• Ei tuloksia

Yhteenveto tutkimuksen lähtökohdista

Terveydenhuollon henkilöstökulut muodostavat lähes puolet koko sairaalaorganisaation ku-luista, minkä vuoksi hoitotyön johtajien on kiinnitettävä huomiota hoitohenkilöstön pysyvyy-teen ja työtyytyväisyypysyvyy-teen kustannusten kurissa pitämiseksi. Hoitotyön johtajan vaikutusmah-dollisuudet ovat rajalliset sairaalaorganisaation ulkopuolisiin tekijöihin, mutta hänen vaikutus-mahdollisuutensa sairaalaorganisaation sisällä ovat merkityksellisiä.

Hoitotyön johtaja on mukana arvioimassa työyksikön riittävää hoitohenkilöstömitoitusta, ke-hittämässä hoitohenkilöstöä ja organisaatiota palvelevaa työaikasuunnittelua, priorisoimassa hoitohenkilöstön työssä tarvitsemaa ammatillista täydennyskoulutusta ja kannustamassa hoito-henkilöstöä kehittymään professionaalisesti. Hoitotyön johtaja on vastuussa ammattitaitoisen, osaavan hoitohenkilöstön rekrytoinnista, tehokkaasta perehdyttämisestä ja aktiiviseen tiedon-jakamiseen keskittyvästä työkulttuurista. Nämä kaikki työyksikössä tehtävät toimet parantavat

Välillinen pa- laute hoidosta hoitotyön johtajalle hoitohen- kilöstön kautta

merkittävästi hoitohenkilöstön työssä jaksamista, työhyvinvointia ja pysyvyyttä, mutta samalla ne edistävät korkealaatuista potilashoitoa (ks. kuvio 2).

Kuvio 2. Hoitotyön johtajan toiminnan vaikuttavuus hoitotyössä.

Aikaisempien tutkimustulosten mukaan hoitotyön johtaja ja hoitohenkilöstö yhdessä vastasivat keskeisesti työyksikön menestyksestä. Hyväksi ja ammatillisesti tehokkaaksi hoitotyön johta-jaksi ei synnytä hetkessä, vaan reflektointiprosessi etenee vähitellen ammatillisen kasvun myötä, aktiivisessa vuorovaikutuksessa moniammatillisen tiimin kanssa. Tällöin hoitotyön joh-tajan ammatillinen itsetunto ja tiedot omista vahvuuksista ja heikkouksista lisääntyvät

huomat-Hoitotyön interventiot Johtamistoi- minnot vai- kuttavat

Hoitotyön johtajan vaikutusmahdollisuudet:

 Henkilöstö- ja muiden voimavarojen suunnittelu ja ohjaus

 Hoitohenkilöstön työtyytyväisyyden ja työhyvinvoinnin johtaminen

 Hoitohenkilöstön osallistaminen

 Moniammatillisen yhteistyön ja vuorovaikutuksen kehittäminen ja edistäminen

 Hoitohenkilöstön tukeminen ja saadun palautteen hyödyntäminen

 Hoitohenkilöstön osaamisen johtaminen

Hoitohenkilöstön toiminta ja hyvinvointi

 Hyvinvoiva ja osaava henkilöstö

Potilas- ja asiakastyön tulokset:

 Potilastyytyväisyys ja -turvallisuus

 Laadukas, turvallinen, vaikuttava ja hyvin koordinoitu potilashoito

 Potilas- ja asiakaslähtöisyys

Palaute johtamisestaPalaute hoidosta

Hoi- totyön johta- jan

lillinen johta- misvaikutus hoi- tohenkilöstön kautta potilas- ja asiakasthön

tavasti. Hoitotyön johtaja hyödyntää hoitohenkilöstöltä saamaansa palautetta ja vastavuoroi-sesti antaa palautetta, kannustaa ja palkitsee hoitohenkilöstöä, mikä voimaannuttaa hoitohenki-löstöä.

Hoitotyön johtajalla on tärkeä tehtävä proaktiivisesti huomioida organisaatiossa tapahtuvia muutoksia ja tilanteita sekä huolehtia työtyytyväisyydestä ja työympäristön kehittämisestä yh-dessä koko henkilöstön kanssa. Avoin, eri ammattiryhmien välisiä vuorovaikutussuhteita pa-rantava ja keskusteleva työyksikön ilmapiiri edistää moniammatillisen tiimin työtä. Vaikka hoi-totyön johtajan rooli on hyvin keskeinen, on oleellista ymmärtää, että hoihoi-totyön johtaja tarvitsee hoitohenkilöstönsä tuen ja arvostuksen onnistuakseen vaativassa työssään. Hoitotyön johtajan tehtävänä on edustaa hoitohenkilöstöä työyksikön ulkopuolella ja vastata siellä työ- ja toimin-tatuloksista muulle organisaation johdolle. Potilas- ja asiakaslähtöinen hoitotyö on hoitotyön johtajan ja hoitohenkilöstön avainosaamista ja osa organisaatiokulttuuria, joka vaikuttaa poti-lastyytyväisyyteen ja hoidon laatuun.

Vetovoimaisia sairaalaorganisaatioita tutkittaessa on havaittu monia positiivisia tuloksia niin potilaiden, hoitohenkilöstön kuin koko sairaalaorganisaation osalta. Transformationaalinen johtamistyyli on tärkeä vetovoimaisen sairaalaorganisaation tunnuspiirre. Sillä on todettu ole-van selkeä vaikutus vetovoimaisen sairaalaorganisaation menestykseen. Saatujen tulosten mu-kaan vetovoimaisissa sairaalaorganisaatioissa potilaat olivat tyytyväisempiä saamaansa hoi-toon, potilasturvallisuus oli parempi, hoitohenkilöstö oli koulutetumpaa ja sitoutuneempaa työ-hönsä kuin ei-vetovoimaisissa sairaalaorganisaatioissa. Näillä seikoilla on todettu olevan kiis-taton yhteys vetovoimaisen sairaalaorganisaation tuottamiin taloudellisiin voittoihin, koska esi-merkiksi jatkuva laadun parantaminen vähentää tuntuvasti erilaisia potilaisiin kohdistuvia hait-tatapahtumia. Jatkuva laadun parantaminen edistää hoitohenkilöstön sitoutumista sellaiseen or-ganisaatioon, joka suhtautuu myönteisesti hoitohenkilöstön koulutukseen ja päätöksentekoon osallistumiseen. Hoitotyön johtajan näkyvyys, ystävällinen käytös ja hoitohenkilöstön arvosta-minen lisäsivät hoitohenkilöstön tyytyväisyyttä, mikä välittyi potilaille ja asiakkaille. Vasta-vuoroisesti tyytyväiset, hyvin hoidetut potilaat ja asiakkaat lisäsivät hoitohenkilöstön työtyyty-väisyyttä.

Tutkimustulosten perusteella hoitotyön johtaja vaikutti potilas-ja asiakastyöhön välillisesti hoi-tohenkilöstön toiminnan ja hyvinvoinnin kautta: mitä tyytyväisempi hoitohenkilöstö oli hoito-työn johtamiseen ja työympäristöön, sitä paremmin se hoiti potilaita ja asiakkaita. Hoitohoito-työn

johtamisen vaikuttavuutta potilas-ja asiakastyössä sekä hoitohenkilöstön toiminnassa ei ole kui-tenkaan tutkittu riittävästi yhdessä. Erityisesti jatkuvan hoitohenkilöstöpulan ja puutteellista tietoa antavien potilastyytyväisyyskyselyjen takia hoitotyön johtamisen vaikuttavuutta on tarve tutkia lisää. Kirjallisuuskatsauksen tutkimusartikkeleiden perusteella tietoa tarvitaan erityisesti hoitotyön johtajien näkemyksistä omaa johtamista ja sen vaikuttavuutta sekä vajetta koskien.

Oman johtamistavan ja -toiminnan tarkastelu vaatii hoitotyön johtajalta reflektointia ja arvioin-tia oman johtamisensa vahvuuksista ja heikkouksista, jotka selkeästi vaikuttavat potilas- ja asia-kastyöhön ja hoitohenkilöstön toimintaan työyhteisössä.

3 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata hoitotyön johtajien ja asiantuntijoiden näkemyksiä hoitotyön johtamisen myönteisestä vaikutuksesta ja tunnistetusta hoitotyön johtamisvajeesta potilas- ja asiakastyössä sekä hoitohenkilöstön toiminnassa. Tavoitteena on tuottaa tietoa, jota voidaan käyttää vaikuttavan hoitotyön johtamisen kehittämiseksi niin potilas- ja asiakastyössä kuin hoitohenkilöstön toiminnassa.

Tutkimuskysymykset ovat:

1. Millaisiin potilas- ja asiakastyön asioihin hoitotyön johtamisella on myönteistä vaiku-tusta?

2. Millaiset asiat potilas- ja asiakastyössä ilmaisevat hoitotyön johtamisvajetta?

3. Millaisiin hoitohenkilöstöä koskeviin asioihin hoitotyön johtamisella on myönteistä vai-kutusta?

4. Millaiset asiat hoitohenkilöstön johtamisessa ilmaisevat hoitotyön johtamisvajetta?

4 AINEISTO JA MENETELMÄT