Maailman oikea järjestys
Mikään tutkimuksen teksteistä ei edusta tunnettua ääripäätä maailman oikean järjestyksen suhteen. Täydellisestä paluusta huomattavan kaukaiseen aikaan ei puhuta, kuten ei myös-kään täysin uuden maailman luomisesta. Tekstit kuitenkin lähestyvät jompaakumpaa vaihtoehtoa.
Olen jakanut kohdat neljään eri ryhmään sen perusteella, miten paljon niissä näytetään palaavan aiempaan järjestykseen. Ensimmäinen ryhmä muodostuu teksteistä, joiden kir-joittaja on ihannemaailmansa mallin ottanut ensimmäisestä temppelistä ja sitä varhaisem-masta vaiheesta. Toisen ryhmän muodostavat tekstit, joiden kirjoittajat ovat halunneet palata ensimmäistä temppeliä vastaavaan järjestykseen korkeintaan pienin ulkoisin muu-toksin. Kolmas ryhmä muodostuu teksteistä, joiden kirjoittajat ovat halunneet jossain määrin palata ensimmäistä temppeliä vastaavaan aikaan mutta ovat sisällyttäneet merkit-täviä muutoksia erityisesti sosiaaliseen rakenteeseen. Viimeisen eli neljännen ryhmän muodostavat tekstit, joiden kirjoittajat eivät ole puhuneet juuri mitään paluusta mennee-seen vaan ovat keskittyneet uuteen aikaan.
Erityisesti paluu ensimmäistä temppeliä vastaavaan järjestykseen on näyttänyt olleen mo-nilla toiveissa. Tämä näkyy hieman eri tavalla eri teksteissä. Selkeimmin ja kauimmas menneisyyteen viittaa Malakia, joka puhuu paluusta ensimmäistä temppeliä edeltänee-seenkin aikaan, kuten Leevin liittoon.
Puhtaimmin ensimmäisen temppelin aikaan näyttäisivät kaipaavan Hesekiel 40–48 ja Haggai. Näissä teksteissä ei juurikaan kaivata muutosta verrattuna ensimmäisen temppe-lin aikaan, vaan muutosta nykyiseen tilanteeseen, että se vastaisi paremmin edeltänyttä aikaa. Hesekielillä näissä luvuissa esiintyvä merkittävin ero uuden ja vanhan välillä liittyy leeviläisiin. Leeviläiset olivat rikkoneet liiton, eivätkä sen vuoksi saaneet enää palvella temppelissä samoin kuin ennen. Haggailla yksi mahdollinen ero on uuden temppelin lois-tossa, joka ”on oleva suurempi kuin entisen” (Hag. 2:9). Nämä kaksi eroa ovat kuitenkin maailman järjestyksen kannalta melko pieniä.
Isoin ryhmä muodostuu teksteistä, jotka näyttävät puhuvan paluusta ensimmäisen temp-pelin aikaan mutta sisältävät merkittäviä eroja menneeseen verrattuna. Selkeimmin tämä
41
ero uuden ja vanhan välillä on havaittavissa tekstijaksossa Jes. 56–66, jossa puhutaan uudesta taivaasta ja uudesta maasta. Maa on merkittävällä tavalla muuttunut, vaikka ei olekaan täysin uusi. Useissa tämän ryhmän teksteissä voidaan havaita sosiaalisessa ra-kenteessa uudistumista. Joelin kirjassa henki vuodatetaan kaikkien päälle, jolloin ei ole tarvetta pitää erikseen toisia ihmisiä pyhempinä kuin toisia. Henki vuodatetaan ihmisten päälle myös tekstijaksoissa Hes. 38–39 ja Sak. 9–14. Nähdäkseni nämä kolme kohtaa viittaavat uuteen sosiaaliseen rakenteeseen, jossa ei ole enää tarvetta profeetoille, sillä Jahven henki on kaikilla.90 Myös Sak. 1–8 kuuluu tähän ryhmään, vaikka siinä ei puhuta samalla tavalla uudesta sosiaalisesta rakenteesta tai uudesta maasta, kuten aiemmissa. Jo-tain perustavalla tavalla erilaista siinä kuitenkin on aiempaan aikaan verrattuna. Jahven läsnäolo ei ole vain temppelissä, vaan koko Jerusalemissa, eikä kaupungin suojelemiseen riitä muuri, vaan Jahve toimii muurina. Erityisen selkeästi näiden ajatusten eroaminen aiemmasta ajasta näkyy, jos sitä vertaa Hesekielin kirjan lukuihin 40–48.91
Viimeisen ryhmän muodostavat kaksi ensimmäistä Jesajan kirjan kohtaa, eli luvut 24–27 ja 34–35. Ainoa paluuseen viittaava kohta löytyy luvun 35 lopusta. Siinä puhutaan pelas-tettujen paluusta Siioniin. Luvut 24 ja 34 saattavat viitata uuteen kosmologiseen järjes-tykseen.92 Luvussa 24 puhutaan korkeuden joukoille kostamisesta sekä auringon ja kuun häpeästä, ja luvussa 34 puhutaan taivaan joukkojen menehtymisestä. Näissä kahdessa tekstijaksossa huomio on kohdistettu tulevaan ennemmin kuin menneeseen.
Nykyisen huonon järjestyksen syitä käsitellessä yksinkertaisin jako lienee kahteen: syy on kansassa tai syy on jossain muussa. Valtaosassa tekstejä syy on kansan teoissa tai te-kemättä jättämisissä. Teksteistä suurin osa kertoo syyksi huonoon tilanteeseen sen, ettei kansa totellut käskyjä. Ainoa teksti, jossa huono tilanne on kyllä kansan syytä mutta ei liity käskyjen noudattamiseen on Haggain kirjassa, jossa moitteen kohteena on, ettei temppelin rakentamista ole aloitettu. Huonon tilanteen syy on jossain muussa kuin kan-sassa tekstijaksoissa Jes. 34–35, Joel ja Sak. 9–14. Näissä huonon tilanteen syytä ei ker-rota.
Voiko tai tuleeko kansan tehdä jotain uuden järjestyksen saapumiseksi? Selkeimmin tä-hän vastataan kyllä tekstijaksoissa Hes. 40–48, Haggai ja Malakia. Hesekiel ja Haggai
90 Crenshaw 1995, 166.
91 Petersen 1984, 168–169.
92 Blenkinsopp 2000, 356–357.
42
korostavat temppelin merkitystä, Malakia käskyjen noudattamista. Näissäkään Jahve ei vain katso vierestä, kun kansa tekee kaiken, mutta kansalta selkeästi odotetaan tietynlaista käyttäytymistä. Joissain teksteissä kansa ei voi kuin odottaa ja ehkä valittaa. Tällaisia ovat tekstijaksot Jes. 24–27, Jes. 34–35, Hes. 38–39 ja Joel. Loput tekstit putoavat näiden kah-den mallin väliin. Niissä maailman järjestyksen korjaantuminen ei ole samalla tavalla riippuvainen ihmisten teoista kuin ensimmäiseksi käsitellyillä mutta ei myöskään yhtä voimakkaasti kansasta riippumatonta kuin toisena käsitellyissä teksteissä. Tekstijaksoissa Jes. 56–66 ja Sak. 1–8 kansan tulee pitää sapatti ja viettää paasto oikein, ja Jahve puuttuu asioiden kulkuun. Tekstijaksossa Sak. 9–14 Jahve toisaalta pelastaa kansansa liiton täh-den ja toisaalta vieraisiin maihin joutuneitäh-den tulee muistaa Jahvea.
Tulevan maailman ajoitus
Lähes kaikki profeetoista vaikuttavat odottaneen edes jotain tapahtuvan pian. Joissain ta-pauksissa ensimmäiseksi tapahtuvat asiat ovat ainoastaan alkusysäys, jota seuraisi use-ampien lupausten täyttyminen.
Tekstijaksoista pikaisin lupausten täyttyminen esiintyy mielestäni Jesajan kirjan luvuissa 56–66. Siinä esiintyy runsaasti kiireellisyyteen viittaavia kohtia, vaikka siinä ei ole välit-tömyyteen viittaavia sanoja. Kyseisessä tekstijaksossa ei esiinny myöskään ajatusta siitä, että lupaukset täyttyisivät hiljalleen, vaan profeetan kuvaama ihannemaailma vain pyö-rähtää kerralla käyntiin.
Suurimman ryhmän muodostavat tekstit, joissa odotetaan samalla tavalla lähes välitöntä lupausten täyttymystä kuin luvuissa Jes. 56–66 mutta sen sijaan, että lupaukset täyttyisi-vät kerralla, ne täyttytäyttyisi-vät ajan kuluessa. Tähän ryhmään kuuluvat Jes. 24–27, Hes. 40–48, Haggai, Sak. 1–8 ja Malakia. Jotain siis toivotaan tapahtuvat heti ja jotain muuta vasta hetken päästä. Luvuissa Jes. 24–27 Jahven viha koittaa heti ja maan kukoistaminen myö-hemmin. Hesekielillä kansan tulee hävetä tekojaan ennen kuin heille ilmoitetaan lupaus uudesta temppelistä. Haggain kirjassa temppelin rakentaminen tuo mukanaan siunauksen, joka näkyy vasta myöhemmin. Sakarjalla lupausten täyttyminen on jo alkanut, mutta ne eivät ole vielä täyttyneet. Lopuksi Malakialla käsketään kansaa toimimaan heti oikein, ettei Jahven saapuessa maata tuhottaisi.
43
Tekstijaksot Hes. 38–39 ja Joel muodostavat kolmannen ryhmän. Ne poikkeavat edelli-sestä ryhmästä siinä, että heillä lopulliset lupausten täyttymiset odottavat sanavalintojen perusteella kauempana tulevaisuudessa. Molemmissa puhutaan myös heti täyttyvistä lu-pauksista, mutta osa toteutuu vasta huomattavan ajan kuluttua.
Neljännen ryhmän muodostavat luvut Sak. 9–14 ja Jes. 34–35. Näissä lupausten täytty-miseen tai lupausten täyttymisen alkatäytty-miseen menee vielä hetki, vaikka se koittaakin melko nopeasti. Lupaukset eivät siis näytä täyttyvän tai alkavan täyttymään aivan niin nopeasti kuin muissa kohdissa.
Suhtautuminen muihin kansoihin
Lähes kaikissa kohdissa kansoille on luvassa tuomio. Ainoastaan Malakian ja Haggain kirjoissa sekä luvuissa Hes. 40–48 ei puhuta suoraan kansojen tuomiosta, vaikka suhtau-tumistavoissa voidaan havaita eroja. Näissä kolmessa kohdassa puhutaan muutenkin koh-talaisen vähän muista kansoista. Koska tuomion tai tuhon kohdistaminen muihin kansoi-hin on niin yleinen piirre näissä kohdissa, olennaisempaa on kysyä, ketkä lupaavat kan-soille vielä jotain muuta tuomion jälkeen.
Kansoille luvataan hieman eri asioita eri teksteissä. Yksi selkeimmistä lupauksista koskee muiden kansojen liittymistä Jahven kansaan. Tällainen lupaus löytyy molemmista Sakar-jan kirSakar-jan tekstijaksoista sekä JesaSakar-jan kirSakar-jan luvusta 56. Tulokulma on kuitenkin hieman erilainen: Sakarjassa puhutaan kansojen liittymisestä Israelin heimoon ja Jesajassa yksit-täisten vieraskansalaisten.
Sakarjan ja Jesajan kirjan lukujen 56–66 lisäksi muille kansoille annetaan merkittävä po-sitiivinen rooli Jesajan kirjan luvuissa 24–27 sekä Malakian kirjassa. Jesajan kirjan lu-vuissa 24–27 kansoille on luvassa Jahven järjestämät pidot, ja samalla paikalla kansojen yltä poistetaan verho. Malakian kirjassa puhutaan kansojen kelvollisesta ruokauhrista ja siitä, miten Jahven nimi on suuri kansojen keskuudessa.
On vaikea sanoa, onko Sakarjan kirjan ja Jesajan kirjan lukujen 56–66 kuvaama kansojen liittyminen merkittävämpi asia kuin Malakian kirjan tai lukujen Jes. 24–27 antamat lu-paukset, tai onko niillä ylipäätään minkäänlaista merkityseroa. Tämän vuoksi käsittelen näitä viittä kohtaa yhtenä ryhmänä.
44
Hesekielin kirjan luvut 40–48 eivät puhu kansojen tuomiosta mutta eivät lupaa muille kansoille oikeastaan mitään muutakaan. Kansat saavat olla olemassa ilman mitään sen erikoisempia järjestelyjä. Heille tulee antaa maata, eikä heitä saa ottaa temppeliin. Nämä luvut ovat ainoat, jotka eivät kallistu tuomion tai pelastuksen puoleen muiden kansojen kohdalla.
Tuomio jää muille kansoille lopulliseksi lupaukseksi Joelin ja Haggain kirjoissa sekä lu-vuissa Jes. 34–35 ja Hes. 38–39. Jesajassa ja Hesekielissä pääpaino on yksittäisessä kan-sassa, jonka mukana muutkin joutuvat tuomiolle. Jesajassa tämä yksittäinen kansa on Edom ja Hesekielissä Gog. Joelissa ja Haggaissa sen sijaan huomio ei kiinnity mihinkään yksittäiseen kansaan, vaan Joelissa puhutaan useista eri kansoista, ja Haggaissa ei mainita mitään kansaa nimeltä.
Maailman oikean järjestyksen, ajoituksen ja kansojen kohtalon vertailu Maailman oikea
jär-jestys
Ihannemaailman ajoi-tus
Kansat
Jes. 24–27 4 2 3
Jes. 34–35 4 4 1
Jes. 56–66 3 1 3
Hes. 38–39 3 3 1
Hes. 40–48 2 2 2
Joel 3 3 1
Haggai 2 2 1
Sak. 1–8 3 2 3
Sak. 9–14 3 4 3
Malakia 1 2 3
Maailman oikea järjestys Ajoitus Kansat
1 – Paluu ensimmäisen temppelin järjestykseen, 1 – Heti 1 – Tuomion kohde katse kauemmas historiaan 2 – Heti mutta jatkuu 2 – Sivustaseuraajia 2 – Paluu ensimmäisen temppelin järjestykseen 3 – Hyvin pian mutta katse 3 – Pelastuksen kohde 3 – Paluu ensimmäisen temppelin järjestykseen myös kaukana tulevaisuudessa
merkittävillä muutoksilla 4 – Melko pian 4 – Katse kohdistettu ainoastaan tulevaan
45
Mitään selkeää säännönmukaisuutta maailman oikean järjestyksen, ihannemaailman ajoi-tuksen ja kansojen kohtalon välillä en havaitse. Joitain yksittäisiä painopisteitä saattaa kuitenkin olla.
Maailman oikean järjestyksen palauttamisen ryhmä 1 (MOJ1) esiintyy aina yhdessä tie-tyn ajoituksen ja kansojen kohtalon kanssa: ajoituksen ryhmän 2 ja kansojen ryhmän 3 kanssa. Tämä tietysti selittyy myös sillä, että MOJ1 esiintyy ainoastaan kerran, jolloin se voi osua yhteen ainoastaan yhden ajoitus- ja yhden kansaryhmän kanssa. MOJ2 esiintyy yhdessä ainoastaan ajoituksen ryhmän 2 kanssa, kansojen kohdalla äänet jakautuvat tuo-mion ja sivustaseuraamisen kesken. MOJ3 esiintyy useimmiten muiden teemojen ryh-mien 3 kanssa, mutta ei mitenkään merkittävällä prosentilla. Missään tekstissä kaikki tee-mat eivät kuuluu ryhmiin 3. Ryhmän MOJ4 kanssa sekä ajoitus että kansojen kohtalo vaihtelevat.
Tekstit, joissa luvataan muille kansoille vain tuomiota kuuluvat useimmiten ryhmään MOJ3 ja ajoituksen ryhmään 3. Kansoille pelkkää tuhoutumista lupaavissa teksteissä näyttäisi ehkä esiintyvän jonkinlainen ajatus siitä, että mitä enemmän järjestyksen tulee uudistua, sitä kauemman sen lopulliseen koittamiseen menee, sillä MOJ ja ajoitus ovat näissä teksteissä aina numeerisesti samanarvoiset. Tämän voi ajatella jatkavan vielä kan-sojen ryhmän 2 kohdalla mutta ei enää ryhmässä 3. Kansoille pelastumista lupaavat tekstit esiintyvät useimmin ryhmien MOJ3 ja ajoitus 2 kanssa. Keskiarvonsa puolesta muiden kansojen pelastumisen puolesta olevat tekstit odottavat ihannemaailman pikaisempaa saapumista.
Kansat 1 Kansat 2 Kansat 3 0%
Ajoitus 1 Ajoitus 2 Ajoitus 3 Ajoitus 4
46
Ajoituksen ryhmä 1 esiintyy vain kerran ja osuu yhteen kansojen ryhmän 3 sekä MOJ3 kanssa. Ajoituksen ryhmä 2, joka on näistä selkeästi suurin, esiintyy eniten yhdessä kan-sojen ryhmän 3 kanssa. Sen sijaan MOJ ryhmien kanssa sillä ei näytä olevan mitään sel-keää paria. Eniten se esiintyy ryhmän MOJ2 kanssa, mutta silloinkin vain kaksi kertaa, jolloin niiden keskinäinen esiintyminen jää kahteen kertaan mahdollisesta viidestä.
Ryhmä 3 esiintyy kaksi kertaa ja molemmilla kerroilla aina samojen ryhmien kanssa:
kansojen ryhmän 1 ja MOJ3. Samalla voimme myös todeta näiden tekstien olevan tässä kohden teemojensa puolesta samat, ja kyseiset tekstit ovat Joel ja Hes. 38–39. Ajoituksen viimeisellä ryhmällä ei ole havaittavissa mitään yhtäläisyyksiä kansojen kohtalon tai maa-ilman oikean järjestyksen välillä.
Kansat 1 Kansat 2 Kansat 3
Kansat x Maailman oikea
Kansat 1 Kansat 2 Kansat 3
Kansat x Ajoitus
Ajoitus 1 Ajoitus 2 Ajoitus 3 Ajoitus 4
Ajoitus x Kansat
Kansat 1 Kansat 2 Kansat 3
0%
Ajoitus 1 Ajoitus 2 Ajoitus 3 Ajoitus 4
Ajoitus x Maailman oikea järjestys
MOJ1 MOJ2 MOJ3 MOJ4
47
Ryhmät MOJ1 ja MOJ2 esiintyvät aina sellaisissa teksteissä, joissa huono tilanne on kan-san syytä. Niissä uuden ajan koittaminen on pitkälti kiinni ihmisten teoista. Ryhmien MOJ3 ja MOJ4 huonon tilanteen syy voi olla joko kansan tai jonkin muun. Uuden ajan koittaminen ei kuitenkaan ole näissä ryhmissä samalla tavalla kiinni ihmisten teoista kuin ryhmissä MOJ1 ja MOJ2. Vaikuttaisi myös siltä, että tekstit, joissa syy on kansan, odot-tavat pikaisempaa parempaa ajan koittamista. Vastaavasti syyn ollessa jossain muualla, ihannemaailman koittaminen sijoitetaan todennäköisesti hieman kauemmas.
Tekstien samankaltaisuudet teemoissa:
Kaikki kolme MOJ ja ajoitus MOJ ja kansat Ajoitus ja kansat Joel, Hes. 38–39 Hes. 40–48, Haggai Jes. 56–66,
Sak. 1–8, Sak. 9–14
Jes. 24–27, Sak. 1–8, Malakia
Tekstien välisistä yhtäläisyyksistä merkittävin on Joelin kirjan ja lukujen Hes. 38–39 vä-lillä. Näissä kahdessa maailman oikea järjestys tarkoittaa paluuta ensimmäistä temppeliä muistuttavaan järjestykseen, mutta merkittävin muutoksin. Molemmissa ensimmäisten lupausten täyttymistä odotetaan pikaisesti mutta viimeisten vasta huomattavan ajan ku-luttua. Kansoille tekstijaksoissa Joel ja Hes. 38–39 on luvassa vain tuomio. Kahta teemaa vertailtaessa myös muita löytyy. Ajoitusta ja MOJ:tä verratessa Joelin ja Hes. 38–39 rin-nalle nousee Hes. 40–48 ja Haggain kirja. Haggain kirja ja luvut Hes. 40–48 kuuluvat molemmissa teemoissa ryhmiin 2, eli niissä maailman oikea järjestys on ensimmäisen temppelin aikaa vastaava ja osan lupauksista odotetaan täyttyvän heti mutta osan vasta hetken päästä. Ryhmiä MOJ ja kansat verratessa samankaltaisiksi nousevat luvut Jes. 56–
66, Sak. 1–8 ja Sak. 9–14. Nämä kuuluvat molemmissa teemoissa ryhmiin 3. Maailman oikea järjestys on niissä paluuta ensimmäisen temppelin aikaan merkittävin muutoksin, ja kansoille on luvassa pelastus. Lopuksi verrattaessa ajoitusta ja kansoja samat teemat esiintyvät luvuissa Jes. 24–27 ja Sak. 1–8 sekä Malakian kirjassa. Näissä ajoitus kuuluu ryhmään 2 ja kansat ryhmään 3. Uuden ajan odotetaan alkavan heti mutta osan lupauksista täyttyvän vasta hetken kuluttua, ja kansoille on näissä teksteissä luvassa pelastus.
48
Konkreettiset ja kultilliset teemat Luonnon kukoistaminen
Konkreettisista teemoista yleisimmäksi nousi luonnon kukoistaminen, joka esiintyy kah-deksassa tekstissä kymmenestä. Tämä teema puuttuu ainoastaan luvuista Hes. 38–39 ja Jes. 56–66. Hesekielin kirjan luvuissa ei kerrota luonnosta mitään ja Jesajan kirjassa pu-hutaan luonnon muuttumisesta, mutta ei välttämättä kukoistamisesta. Niissä teksteissä, joissa puhutaan luonnon kukoistamisesta, se liittyy useissa satoon. Tähän tapaan luonnon kukoistaminen esiintyy ainakin Joelin, Haggain, Sakarjan ja Malakian kirjoissa. Jesajan kirjan luvut 24–27 ja 34–35 käsittelevät ylipäätään Israelin alueen kukoistusta. Luvuissa Hes. 40–48 luonnon kukoistaminen on liitetty yhteen temppelistä lähtevän puron kanssa.
Tämä vesi saa ympäristön elämään, niin uoman vieressä kuin vedessä.
Eksiilistä paluu
Kansan paluu esiintyy seitsemässä tekstissä. Se jää puuttumaan luvuista Hes. 40–48 sekä Haggain ja Malakian kirjasta. Palaaminen kuvataan eri teksteissä hieman eri tyylisinä.
Useissa kohdissa Jahve on kansan paluun alullepanija. Luvussa Jes. 27 Jahve karistaa jyvät, eli israelilaiset, ja he palaavat. Sakarjan kirjan luvussa 10 ja Hesekielin kirjan lu-vussa 39 sanotaan, että Jahve tuo heidät takaisin. Joelin kirjassa Jahve kutsuu Juudan ja Jerusalemin asukkaat takaisin. Epämääräisemmin asia ilmaistaan luvussa Sak. 8, jossa sanotaan Jahven pelastavan kansansa auringonnousun ja laskun maista. Jäljelle jäävissä Jesajan kirjan jaksoissa 34–35 ja 56–66 paluun alullepanijaksi nousee joku muu. Luvussa Jes. 35 Jahven vapaiksi ostamat palaavat ilman, että joku toisi tai kutsuisi heitä. Muut kansat tuovat heidät Jesajan kirjan luvussa 60. Siinä Jerusalemin kirkkaus houkuttelee kansoja, jotka saapuvat Jerusalemiin tuoden mukanaan Jerusalemin tyttäriä ja poikia.
Palaavista käytetään useita eri nimityksiä ja välillä sillä viitataan selkeästi juudalaisiin ja välillä israelilaisiin, joskus molempiin. Jesajan kirjan luvussa 27 puhutaan jyvistä ja Isra-elin lapsista, luvussa 35 Jahven vapaaksi ostamista ja luvussa 60 Jerusalemin tyttäristä ja pojista. Koko Israelin heimosta puhutaan luvussa Hes. 39. Luvussa Joel 4 [3] palaavat ovat Juudan ja Jerusalemin lapsia. Juudan ja Israelin heimojen pelastumisesta puhutaan Sakarjan kirjan luvussa 8. Sama ajatus todennäköisesti jatkuu luvussa 10, kun puhutaan Juudan ja Efraimin heimoista. Toisissa siis selkeästi puhutaan vain Juudan asukkaiden palaamisesta ja toisissa myös Israelin asukkaiden paluusta.
49 Temppeli
Temppeli puuttuu vain Jesajan kirjan luvuista 24–27 ja 34–35 sekä Hesekielin kirjan lu-vuista 38–39. Kaikissa muissa se mainitaan edes kerran osana profeetan kuvaamaa ihan-nemaailmaa. Erityisen tärkeässä asemassa temppeli on luvuissa Hes. 40–48 ja Haggain kirjassa. Hesekielin kirjan kohdassa temppelin rakennusohjeet ovat keskiössä ja Haggain kirjassa itse temppelin rakentaminen on tärkein tehtävä.
Jahven läsnäolo
Seitsemän kohdan voidaan ajatella ottavan kantaa siihen, missä sijaitsee Jahven läsnäolon paikka profeetan ihannemaailmassa. Melko monilla saattaa esiintyä kaksikin eri paikkaa, jolloin pidän konkreettisempaa merkittävämpänä.
Periaatteessa selkeimmät ja konkreettisimmat kohdat löytyvät luvuista Hes. 40–48 ja Mal.
Hesekielin kirjassa Jahven kirkkaus sijaitsee temppelissä, joten se on todennäköisesti ol-lut kirjoittajasta se kaikkein olennaisin paikka. Malakian kirjan jakeessa 3:1 puhutaan herrasta (ינדא), joka tulee temppeliinsä. Kohdan tulkintaa hankaloittaa se, että tämän jäl-keen kirjoittaja siirtyy puhumaan liiton enkelistä, kuin se olisi sama kuin edellä kuvattu herra. Toisaalta tuntuisi kummalliselta, jos ’valtias’ ei tässä viittaisi Jahveen, sillä siinä kuitenkin temppelille on selkeästi annettu tässä possessiivisuffiksi. Herra ei saavu mihin tahansa temppeliin, vaan omaansa.
Tästä siirryttäessä hieman yleisemmälle tasolle, Jahven läsnäolonpaikaksi annetaan Sii-onin vuori. Näistä ehkä selkein on Jesajan 24–27, jossa Jahve hallitsee vuorella ja kansat tulevat kumartamaan häntä sinne. Joelin kirjassa Jahven läsnäolon paikka on toisaalta Israelin keskellä ja toisaalta Siionissa. ”Israelin keskellä” todennäköisesti viittaa enem-män siihen, että Jahve on israelilaisten kanssa. Jakeessa Sak. 8:3 puhutaan siitä, että Jahve palaa Siioniin ja asuu Jerusalemissa. Nämä eivät varsinaisesti ole toistensa poissulkevia, joten käsittelen tätä siten, että kirjoittaja sijoittaa Jahven läsnäolon ensisijaiseksi paikaksi Siionin vuoren. Sakarjan kirjan jälkimmäinen puolisko ei sijoita Jahven läsnäoloa enää Siionille, vaan ainoastaan ylipäätään Jerusalemiin.
Lopuksi jää Jesajan kirjan luvut 56–66. Niissä on ehkä erikoisin läsnäolon paikka. Lu-vussa 66 sanotaan, että taivas on Jahven valtaistuin ja maa hänen jalkojensa koroke. Näin ollen läsnäolon paikkaa kuvaa ehkä parhaiten sana taivas.
50 Papit
Papeista puhutaan kuudessa tekstijaksossa osana ihannemaailmaa. Useissa luvuissa hei-dän toimintaansa kritisoidaan. Kritiikkiä esiintyy ainakin luvuissa Hes. 44, Sak. 7, Mal.
1–2. Näiden lisäksi mahdollisesti Jes. 66 sisältää kritisointia, mutta pappeuteen kuitenkin näytetään suhtautuvan pääosin positiivisesti, sillä luvussa sanotaan myös, että koko kan-saa tullaan kutsumaan papeiksi. Haggain kritiikki kohdistuu pappien sijaan kankan-saan, joka ei ole vielä aloittanut temppelin rakentamista, ja papeille kohdistetaan saastumiseen ja pyhittymiseen liittyviä kysymyksiä. Joelin kirjassa papeilla on tärkeä rooli kansan vali-tuksessa.
Vuori
Vuoresta puhutaan kuudessa tekstissä erityisenä paikkana. Jesajan kirjan luvussa 25 se toimii Jahven pitojen paikkana, ja luvussa 27 Jerusalemiin palaavat suuntaavat kulkunsa sille. Luvussa 65 pyhällä vuorella ei tehdä pahaa. Uusi temppeli rakennetaan vuorelle luvussa Hes. 40, samoin kuin Haggaissa. Sakarjan kirjan luvussa 8 puhutaan siitä, että vuorta on kutsuttava pyhäksi vuoreksi. Temppelin tuhouduttua vetoaminen vuoreen, jolla temppeli oli sijainnut, tuntuu houkuttelevalta ajatukselta. Teksteissä temppeli ja vuori esiintyvät yhdessä kuitenkin viidessä eri tekstijaksossa ja kahdesta puuttuvat molemmat, joten ainakaan tässä vaiheessa ei ole ollut tarvetta korvata temppeliä vuorella. Tekstijakso Jes. 24–27 ei mainitse temppeliä mutta nostaa vuoren tärkeään asemaan ja Sak. 9–14 sekä Mal. jättävät vuoren mainitsematta, vaikka puhuvat muuten temppelistä.
Kuningas
Kuninkaalla tai hallitsijalla on kohtalaisen monta eri merkitystä näissä teksteissä. Hese-kielin toiveissa oli selvästi jonkinlainen ruhtinas, jolla oli tietyt etuoikeudet ja velvolli-suudet. Jahvelle kuninkaanasema annetaan tekstijaksoissa Jes. 24–27, Sak. 9–14 ja Mal, mikä voisi viitata ehkä toiveisiin erilaisesta hallintamallista tai sitten yksinkertaisesti kir-joittaja ei ole ajatellut sillä muuta kuin korostaa Jahven roolia. Kuningas Dareioksesta puhutaan tekstijaksoissa Hag. ja Sak. 1–8, mutta tällöin sitä käytetään ajoittamiseen. Hag-gaissa ja Sakarjan ensimmäisellä puoliskolla puhutaan Serubbabelin ja Joosuan roolista.
Heillä on ollut näissä teksteissä merkittävä rooli profeetan toiveissa tulevaisuudesta.
51 Muuri
Viisi tekstijaksoa puhuvat muurista, kolme sen tulevasta olemassaolosta ja kaksi sen puut-tumisesta. Ensimmäisestä kolmesta kaikkein konkreettisin löytyy Hesekielin luvuista 40–
48, joissa kuvaillaan muuria hyvin yksityiskohtaisesti. Kaksi muuta löytyvät Jesajan kir-jasta. Ensimmäisen kerran muurista puhutaan jakeessa 26:1, jossa puhutaan pelastuksen muurista. Myös jakeessa 60:18 muuria kutsutaan pelastukseksi, tai pelastusta kutsutaan muuriksi, riippuen tulkinnasta. Luvussa 60 kyseessä on kuitenkin selkeästi konkreettinen muuri, sillä sen rakentamisesta puhutaan jakeessa 10. Luvun 26 muurin konkreettisuus jää hieman kyseenalaiseksi. Kohdat, joissa puhutaan muurin puuttumisesta löytyvät teks-teistä Hes. 38–39 ja Sak. 1–8. Hesekielissä muurin puuttuminen kuvastaa kansan heikkoa puolustautumiskykyä, he elävät rauhassa, vailla pelkoa sodasta. Sakarjassa konkreettisen muurin puuttuminen kertoo Jerusalemin suuresta koosta. Sen ympärille ei rakenneta muu-ria, vaan Jahve on tulimuurina kaupungin ympärillä.
Kansojen aarteet
Kansojen aarteet tuodaan Jerusalemiin neljässä tekstissä. Haggain kirjassa ja Sakarjan kirjan luvuissa 9–14 aarteiden tuominen vaikuttaa olevan seurausta sodasta tai muusta katastrofista kansojen keskuudessa. Haggaissa aarteet tuodaan kansojen vapistessa ja
Kansojen aarteet tuodaan Jerusalemiin neljässä tekstissä. Haggain kirjassa ja Sakarjan kirjan luvuissa 9–14 aarteiden tuominen vaikuttaa olevan seurausta sodasta tai muusta katastrofista kansojen keskuudessa. Haggaissa aarteet tuodaan kansojen vapistessa ja