Tutkimuksessa analysoitiin tutkimusorganisaatiossa tehtyä 15 johdon turvallisuuskävelyiden muistiota vuosilta 2015–2018. Nämä dokumentit sisälsivät kävelyillä tehtyjä havaintoja ja mer-kintöjä yksiköiden hyvistä käytännöistä sekä yhteensä 233 kehittämis- ja korjaushavaintoa. Yh-teensä johdon turvallisuuskävelyille oli osallistunut 214 henkilö, keskimäärin 14 osallistujaa kävelyä kohti. (Kuvio 5 ja 6.)
Johdon turvallisuuskävelyillä tehtyjä havaintoja: Henkilökunnalla olivat lääkehoidon luvat eri yksiköissä hyvin suoritettu ja voimassa. Osassa yksiköistä suoritettiin myös ylimääräisiä lupia. Lääkärit suorittivat omat lääkehoidon tentit. Lääkehoitoluvat olivat organisaatiossa voi-massa kolme vuotta, ja vastuu niiden päivittämisestä oli työntekijöillä. Lääkehoidon turvalli-suuteen vaikutettiin lääkkeenjakotilojen lukituksilla ja rauhoittamisella häiriötekijöistä sekä lääkkeenjaon kaksoistarkastuksilla ja lääkeautomaattien käytöllä. Potilaiden kotilääkitys tar-kastettiin tulo- ja lähtötilanteissa. Haasteita lääkityksen tulotarkastuksiin toi kuitenkin potilai-den useat kotilääkelistat ja tulotilanteipotilai-den kiire.
Yksiköissä käytettiin sekä suullista että hiljaista raportointimenetelmää. Noin puolet yksiköistä käytti raportoinnin tukena kokonaan tai osittain soveltaen ISBAR-strukturoitua raportointime-netelmää. Hiljainen raportointi oli parantanut kirjaamiskäytäntöjä. Yksiköt vahvistivat tiedon-kulkua myös hoitajien ja lääkäreiden yhteisillä raporteilla, käyttämällä atk-avusteista Netti-Memo potilasraportointia, hyödyntämällä kotiutuskoordinaattoria ja -hoitajia sekä tiimihoito-mallilla. Hoitotyön yhteenvedot tehtiin aina potilaiden siirtyessä jatkohoitoon tai kotihoidon piiriin. Osa yksiköistä teki hoitotyön yhteenvedot lisäksi hoitojaksojen loputtua tai tiettyjen hoitotoimenpiteiden jälkeen.
Potilaiden sanelut purettiin yksiköissä nopeasti ja epikriisien valmistuminen viiden vuorokau-den sisällä toteutui hyvin. Epikriisien toimituksessa jatkohoitopaikkoihin esiintyi eroavaisuuk-sia tai niiden lähettämisestä oli luovuttu Kanta-palvelun vuoksi kokonaan.
Perehdytyksessä apuna käytettiin Oppiportin verkkokursseja ja Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutusta. Perehdytyksen kestoon vaikutti yksikön toiminnan luonne, tulevan työnteki-jän koulutus ja työkokemus sekä aikaisempi työhistoria organisaatiossa. Henkilökuntavaje, uu-den työntekijän perehdytysprosessi ja osaamisvajeen kääntyminen vahvaksi osaamiseksi vai-kuttivat potilasturvallisuuteen. Kehityskeskusteluissa osastonhoitajat ja työntekijät kävivät läpi henkilökohtaiset koulutustarpeet esimerkiksi oman vastuualueeseen osaamisen ylläpitämiseksi.
Myös omaehtoista kouluttautumista kannustettiin ja tuettiin. Perehdytyksen edistymisen doku-mentoinnissa oli käytössä iTsek-järjestelmä.
Henkilökuntaa kannustettiin tekemään HaiPro-ilmoituksia, mutta niiden käsittelyprosessissa ja aikatauluviiveessä oli yksiköiden välillä eroavaisuuksia. Ilmoituksia käytiin henkilökunnan kanssa läpi osastotunneilla, toimintaryhmän kokouksissa sekä lääkäreiden kokouksissa. Aika-tauluista mainittiin mahdollisimman nopeasti, säännöllisesti, seuraavassa osastopalaverissa, kerran tai kahdesti kuukaudessa. Potilaat eivät olleet tehneet HaiPro-ilmoituksia.
Yhdeksän yksikköä käytti potilasrannekkeita tunnistamisen varmistamiseksi ennen toimenpi-teitä. Myös Kela-kortista tai kysymällä sosiaaliturvatunnusta varmistettiin henkilöllisyys. Poti-laiden hoitoon liittyviä riskejä kartoitettiin erilaisilla riskikartoitustesteillä. Myös erikoistumis-alaan liittyviä testejä tai tutkimuskohtaisia voinnin tarkastuslistoja oli käytössä.
Yksiköt käyttivät yhtenäistä käsihygieniamallia yhtä yksikköä lukuun ottamatta. Vain yhdestä dokumentista ilmeni, ettei kukaan henkilökunnasta käyttänyt rannekelloja tai rakennekynsiä.
Yksiköihin oli sijoitettu kattavasti käsihuuhdepisteitä, joista osa oli automaattisia annostelijoita.
Käsihuuhteen kulutusseurantaa tehtiin dokumenttien perusteella vain kahdessa yksikössä. Ris-kijäteastioita yksiköissä oli riittävästi, mutta kahden yksikön dokumentista ilmeni, että niihin laitettiin myös vääriä jätteitä.
Yksiköt ilmoittivat infektiot SAI-järjestelmän (sairaalan antibiootti- ja infektiojärjestelmärekis-teri) kautta. Tosin vain kolme yksikköä käytti SAI-järjestelmää ongelmitta. Puutteellisuuksia ilmeni myös infektioilmoitusten tekemisessä sekä raportoinnin puutteellisuuksia, jonka seu-rauksena eristysmerkinnät ja tarvittavat varotoimet jäivät tekemättä aiheuttaen vaaratilanteita potilaiden hoitoon osallistuville henkilöille. Eristyspotilaiden jatkohoidon järjestämisissä il-meni myös ongelmia.
MDR-mikrobien (moniresistentit mikrobit) löydökset kirjattiin hoito- ja riskitietoihin, potilas-tauluihin, potilashuoneiden oviinn sekä laboratoriolähetteisiin. Muista mahdollisista hoitoon tai tutkimuksiin liittyvistä lähetteistä tieto jäi puuttumaan. Eristysmerkintöjen käyttö yksiköissä vaihteli. Yksiköt käyttivät samoja tapoja merkitä eristyspotilas kuin he käyttivät MDR-mikro-bien merkinnässä.
Tietokonenäyttöjen tietosuojakalvoja yksiköt käyttivät vain vähän. Tietokoneiden sijoittelulla turvattiin tietosuojan toteutuminen. Tosin yhdessä yksikössä tietokoneita oli käytävätiloissa, jolloin potilaiden tietosuoja vaarantui. Vain kahdessa yksikössä 15:sta oli käytössä rajalliset yhteiskäyttötunnukset. Tietokoneille kirjautumisessa käytettiin toimikortteja, joiden toisinaan unohtuessa koneeseen dokumentoitui hoitokirjaus toisen työntekijän tunnuksille. Organisaa-tiolla oli ohjeet tietoliikenteen käyttökatkoihin.
Yksiköissä käytettiin toiminnan mukaisesti vaativuustasoltaan erilaisia hoitolaitteita esimer-kiksi saturaatiomittarista vaativiin elintoimintoja ylläpitäviin laitteisiin. Perehdytyksestä ja lai-tekoulutuksesta, niin uusille työntekijöille kuin kertauksena vanhoille työntekijöille, huolehti-vat yksiköiden omat laitevastaahuolehti-vat. Laitekoulutus merkittiin suoritetuksi henkilökohtaiseen pe-rehdytyssuunnitelmaan. Neljässä yksikössä oli käytössä laiteajokortteja.
Hyvä laitteiden kunto- ja turvallisuustaso mainittiin neljässä dokumentissa. Samoin neljän do-kumentin perusteella yksiköiden omien laitevastaavien päävastuulla oli huolehtia laitteiden käyttökunnosta ja huoltojen tilaamisista. Tarvittaessa yksiköt tekivät laitteiden käyttöön liitty-vistä vaaratilanteista ilmoituksia Valviralle sekä HaiPro-ilmoituksia.
Kolmessa yksikössä opasteet olivat kunnossa, tilat esteettömät ja poistumistiet olivat vapaina.
Neljässä yksikössä havaittiin käytävillä tavaroita, jotka tukkivat poistumisteitä. Kahden yksi-kön sisäilma oli huono. Näistä toisessa yksikössä lähes koko henkilökunta oireili.
Yhdessä yksikössä käytettiin henkilökohtaisia päällekarkaushälyttimiä. Kameravalvonta toteu-tui dokumenttien mukaan kolmessa yksikössä. Kuuden yksikön dokumenttien perusteella pa-loilmoitusjärjestelmät olivat kunnossa. Yhden yksikön kohdalla palo-ovet eivät sulkeutuneet esteettömästi. Yksiköt käyttivät vartijoita vaihtelevasti yksikön toiminnan mukaan niin, että vartija oli paikalla kokoaikaisesti tai hätätilanteessa.
Hyvinä käytäntöinä lääkehoidon osa-alueelta ilmeni osastofarmaseutin osaamisen hyödyntä-minen, lääkekaapin sisällön säännöllinen tarkastus ja useamman lääkekaapin samanlainen jär-jestys sekä Lean-menetelmän hyödyntäminen. Kotiutuessa lääkkeet jaettiin valmiiksi dosetti-lääkeannostelijaan ja jatkohoitopaikkaan annettiin mukaan ajantasainen lääkekortti. Lääkehoi-don toteutuksesta sähköiseen potilaskertomukseen kirjattiin lääkehoiLääkehoi-don vaikutukset. TieLääkehoi-don- Tiedon-kulun hyvinä käytäntöinä ilmeni potilaan siirtoraportin vastaanottajan nimen kirjaaminen poti-lastietoihin ja hoitoa koskevat verkostoneuvottelut. Osana perehdytystä henkilökunta suoritti laiteajokortteja. HaiPro-ilmoitusten käsittelyt yhdessä henkilökunnan kanssa tukivat tilanteista oppimista. HaiPro-ilmoitukset olivat henkilökunnan nähtävillä omassa excel-taulukossa. Poti-lasturvallisuuden hyvinä käytäntöinä dokumenteissa mainittiin lääkkeettömien keinojen käyttö kivunhoidossa, hoitoprosessien noudattaminen, vuodepotilaiden hyvä asentohoito ja painehaa-voja ehkäisevien korkean riskin patjojen käyttö.
Infektioiden ehkäisyn hyvinä käytäntöinä dokumenteissa mainittiin henkilökunnan säännölli-nen muistuttelu käsihygieniasta, yksikön oman hygieniavastuuhenkilön tekemä toimintatapa-seuranta, hygieniahoitajan pitämät koko henkilöstön käsihygieniakoulutukset ja vierailijoille oikean käsihygieniamallin opettaminen. SAI-järjestelmän ilmoitusten tilastot laitettiin yksi-köissä esille ja organisaation hygieniatiimi kehitti eristyspotilaan hoitopolku-toimintakorttia.
Tietoturvayhdyshenkilöt antoivat henkilökunnalle tietoturvakoulutusta.
Ympäristön turvallisuuden hyvinä käytäntöinä dokumenteista ilmeni yhdessä yksikössä suori-tettu paloturvallisuuskävely sekä turvallisuuspäällikön pitämä palo- ja pelastuskoulutus. Siistit kansliatilat nousivat esiin yhden yksikön hyvänä käytäntönä. Hälytysjärjestelmien testaus ker-ran kuukaudessa tai kahdesti viikossa tehtiin kahdessa yksikössä. Samoin kahdessa yksikössä potilas- ja henkilökuntaturvallisuutta edesautettiin säännöllisesti pidettävillä vartijapalavereilla
tai viikoittaisilla turvallisuuspalavereilla. Yhden yksikön henkilökunta suoritti Avekki väkival-lan ennaltaehkäisy ja hallinta koulutuksen.
Eri turvallisuuden osa-alueiden kehittämis- ja korjaushavaintoja tehtiin 15 johdon turval-lisuuskävelyllä yhteensä 233 kappaletta. Havaintojen lukumäärissä oli vaihtelua yksiköiden ja turvallisuuden osa-alueiden välillä. Suurin havaintomäärä yksiköittäin oli 22 havaintoa ja kaik-kien yksiköiden kesken tehtiin eniten havaintoja (68 havaintoa) potilasturvallisuuden osa-alu-eelta. Vähiten havaintoja (14) tehtiin laiteturvallisuuden osa-aluosa-alu-eelta. (Taulukko 6.) Korjaus-aikataulut vaihtelivat 24 tunnin sisällä tehtävistä muutoksista jatkuvasti huomioitaviin tilantei-siin, tai korjausaikatauluja ei oltu dokumenteissa määritelty.
Johdon turvallisuuskävelyillä nousi dokumenteista esille monipuolisesti kehittämis- ja korjaus-ehdotuksia liittyen lääkehoidon eri osa-alueisiin. Lääkkeiden tarkastus tulo- ja lähtötilanteissa ja päivittäisten lääkemuutosten huomioimiset sekä lääkitystietojen siirtyminen hoitopaikkojen välillä osoittautuivat dokumenttien perusteella tärkeiksi potilasturvallisuuden osa-alueiksi, joista tehtiin kehittämis- ja korjaushavaintoja. (Taulukko 7.) Tiedonkulun osa-alueella doku-menteissa korostui ISBAR-raportoinnin käyttökoulutukset ja käyttöönotto sekä epikriiseihin liittyvät toimintatavat. (Taulukko 8.)
Potilasturvallisuuden kehittämis- ja korjaushavaintoina korostui hoitohenkilökunnan ja lääkä-reiden perehdyttämisen kehittäminen ja perehtymisen dokumentointi iTsek-järjestelmään. Pe-rehdytysvastaavan ja perehtymisprosessin käytön järjestelmällisyys sekä mentori/aktori-toi-mintatavan käyttöönotto ja organisaation edellyttämien ja suosittelemien koulutusten suoritta-misen puutteet olivat myös esiin tulleita asioita. Jatkuvaksi kehittämistarpeeksi ja -tavoitteeksi osoittautui potilaiden tiedottaminen ja kannustaminen HaiPro-ilmoitusten tekemiseen. Myös yksiköiden HaiPro-ilmoitusten käsittelystä ja niiden henkilökunnalle esilletuonnista tehtiin ke-hittämis- ja korjaushavaintoja. Potilaiden tunnistusrannekkeiden käytöstä, leikkaustiimin tar-kistuslistojen ja erilaisten riskikartoitustestien käytössä ilmeni korjattavia puutteita. (Taulukko 9.)
Infektioiden ehkäisyn kehittämis- ja korjaushavaintoina ilmeni tarve lisätä käsihygieniaopastei-den ja käsihuuhdepisteikäsihygieniaopastei-den määrää, samoin kuin käsihygienian ja käsihuuhdekulutuksen seu-rantaa ja tiedottamista. Infektioiden ehkäisyn kannalta on tärkeää käyttää hoitotilanteen vaati-mia suojavarusteita sekä pitää pöytäpinnat puhtaina irtotavaroista. Infektioiden seurantaoh-jelma SAI-järjestelmän käyttöön ja riskitietojen kirjaamiseen sekä eristysmerkintöjen käytän-töjen selventämiseen henkilökunta tarvitsi lisäkoulutusta. (Taulukko 10.)
Tietoturvan ja tietosuojan takaamiseksi ilmeni puutteita. Henkilökunnan tulisi käyttää henkilö-kohtaisia toimikortteja tietokoneille ja potilasasiakirjoihin kirjautuessa sekä hoitokirjauksia teh-täessä. Tietosuojakalvojen käyttöä olisi lisättävä. Henkilökunnan tulisi jatkossa suorittaa tieto-turva- ja tietosuojakoulutukset ja vanhentuneet on uusittava. (Taulukko 11.) Laiteturvallisuu-den takaamiseksi yksiköiLaiteturvallisuu-den tulisi käyttöönottaa laiteajokortit sekä huomioida laitteiLaiteturvallisuu-den ja lai-temallien yhdenmukaisuus. Laitetoimittajien käyttöperehdytystä ja materiaaleja tulisi hyödyn-tää. (Taulukko 12.)
Ympäristön turvallisuuden takaamiseksi yksiköiden käytävien, poistumisteiden ja alkusammu-tuspisteiden ympäristö olisi pidettävä vapaana. Lain vaatimat alkusammutusvälineet on oltava ja henkilökunnan käyttökoulutuksista tulisi huolehtia säännöllisin väliajoin. Henkilökunnan työturvallisuudesta olisi huolehdittava ovien toimivilla lukituksilla, tarvittavilla hälyttimillä, säännöllisin koulutuksin ja mahdollisuudella saada vartija työpisteeseen. (Taulukko 13.)
6 POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET
Tutkimuksen tarkoituksena oli muodostaa kuvaa ja lisätä ymmärrystä johdon suorittamista tur-vallisuuskävelyistä perustuen vuosina 2015–2018 tehtyihin johdon turvallisuuskävelyitä kos-keviin muistioihin (N=15). Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa johdon turvallisuuskäve-lyiden suunnittelusta ja käytöstä tietoa, jota voidaan hyödyntää turvallisuuskulttuurin paranta-misessa.