Puunhankinnan kustannusrakenteen voidaan katsoa poikkeavan merkittävästi Kanadan Brittiläisen Kolumbian ja Pohjoismaiden välillä. Kanadassa puuta on runsaasti tarjolla ja vaihtelut kantohinnoissa ovat suuria. Tehdashinnasta selvästi merkittävämpi osuus muodostuu Kanadassa puun korjuu- ja kuljetuskustannuksista, verrattuna Pohjoismaihin. Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa kantohinnat ovat pysyneet viimeiset tarkastellut kolme vuotta vakaalla tasolla vähäisin vaihteluin. Maltillinen hintojen keskihajonta on pylväsyhtiöitten kannalta hyvä asia. Tasaisena pysyvä hintataso pitää puukaupan käynnissä, sillä puuta myyvät metsänomistajat eivät silloin jää odottamaan puukauppansa kannalta edullisempaa korkeampaa kantohintatasoa (Tilli ym. 2009). Myös budjetointi on yrityksen johdolle helpompaa, kun raaka-ainekustannusten taso on tarkemmin ennakoitavissa. Pylväsyhtiöillä sitoutuu pitkiksi ajanjaksoiksi merkittävästi pääomaa varastoon, joka käytännössä koostuu pylväsaihioista.
Taulukko 12. Mäntytukin kantohintojen (€/m3) muutokset ja niiden vaikutus Iivari Monosen ja Rundvirken käyttökatteeseen (1000 €).
Kantohinta Muutos -% Käyttökate Kantohinta Muutos -% Käyttökate
2015 55,72 8123 43,20 5987
2016 54,25 -2,64 6176 41,45 -4,05 3399
2017 55,13 1,62 6767 40,36 -2,63 6077
Korrelaatiokerroin 0,94 0,10
Rundvirke Iivari Mononen
Taulukon 12 avulla voidaan vertailla Iivari Monosen Itä-Suomessa ja Rundvirken Keski-Ruotsissa hankkiman puun kantohintojen muutoksia vuositasolla ja sen mahdollista vaikutusta yhtiön käyttökatteeseen. Taulukosta on helppo havaita, että vaikka alueellinen reaalinen kantohinta onkin tippunut vuodesta 2015 vuoteen 2016 Itä-Suomessa 2,64 % ja Keski-Ruotsissa 4,05 %, molempien yhtiöiden käyttökate on samaan aikaan pienentynyt merkittävästi. Tilannetta havainnollistaa myös kuva 10. Kantohinnan ja käyttökatteen välillä
ei ole tilastollisesti merkitsevää negatiivista korrelaatiota Iivari Monosen kohdalla (r = 0,94; n
= 3; 1 -suuntaisen testin p-arvo = 0,1108). Myöskään Rundvirken kohdalla ei ole havaittavissa negatiivista korrelaatiota kantohinnan ja käyttökatteen välillä (r = 0,10; n = 3; 1 -suuntaisen testin p-arvo = 0,4681).
Kuva 10. Kantohinnat (€) ja käyttökatteet (1 000 €) vuosina 2015–2017 Iivari Monosen ja Rundvirken tapauksessa.
4 TULOSTEN TARKASTELU
Puunhankinnan kustannuskilpailukyvyn ja liiketoiminnan taloudellisen tuloksen välillä ei voida nähdä välitöntä yhteyttä. Huolimatta tutkimuksen mukaan heikommasta kustannuskilpailukyvystä puunhankinnan osalta, Iivari Mononen -konserni on kannattavuudeltaan paremmalla tasolla kuin Rundvirke ja Goodfellow. Ero tehdään siis muualla yrityksen arvoketjussa. Pohjoismaisten yhtiöiden vuosikertomuksista käy ilmi, että suurin osa niiden liikevaihdosta tulee viennistä ja kotimaan markkinoiden merkitys on näin ollen selvästi pienempi liiketoiminnan tuloksen kannalta.
Puunhankinnan kustannuskilpailukykyä suurempi vaikutus pylväsyhtiöiden taloudelliseen menestykseen on todennäköisesti pylväiden kysynnällä yhdistettynä lopputuotteiden
hinnanvaihteluihin ja tuoterakenteeseen. Kysynnän tasoon pylväsmarkkinoilla voivat vaikuttaa kilpailutilanne, ylitarjonta, suhdanteet, luonnonilmiöt ja aluepoliittinen tilanne.
Puunhankinnan jälkeiset vaiheet pylvään arvoketjussa vaikuttavat luonnollisesti yhtiön kilpailukykyyn ja sitä myötä yhtiön tulokseen. Pylvästeollisuuden sivutuotteiden sorvauslastun ja kuoren markkinat vaikuttavat myös pylväsyhtiöiden tulokseen.
BC Interior hintatilastojen kategoriassa ”poles/house” pylväiden lisäksi on luettuna mukaan myös hirsitalojen valmistukseen käytettävät rungot. Tämän aineiston kattavuus on heikko, sillä vuodelta 2016 ei ole hintatietoja ilmoitettuna lainkaan ja muiltakin vuosilta vain satunnaisilta kuukausilta.
Jättituijan eli western red cedar sahatavaran tehdashinnoissa on isoja vaihteluita, jotka johtuvat isolta osin puun laadunvaihtelusta. Jättituijalla onkin monta eri luokitusta sen suuren laatuvaihtelun vuoksi. BC Interior Log Market Reports -tilastoissa luokittelu on lopullisen käyttötarkoituksen mukainen. BC:n rannikon alueen tilastoissa on tarjolla tarkempi luokittelu, jossa on myös samaan käyttötarkoitukseen käytettävä puutavara luokiteltu laadun perusteella.
Myös hyönteis- tai palovaurioita kärsineet puut ovat kantohinnaltaan halvemmaksi hinnoiteltuja kuin terveet puut. Laatuerot tuskin kuitenkaan ovat ainoa selitys edellä kuvatulle 25 % hinnannousulle vuoden 2017 sisällä kyseisen kokoisen alueen otannalla. Jättituijan tarjonnassa on odotettavissa heikennystä, sillä hakattavat ”old-growth” metsät alkavat käydä vähiin ja toisen sukupolven ”second-growth” metsien kasvaminen hakkuukypsiksi ottaa vielä aikaa. Vaihteluväli tai keskihajonta ei käy ilmi BC Interior -tilastoissa ja näin ollen keskiarvoiset luvut jättävät spekulaatioille sijaa.
Eri maiden välisen puun hintojen vertailun tekee haastavaksi eriävät käytännöt puun mittaustavoissa. Rungon läpimitta voidaan mitata kuoren päältä tai kuoren alta ja myös pituussuunnassa eri kohdista runkoa. Näistä selvästi suurempi vaikutus on kuoren huomioimisella tilavuutta mitattaessa, sillä erityisesti mäntylajeilla tyvitukin kaarna on paksu.
Myös pienin sallittu tukkipuun latvaläpimitta ja laatuvaatimukset vaihtelevat maakohtaisesti.
Hintatilastot ovat kuitenkin mäntysahatavaran osalta hyvin vertailukelpoisia.
Tutkimuksessa tarkastellut pylväsyhtiöt omaavat myös muita liiketoiminta-alueita kuin pelkät pylväät. Tämän vuoksi konsernitasolla tehty tilinpäätösanalyysi ei kerro yksinomaan yhtiön pylväsliiketoiminnasta ja sen kannattavuudesta. Mikäli yhtiöillä olisi merkittävässä osassa jokin matalamman raaka-aineriippuvuuden omaava liiketoiminta-alue, näkyisi tämä yhtiön
kustannusrakenteessa pääomavetoisuutta keventävänä tekijänä. Kaikilla yhtiöillä/konserneilla on kuitenkin liiketoiminnan ydinosa-alueina puupylväät, ratapölkyt, kestopuu ja muut puutuotteet. Käytännössä puhtaasti pylväsliiketoimintaan keskittyvä analysointi vaatisi erityisesti kanadalaisten yritysten osalta julkisia tilinpäätöstietoja tarkemmin eriteltyä tilinpäätösaineistoa muun muassa suunnitelman mukaisten poistojen osalta. Näin ollen tilinpäätösanalyysin ei pidä olettaa kertovan yksin yhtiöiden pylväsliiketoiminnasta.
Kanadalaiset sahatavaran valmistukseen keskittyvät yhtiöt sopeuttavat toimintaansa sen mukaan, miten niiden päämarkkina-alueella Yhdysvalloissa on myrskytuhojen jälkeen kysyntää. Samoin niiden toimintaan vaikuttavat Kanadan ja Yhdysvaltojen väliset poliittiset kauppasuhteet (Zhang 2007). Tuloksissa kuvatut pohjoismaihin verrattuna suuret raakapuun hinnanvaihtelut BC:n alueella voivat osaltaan selittyä näillä seikoilla sekä vuoristonilurin vahingoittamien halvan puuaineksen osuudella korjuumääristä. Edellä mainituilla tekijöillä on todennäköisesti välillisiä ja suoria vaikutuksia myös pylväsyhtiöiden toimintaan. Joka tapauksessa raakapuun suuret hinnanvaihtelut BC:n alueella ovat riskitekijä pylväsliiketoiminnan näkökulmasta verrattuna Pohjoismaihin.
Stella-Jonesin tilinpäätösanalyysin yhteydessä huomioitu varastoon sitoutunut suuri pääoma voi olla osaltaan seurausta myrskytuhoista. Suurella valmisvarastolla voidaan pyrkiä saavuttamaan kilpailuetua myrskytuhojen aikaansaaman kysyntähuipun hetkellä, vaikka tätä ei suoraan vuosikertomuksessa mainitakaan. Tätä hypoteesia tukee Bernhardtin (2017) artikkeli, jonka mukaan Hurrikaani Katrinan jälkeen vuonna 2005 pylväsyhtiöt toimittivat tuhojen korjaamiseen yhteensä 92 000 puupylvästä ja niihin liittyen 90 000 ortta neljässä viikossa. Vastaavasti vuoden 2012 hurrikaani Sandyn jälkeisiin korjaustöihin toimitettiin 65 000 pylvästä ja 103 500 ortta (Bernhardt 2017). Myrskytuhot aiheuttavat haastetta varaston koon optimoinnille. Suuresta varastoon sitoutuneesta pääomasta koituu luonnollisesti kustannuksia, jotka kasvavat korkojen lähtiessä nousuun. Tämä voi osoittautua ongelmaksi, mikäli pylväsyrityksen rahoitus ei ole vakaalla pohjalla.
Jatkotutkimuksessa puunhankinnan kustannuskilpailukyvyn kohdalla on hyvä ottaa tarkasteluun mukaan useampi provinssi Kanadassa ja laajentaa tutkimusta kattamaan Pohjoismaiden lisäksi erityisesti metsäisiä Keski-Euroopan maita. Pylvästeollisuuden näkökulmasta mielenkiintoisia provinsseja Kanadassa ovat ainakin Alberta, Ontario ja Quebec. Myös Kanadan itärannikon provinssit tulevat kysymykseen. Pylvästeollisuus on spesifi teollisuudenala, jolla toimivien yritysten markkina-alueet ovat laajat ja isoimmilla
yrityksillä on useita tuotantolaitoksia kaukana toisistaan sijoitettuina. Yritystutkimusta Pohjois-Amerikassa hankaloittaa se tosiasia, ettei listaamattomilla yrityksillä ole tapana julkistaa tilinpäätöksiään eurooppalaisten yhtiöiden tapaan. Kuitenkin jo yksinomaan Stella-Jonesin kaltaisen koko Pohjois-Amerikan alueella toimivan yrityksen puunhankinnan alueellisten erojen tutkimustieto olisi mielenkiintoista markkina- ja yritystutkimuksen näkökulmasta.
KIRJALLISUUS
Abbott, B., Stennes, B. & van Kooten, G. C. 2009. Mountain pine beetle, global markets, and the British Columbia forest economy. Canadian Journal of Forest Research. Volume 39, Issue 7.
Bernhardt, B. 2017. Wood Poles Still Best Alternative for Most Uses. Natural Gas &
Electricity. 34(2): 9-28.
D'Amours, S., Ouhimmou, M., Audy, J. & Feng, Y. 2017. Forest value chain optimization and sustainability. CRC Press, Taylor & Francis Group, Boca Raton, Florida. 343 s.
Forest Europe. 2015. State of Europe’s Forests 2015. 314 s.
Freeman, M. & Stirling, R. 2014. An overview of western red cedar as a pole species.
Conference: International Research Group on Wood Protection, St George, Utah, January 2014. Volume 45.
Gaston, C. & Robichaud, F. 2016. Overview of Wood Product Markets, Distribution, and Market Research in North America: Implications for Value Chain Optimization. Teoksessa:
D’Amours, S., Ouhimmou, M., Audy, J. & Feng, Y. (toim.). Forest Value Chain Optimization and Sustainability. CRC Press 12: 161-182.
Gendron, B., Pulkki, R., Posta, M. & Favreau, J. 2017. Overview of Wood Transportation and Operations Research Methods in This Area. Teoksessa: D’Amours, S., Ouhimmou, M., Audy, J. & Feng, Y. (toim.). Forest Value Chain Optimization and Sustainability. CRC Press 12:
311-335.
Han, H., Bilek, T., Dramm, R., Loeffler, D., & Calkin, D. 2009. Financial feasibility of a log sort yard handling small-diameter logs. Teoksessa: Proceedings of the 32nd Annual Meeting of the Council on Forest Engineering (COFE): environmentally sound forest operations.
Jormakka, R., Koivusalo, K., Lappalainen, J. & Niskanen, M. 2015. Laskentatoimi. Edita, Helsinki. 269 s.
Lågland, H. 2011. Comparison of different reliability improving investment strategies of Finnish medium-voltage distribution systems. University of Vaasa, Vaasa. 192 s.
Maliranra, M. 2014. Kustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona: Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa. Taloustieto, Helsinki. 51 s.
McDonald, David A. 2009. Electric capitalism: Recolonising Africa on the power grid.
Earthscan, Cape Town. 504 s.
Natural Resources Canada (NRCan). 2017. The State of Canada’s Forests: Annual Report 2017. 92 s.
Nevalainen, S., Nuorteva, H. & Pouttu, A. (toim.). 2018. Metsätuhot vuonna 2017.
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 44/2018. Luonnonvarakeskus, Helsinki. 48 s.
Nilsson, P., Cory, N., Fridman, J. & Wulff, S. 2018. Skogsdata 2018. SLU, Uppsala. 144 s.
Ojala, M. 2005. EU-kilpailuoikeus. Edita, Helsinki. 607 s.
Patterson, P. 2015. "Bug Wood": Climate Change, Mountain Pine Beetles and Risk in the Southeastern British Columbia Logging Industry. Teoksessa: Wood, D. (toim.) Climate change, culture, and economics: anthropological investigations. Economic Anthropology 35:
47-64.
Raitio, J. 2016. Euroopan unionin oikeus. Talentum Pro, Helsinki. 942 s.
Shashi, S. & Pulkki, R. 2015. A simulation-based optimization approach to integrated inventory management of a sawlog supply chain with demand uncertainty Canadian Journal of Forest Research 45(10): 1313-1326.
Shrimpton, G. 2013. Impact of the Mountain Pine Beetle to BC Hydro. Transmission &
Distribution World. Volume 65, Issue 6.
Statistics Canada. 2018. Forests in Canada, Human Activity and the Environment. Catalogue no. 16-201-X.
Tilli, T., Rämö, A., Maidell, M., Toivonen, R. & Kärki, L. 2009. Metsänomistajien näkemyksiä metsätalouden kannattavuudesta ja puun tarjonnasta vuoteen 2015. Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos, Helsinki. 125 s.
Uotila, A., Kasanen R. & Heliövaara, K. 2015. Metsätuhot. Metsäkustannus, Helsinki. 206 s.
Uusitalo, J. 2003. Metsäteknologian perusteet. Metsälehti Kustannus, Helsinki. 230 s.
Kauppinen, O. & Varis, R. 2017. Sahateollisuus. Suomen Sahateollisuusmiesten Yhdistys ry, Helsinki. 285 s.
Williamson,T.B., Colombo, S.J., Duinker, P.N., Gray, P.A., Hennessey, R.J., Houle, D., Johnston, M.H., Ogden, A.E. & Spittlehouse, D.L. 2009. Climate change and Canada’s forests: from impacts to adaptation. Sustain. For. Manag. Netw. and Nat. Resour. Can., Can.
For. Serv., North. For. Cent., Edmonton, AB. 104 s.
Zhang, D. 2007. The softwood lumber war: Politics, economics, and the long U.S.-Canada trade dispute. Resources for the Future, Washington, DC. 300 s.
ELEKTRONISET LÄHTEET
Canadian Electricity Association. 2017. Sustainable Energy Annual Report. [Verkkojulkaisu].
Saatavissa: https://cea-ksiu6qbsd.netdna-ssl.com/wp-content/uploads/2018/06/2017-Sustainable-Electricity-Annual-Report-2.pdf. [Viitattu 3.8.2018].
Coast Appraisal Manual. 2017. British Columbia Timber Pricing Branch, Amandment No. 2, April 1, 2018. [Verkkojulkaisu]. Saatavissa: https://www2.gov.bc.ca/assets/gov/farming- natural-resources-and-industry/forestry/timber-pricing/coast-timber-pricing/coast-appraisal-manual/2017_cam_master_2.pdf. [Viitattu 7.6.2018].
European Union. 2018. Forest Fires in Europe, Middle East and North Africa 2017.
[Verkkojulkaisu]. Saatavissa:
http://publications.jrc.ec.europa.eu/repository/bitstream/JRC112831/forest-fires-europe-mideast-africa-online.pdf. [Viitattu 24.10.2018].
Forest Health in British Cloumbia. 2018. Mountain Pine Beetle Projections. [Verkkojulkaisu].
Saatavissa:
Nordic Council of Ministers. 2010. Implementing the Selfoss declaration. [Verkkojulkaisu].
Saatavissa: https://ebookcentral-proquest-com.ezproxy.uef.fi:2443/lib/uef-ebooks/
Sandström, M. 2017. Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2016. [Verkkojulkaisu]. Metsäteho
Oy. Saatavissa:
SkogsSverige. 2018. Omföringstabell för kubikmetermått. [Verkkojulkaisu]. Saatavissa:
https://www.skogssverige.se/omvandlare. [Viitattu 20.6.2018].
Stella Jones. 2018. Annual Report 2017. [Verkkojulkaisu]. Saatavissa: http://stella-jones.com/
pdf/annual/STE_2017_%20Annual_Report.pdf. [Viitattu 24.7.2018].
The Canadian Press. 2017. Devastating Fort McMurray wildfire declared out 15 months later.
[Verkkojulkaisu]. Saatavissa: http://www.cbc.ca/news/canada/edmonton/fort-mcmurray-fire-beast-extinguished-out-1.4271604. [Viitattu 11.4.2018].
The British Columbia Ministry of Forests, Lands and Natural Resource Operations. 2012.
[Verkkodokumentti]. Timber Tenures in British Columbia, Managing Public Forests in the Public Interest. Saatavissa: https://www2.gov.bc.ca/assets/gov/farming-natural-resources-and-industry/forestry/timber-tenures/timber_tenures_brochure_2012.pdf. [Viitattu 13.6.2018].
Timmerman, V., Andreassen, K., Bente Brurberg, M., Clarke, N., Herrero, M., Uhd Jepsen, J., Solheim, H., Strømeng, G., Talgø, V., Vindstad, O., Wollebæk, O., Økland, B. & Aas, W.
2018. [Verkkojulkaisu]. Skogens helsetilstand i Norge. Resultater fra skogskadeovervåkingen i 2017. Saatavissa: https://brage.bibsys.no/xmlui/bitstream/handle/11250/2559230/NIBIO-RAPPORT_2018_4_102.pdf?sequence=1&isAllowed=y. [Viitattu 26.10.2018].
Wood Preservation Standards – Non Residential Applications. 2012. [Verkkodokumentti].
Wood Preservation Canada. Saatavissa:
http://www.woodpreservation.ca/images/pdf/wpc_specifiers_guide.pdf. [Viitattu 8.6.2018].
Liite 1 Timber Pricing Branch Miscellaneous Policies
6.1 Coniferous Average Sawlog Stumpage Rates by Forest Zone and Species
1. a. Each of the following forest zones referred to in Tables 6-1, 6-2, 6-4 and 6-5 is made up of the following forest districts and or geographic units:
i. North Central Zone - Fort St. James, Mackenzie, Nadina, Prince George (less Robson Valley TSA), Quesnel and Vanderhoof.
ii. North East Zone - Fort Nelson and Peace.
iii. North West Zone - Coast Mountain (excluding that portion that lies geographically within the North Coast Timber Supply Area), Skeena Stikine.
iv. South Central Zone – Williams Lake TSA Blocks A, B, C, D, E & I.
v. South East Zone - Okanagan Shuswap, Rocky Mountain, Selkirk, and Thompson Rivers (plus Robson Valley TSA).
vi. South West Zone - 100 Mile House, Cascades, and Williams Lake TSA Blocks F, G, H, and J to N.
b. Where a species of coniferous timber is not listed in Table 6-1, 6-2, 6-4 and 6-5, the rate that must be used for that species of timber is the rate listed in the column headed as OTHER.