Aikuiskoulutus

Helsingin yliopiston elinikäisen oppimisen suunni-telman mukaista aikuiskoulutusta toteutettiin avoimena yliopisto-opetuksena ja täydennyskou-lutuksena yliopiston Avoimessa yliopistossa, Kou-lutus- ja kehittämiskeskus Palmeniassa ja Ruralia-instituutissa. Näillä yksiköillä on erityinen tehtävä yliopiston uusimman tiedon ja osaamisen välittä-jänä ja osana yliopiston yhteiskunnallisen vuoro-vaikutuksen hoitamista. Yliopistollinen aikuiskou-lutus suunniteltiin ja toteutettiin yhteistyössä yli-opiston tiedekuntien ja ainelaitosten kanssa. Tiivis yhteistyö varmistaa sen, että koulutustarjonta perustuu uusimpaan tutkimustietoon ja täyttää Helsingin yliopistossa annettavan opetuksen laa-tuvaatimukset.

Aikuiskoulutuksen ja kehittämistoiminnan lähtö-kohtana oli, että ne vastaavat nopeasti työelämän ja alueiden muuttuviin tarpeisiin sekä tukevat alumnien ja muiden aikuisopiskelijoiden henkilö-kohtaista kehittymistä. Tämä varmistettiin seu-raamalla aktiivisesti työelämän muutoksia, ke-räämällä asiakaspalautetta ja toimimalla aloitteel-lisesti julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja mui-den työelämän organisaatioimui-den suuntaan (mm.

räätälöidyt koulutus- ja kehittämispalvelut).

Avoin yliopisto ja Palmenia toimivat yhteistyössä Lahden yliopistokeskuksen ja Ruralia-instituutti Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskusten kanssa.

Avoin yliopisto

Avointa yliopisto-opetusta annettiin yliopiston tutkintovaatimusten mukaisesti aikuisopiskelijoille iästä ja pohjakoulutuksesta riippumatta. Opetusta toteutettiin perus- ja aineopintoina ja yleis- ja kie-liopintoina sekä opiskelua tukevana opetuksena.

Opiskelijamäärän kasvu jatkui vuonna 2009.

Avoimessa yliopistossa oli noin 17 400 opiskelijaa eli 7 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Opiske-lijat suorittivat yli 97 850 opintopistettä, joka on yli 5 000 enemmän kuin vuonna 2008. Näistä aikuis-opiskelijoiden suorituksia oli 71 % ja perustutkin-to-opiskelijoiden 29 %. Yhä useammat tutkinto-opiskelijat käyttivät kesäajan hyödykseen ja no-peuttivat opintojaan opiskelemalla tutkinnon osia Avoimessa yliopistossa. Ikäihmisten yliopiston opintoihin osallistui lähes 2 460 opiskelijaa.

Avoimen yliopiston opintotarjonta oli monipuoli-nen. Tarve arvioidaan oppiaineittain säännöllisesti kysynnän perusteella. Kolmivuotiskauden aikana oppiainetarjontaa supistettiin 4 %. Siitä huolimatta opintosuoritusten määrä kasvoi yli 4 % ja opiskeli-jamäärä 12 %. Vuonna 2009 opintoja tarjottiin 95 yliopistollisessa oppiaineessa. Lisäksi tarjolla oli kieli- ja yleisopintoja. Perusopintokokonaisuuksia järjestettiin 55 oppiaineessa ja aineopintokokonai-suuksia 16 oppiaineessa. Verkko-opintoja tarjottiin 28 oppiaineessa.

Opetusministeriöltä saatavan rahoituksen perus-teena oleva laskennallinen kokovuotinen opiskeli-japaikkamäärä (lko) kasvoi 9 %, noin 3 300:an.

Lko-lukua onnistuttiin kasvattamaan jo kolmante-na vuonkolmante-na peräkkäin. Samaan aikaan valtakun-nallinen suuntaus on ollut laskeva.

Valtioneuvoston tavoitteena on lisätä merkittävästi avoimen yliopiston opiskelijamäärää. Käynnissä olevan aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen tavoitteena on mm. avoimien yliopistojen opinto-tarjonnan laajentaminen.

Epävarmuutta aiheuttivat vuonna 2010 voimaan tulevat muutokset, jolloin esim. lko-tietoja ei kerä-tä, vaan suoritettujen opintopisteiden lukumäärä tulee laskennalliseksi rahoituskriteeriksi avoimes-sa yliopisto-opetuksesavoimes-sa ja erillisissä opinnoisavoimes-sa.

Siihen sisällytetään vuoden 2009 laskennasta lähtien opintosuoritukset vain niiltä henkilöiltä, joilla ei ole tutkinnonsuoritusoikeutta kyseisessä yliopistossa. Helsingin yliopiston Avoimen yliopis-ton opiskelijoista lähes 30 % on perustutkinto-opiskelijoita, joten muutos vähentäisi yliopiston laskennallista rahoitusosuutta, jos muiden yliopis-tojen perustutkinto-opiskelijoiden määrä avoimes-sa yliopisto-opetuksesavoimes-sa on olennaisesti pienempi Helsingin yliopistoon verrattuna. Lisäksi valtio-neuvoston asetuksessa on rajaus yliopistojen toiminnassa perittävistä maksuista, minkä mu-kaan opiskelijalta voidaan periä enintään kymme-nen euroa opinto-oikeuteen kuuluvaa opintopistet-tä kohti. Tämä vähenopintopistet-tää Avoimen yliopiston opin-tomaksutuloja.

Vuonna 2009 laadittiin tavoiteohjelma kaudelle 2010 – 2012. Erityisesti pääkaupunkiseudun alu-eellista yhteistyötä tehostettiin ja osallistuttiin ak-tiivisesti Lahden yliopistokeskuksen toimintaan.

Helsingin yliopiston vapaa sivistystyö ja sen osa-na Studia Generalia –toiminta siirrettiin Avoimen yliopiston tehtäväksi. Avoimella yliopistolla oli vahva asema avoimien yliopistojen valtakunnalli-sen verkkopalvelun (avoinyliopisto.fi) uuden toi-mintamallin luomisessa ja sähköisten palvelujen (Atik-hanke, sittemmin FinO) kehittämisessä. Li-säksi laadittiin Aikuiskoulutus-portaalia (Aikopo) koskeva esiselvitys.

Täydennyskoulutus

Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia ja Rura-lia-instituutti toteuttivat yhteiskunnallisen vuoro-vaikutuksen tehtävää yliopistollisena täydennys-koulutuksena joko tutkintoon johtavana tai sitä täydentävänä opetuksena sekä tilauskoulutukse-na. Osa täydennyskoulutuksesta sisältyi olennai-sena osana julkishallinnon, elinkeinokeinoelämän tai muiden yhteistyötahojen kanssa toteutettuihin kehittämis- ja tutkimushankkeisiin.

Palmenialla oli 30. toimintavuosi välittäjäorgani-saationa yliopiston tiedon ja osaamisen siirtämi-seksi yhteiskunnan tarpeisiin. Toiminta jakautui yliopistolliseen täydennyskoulutukseen sekä

tut-kimus- ja kehittämishankkeisiin. Toiminnasta noin puolet on Helsingissä, toinen puoli on Hyvinkäällä, Kotkassa, Kouvolassa ja Lahdessa.

Toimikauden 2010 – 2012 erityisenä tavoitteena oli kehittää asiakastarpeiden tunnistamista ja asi-antuntijapalveluja, lisätä sisäistä verkottumista ja verkottumista ulkoisten sidosryhmien kanssa, vahvistaa taloutta ja lisätä kansainvälistä yhteis-työtä. Asiakastarpeita kartoitettiin erityisesti tiivis-tämällä kunta- ja muita julkisia työnantajasuhteita.

Säännöllinen yhteydenpito opetus-, sosiaali- ja terveysalojen toimijoiden kanssa synnytti myös uutta toimintaa. Helsingin ulkopuolisten yksiköi-den edustajat olivat vaikuttamassa alueiyksiköi-densa strategiatyöhön ja kehittämissuunnitelmiin, mikä on rohkaissut suuntaamaan Palmenian toimintaa alueiden strategioita ja tarpeita vastaavasti.

Palmenian yhteistyötä tiedekuntien ja laitosten kanssa tiivistettiin, minkä tuloksena solmittiin yh-teistyösopimukset lääketieteellisen ja farmasian tiedekuntien kanssa. Yliopiston ulkopuolisten kou-luttajien käyttöä vähennettiin ja yliopiston tutkijoita ja omaa henkilökuntaa käytettiin entistä enemmän kouluttajina ja asiantuntijoina. Kummilaitosyhteis-työ tiivistyi, ja myös koulutusyhteisKummilaitosyhteis-työ muiden yliopistojen kanssa lisääntyi erityisesti opetus-, sosiaali- ja terveysaloilla sekä ympäristö- ja vies-tintäaloilla. Kansainvälistä yhteistyötä jatkettiin täydennyskoulutuksessa ja hanketoiminnassa.

Palmeniassa oli opiskelijoita noin 11 000, joista uusia 8 300. Opetustunteja annettiin noin 20 900, joista 20 % opetusalalla, 15 % tietotekniikan hy-väksikäytössä, 12 % oikeus-, yhteiskunta- ja käyt-täytymistieteissä, 10 % sosiaali- ja terveydenhuol-lossa sekä 12 % kielissä ja muissa humanistisissa aineissa. Matemaattis-luonnontieteellisen alan sekä johtamisen, liiketalouden ja markkinoinnin koulutuksen osuus oli 31 % opetustunneista. Eni-ten kasvoi opetusalan henkilöstön ja maahan-muuttajien täydennyskoulutus. Vuoden 2009 ai-kana kehitettiin palvelumalli maahanmuuttajien pätevöitymiseen ja osaamisen hyödyntämiseen suomalaisessa työelämässä. Akateemisen oppi-sopimustyyppisen koulutuksen käynnistyminen mahdollisti uusien työelämälähtöisten, tutkintojen jälkeisten, erityispätevyyden antavien koulutusoh-jelmien kehittämisen. Opetusministeriön rahoituk-sella voitiin käynnistää useiden uusien pätevöit-tämisohjelmien valmistelu. Palmenian valtakun-nallinen asema koulutuksen tarjoajana vahvistui olennaisesti.

Palmenian liikevaihto oli vuonna 2009 noin 16,8 milj. euroa, josta täydentävää rahoitusta oli lähes 80 %. Yhteiskunnan taloudellisen tilanteen heik-keneminen ja EU-ohjelmakauden vaihtuminen vuonna 2008 aiheuttivat liikevaihdon supistumista vain 5 %. Taloudellista tilannetta vahvistivat lai-toksen talouden tervehdyttäminen, erityisesti kiin-teiden kustannusten huomattava karsiminen. Lii-ketaloudellinen maksullinen palvelutoiminta

supis-tui 16 %, mutta se oli edellisvuoden tapaan kan-nattavaa (tuotto 11 %). Valtion tilaaman koulutuk-sen kasvu kompensoi kuntien tilauskannan heik-kenemistä.

Palmenian kustannusrakenne sekä henkilöstön määrä ja rakenne saatiin vastaamaan toiminnan tavoitteita ja laajuutta. Tilakustannuksia karsittiin kolmivuotiskaudella yli 50 % ja henkilöstön mää-rää 43 %. Helsingin ulkopuolisten kuntien rahoitus jatkui lukuun ottamatta Imatraa, jossa toimipiste lakkautettiin kuntarahoituksen lakattua vuonna 2008. Suurimmat rakenteelliset muutokset olivat Vantaan ja Länsi-Uudenmaan toimintayksiköiden yhdistäminen Helsingin alueyksikköön ja yhden organisaatiotason purkaminen. Hallinto- ja tuki-palveluissa hyödynnettiin kampuspalvelujen tar-jontaa. Samaan aikaan henkilöstön työhyvinvointi parantui olennaisesti, kun verrataan henkilöstö-kyselyjen 2008 ja 2009 tuloksia.

Ruralia-instituutti toteutti tehtäväänsä monitietei-sen tutkimukmonitietei-sen sekä siihen perustuvan innovaa-tiotoiminnan ja aikuiskoulutuksen avulla maaseu-dun elinolosuhteiden ja elinkeinojen kehittämisek-si. Ruralia toimii yhtenä edelläkävijänä yliopiston yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja monitietei-sen asiantuntijuuden toimintamallien kehittämi-sessä.

Ruralian koulutustoiminta perustuu tavoiteohjel-man linjauksiin ja oli edellisvuotta laajempaa (noin 1 400 opiskelijaa ja noin 4 900 opetustuntia). Kou-lutuksen kehittämisessä tehtiin yhteistyötä yliopis-tokeskusten muiden yliopistojen kanssa. Ruralian koordinoimien opetusohjelmien jatko onnistuttiin turvaamaan yliopistouudistuksen yhteydessä, ja Rural Studies ja Co-op Studies jatkavat usean yliopiston yhteisenä, Ruralian koordinoimana tusverkostona. Eco Studies -kokonaisuuden ope-tus ja sen kehittäminen siirtyy tiedekunnan vas-tuulle ja Ruralia suuntautuu alan yliopistolliseen täydennyskoulutukseen. Co-op Studies -verkosto sai taloudellista tukea yrityksiltä, mikä varmisti toiminnan jatkuvuuden. Ruralia kehitti maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan kanssa avoimen yliopiston kautta toteutettavaa Agrologista agro-nomiksi -opintoväylää, ja ensimmäiset 40 opiskeli-jaa saavat opintonsa päätökseen vuoden 2010 aikana. Yliopistollisessa täydennyskoulutuksessa toteutettiin kahta ohjelmaa (Innoventure ja Elintar-vikealan PD) ja suunniteltiin uutta aluekehittäjän erikoistumisohjelmaa (ALVA).

Ruralian asiantuntijat toimivat asiantuntijoina useissa kymmenissä kansallisissa ja kansainväli-sissä elimissä. Vuonna 2009 uudistettiin toimin-tayksiköiden sijaintikaupunkien kanssa yhteistyö-sopimukset sekä aloitettiin uudenlainen yhteistyö Kouvolan kaupungin kanssa. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen onnistumisena voidaan pitää myös osuustoiminnan opetuksen turvaamiseen johtanutta yritysrahoitusta. Käytännössä kaikissa Ruralian toteuttamissa tutkimus-, innovaatio- ja

koulutushankkeissa on kumppaneina kehittämis-organisaatioita, viranomaisia tai yrityksiä. Näiden kumppanuuksien mittaamiseen tullaan kehittä-mään YVV-indikaattori vuoden 2009 tarkemman raportoinnin yhteydessä.

Ruraliassa työskenteli 77 henkilöä ja kokonaisra-hoitus oli noin 5,2 milj. euroa. Kokonaisrakokonaisra-hoitus laski noin 1 milj. euroa 2000-luvun huippuvuosiin verrattuna. Tämä on seurausta alueellisten ra-kennerahasto-ohjelmien muutoksista (erityisesti Seinäjoki), mutta ennen kaikkea Ruralian toimin-taprofiilin tarkentamisesta. Instituutin henkilöstö-rakenne on pääosin jo sopeutettu kokonaisrahoi-tuksen tavoitteen mukaisesti. Instituutissa kol-mannes (25/77) henkilöstöstä toimii tuki- ja hallin-topalvelutehtävissä. Yleisesti ottaen vuosi 2009 oli Ruraliassa kuten koko yliopistossakin muutosten ja aktiivisen strategiatyön aikaa, mikä on kulutta-nut avainhenkilöstön voimavaroja enemmän kuin aikaisempina vuosina. Uusi tavoiteohjelma 2010 - 2012 sisältää toiminnan kehittämisen kannalta selkeät ja riittävän operatiiviset linjaukset.

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Aikuiskoulutukseen kytkeytyvä kehittämis-, inno-vaatio- ja tutkimustoiminta oli tärkeä osa yliopiston yhteiskunnallista vuorovaikutusta. Palmenian ja Ruralian kehittämis- ja tutkimuspalvelut olivat edelleen keskeisiä välineitä tutkimukseen perus-tuvan tiedon ja osaamisen välittämisessä yhteis-kunnan, alueiden ja elinkeinoelämän erityistarpei-siin.

Tutkimus- ja kehittämishankkeet perustuivat asi-akkailta saatuihin toimeksiantoihin tai omiin aloit-teisiin, ja ne toteutettiin täydentävällä rahoituksel-la. Tärkeimpiä rahoituslähteitä olivat EU-rakennerahastot ja muu EU-rahoitus, TE-keskukset, ministeriöt, TEKES, kunnat, maakun-nat ja elinkeinoelämä.

Palmenian kehittämis- ja tutkimushankkeet sekä niihin integroitu koulutus ovat vaikuttavuudeltaan merkittävä osa yliopiston aluekehitystyötä. Tutki-mus- ja kehittämishankkeiden määrä ja rahoitus vaihteli EU-ohjelmakausien aikana. Hankekanta oli alhaisimmillaan vuonna 2008, mutta vuonna 2009 sekä kotimaisten että kansainvälisten hank-keiden määrä ja laajuus saatiin jälleen kasvuun (yhteensä 107 hanketta, joista kansainvälisiä 21).

Useimmat hankkeet liittyivät Palmenian toiminta-alueiden kehittämisstrategioihin ja alueellisiin tarpeisiin sekä rahoitusyhteistyöhön. Hankkeiden aihepiiri vaihtelee ympäristönsuojelusta tasa-arvon kehittämiseen, lastensuojelusta ja ikäänty-neiden hyvinvoinnista työssä oppimiseen. Palme-nia osallistui edelleen PalmePalme-nia-sarjan julkaisemi-seen yhteistyössä Gaudeamuksen kanssa. Sar-jassa julkaistiin yli kymmenen ajankohtaista teos-ta.

Vuonna 2009 Ruraliassa toteutettiin noin 50 tut-kimus- ja innovaatiotoiminnan hanketta, ja

toimin-nan volyymi säilyi edellisen vuoden tasolla. Tut-kimuksessa keskeisiä olivat kolme Suomen Aka-temian hanketta ja useat kansainväliset hankkeet.

Kaksi tutkijaa väitteli vuoden 2009 aikana. Tutki-mustuloksista julkaistiin 59 artikkelia tai julkaisua, joista kymmenen kv. tieteellisissä sarjoissa, mikä vastaa edellisvuoden tuotantoa. Julkaisutoiminta suuntautui tiedeyhteisöille ja yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen.

1.4.1.4 Yhteiskunnallinen vuorovaikutus