Yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Helsingin yliopisto koordinoi Lahden ja Mikkelin yliopistokeskuksia. Vuonna 2009 yliopistokeskuk-sissa mukana olevat yliopistot sopivat, että Hel-singin yliopisto jatkaa koordinaatioyliopistona kaudella 2010 – 2012. Lisäksi yliopisto toimii Sei-näjoen yliopistokeskuksessa, jossa on Ruralia-instituutin yksikkö. Korkeakoulujen arviointineu-voston suorittama yliopistokeskusten arviointi valmistui ja raportti julkaistiin tammikuussa 2009.

Sitä on hyödynnetty tulevan toiminnan suunnitte-lussa.

Lahden yliopistokeskus

Lahden yliopistokeskuksessa on mukana neljä yliopistoa:

x Helsingin yliopisto: Avoin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ympäristöeko-logian laitos, Kansainvälinen soveltavan este-tiikan instituutti (KSEI)

x Lappeenrannan teknillinen yliopisto x Tampereen teknillinen yliopisto ja x Teknillinen korkeakoulu.

Lisäksi yliopistokeskukseen kuuluu Lahden kau-pungin ylläpitämä tiedekirjasto.

Yliopistokeskuksen strategisesta johtamisesta vastaa ohjausryhmä, johon kuuluvat yliopistojen rehtorit ja kaupunginjohtaja. Operatiivisesta joh-tamisesta vastaa johtoryhmä, johon kuuluvat yli-opistojen yksiköiden johtajat ja kolme Lahden kaupungin edustajaa. Yliopistokeskuksessa työs-kenteli yli 200 työntekijää, joista professoreja oli 11.

Vuonna 2009 osallistuttiin edelleen Lahden tiede- ja yrityspuiston hallituksen nimeämän innovaatio- ja korkeakoulujaoksen toimintaan. Yhteistyössä saatiin valmiiksi raportti, joka sisältää kuvauksen alueellisen korkeakoulutoiminnan tutkimuksen ja koulutuksen profiilista ja työnjaosta sekä ehdotuk-sia kehittämistoimenpiteiksi. Yliopistokeskuksen ja alueella toimivien ammattikorkeakoulujen johdon edustajista koostuva korkeakoulutyöryhmä jatkoi toimintaansa yliopistokeskuksen koordinaatioyksi-kön organisoimana.

Vuoden aikana osallistuttiin myös Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategian

seurantaryh-män työskentelyyn. Yliopistokeskus on päävas-tuussa ”T&K-toiminnan tuottavuudeltaan Suomen paras alue” -painopisteen toteutuksesta ja seu-rannasta. Lisäksi osallistuttiin edelleen Päijät-Hämeen liiton asettaman korkeakoulu- ja innovaa-tiotoiminnan neuvottelukunnan työskentelyyn.

Lahden kaupunginhallitus perusti kesäkuussa toimikunnan, jonka tehtävänä on valmistella kau-pungin korkeakoulupoliittisia linjauksia sekä yli-opisto- ja korkeakoulutoiminnan kehittämistä kau-punginhallituksen ja kaupunginjohtajan apuna.

Yliopistokeskuksen pääsihteeri on osallistunut toimikunnan kokouksiin asiantuntijana. Lahden kaupungin ja yliopistojen välisten yhteistyöneuvot-telujen käytäntö aloitettiin keväällä. Neuvotyhteistyöneuvot-telujen tarkoituksena on keskustella yhteistyöstä ja sen tavoitteista pitkäjänteisesti.

Lahden kaupunginjohtajan asettama Oppimiskes-kustyöryhmä sai toukokuussa valmiiksi raporttin-sa, jonka pohjalta on asetettu tavoitteeksi, että Oppimiskeskuksen toiminta voisi alkaa tammi-kuussa 2011. Yliopistokeskuksen ohjausryhmä päätti marraskuussa periaatteista, joiden mukai-sesti Lahden tiedekirjasto voidaan yhdistää osaksi uutta Oppimiskeskusta.

Lahden vuotuinen tiedepäivä järjestettiin marras-kuussa yhteistyössä Lahden ammattikorkeakou-lun ja Haaga-Helia ammattikorkeakouammattikorkeakou-lun Vieru-mäen yksikön kanssa. Suurelle yleisölle suunna-tun monitieteisen tapahtuman ohjelmaan sisältyi yli 40 esitelmää ja paneelikeskustelu aiheesta Lahti – kehittyvä korkeakoulukaupunki. Syys-kuussa osallistuttiin Tutkijoiden yö –tapahtuman järjestämiseen yhdessä Lahden ammattikorkea-koulun kanssa.

Mikkelin yliopistokeskus

Mikkelin yliopistokeskuksessa on mukana neljä yliopistoa:

x Helsingin yliopisto: Ruralia-instituutti ja Kan-salliskirjaston Mikrokuvaus- ja konservointilai-tos

x Helsingin kauppakorkeakoulu (Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu): Pienyrityskeskus ja In-ternational Business -kandidaattiohjelma (BScBA-ohjelma)

x Kuopion yliopisto (Itä-Suomen yliopisto): So-veltavan ympäristökemian laboratorio

x Lappeenrannan teknillinen yliopisto: LUT Savo (Mikkeli).

Yliopistokeskuksen strategisesta johtamisesta vastaa ohjausryhmä, johon kuuluvat yliopistojen rehtorit ja kaupunginjohtaja. Operatiivisesta joh-tamisesta vastaa johtoryhmä, johon kuuluvat yli-opistojen yksiköiden johtajat ja kaupunginjohtaja.

Yliopistokeskuksen neuvottelukunta aloitti toimin-tansa vuonna 2009. Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia edunvalvojana valtakunnan tasolla sekä

alueen ja yliopistojen välisenä tiedotus- ja vuoro-vaikutuskanavana.

Mikkelin yliopistokeskuksen strategian mukaisesti tavoitteena on tuottaa kestävää kehitystä ja yrittä-jyyttä edistävää tieteellistä tutkimusta ja koulutus-ta sekä ratkaisuja ja toiminkoulutus-tamalleja alueellisen kehittämisen edistämiseksi. Tutkimuksen fokus-alueet ovat materiaali- ja ympäristötekniikka, maaseutu- ja bioenergian tuotanto sekä pk-yrittäjyys ja liiketoiminta.

Vuonna 2009 käynnistettiin yhteistyössä Helsingin yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Mikkelin teknologiakeskuksen kesken materiaali-tekniikan verkostoprofessuurihanke, joka on osa laajempaa materiaaliteknologian osaamisverkos-toa.

Mikkelin yliopistokeskus sopi vuoden 2009 aikana yhteistyösopimuksen Mikkelin ammattikorkeakou-lun kanssa. Sopimus on jatkoa aikaisemmalle yhteistyösopimukselle ja toimii yhteistyön pohjana yhteisillä kärkialoilla (ALAT). Yliopistokeskuksen kanssa samalla kampuksella toimivan Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen Mikkelin yksikön (MTT Mikkeli) kanssa tehtiin niin ikään yhteistyösopimus tutkimusalueen toiminnan kehit-tämiseksi. Yhteistyötä on kehitetty myös samalla kampuksella sijaitsevan Mikkelin kesäyliopiston kanssa erityisesti yhteisen markkinoinnin kehittä-miseksi.

Mikkelin yliopistokeskus, Mikkelin ammattikorkea-koulu ja MTT Mikkeli toteuttivat keväällä 2009 ensimmäisen Mikkelin tiedepäivän teemalla uusiu-tuvien luonnonvarojen hyödyntäminen. Mikkelin tiedepäivän yhteydessä julkistetaan myös Tie-teenkesyttäjä -palkinnon saaja. Palkinto myönne-tään henkilölle, joka on tuonut tiedettä esille hel-posti ymmärrettävässä muodossa. Palkinnon myönsi Helsingin yliopiston rehtori.

Mikkelin yliopistokeskuksen toimijoilla on pitkäai-kainen kokemus myös Venäjä-yhteistyössä (esim.

HSE Pienyrityskeskus on toiminut Pietarissa jo vuodesta 1993). Venäjä näkyy vahvasti myös koulutus- ja tutkimustoiminnassa ja yhteistyömah-dollisuuksia on kartoitettu vuoden 2009 aikana lisää mm. Pietarin valtionyliopiston kanssa.

Mikkelin yliopistokeskuksen näkyvyyttä edistettiin avoimilla Studia Generalia -luennoilla sekä Yli-opistokeskuksen Ystävät -toiminnalla. Luennoissa painopisteenä oli Venäjä. Julkaisuista tärkeimmät vuonna 2009 olivat oma Yliopistokeskus -lehti, MUCinat -tiedote sekä Mikkelin kaupungin, tekno-logiakeskuksen, ammattikorkeakoulun ja seudun aluekeskusohjelman kanssa toteutettava yhteinen KULMA -lehti.

Mikkelin yliopistokeskuksen toimijat ovat osallis-tuneet vuoden 2009 aikana mm. Etelä-Savon

maakunnan strategiatyöhön, Etelä-Savon koulu-tuksen ja tutkimuksen strategiseen suunnitteluun ja Mikkelin kaupungin elinkeinostrategiatyöhön.

Aluetoiminta

Helsingin yliopistolla on yksiköitä yhteensä 18 kunnassa. Helsingin ja pääkaupunkiseudun lisäksi aina Lahteen ja Hämeenlinnaan asti ulottuva laaja metropolialue on HY:n alueellisen toiminnan pai-nopiste. Suurin osa toimipaikoista sijaitsee eteläi-sessä Suomessa, mutta maantieteellistä katta-vuutta täydentävät Hangossa, Enontekiöllä, Ina-rissa ja Sallassa sijaitsevat tutkimusasemat. Yli-opistolla on maanjäristysten ja räjähdysten kan-sallista ja kansainvälistä havainnointia ja tutkimus-ta varten valtutkimus-takunnallinen seismologinen asema-verkko. Osa asemista sijaitsee yliopiston Värriön ja Kilpisjärven tutkimusasemien yhteydessä.

Alueyhteistyö Helsingissä ja metropolialueella Kaupunkitutkimusyhteistyö

Ehdotus metropolialueen tutkimus- ja yhteistyöoh-jelmaksi vuosille 2010-2014 hyväksyttiin rehtori-foorumin ja pääkaupunkiseudun kaupunginjohtaji-en yhteiskokouksessa 7.4.2009.

Metropolialueen tutkimus- ja yhteistyöohjelman (KatuMetro) tarkoituksena on syventää ja laajen-taa metropolialuetta koskevaa tutkimus- ja kehit-tämisyhteistyötä. Tavoitteena on edistää monitie-teistä, kansainvälisesti korkeatasoista ja metropo-lialueen erityispiiteistä lähtevää kaupunkitutkimus-ta sekä siihen tukeutuvaa kehittämistoiminkaupunkitutkimus-taa.

Erityistä huomiota kiinnitetään tutkimustiedon hyödynnettävyyteen ja levittämiseen metropoli-aluetta kehitettäessä. Kaupunkitutkimusyhteistyö toteutetaan yhteistyössä metropolialueen kuntien, seudun korkeakoulujen ja valtionhallinnon kanssa.

Vuoden 2009 aikana määriteltiin ohjelman raken-ne ja sisällöt. KatuMetro-ohjelma rakentuu raken-neljän temaattisen painopistealueen ympärille tukien vahvasti kansallista metropolipolitiikkaa ja sen toteuttamista:

• kaupunkirakenne ja elinympäristö,

• monikulttuurisuus ja maahanmuutto,

• hyvinvointipolitiikat ja palvelut sekä

• talous ja kilpailukyky.

KatuMetro-toiminta käynnistyy vuoden 2010 aika-na kuhunkin teema-alueeseen liittyvän kärkihank-keen muodossa kaupunkien ja hankkeisiin osallis-tuvien korkeakoulujen rahoittamana. Samaan aikaan jatketaan valmisteluja tutkimus- ja yhteis-työohjelman käynnistämiseksi täysimittaisena vuoden 2011 alusta lähtien. Täysimittaisen toi-minnan valmisteluun liittyy kiinteästi rahoituspoh-jan varmistaminen valtionhallinnolta metropolipoli-tiikan kolmikantamallin korkeakoulut, kaupungit ja valtiovalta mukaisesti.

Itämeriyhteistyö Helsingin kaupungin kanssa Yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa laadittu ehdotus Itämeriohjelmaksi konkretisoitui kesä-kuussa 2009, jolloin allekirjoitettiin sopimus Itäme-ren suojelun ekonomiaan liittyvästä lahjoituspro-fessuurista. Sopimuksen ytimenä on Itämeren suojelun ekonomiaan keskittyvän professorin viran perustaminen maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan sekä Itämeri-yhteistyön strategia ja toimintasuunnitelma. Sopimus on viisivuotinen.

Lisäksi lokakuussa 2009 Helsingin Energia perusti 100-vuotisjuhlarahaston Helsingin yliopistoon Itämeri-tutkimuksen edistämiseksi.

Helsinki Education and Research Area (HERA International, aiemmin HERA 2)

Helsingin yliopisto koordinoi Kansainvälisen toi-minnan edistäminen -hanketta (HERA Interna-tional). Sen tavoitteena on kehittää seudun kor-keakoulujen edellytyksiä koulutusvientiin ja kan-sainvälisten opiskelijoiden ja tutkijoiden rekrytoin-tiin sekä kehittää heille suunnattavia palveluita.

Erityisen tärkeänä HERA Int. on koettu seudun kaupungeissa, joille se muodostaa mahdollisuu-den toteuttaa seudullisten strategioimahdollisuu-den koulutus-, tutkimus- ja osaamisperustaisia osioita korkea-koulujen kanssa. Muita yhteistyökumppaneita olivat mm. Uudenmaan liitto, opetusministeriö, CIMO sekä Greater Helsinki Promotion Ltd., jonka kanssa osallistutaan Helsingin seudun brändin kehittämiseen.

Hanke jakaantui vuonna 2009 seitsemään ala-hankkeeseen:

- HERA Marketing Services - HERA Housing

- HERA Language Services - Kotimaisten kiel-ten opetuksen kehittäminen (KOTI)

- HERA Cultural Competence - HERA Staff & Student Services

- Kansallinen ESR-hanke Valoa - Kansainvälis-ten opiskelijoiden työuran avaaminen.

Vuonna 2009 hankkeen keskeisimpiä toimintoja olivat seudullisten palvelumallien kehittäminen, selvitysten teko ja yhteisten palveluiden tarjoami-nen. Hankkeessa toteutettiin muun muassa mark-kinointiseminaari, opiskelija- ja monikohderyhmä-tapahtumia Kiinassa, Intiassa, Pietarissa, Kiovas-sa ja IstanbulisKiovas-sa sekä markkinatutkimuksia Pie-tarin alueesta ja Intiasta. Kv. vaihto-opiskelijoiden asumispalveluiden kehittämistä jatkettiin yhteis-työssä HOASin kanssa ja tutkinto-opiskelijoiden ja kv. henkilöstön asumispalveluiden kehittämiseen osallistuttiin seudun kaupunkien, ympäristöminis-teriön ja opetusminisympäristöminis-teriön kanssa.

Kotimaisten kielten opetuksen hankkeessa pilotoi-tiin opettajaverkoston voimin useita työelämä-orientoituneita kursseja ja kulttuurisen kompe-tenssin kehittämiseen liittyvässä hankkeessa ta-voitettiin koulutuksen piiriin sekä

englanninkielis-ten koulutusohjelmien opettajia että muuta henki-lökuntaa.

Kielten opetuksen ja kulttuurisen kompetenssin kehittämisen hankkeita lukuun ottamatta opetus-ministeriön hankerahoitus päättyi vuoden 2009 loppuun. Vuoden 2010 alusta kehittämistoiminto-jen ja yhteispalveluiden rahoituksesta ja ohjauk-sesta vastaavat HERA International -konsortion korkeakoulut.

Valmennuksella kansainvälisiä osaajia työmarkki-noille (VALOA) –hanke

HERA Internationalin ja HY:n urapalveluiden val-mistelema ja koordinoima VALOA-hanke käynnis-tyi syksyllä 2009. Hankkeen tavoite on lisätä ul-komaalaisten tutkinto-opiskelijoiden työllistymisen mahdollisuuksia suomalaisille työmarkkinoille.

VALOA on valtakunnallinen verkostohanke, jossa ovat mukana Helsingin metropolialueen, Oulun ja Lapin alueen korkeakoulut sekä Pirkanmaan alue (19 korkeakoulua vuonna 2009). Hanketta rahoit-tavat Länsi-Suomen lääninhallitus (vuonna 2010 Pirkanmaan ELY-keskus), mukana olevat ammat-tikorkeakoulut, Helsingin ja Oulun kaupungit sekä HERA/Helsingin yliopisto ja WorkPlace Pirkan-maa -hanke/Tampereen yliopisto. Yhteiseen ke-hittämistyöhön ovat sitoutuneet myös Elinkei-noelämän keskusliitto EK ja Suomen yrittäjät.

Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 1,8 milj.euroa. Hanketta koordinoi Helsingin yliopisto.

Etelä-Suomessa sijaitsevat tutkimusasemat Lammin biologinen asema, Tvärminnen eläintie-teellinen asema ja Hyytiälän metsäasema vahvis-tavat alueellista innovaatiojärjestelmää paikallis-ten ammattikorkeakoulujen, muiden yliopistojen ja muiden oppilaitosten kanssa tehtävän opetus- ja tutkimusyhteistyön kautta. Asemien harjoittama yhteistyö tuottaa yliopistollista osaamista paikalli-siin ja alueellipaikalli-siin koulutus- ja tutkimusinfrastruk-tuureihin. Yhteistyötä on alueiden kaupunkien ja kuntien sekä joillakin kunnallisten elinkeino- ja kehittämisyhtiöiden sekä maakuntaliittojen ja mui-den alueviranomaisten kanssa. Teknologia- ja kehittämiskeskukset ovat asemien tyypillisiä yh-teistyökumppaneita asemien toiminta-alueilla.

Asemilla on erityisen tärkeä merkitys kansainväli-syyden tuomisessa alue- ja paikallistasolle. Esi-merkiksi Lammin asemalla kansainvälinen yhteis-työ on tuotu aluetasolle konkreettisten tutkimus-hankkeiden ja -verkostojen kautta (mm. LTER, GLEON, EU- ja akatemiarahoitteiset hankkeet).

Pohjois-Suomessa sijaitsevat tutkimusasemat Helsingin yliopiston pohjoiset tutkimusasemat Värriö (Salla) ja Kilpisjärvi (Enontekiö) olivat säännöllisten vuotuisten opetus- ja tutkimustehtä-viensä lisäksi aktiivisia erityisesti pohjoisten luon-nonvarojen ja ilmastonmuutoksen seurannassa ja

tutkimuksessa. Molemmilla tutkimusasemilla on 40–50 vuoden mittaiset havaintosarjat, joilla seu-rataan kasvi- ja eläinkuntaa niin, että pitkäaikaiset muutokset voidaan todeta. Värriön tutkimusase-malla toimii lisäksi lähes automatisoitu SMEAR-asema (Station for Measurement of Environment and Atmospheric Relationships), jolla mitataan pohjoisen ilmaston ja ympäristön vuorovaikutuksia pohjoisen havumetsävyöhykkeen äärirajalla.

Muu yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Yliopiston erillislaitokset VERIFIN ja Seismologian laitos hoitavat yhdessä Ulkoasianministeriön kanssa kansainvälisten kemiallisten aseiden ja ydinkoekieltosopimuksien valvontaa sekä niihin liittyvää tutkimus- ja kehitystoimintaa.

Yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta Avoimen yliopiston, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian ja Ruralia-instituutin toiminnassa kerrotaan aikuiskoulutuksen yhteydessä luvussa 1.4.1.3.

Alueellinen yhteistyö ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus ruotsinkielisessä koulutukses-sa

Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen toimenpide-ohjelma lähtee yliopiston strategisesta tavoittees-ta olla yhteiskunnallinen vastuunkantavoittees-taja, tieteen puolestapuhuja ja arvostettu yhteistyökumppani.

Tavoitteeseen pyritään yliopiston kaksikielisyyden näkökulmasta mm. Allianssi-korkeakouluyhteis-työn jäntevöittämisellä, ruotsinkielisen aikuiskou-lutusverkoston vahvistamisella (SVUX), alumni-toiminnan vaikuttavuuden lisäämisellä sekä ruot-sinkielistä sidosryhmäyhteistyötä kehittämällä.

Viimeksi mainittuun kuuluu tärkeänä osana Ruot-sinkielinen neuvottelukunta, Delegationen för den svenska verksamheten och samhällskontakter, jonka tehtävänä on edistää yliopiston ruotsinkielis-tä opetusta ja siihen liittyvää tutkimusta eri yhteis-kuntasektoreilta tulevien vaikutteiden kautta. Neu-vottelukunta koostuu eri yhteiskunta-alojen asian-tuntijoista ja sen puheenjohtajana toimii korkeim-man oikeuden emeritus presidentti Leif Sevón.

Vuoden 2009 toiminta painottui vahvasti ruotsin-kielisen varainhankinnan kehittämiseen yhdessä AVARA-yksikön kanssa. Varainhankintakampan-jaan sisältyy ruotsinkielinen lahjoituskohde ”Nor-disk kompetens”, jonka tavoitteena on lisätä poh-joismaista opetus- ja tutkimusyhteistyötä ulkopuo-lisen rahoituksen avulla.

Tutkimuksen merkityksen avaaminen kansalaisille Studia generalia -luentosarjan avulla on ollut yksi keskeisistä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen muodoista. Vuosittain järjestettävä ruotsinkielinen Studia generalia käsitteli tänä syksynä ajankoh-taisia kriisejä niin politiikan kuin yksilön näkökul-masta. Luentosarja ”Kriser har inga gränser” ke-räsi ennätysmäärän kuulijoita ja sai myönteistä palautetta.

Tieteestä tiedottaminen ja yliopiston tunnet-tuuden lisääminen

Tiedotusvälineiden välityksellä Helsingin yliopis-ton tutkimuksesta kertovat uutiset tavoittivat sato-jatuhansia suomalaisia päivittäin, ja yliopiston tutkijat esiintyivät asiantuntijoina kotimaisissa ja kansainvälisissä tiedotusvälineissä tuhansia ker-toja vuoden aikana. Yliopiston ulkoisten verk-kosivujen tiedeuutiset tavoittivat kymmeniätuhan-sia kävijöitä viikoittain. Tiedekunnat käyttivät verk-kosivujaan aiempaa voimakkaammin opiskelijare-krytointiin sekä alumniyhteistyöhön ja alumniver-kostojen rakentamiseen.

Yliopisto-lehti esittelee Helsingin yliopistossa teh-tävää tutkimusta, popularisoi tutkimustuloksia ja välittää tutkijoiden näkemyksiä ajankohtaisiin asi-oihin. Vuonna 2009 Yliopisto-lehti ilmestyi 11 ker-taa ja kunkin numeron keskimääräinen painos oli 20 000 kappaletta. Kaksi kertaa vuodessa ilmes-tyvä Helsinki University Bulletin eli HUB-lehti ker-too yliopiston tutkimuksesta kansainvälisellä ken-tällä. Kunkin numeron painos vuonna 2009 oli 13 000 kappaletta.

Yliopisto jakaa vuosittain J.V. Snellman -palkinnon ansiokkaasta toiminnasta tieteellisen tiedon välittäjänä. Vuonna 2009 palkinnon sai Luonnontieteellinen museo.

Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan joh-tama ja koordinoima valtakunnallinen LUMA-keskus edistää luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian kouluopetusta. Yhteistyökumppaneita ovat mm. Kemianteollisuus ry, Metsäteollisuus ry, Taloudellinen tiedotustoimisto ry ja Teknologiate-ollisuus ry. LUMA-keskuksen kansainvälisestä näkyvyydestä on osoituksena sille vuonna 2008 myönnetty kunniamaininta hyvästä koulujen, yri-tysten ja muiden yhteisöjen yhteistyömallista maa-ilmanlaajuisessa Global Best Awards -kilpailussa.

AinO-keskus edistää humanistisen alan oppimis-ta, opiskelua ja opetusta sekä nostaa humanistis-ten aineiden näkyvyyttä yliopistossa, koulutussek-torilla sekä ympäröivässä yhteiskunnassa. Se on monitasoinen ja monimuotoinen verkosto, jonka piiriin kuuluvat opettajaopiskelijat, humanistisen tiedekunnan ainelaitosten opettajat ja tutkijat, soveltavan kasvatustieteen laitoksen opettajat ja tutkijat, normaalikoulujen opettajat, kenttäkoulujen ja kentän opettajat ja oppilaat sekä alaan lähei-sesti liittyvät yritykset ja yhteisöt.

Teologia.fi -verkkopalvelu on lisännyt teologian tieteenalan näkyvyyttä valtakunnallisesti. Palvelua ylläpitävät yhteistyössä Helsingin ja Joensuun yliopistojen sekä Åbo Akademin teologiset tiede-kunnat.

Helsingin yliopistomuseo Arppeanum

Helsingin Yliopistomuseon kokoelmat muodostu-vat yhteensä noin 125 000 kokoelmaobjektista.

Kokoelmiin kuuluu mm. noin 43 600 esinettä, noin 61 000 valokuvaa sekä noin 21 000 muuta objek-tia. Esineistöstä on luetteloituna noin 38 % ja va-lokuvista noin 48 %. Museon 1 142 kappaleen taidekokoelma on luetteloitu kokonaisuudessaan.

Museon kokoelmista suuri osa jouduttiin kevään ja kesän aikana siirtämään hallintorakennuksen kellarikerrosten varastotiloista Teollisuuskadulta saatuihin vuokratiloihin.

Museoesineitä tai taideteoksia lainattiin muiden museoiden näyttelyihin 67 kpl ja valokuvia toimi-tettiin asiakkaille näyttelyihin, tv-ohjelmiin ja jul-kaisuihin 238 kpl. Yliopistomuseo vastaanotti lah-joituksia yhteensä 35 eri henkilöltä tai muulta ta-holta. Lahjoitukset sisältävät yliopistohistoriaan sekä lääketieteen, hammaslääketieteen ja käsi-työtieteen historiaan liittyvää esineistöä ja valoku-via sekä muuta aineistoa.

Museossa vieraili yhteensä 5 174 henkilöä. Tek-nillisen korkeakoulun kanssa yhteistyössä toteu-tettu vaihtuva näyttely Omilla poluilla jatkui maa-liskuulle. Yhteistyössä osakuntien ja opiskelijoiden eri musiikki- ja teatteriorganisaatioiden kanssa järjestettiin vaihtuva näyttely Esiintymisen iloa ja intohimoa – ylioppilaat estradilla. Vaihtuva näytte-ly Iholla: Yö- ja alusasuja käsityötieteen kokoel-mista avattiin marraskuussa ja se jatkuu elokuu-hun 2010. Näyttely on toteutettu yhteistyössä kotitalous- ja käsityötieteen laitoksen kanssa.

Museon auditoriossa, Keisarisalissa ja kokous-huoneessa järjestettiin yhteensä 141 tilaisuutta (kokouksia, väitöstilaisuuksia, seminaareja, vas-taanottoja). Yliopistomuseo osallistui monipuoli-sella ohjelmatuotannolla (luentoja, kamarimusiik-kia) suuren suosion saavuttaneisiin Tieteiden yö ja Taiteiden yö -tapahtumiin. Opiskelijat ovat käyt-täneet museota opinnoissaan, mm. osallistumalla museokokoelmien pohjalta pidettyihin luentoihin ja tekemällä museon kokoelmista harjoitustöitä.

Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen toimin-tamallien kehittäminen

Vuonna 2009 valmistui Helsingin yliopiston stra-tegiaan 2010-2012 perustuva yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen toimenpideohjelma. Toimenpi-deohjelma painottaa yliopiston yhteiskuntavas-tuun vahvistamista ja yliopiston roolia yhteiskun-nallisena vastuunkantajana, tieteen puolestapuhu-jana ja arvostettuna yhteistyökumppanina. Toi-menpideohjelma jakautuu yhteiskunnallisen vuo-rovaikutuksen johtamiseen, yhteiskuntavastuun periaatteisiin sekä kumppanuuspolitiikkaan.

Syksyllä 2009 määriteltiin vuosien 2010 - 2012 keskeiset toimenpiteet yhteiskunnallisen vuoro-vaikutuksen toimintaedellytysten vahvistamiseksi Helsingin yliopistossa:

x YVV-politiikan määrittely ja johtaminen x Alumnitoiminnan ja varainhankinnan

vah-vistaminen

x YVV-viestinnän kehittäminen ja tieteen puolesta puhuminen

x Osallistuminen alueelliseen yhteistyöhön.

Kaikissa tiedekunnissa on selkeytetty yhteiskun-nallisen vuorovaikutuksen vastuita koskevaa työn-jakoa sekä laadittu suunnitelmia yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen kehittämiseksi. Syksyn 2009 tiedekuntien ja erillislaitosten tavoiteohjelmien ehdotuksissa korostui muun muassa alumnitoi-minnan ja varainhankinnan kehittäminen. Työtä jatketaan järjestelmällisesti uudella strategiakau-della.

1.4.1.5 Harjoittelukoulut

In document Helsingin yliopiston tilinpäätös ja toimintakertomus 2009 (sivua 46-50)