Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaiset ihannemaailmaan liittyvät käsitykset ovat yleisimpiä ja voidaanko eri teemojen välillä havaita säännönmukaisuuksia. Samalla käsitellen sitä, mitkä asiat aiheuttivat erimielisyyksiä. Lähestyin aihetta neljän kysymyk-sen kautta. Nämä neljä kysymystä liittyivät maailman oikeaan järjestykseen, ihannemaa-ilman ajoitukseen, muiden kansojen kohtaloon sekä konkreettisiin ja kultillisiin teemoi-hin.
Tutkiessani ihannemaailman oikeaa järjestystä, selvisi että lähes kaikki profeetat näytti-vät odottaneen paluuta ensimmäistä temppeliä vastaavaan aikaan. Vaihtelua syntyi siinä, kuinka paljon profeetta halusi uudistaa järjestystä, sen sijaan, että olisi palannut ainoas-taan taaksepäin. Muutostarpeen syyksi nähtiin useimmiten kansan rikkeet, mikä vaikutti myös siihen, että kansalta odotettiin usein edes pientä panosta siirtymisessä uuteen ai-kaan. Toisaalta joissain teksteissä kansaa ei mainittu syypäänä huonoon tilanteeseen, eikä myöskään velvollisina tekemään mitään uuden järjestyksen eteen.
Uutta järjestystä odotettiin saapuvaksi pian, ja isoimmat erot syntyivät siinä, kuinka no-peasti profeetat ajattelivat kaikkien lupausten täyttyvän. Erityisesti tekstijaksot Joel ja Hes. 38–39 suuntasivat katseensa lähitulevaisuuden lisäksi huomattavan kauas tulevai-suuteen. Ajoituksella ei näyttänyt olevan mitään säännönmukaisuutta muiden teemojen kanssa. Uuden järjestyksen ajoitukseen ei vaikuttanut edes, pystyikö kansa itse vaikuttaa sen saapumiseen.
Suhtautuminen muihin kansoihin jakoi mielipiteitä runsaasti. Lähes kaikissa teksteissä muille kansoille oli luvassa tuomio. Neljässä tekstissä kymmenestä kansoille oli luvassa myös positiivinen ennustus, viidessä esiintyi pelkkä tuomio ja yhdessä tekstissä muut kansat jäivät sivustaseuraajiksi. Näiden kolmen ryhmän sisällä oli havaittavissa joitain eroja mutta erojen merkitys jää avoimeksi.
Konkreettisista ja kultillisista teemoista yleisimmiksi nousivat luonnon kukoistus, eksii-listä paluu ja temppeli. Havaitsin näistä eksiieksii-listä paluun esiintyvän harvemmin runsaasti kultillisia elementtejä, kuten pappeja ja temppeliä, sisältävissä teksteissä. Erityisen selke-ästi tämä kävi ilmi pappien roolin kautta. Teksteissä, joissa käsiteltiin pappeja paljon, ei käsitelty eksiilistä paluuta. Pappien kautta myös muutamat muut teemat nousivat esille.
62
Esimerkiksi papit esiintyivät aina temppelin yhteydessä, kun tekstit, joista papit puuttuvat eivät yleensä sisältäneet myöskään temppeliä. Jahven läsnäolo sijoitettiin temppeliin ai-noastaan teksteissä, joissa papit ovat paljon esillä. Toinen kysymys, joka näytti toimineen vedenjakajana tietyissä teemoissa, oli muurin olemassaolo. Teksti saattoi sisältää joko muurin, kokonaan kieltää sen olemassaolon tai olla käsittelemättä muuria. Mikäli teks-tissä puhuttiin muurista, siinä puhuttiin todennäköisesti myös kuninkaasta, paljon pa-peista, Jahven läsnäolosta taivaassa, temppelissä ja vuorella, kansojen aarteiden saapumi-sesta Jerusalemiin sekä temppelistä lähtevästä purosta. Jos teksti sen sijaan erikseen kielsi muurin olemassaolon, siinä puhuttiin todennäköisemmin diarkiasta, Jahven hengen vuo-dattamisesta ja Jahven läsnäolosta Jerusalemissa.
Verratessani kolmea isoa teemaa eli maailman oikeaa järjestystä, ihannemaailman ajoi-tusta sekä kansojen kohtaloa konkreettisiin teemoihin, havaitsin pappeuden ja eksiilistä paluun pysyvän jossain määrin toisiaan rajaavina kysymyksinä. Pappien ollessa merkit-tävässä roolissa, syy huonoon tilanteeseen oli profeetan mielestä kansan. Usein kansaa pidettiin syyllisenä myös niissä teksteissä, joissa puhuttiin papeista muuten, vuoresta, muurista tai sen puuttumisesta, maallisista hallitsijoista ja Jahven läsnäolosta temppelissä tai taivaassa. Pappien merkittävä rooli tarkoittaa usein myös sitä, että ihmisten oli tehtävä jotain ihannemaailman saapumisen eteen. Tähän liittyivät konkreettisista ja kultillisista teemoista usein myös temppeli, luonnon kukoistus ja Jahven läsnäolo temppelissä. Vas-taavasti mikäli syy oli jossain muualla kuin kansassa, keskeisiksi teemoiksi nousevat ek-siilistä paluu, luonnon kukoistus ja hengen vuodattaminen. Ekek-siilistä paluu nousi kes-keiseksi teemaksi myös silloin, kun ihmiset eivät voineet tehdä mitään pelastumisensa eteen. Samalla keskeiseksi nousi myös hengen vuodattaminen. Niissä teksteissä, joissa uuden maailman järjestyksen koittaminen oli kiinni sekä ihmisistä että Jahvesta, keskeisiä teemoja olivat temppeli, eksiilistä paluu, papit pienemmässä roolissa ja Jahven läsnäolo taivaassa.
Kaikkien näiden ihannemaailman kuvausten yhteensovittaminen yhtenäisen teologian muodostamiseksi olisi haasteellinen tehtävä, mutta monissa kysymyksissä uskoakseni mahdollista. Joitain asioita joutuisi karsimaan ja yksinkertaistamaan, mutta teemat ovat harvoin toisensa täysin poissulkevia. Edes niissä tapauksissa, jotka ensi alkuun saattavat tuntua yhteen sopimattomilta, yhteen sovittaminen on yllättävän yksinkertaista ja toden-näköisesti jo jossain tekstissä tehty. Esimerkiksi kansojen tuhon ja pelastuksen teema:
63
monessa tekstissä muut kansat ovat osallisia tuomiosta ja pelastuksesta. Vastaavasti Sa-karjan kirjan puoliskot ovat konkreettisten teemojen puolesta melko kaukana toisistaan mutta ne ovat päätyneet samaan kirjaan ilman sen suurempia ongelmia. Haastaviksi ky-symyksiksi nousisi helposti jotkin yksittäiset kysymykset, kuten esimerkiksi temppelin merkitys pelastukselle, vieraskansalaisten pääsy temppeliin ja heidän osallisuutensa va-littuun kansaan.
Tutkimuksessa käyttämäni tekstit ovat olleet merkittäviä kristilliselle eskatologialle ja useat niiden teemat esiintyvät myös Uuden testamentin puolella. Helpointa tämä on ha-vaita konkreettisten ja kultillisten teemojen kautta. Kaikilta evankelistoilta löytyy viittaus Sakarjan kirjan jakeeseen 9:9 ja kaikilta paitsi Johannekselta löytyy mahdollinen viittaus Jesajan kirjan jakeisiin 35:5–6. Näiden teemojen käyttö Uuden testamentin puolella saat-taisi vaatia oman tutkimuksensa, mikä mahdollissaat-taisi myös vaikeammin havaittavien tee-mojen käytön tutkimisen. Tällöin voisi käsitellä esimerkiksi, mitkä osat ovat valikoituneet evankeliumeihin tai kirjeisiin, miten niitä käytetään ja suosiiko joku kirjoittaja tiettyä pro-feettaa tai näkemystä.
Ihannemaailmaa on tutkittu mielestäni yllättävän vähän ja monet teemat kaipaavat lähem-pää tarkastelua. Useita tässä tutkimuksessa käsiteltyjä kysymyksiä voisi tulevissa tutki-muksissa tarkastella vielä lähemmin ja perusteellisemmin ihannemaailmaan liittyvien odotusten näkökulmasta, vaikka nostaen yksittäisen kysymyksen tutkimuksen aiheeksi.
Tällainen voisi olla esimerkiksi temppelin merkitys ihannemaailmassa. Samoin yksittäis-ten profeettojen ihannemaailmakuvaa voitaisiin tarkastella vielä perusteellisemmin, kiin-nittäen huomiota myös sellaisiin kysymyksiin, jotka eivät olleet tämän tutkimuksen kan-nalta olennaisia.
64