Kyselyyn vastanneiden määrä oli 2 296, ja vastausprosentti 12,7. Määrä on pieni ja kertoo siitä, että sähköpostikysely on nykyaikana varsin haastava metodi suurien sähköpostimää-rien vuoksi. Kyselyyn vastanneiden joukko kuvaa kuitenkin erittäin hyvin suomalaista yri-tyskenttää. Yli puolet kyselyn vastanneista sekä kaikista maamme yrityksistä on yksinyrit-täjiä. Alle 10 henkilöä työllistävien osuus oli kyselyssä 92,9 prosenttia ja yritysten osuus Suomessa 93,2 prosenttia. 50 ja yli työllistävien yritysten osuus oli kyselyssä 1,2 prosenttia ja osuus Suomessa on tasan yhden prosentin.
Kyselyssä käytettiin 5-portaista asteikkoa, jossa arvo 1 tarkoitti ”ei lainkaan merkitystä” ja arvo 5 ”erittäin suuri merkitys”. Summamuuttujien keskiarvot ovat hyvin lähellä toisiaan.
Matalin keskiarvo on valtiovallalle annettu 2,90 ja korkein yrityksen strategia, rakenne ja kilpailutilanne, joka sai keskiarvon 3,46. Muut summamuuttujat saivat keskiarvoksi seuraa-vat lukemat: tuotannontekijäolot 2,96, kysyntäolot 3,15 ja lähi- ja tukialat 2,96. Tämän pe-rusteella voidaan sanoa, että Porterin timanttiteoriasta ei löydy tukea yritysten sijoittumi-selle. Keskenään melko lähellä olevat keskiarvot ovat merkki siitä, että summamuuttujan sisällä on sekä hyvin merkityksellisiä että vähemmän merkityksellisiä tekijöitä. Summa-muuttujiin sisältyi eriparisia tekijöitä, jotka synnyttivät keskinäistä ristiriitaa. Siksi summa-muuttujien keskiarvo asettui hyvin lähelle vastattujen arvojen 1–5 puoltaväliä eli arvoa 3.
On tärkeää nostaa esille summamuuttujien sisältä yksittäisiä tekijöitä, jotka koettiin merki-tyksellisenä.
Keskihajonnan keskiarvoista voidaan arvioida, että eniten keskiarvosta poikkeavia arvoja on kysyntäolot-summamuuttujalla sekä lähi- ja tukialat -summamuuttujalla. Kysyntäolot-sum-mamuuttujan kahden kysymyksen arvojen keskihajonnan keskiarvo on 1,26. Lähi- ja tukialat -summamuuttujan keskihajonnan keskiarvo on puolestaan 1,27. Tähän summamuuttujaan sisältyy viisi kysymystä. Mitä suurempi on summamuuttujaan sisältyvien kysymysten määrä ja siten annettujen arvojen määrä, sitä enemmän summamuuttujan arvot ovat lähellä toisiaan.
Summamuuttujien keskiarvot ovat edellä kerrotun mukaisesti hyvin lähellä toisiaan, asettuen samalla myös lähelle vastausasteikon keskikohtaa. Mikäli tekisin tutkimuksen nyt uudelleen, tekisin muutoksia kyselyn sisältöön. Porterin timanttiteorian kannalta kyselyn kysymykset
eivät selvittäneet aivan keskeisiä asioita. Summamuuttujiin sisältyi liian paljon sekä hyvin merkityksellisiä että vähän merkityksellisiä tekijöitä, jolloin summamuuttujan keskiarvo asettui hyvin lähelle keskitasoa. Summamuuttujien sisältä löytyy kuitenkin myös Porterin mainitsemia tekijöitä, jotka nousevat merkittävyydessään ylitse muiden.
Kyselyn perusteella kolme merkityksellisimmiksi koettua yksittäistä tekijää olivat tietolii-kenneyhteydet (keskiarvo 4,041), tilojen toimivuus (3,866) ja yrittäjämyönteisyys (3,792).
Tietoliikenneyhteydet ylitti kaikkien vastaajien osalta ainoana arvon 4. Erot yrityskoko-luokittain ovat myös todella pieniä, sillä merkitys koetaan lukemien 4 ja 4,07 välillä. Suurin merkitys koetaan vastaajaryhmässä 2–10 henkilöä työllistävät (4,07), mutta erot ryhmien välillä ovat niin pieniä, että kovin suuria johtopäätöksiä ei voi tästä muodostaa. Tilojen toi-mivuus koettiin kyselyssä toiseksi tärkeimmäksi tekijäksi sijoittumisen kannalta. Merkitys on kaikissa vastaajaryhmissä suuri, mutta tuloksista löytyy selkeä kehityssuunta. Tilojen toi-mivuuden koettu merkitys kasvaa yrityskoon noustessa eli mitä isompi yritys, sitä tärkeäm-mäksi koetaan tilojen merkitys. Yrittäjämyönteisyys koetaan kaikissa vastaajaryhmissä tär-keäksi. Kehityssuunta on samansuuntainen kuin tilojen toimivuuden osalta eli merkitys koe-taan sitä tärkeämpänä, mitä suuremmasta yrityksestä on kyse. Merkityksen nousu ei tosin ole kovin voimakasta vastaajaryhmien välillä. Kaikki vastaajaryhmät nimittäin mahtuvat ar-vojen 3,74 ja 3,91 välille. Yksittäisten tekijöiden osalta on kuitenkin hyvä huomioida se, että yhteyttä Porteriin timanttiteoriaan ei ole.
Kyselyn perusteella yrityksen koko vaikuttaa sijoittumisen kannalta merkityksellisenä koet-tuihin yksittäisiin tekijöihin joiltakin osin. Usein yrityksen sijoittumispäätös tehdään toki yrityksen perustamisvaiheessa, jolloin yrityksen koko on lähes aina pieni. Yksinyrittäjille hyvin merkityksellisiä tekijöitä yrityksen sijoittumisen kannalta ovat tietoliikenneyhteydet sekä asiakkaiden läheisyys. Yrityskokoluokan kasvaessa nousee esille sopivan ja osaavan työvoiman saatavuus sekä tilojen toimivuus. Kysely on tehty loppuvuodesta 2016 ja uskon, että nyt tällä hetkellä sopivan ja osaavan työvoiman merkitys olisi entistäkin tärkeämpi tiet-tyjä aloja koskevan työvoimapulan myötä. Kaikissa yrityskokoluokissa tilojen toimivuus ja yrittäjämyönteisyys koettiin hyvin merkityksellisiksi. Tilat ovat keskeinen tuotannontekijä ja yrittäjämyönteisyys puolestaan liittyy keskeisesti julkiseen valtaan.
Yritysten sijoittumiseen vaikuttavat tekijät ovat pysyneet hyvin samankaltaisina aiemmin tehdyissä kyselyissä. Esimerkiksi Keskuskauppakamarin mukaan yritysten arvioissa on py-synyt kärjessä samoja sijaintiin vaikuttavia tekijöitä useilla kyselykerroilla. Sopivan työvoi-man saatavuus ja liikenneyhteydet ovat olleet tärkeimmät sijaintipaikkaan ja yritysten toi-mintaedellytyksiin vaikuttavat tekijät sekä vuonna 2016 että viisi vuotta aiemmin tehdyssä kyselyssä. Lisäksi kuusi kymmenestä yrityksestä on valinnut sijaintipaikan liikenneyhteyk-sien ja työvoiman saatavuuden perusteella. Näin ollen voidaan sanoa, että tämä kysely ei tuonut merkittävää muutosta aiempien kyselyjen näkemyksiin.
Yritysten sijaintitekijöiden osalta erittäin arvokas on mielestäni Hannu Littusen arvio. Hänen mukaansa ”liiketoimen ulkoisista menestystekijöistä” ja ”alueen kilpailukyvyn resursseista”, on huomioitava, että tarkasteluajanjaksoilla on selvä ero. Yrityksen sijaintia koskeva päätös on aina kertaratkaisu, johon vaikuttavat tekijät ovat yhteydessä senhetkiseen tilanteeseen.
Menestymisen kannalta olennaisia tekijöitä pyritään parantamaan alueella koko ajan, mutta yrityksen sijaintia päättäessään yrityksen johto arvioi ylhäältä alaspäin alueen eri tekijöitä tietyllä ajanjaksolla ja vertailee niitä muihin mahdollisiin alueisiin. Alueen on siten kehityt-tävä jatkuvasti, jotta yrityksen sijaintiratkaisussa eri tekijät ovat loppujen lopuksi paremmat kuin muilla alueilla. Yrityksen investoinnit alueelle ovat usein pitkälle ajanjaksolle ulottuvia, joiden myötä pyritään toimimaan vuosien tai kymmenien vuosien tähtäimellä. Liiketoimen ulkoisten menestystekijöiden ja alueiden tarjoamien resurssien on tarkoitus tukea yritystä myös pitkällä aikavälillä yrityksen kasvussa ja kehittymisessä. Yrityksen kasvaessa vaati-mukset ja odotukset sijaintiympäristöä kohtaan voivat muuttua. Myös alueen ympäristön muutokset voivat muokata yritystä. Hyvin vaikeaa on ennustaa ja arvioida tulevaisuuden muutokset.
Tutkimukseni on ollut opettavainen prosessi, eikä vähiten sen vuoksi, että aktiivisesta opis-kelusta on vierähtänyt jo aikaa. Aiemman mainitsemani kyselyn muokkauksen lisäksi ottai-sin nyt hieman toisenlaisen tarkastelunäkökulman aiheeseen, mikäli aloittaiottai-sin tutkimukseni uudelleen. Mielenkiintoista olisi tutkia esimerkiksi muutaman viime vuoden aikana yrityk-sen perustaneiden näkemyksiä yritykyrityk-sen sijoittumiseen vaikuttaneista tekijöistä. Juuri tässä
joukossa yrityksen sijoittumiseen vaikuttavat tekijät ovat konkreettisimmillaan. Tässä tutki-muksessa kyselyyn vastanneiden joukko oli hyvin kirjava, ja mukana oli jo todella pitkään toimineita yrittäjiä, joille yrityksen sijaintekijät ovat harvoin aidosti ajankohtaisia.
Lähdeluettelo
Aho Simo & Mäkiaho Ari 2012. Liikkuvuuden dynamiikkaa. Koulutuksen ja työuran kat-kosten yhteys liikkuvuuteen työpaikkojen, toimialojen ja ammattien välillä. Työ- ja elinkei-noministeriön julkaisuja 23/2012. Edita Publishing Oy, Helsinki.
Aro Timo, Twitter: https://twitter.com/timoaro?lang=fi
Florida Richard 2002. The Rise of the Creative Class. And How It's Transforming Work, Leisure and Everyday Life, 2002.
Fujita Masahisa, Krugman Paul & Venables Anthony 1999. Spatial Economy: Cities, Re-gions and International Trade. Cambridge, USA: MIT Press.
Huovari Janne, Jauhiainen Signe, Kerkelä Leena, Esala Lauri & Härmälä Valtteri 2014. Alu-eiden yritys- ja elinkeinorakenteen muutos. Työ- ja elinkeinoministeriöiden julkaisuja 13/2014. Edita Publishing Oy, Helsinki.
Huovari Janne, Kangasharju Aki & Alanen Aku 2001. Alueiden kilpailukyky. Pellervon ta-loudellisen tutkimuslaitoksen raportteja N:o 176. Helsinki.
Jauhiainen Signe & Huotari Janne 2013. Kuntarakenne ja alueiden elinvoima. KAKS – Kun-nallisalan kehittämissäätiö, Helsinki.
Kauppalehti 16.12.2017. Kauppalehden listaus 100 parhaasta yrityksestä.
Ketokivi Mikko 2015. Tilastollinen päättely ja tieteellinen argumentointi. Gaudeamus Hel-sinki University Press Oy Yliopistokustannus, HYY yhtymä, HelHel-sinki.
Kolehmainen Jari 2016. Paikallinen innovaatioympäristö. Kohti alueellisen innovaatiotoi-minnan ymmärtämistä. Tampere University Press.
Kostiainen Juha 1999. Kaupunkiseutujen kilpailukyky ja elinkeinopolitiikka tietoyhteiskun-nassa, Julkaisussa: (Toim.) Sotarauta Markku, Kaupunkiseutujen kilpailukyky ja johtaminen tietoyhteiskunnassa, Suomen Kuntaliitto, s. 41–74.
Laakso, Seppo 2012. Kaupunkien erikoistuminen ja kaupunkien verkostot. Teoksessa Loik-kanen, Heikki A, Laakso Seppo & Susiluoto Ilkka (toim.) Metropolialueen talous. Näkökul-mia kaupunkitalouden ajankohtaisiin aiheisiin. Helsingin kaupunki, s. 21-38.
Laakso Seppo & Loikkanen A. Heikki 2004. Kaupunkitalous. Johdatus kaupungistumiseen, kaupunkien maankäyttöön sekä yritysten ja kotitalouksien sijoittumiseen. Gaudeamus, Hel-sinki.
Laakso Seppo & Loikkanen A. Heikki. Yhdyskuntarakenne ja kasautumisen hyödyt – kil-pailukykyä, kasvua ja työllisyyttä kaupunkeja tiivistämällä. Talous ja yhteiskunta 3/2014.
Laukkanen Mauri 2006. Yritykset tervetuloa! Kehittämistoimi seututalouden käynnistäjänä.
Talentum Media Oy, Helsinki.
Littunen Hannu 1991. Yritysten sijaintitekijät ja hyvä toimintaympäristö. Jyväskylän yli-opisto, Keski-Suomen taloudellinen tutkimuskeskus. Julkaisuja 109, Jyväskylä.
Lönnqvist Antti & Mettänen Paula 2003. Suorituskyvyn mittaaminen. Tunnusluvut asian-tuntijaorganisaation johtamisvälineenä. Edita Publishing Oy, Helsinki.
Lönnqvist Henrik & Laakso Seppo 2012. Kaupunkialueen maankäyttö metropolialueella.
Teoksessa Loikkanen, Heikki A, Laakso Seppo & Susiluoto Ilkka (toim.) Metropolialueen talous. Näkökulmia kaupunkitalouden ajankohtaisiin aiheisiin. Helsingin kaupunki, s. 79-106.
Moisio Sami 2012. Valtio, alue, politiikka. Suomen tilasuhteiden sääntely maailmansodasta nykypäivään. Vastapaino, Tampere.
Myllymäki Tapani 1982. Ulkoisiin toimintaedellytyksiin perustuva tuotantotoiminnan sijoit-tumisongelman ratkaisumalli. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, taloustieteen laitos, Keski-Suomen taloudellinen tutkimuskeskus, Julkaisuja 55.
Niittykangas Hannu 2003. Yrittäjä ja yrityksen toimintaympäristö. Jyväskylän yliopisto, ta-loustieteiden tiedekunta 134/2003, Jyväskylä.
Miettinen Aki, Linnosmaa Ismo & Kannisto Kirsi 2010. Toimiva talous. Kuluttaja, yritys ja kansantalous. WSOYpro Oy, Helsinki.
Myrskylä Pekka 2012. Alueellisten työmarkkinoiden muutos. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 1/2012. Edita Publishing, Helsinki.
Nurmio Kimmo, Rehunen Antti, Antikainen Antti, Laasonen Valtteri, Helminen Ville, Var-tiainen Perttu & Soininvaara Ilppo: Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet Suomessa.
Valtioneuvoston selvityksen ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 50/2017, Helsinki.
Pentikäinen Leena (toim.). Katsaus suomalaisen työn tulevaisuuteen. Työ- ja elinkeinomi-nisteriön julkaisuja 30/2014. Edita Publishing, Helsinki.
Piekkola Hannu & Susiluoto Ilkka 2012. Kaupunkialueiden taloudellinen kasvu ja aineetto-man pääoaineetto-man merkitys alueilla. Toimittanut Heikki A. Loikkanen, Seppo Laakso ja Ilkka Susiluoto. Metropolialueen talous. Näkökulmia kaupunkitalouden ajankohtaisiin aiheisiin.
Helsingin kaupunki, tietokeskus s. 39-62.
Porter Michael E 1984. Strategia kilpailutilanteessa: toimialojen ja kilpailijoiden analysoin-titekniikat. Suomentanut Tuula Väisänen. Rastor, Helsinki.
Porter Michael E 1991. Kansakuntien kilpailuetu. Suomentanut Maarit Tillman. Kustannus-osakeyhtiö Otava, Helsinki.
Porter Michael E 1998. On competion, a Harvard business review book, USA s. 198-199.
Saario Kaisa 2016. Alueiden kilpailukyky 2016: Yritysten näkökulma. Keskuskauppaka-mari, Helsinki.
Saatsi Asko 2005. Metaklusteri. Systeemiteoreettinen näkökulma yrityksen, klusterin ja seudun menestystekijöihin Ylä-Savossa.
Silander Mika, Tervo Hannu & Niittykangas Hannu 1997. Uusi aluepolitiikka ja yritysten sijaintikäyttäytyminen. Jyväskylän yliopisto Keski-Suomen taloudellinen tutkimuslaitos, Jy-väskylä.
Sotarauta Markku & Lester Richard 2008. Yliopistot, innovaatiot ja aluekehitys: Yliopisto-jen merkitys korostuu alueiden taloudellisessa kehityksessä ja kilpailussa. Kuntapuntari 2/2008. Tilastokeskus, Helsinki.
Sotarauta Markku & Mustikkamäki Nina (toim.) 2001. Alueiden kilpailukyvyn kahdeksan elementtiä. Suomen Kuntaliitto. s. 193–207.
Tegelberg, Veera 8.1.2019. Tekijäpula kasvanut kaikissa maakunnissa. Kauppalehti.
Tilastokeskus. Perustetut ja lopettaneet yritykset I/2018. Saatavissa:
http://www.stat.fi/til/aly/index.html Luettu 5.3.2019.
Tilastokeskus. Yritysten jakautuminen kokoluokan mukaan Suomessa 2017. Saatavissa:
https://www.stat.fi/til/alyr/index.html. Luettu 5.2.2019.
Tilastokeskus. Yritysten määrä 2017 ja kehitys v. 2000–2017. Saatavissa:
https://www.stat.fi/til/yri.html Luettu 5.3.2019.
Tähtinen Juhani, Laakkonen Eero & Broberg Mari 2011. Tilastollisen aineiston käsittelyn ja tulkinnan perusteita. Turun yliopiston kasvatustieteiden laitos ja Opettajankoulutuslaitos, Turku.
Valli Raine 2015. Johdatus tilastolliseen tutkimukseen. PS-Kustannus, Jyväskylä.
Valkokari Katri, Hyötyläinen Raimo, Kulmala Harri I, Malinen Pekka, Möller Kristian ja Vesalainen Jukka: Verkostot liiketoiminnan kehittämisessä 2009.
Valtakari, Mikko, Nyman Juho, Muller Jan-Erik & Kesä Mikko 2014. Työ ja työvoiman kysyntä muuttuvat. Uudistuuko julkinen työnvälitys rekrytointipalveluna? Työ- ja elinkei-noministeriön julkaisuja 37/2014. Edita Publishing Oy, Helsinki.
Vehmas Tuula 2014. Pk-yritykset ja työvoiman kohtaanto. Mitä pk-yritykselle tarkoittaa so-piva työvoima? Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 47/2014. Edita Publishing Oy, Hel-sinki.
Äijö, Toivo 2008. Kilpailukyky kuntoon. Suomalaisyritys kansainvälistyy. WSOYpro, Hel-sinki.