2000. Vel-voitetarkkailun vuosiraportit.

Pohjanmaan Tutkimuspalvelu Oy 2001. Kokkolan väylän ruoppauksen kalastotarkkailu. Vuoden 2000 tulokset. Ra-portti.

Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry. Kokkolan edustan yhteistarkkailun tulokset vuosilta 1996-2000. Velvoitetark-kailun vuosiraportit.

Proceedings of National Avian-Wind Power Planning Mee-ting, Denver, Colorado, 20-21 July 1994.

Proceedings of National Avian-Wind Power Planning Mee-ting II, Palm Springs, California, 20-22 September 1995.

PVO-Engineering Oy 2001. Kokkolan edustan merituuli-voimalaitos. Teknistaloudellinen raportti.

Rautamäki, M. 1989. Maisema rakentamisen perustana.

Ympäristöministeriö.

Rommel, S. A. & McCleave, J. D. 1973. Sensitivity of ame-rican eels (Anquilla rostrata) and atlantic salmon (Salmo salar) to weak electric and magnetic fields. J. Fish. Res.

Board. Can. 30, 657-663.

Sandler, H. 1984. Zinc and copper concentration in the benthic invertebrates considered in relation to concentra-tions in sediments and water in the Bothnia Sea (Northern Baltic). Merentutkimuslaitos 250.

Schleisner, L. & Nielssen, P.S. 1997. Environmental Exter-nal Effects from Wind Power Based on the EU Externe Methodology. European Wind Energy Conference, Oct 1997, Dublin Castle, Ireland. P. 118-123.

Seinä. A. & Peltola, J. 1991. Jäätalven kesto ja kiintojään paksuustilastoja Suomen merialueella 1961-1990. Finnish Marine Research nro. 258. Helsinki 1991.

Similä, J. 1997. Luonnonsuojelulaki. Helsinki.

Simon, A. M. 1996. A Summary of Research Conducted into Attitudes to Wind Power from 1990-1996. Planning and Research for the British Wind Energy Association.

Sirviö, M. 2000. Tuulivoimaloiden sopiminen maisemaan ja keinoja maisemavaikutusten vähentämiseksi – makutuo-mareina rannikko- ja saaristokuntien asukkaat –pro gradu työ, Helsingin yliopisto, Limnologian ja ympäristönsuoje-lun laitos.

Still, D., Painter, S., Lawrence, S., Little, B. & Thomas, M.

1997. Blyth Harbour wind farms and birds. European Wind Energy Conference, Oct. 1997, Dublin Castle, Ireland. P.

132-136.

Studying Wind Energy/Bird Interactions: A Guidance Do-cument. Metrics and methods for determining or monito-ring potential impacts on birds at existing and proposed wind energy sites. Prepared for the Avian Subcommittee and NWCC.

Suomen Akustiikkakeskus Oy. 1998. Vedenalaiset äänimit-taukset Kokkolassa 16. ja 29.9.1998. Tekninen raportti.

Surugiu, L. & Paraschivoiu, I. 1999. Acceptability, Environ-mental and Social Aspects of Wind Energy. European Wind Energy Conference, 1-5 March 1999, Nice, France, 586-589.

Tervo, V., Erkomaa, K., Sandler, H., Miettinen, V., Parman-ne, R. ja Aro, E. 1980. Contents of metals and chlorinated hydrocarbons in fish and benthic invertebrates in the Gulf of Bothnia and the Gulf of Finland in 1979. Aqua Fennica 10.

Turkulainen, T. 2000. Tuulivoimalan elinkaariarviointi. Dip-lomityö. VTT Kemiantekniikka, Teollisuuden ympäristöta-lous.

Valtioneuvoston päätös 1990. Valtakunnallisen rantojen-suojeluohjelman perustaminen.

Valtioneuvoston päätökset 20.8.1998 ja 25.3.1999 Suo-men ehdotuksesta EU:n Natura 2000 –verkostoon liitettä-vistä alueista.

Vattenfall Ab 2001. Miljökonsekvensbeskrivning. Karslkro-na vindkraft offshore. Utkast 1. 23.10.2001.

Vindkraft till havs – en litteraturstudie av påverkan på djur och växter. 2000. Svenska naturvårdsverket.

Virta, P., Kauppinen, V. ja Taskila, E. 1986. Kokkolan edus-tan merialueen tila 1981-1985. Pohjois-Suomen Vesitutki-mustoimisto.

Vesa, P. 2001. Merituulirakentamisen oikeudelliset edelly-tykset. Pohjolan Voima Oy:n raportti.

Vesilaki (264/1961) ja –asetus (282/1962).

Väisänen, R. A., Lammi, E. & Koskimies, P. 1998. Muuttu-va pesimälinnusto. OtaMuuttu-va.

Vääränen, P. & Nyman,C. 2000. Kokkolan edustan meri-alueen pohjaeläinkartoitus 1999. Raportti.

Weckman, Emilia 2002: Tuulivoima ja maisema. Selvitys tuulivoimarakentamisen vaikutuksista maisemaan. Maise-ma-arkkitehtuuritoimisto Emilia Weckmanin raportti 20.5.2002.

Westerberg, H. 1999. Impact studies of sea-based wind-power in Sweden. Esitelmä mereen rakennetun tuuligene-raattorin ympäristövaikutuksista.

Westerberg, H. Fiskeriverket, Sverige. Suullinen tiedon-anto 30.11.2001.

Ympäristöministeriö 1993. Arvokkaat maisema-alueet.

Maisema-aluetyöryhmän mietintö II.

Ympäristöministeriö 1993. Rantojensuojeluohjelman alu-eet. Ympäristönsuojeluosaston selvitys 97/1991.

Ympäristöministeriö 2002. Tuulivoimarakentamisen kaa-voitus- ja lupamenettelyn suositukset. Tuulivoimatyöryh-män mietintö.

Ympäristövaikutusten arviointi. Ihmisiin kohdistuvat ter-veydelliset ja sosiaaliset vaikutukset. Sosiaali- ja terveys-ministeriön oppaita 1999:1. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki.

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN PÄÄTÖS YM-PÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIME-NETTELYN SOVELTAMISESTA

Pohjolan Voima Oy:n Kokkolan edustan merituulivoi-malaitoshanke

15.1.2001 (Dnro 3/5724/2000)

HANKKEESTA VASTAAVA

Pohjolan Voima Oy

HANKKEEN KUVAUS

Pohjolan Voima Oy on aloittanut tutkimushankkeen, jonka tavoitteena on selvittää Suomen oloissa suu-ren, teollisen mittakaavan merituulivoimalaitoksen teknisiä ja taloudellisia lähtökohtia ja toteutusmah-dollisuuksia sekä ympäristövaikutuksia ja toteutuk-sen oikeudellisia edellytyksiä.

Tutkimushanke toteutetaan Kokkolan edustalle sijoi-tettavan merituulivoimalaitoksen tapaustutkimukse-na. Tutkimushankkeeseen yhdistyy Kokkolan kau-pungin ja Keski-Pohjanmaan liiton tavoite selvittää mahdollisuuksia merituulivoimalaitoksen kaavoitta-miseen. Kokkolan kaupunki on ryhtynyt laatimaan merialueelle oikeusvaikutteista osayleiskaavaa, jos-sa tuulivoimalaitoksen rakentamiseen soveltuva alue on osoitettu.

Alustavassa suunnitelmassa tuulivoimalaitokset on sijoitettu kolmelle vaihtoehtoiselle sijoitusalueelle:

Tankarin-Djupörenin, Santapankin ja Munakarin-Po-roluodon alueelle. Tankarin-Djupörenin alueelle on alustavasti suunniteltu sijoitettavan 20 kpl 5 MW:n tehoista tuulivoimasyksikköä, Santapankin alueelle joko 33 kpl 2,5 MW:n yksikköä tai 20 kpl 5 MW:n yksikköä ja Munakarin-Poroluodon alueelle 20 kpl 5 MW:n yksikköä.

Tuulivoimayksiköiden perustukset tehdään meren-pohjan maakerrosten varaan. Kunkin tuulivoimayk-sikön sijoituspaikan vesisyvyys on noin 3-7 metriä.

Tuulivoimayksiköiden tornien korkeudet vaihtelevat 60-75 metriin ja yksiköiden kolmilapaisten roottorien halkaisijat vaihtelevat 70-100 metriin. Tuulivoimalai-toksen vuotuinen käyntiaika vaihtelee yksikön koos-ta riippuen 2 500 - 3 300 tuntiin.

YHTEYSVIRANOMAISEN ESITYS

Länsi-Suomen ympäristökeskus esitti 20.9.2000 ympäristöministeriölle, että Pohjolan Voima Oy:n merituulivoimalaitoksen tutkimushankkeeseen so-vellettaisiin ympäristövaikutusten arviointimenette-lyä. Ympäristökeskus katsoi, että hankkeeseen on ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun

KUULEMINEN

Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ja Pohjolan Voi-ma Oy:n edustajien kanssa käydyissä keskusteluis-sa on käynyt ilmi, että ympäristöviranomaiset pitävät hanketta luonteeltaan sellaisena, että siihen olisi so-vellettava ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.

Tämän lisäksi Pohjolan Voima Oy on todennut 8.11.2000 päivätyssä kirjeessään ympäristöministe-riölle, että näin laajaa hanketta ei olisi mahdollista toteuttaa soveltamatta siihen ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ja ettei yhtiötä ole tarpeen kuulla asiassa enemmälti.

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN PÄÄTÖS

Ympäristöministeriö katsoo, että kysymyksessä on YVA-lain 4 §:n 2 momentin mukainen hanke, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudel-taan merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia.

Ympäristöministeriö päättää YVA-lain 6 §:n nojalla, että Pohjolan Voima Oy:n merituulivoimalaitoshank-keeseen sovelletaan ympäristövaikutusten arviointi-menettelyä.

PERUSTELUT

Pohjolan Voima Oy:n toimittamasta Kokkolan edus-tan merituulivoimalaitoksen ympäristövaikutusten tutkimussuunnitelmasta käy ilmi, että kysymyksessä on kokoluokaltaan erittäin laaja merituulivoimalaitos ja että hankkeen suunnitelmat on laadittu tekniseltä kannalta toteuttamiskelpoisina. Hankkeen todennä-köiset vaikutukset alueen luontoon ja luonnonvaro-jen käyttöön tulisivat olemaan pitkäaikaisia ja mer-kittäviä. Huomattavan laajalle alueelle ulottuisivat hankkeen maisema- ja meluvaikutukset.

Hankkeen vaikutukset alueen luontotyyppeihin ja la-jeihin voivat olla merkittäviä ja pysyviä. Kokkolan edustan rannikko- ja merialue on luokiteltu arvok-kaimpien luontoalueiden joukkoon. Aluekokonaisuus sisältää maankohoamisrannikon eri tyyppisiä kehi-tysvaiheita jokisuistosta ulkosaaristoon. Ulkosaaris-toon kuuluu merilinnustoltaan arvokkaita saaria ja luotoja. Pesimälajistoon kuuluu mm. merikihu, pilk-kasiipi, räyskä, selkälokki sekä nauru- ja pikkulokki-koloniat. Alueen rantaluonto on monipuolinen ja sen kasvistoon kuuluu monia alueellisesti uhanalaisia ja endeemisiä lajeja. Hankkeen vaikutusalueella on kaksi rantojensuojeluohjelmaan kuuluvaa aluetta:

Luodon saaristo ja Kokkolan saaristo, valtakunnalli-seen lintuvesiensuojeluohjelmaan kuuluva Rumme-lören-Harrbådan-Silverstensbuktenin alue sekä Na-tura 2000 -verkostoon kuuluvat Kokkolan saariston, Luodon saariston, Rummelön-Harrbådanin ja Kåtö-landetin alueet.

Kokkolan edustan merialueella on tärkeä merkitys

toehtoiset tuulivoimaloiden sijoitusalueet sijaitsevat juuri lintujen rannikonsuuntaisella muuttoreitillä.

Hankkeella voi olla huomattavaa vaikutusta alueen virkistyskäyttöön. Keski-Pohjanmaan seutukaavassa Kokkolan edusta on merkitty virkistysalueiksi VI-1 tai VI-2 merkinnöillä. VI-1 alue on tarkoitettu pääasias-sa lähiulkoilua ja virkistyskeskuksia varten ja VI-2 alue pääasiassa tehokasta retkeilytoimintaa varten.

Lisäksi merialueelle on merkitty laiva-, purjevene- ja moottoriveneväylät.

Hankeen vaikutukset laivaliikenteeseen ja alueen kalastoon voivat olla huomattavat. Laivaliikenne Kok-kolan Ykspihlajan satamaan on merialueen yksi tär-keimmistä käyttömuodoista. Merialueella harjoite-taan sekä ammatti- että vapaa-ajankalastusta. Saa-liin valtalajeja ovat siika, ahven, kuore ja silakka.

Tärkeimpien saaliskalojen, siian ja silakan lisäänty-misalueet sijaitsevat matalassa vedessä rannikon tuntumassa.

SOVELLETUT OIKEUSOHJEET

Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994, muut. 267/1999) 4 §, 6 § ja 19 § sekä asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (268/1999) 7 § ja 8 §.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hankkeesta vastaava hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeu-teen. Valitus saadaan tehdä sillä perusteella, että päätös on lainvastainen. Valitusaika on 30 päivää tie-doksisaannista. Liitteenä olevasta valitusosoitukses-ta ilmenee, miten muutosvalitusosoitukses-ta haetvalitusosoitukses-taessa on menetel-tävä.

Ylijohtaja Pekka Kangas Ylitarkastaja Markus Alapassi

LIITE

Valitusosoitus

JAKELU

Länsi-Suomen ympäristökeskus, PL 262, 65101 Vaasa

Pohjolan Voima Oy, PL 40, 00101 Helsinki

TIEDOKSI

Kokkolan kaupunki Keski-Pohjanmaan liitto Suomen ympäristökeskus

YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO YMPÄRIS-TÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA, Kokkolan edustan merituulivoimalaitos,

Pohjolan Voima Oy, Kokkola, Luoto, Kälviä, Lohtaja

Vaasa11.6.2001 Dnro/Dnr

0800R0006H01-357

YLEISTÄ HANKKEESTA Kuulutusmenettely

Ympäristöministeriön päätettyä, että Kokkolan edus-tan merituulivoimalaitoshankkeeseen on sovelletta-va ympäristösovelletta-vaikutusten arvioinnista säädetyn lain (267/1999) tarkoittamaa ympäristövaikutusten arvi-ointimenettelyä, Pohjolan Voima Oy on hankkeesta vastaavana toimittanut Länsi-Suomen ympäristökes-kukselle kirjeen, jonka perusteella ympäristövaiku-tusten arviointimenettely alkoi. Kirjeen aineistoon si-sältyi varsinainen arviointiohjelma ja aikaisemmin tehty ympäristövaikutusten tutkimussuunnitelma, joka on oleellinen osa arviointiohjelmaa.

Länsi-Suomen ympäristökeskus on tässä hankkees-sa lain tarkoittama yhteysviranomainen, jonka tehtä-vänä on toteuttaa ympäristövaikutusten käytännön hallintotyö. Tässä tarkoituksessa yhteysviranomai-nen on kuuluttanut arviointiohjelman 7.3.-4.5.2001 julkaisemalla asiasta kuulutuksen alueella ilmestyvis-sä sanomalehdisilmestyvis-sä (Keskipohjanmaa, Lestinjoki, Pietarsaaren Sanomat, Vasabladet, Jakobstads Tid-ning, ja Österbåttningen).

Kuulutus ja asiakirjat ovat olleet yleisön nähtävillä Kokkolan kaupungin sekä Lohtajan ja Kälviän kunti-en virallisilla ilmoitustauluilla ja näidkunti-en kuntikunti-en pää-kirjastoissa.

Hankkeessa on jätetty 54 lausuntoa ja mielipidettä.

Joissakin mielipiteissä on useita kymmeniäkin alle-kirjoittajia.

Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen (268/1999) 11 §:ssä on esitetty se asiat, jotka arviointiohjelmassa on tarpeellisessa määrin esitettävä. Tässä lausunnossa esitetään yhteysvi-ranomaisena toimivan Länsi-Suomen ympäristökes-kuksen näkemys Kokkolan merituulivoimalaitoksen arviointiohjelmasta asetuksen, lausuntojen ja mieli-piteiden valossa.

Hankkeesta vastaava Pohjolan Voima Oy PL 40

00101 HELSINKI

Yhteysviranomainen

Länsi-Suomen ympäristökeskus PL 262

65101 VAASA Tiedot hankkeesta

Pohjolan Voima Oy käynnisti kesällä 1999 tutkimus-hankkeen “Merituulivoima teollisena energialähtee-nä”. Sen tavoitteena on selvittää Suomen oloissa suuren, teollisen mittakaavan merituulivoimalaitok-sen teknisiä ja taloudellisia lähtökohtia ja toteutus-mahdollisuuksia sekä ympäristövaikutuksia ja toteu-tuksen oikeudellisia edellytyksiä. Tutkimushanke to-teutetaan Kokkolan edustalla sijaitsevan merituuli-voimalaitoksen tapaustutkimuksena.

Hankkeena on merituulivoimalaitoksen rakentami-nen Kokkolan ja osittain myös Luodon ja Kälviän kun-tien edustan merialueelle. Merituulivoimalaitos muo-dostuu merialueelle rakennettavista tuulivoimalaitos-yksiköistä. Laitoksia voidaan rakentaa myös tutkitta-vien alueiden saarille tai luodoille.

Mikäli kaikki alueet toteutetaan käyttäen suurinta tuu-livoimalaitosyksikköä, muodostuu voimalaitoksen kokonaistehoksi noin 350 MW. Voimalaitosyksikkö tulee olemaan tarkemman suunnittelun kohteena.

Tämän hetkisen tietämyksen mukaan voimalaitosyk-siköt ovat teholtaan 1,5-5,0 MW.

Merituulivoimalaitoksen sijoitusalueet ovat:

1. Tankkarin - Djupörenin alue 2. Santapankin alue

3. Munakarin-Poroluodon alue 4. Trullevin ranta

5. Santapankin laajennus pohjoiseen

Merituulivoimalaitosalue kytketään sähkönsiirtoverk-koon niin, että eri osat kytketään merikaapelein, muuntoasemin ja 110 kV voimajohtojen välityksellä valtakunnan verkkoon.

Vaihtoehdot

Arviointiohjelmassa esitetään, että hankkeen toteu-tuksessa on seuraavia vaihtoehtoja:

1. Voimalaitosyksikön koko 1,5-5,0 MW.

2. Voimalaitosyksikön perustustapa, rakentami-nen mereen tai saareen.

3. Muuntoasemien sijoittaminen.

4. Merikaapelien tai ilmajohtojen käyttö.

Hankkeeseen esitetyt viisi voimalaitosaluetta eivät ole toisiaan poissulkevia. Arvioinnin, suunnittelun ja tutkimuksen tuloksena ne voidaan kaikki toteuttaa kokonaan tai osittain. Ympäristönvaikutusten arvi-oinnin, suunnittelun ja tutkimuksen tuloksena pyri-tään luomaan eri alueiden toteutusjärjestys.

Vaikutusalueen rajaus

Hankkeen välittömät vaikutukset ulottuvat laajimmil-laan voimalaitoksen ja voimalinjan maisemavaiku-tuksen alueelle. Taloudelliset ja yhteiskunnalliset vai-kutukset voivat ulottua laajalti maamme alueelle.

Ympäristövaikutusten arvioinnin käsittelyn kannalta vaikutusalueena ovat Kokkolan kaupunki ja Luodon sekä Kälviän kunnat.

YHTEYSVIRANOMAISEN KANNANOTTO

Yhteysviranomaisen on lain (267/1999) 9 § :n perus-teella annettava lausuntonsa arviointiohjelmasta.

Yhteysviranomaisen on lausunnossaan tarvittaessa todettava miltä osin arviointiohjelmaa on tarkistetta-va. Lausunnosta on käytävä ilmi:

1. kuinka lain mukaisten tarpeellisten selvitysten hankkiminen järjestetään

2. kuinka tarpeellisista selvityksistä tiedotetaan ja kuuleminen järjestetään

3. kuinka tiedottaminen ja kuuleminen tarpeen mukaan sovitetaan yhteen muiden lakien mukaisten menettelyjen kanssa

4. lausunnossa on esitettävä yhteenveto muista lausunnoista ja mielipiteistä

Seuraavassa on yhteysviranomaisen käsitys siitä onko arviointiohjelmassa tarpeellisessa määrin sel-vitetty asetuksen 11 §:n mainitsemia asioita.

1. Tiedot hankkeesta, sen tarkoituksesta, suun-nitteluvaiheesta, sijainnista, maankäyttötarpeesta ja sen liittymisestä muihin hankkeisiin on arviointiohjel-massa tarpeellisessa määrin mukana. Kuitenkin ar-viointiselostuksessa on selvästi lisättävä ja yksityis-kohtaistettava tietoja hankkeen maankäyttötarpees-ta ja liittymisestä muihin maankäyttömaankäyttötarpees-tarpeisiin. Selvi-tys olemassa olevista kaavoista ja suhde niiden si-sältöön tulee tehdä arviointiselostukseen.

2. Hankkeen toteuttamisvaihtoehdot on kuvattu hyvin lyhyesti kertomalla oikeastaan vasta niiden muodostamisessa käytettävistä periaatteista. Ongel-ma johtunee hankkeen tutkimushankeluonteesta, jol-loin varsinaista toteutettavaa hanketta ei vielä ole eikä näin ollen myöskään selviä vaihtoehtoja. Hanke on kuitenkin merituulivoimalaitoksen rakentaminen, jolloin nimenomaisena tarkoituksena on rakentaa mereen.

Koska nyt on kysymyksessä lakimääräisen ympäris-tövaikutusten arviointiselostuk-sen kirjoittaminen, tulee arvioinnin pohjana olevan arviointiohjelman mahdollisine arvioinnin aikaisine täydennyksineen olla tasolla, jonka tuloksena voisi valmistua riittävä arviointiselostus lain tarkoittamassa mielessä.

Yhteysviranomainen katsoo, että vaihtoehtojen mää-rittelyä tulee täsmentää ympäristövaikutusten arvi-oinnin helpottamiseksi ja kannan muodostuksen te-hostamiseksi koko hankkeesta vaihtoehtoisine

In document % vastanneista % vastanneista (sivua 43-47)