Tässä tutkielmassa tarkasteltiin suurinta Suomessa syntynyttä ikäluokkaa ja hei-dän eläköitymistään ja kuolevuuttaan vuodesta 2007 lokakuuhun 2020. Aineisto koostui rekisteriaineistosta, jotka oli saatu työtä varten Eläketurvakeskukselta.
Havaitsimme rekisteripohjaisen analyysin perusteella, että eläkelaji, jolle yksilö siir-tyi, oli hyvä indikaattori kuolevuusriskistä. Voimme siis todeta, että kuolevuus-riskillä sekä eläkelajilla on tilastollisesti merkittävää yhteisvaihtelua, kun huomi-oimme monet muut muuttujat, kuten sosioekonominen asema, siviilisääty, eläke-taso tai työskentelyala. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen indikoi selkeästi kor-keampaa kuolevuusriskiä. Tämä on johdonmukaista siinä mielessä, että työkyvyt-tömyyseläkkeen edellytys on heikentynyt terveydentila. Tutkielma antaa lisävah-vistusta sille, että työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy sairaampaa väkeä ja että heillä on keskimäärin alhaisempi elinajanodote.
Osa-aikaeläkkeelle siirtyminen indikoi alempaa kuolevuusriskiä. Tulos on mielen-kiintoinen, sillä tämä joukko on sellainen, joka on keventänyt työpanostaan työuran
0.1.2.3.4.5.6.7.8.91
0 .1 .2 .3 .4 .5 .6 .7 .8 .9 1
Cox-Snell residual
Nelson-Aalen cumulative hazard Cox-Snell residual
66 loppupäässä sekä oletettavasti miettinyt enemmän eläkkeelle siirtymistä kuin suo-raan työelämästä eläkkeelle siirtyneet. Näyttää siltä, että osa-aikatyö ennen elä-kettä voi olla yksilön kannalta hyvä ratkaisu, jos alempi kuolevuusriski on seurausta osa-aikatyöstä. Kun eläkeikää nostetaan, voi olla yhä perustellumpaa miettiä rat-kaisuja, joissa työssäkäyntiä voisi osittain vähentää eläkkeen turvin.
Mielenkiintoinen tulos on myös sukupuolten välillä havaitut erot. Miehillä on huo-mattavasti korkeampi kuolevuusriski kuin naisilla yleisesti mutta erityisesti työky-vyttömyyseläkkeelle siirtyneillä miehillä on todella korkea kuolevuusriski verrat-tuna vastaaviin naisiin. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä miehistä 30 prosent-tia kuoli seurannan aikana, kun naisista kuoli vajaat 16 prosentprosent-tia. Myös sairastu-vuus ennen vanhuuseläkkeelle siirtymistä indikoi selkeästi korkeampaa kuolesairastu-vuus- kuolevuus-riskiä. Hätkähdyttävä tulos on myös ennen 63 ikävuotta vanhuuseläkkeelle siirty-neiden korkeampi kuolevuusriski verrattuna tämän jälkeen siirtyneisiin. Tämä on kysymys, joka vaatisi jatkotutkimuksia.
Naimattomilla ja eronneilla on korkeampi kuolevuusriski kuin naimissa olevilla jo-kaisessa mallissa. Siviilisääty on siis hyvin selitysvoimainen muuttuja, kun tarkas-telemme kuolevuutta.
Suomen työeläke on säädetty lailla pakolliseksi, ja se koskee jokaista työssäkäyvää.
Vanhuuseläkejärjestelmä on tulonsiirto lyhytikäisiltä pitkäikäisille. Lyhyempään elinajanodotteeseen on yhteydessä mm. mies-sukupuoli sekä pienituloisuus. Lisäksi tutkielmassa on havaittu tiettyjä erityisryhmiä, kuten ennen 63 ikävuotta vanhuus-eläkkeelle siirtyneet, joiden tilannetta tulisi näiden tulosten valossa tutkia tarkem-min. Tutkielma on nostanut esille monta tekijää, jotka on syytä pitää mielessä, kun eläkejärjestelmää kehitetään ja halutaan kiinnittää huomiota järjestelmän sosiaali-seen oikeudenmukaisuuteen.
Tämä työ on siinä mielessä ainutlaatuinen, ettei Suomessa ole aiemmin tehty vas-taavaa tutkimusta, jossa olisi pureuduttu yhden ikäluokan eläkkeelle siirtymiseen ja kuolevuuden väliseen yhteyteen näin tarkasti. Maailmallakaan tuskin on tehty kovin montaa vastaavaa, koska vain harvassa maassa on saatavilla näin kattavat rekisteriaineistot yksilötasolla.
67 Analyysivaiheessa löytyi mielenkiintoisia jatkotutkimuksen aiheita. Eläkkeelle siir-tymisen ja kuolevuuden välistä tutkimusta voitaisiin syventää, jos mukaan saatai-siin Hilmo-aineistoa. Näin voitaisaatai-siin muodostaa seurantamuuttujia, jotka tarkaste-lisivat terveyspalveluiden käyttöä ennen eläköitymistä. Lisäksi vastaava tutkimus voitaisiin tehdä nuoremmalla ikäkohortilla, joilla ei ollut enää pääsyä varhennetulle vanhuuseläkkeelle ja työttömyyseläkkeelle. Ehkä olisi mahdollista jopa löytää so-piva vertailuasetelma eläkeuudistuksen kautta, jossa päästäisiin vielä paremmin si-sälle kysymykseen siitä, mikä on eläkkeellesiirtymisen vaikutus kuolevuuteen.
68 LÄHTEET
Ahonen Kati & Vaittinen Risto 2015. Eläkeläisten kulutus Suomessa 1985-2012.
Eläketurvakeskuksen raportteja 6/2015. Helsinki.
Banks James, Blundell Richard & Tanner Sarah (1998) Is There a Retirement-savings Puzzle? American Economic Review 88(4), 769–88.
Barr Nicholas 1992. Economic Theory and the Welfare State: A Survey and Inter-pretation. Journal of Economic Literature 30(2), 741-803.
Barr Nicholas & Diamond Peter 2006. The economics of pensions. Oxford review of economic policy 22(1), 15-39.
Behncke Stefanie 2012. Does retirement trigger ill health? Health Economics 21(3), 282-300. DOI: 10.1002/hec.1712
Blinder Anthony & Weiss 1976 Human capital and labor supply: a synthesis.
Journal of Political Economy 84(3), 449–472.
Blundell Richard, French Eric & Tetlow Gemma (2016). Retirement Incentives and Labor Supply. Handbook of the Economics of Population Aging, 457–566.
DOI: 10.1016/bs.hespa.2016.10.001
Bloemen Hans, Hochguertel Stefan & Zweerink Jochem 2017. The causal effect of retirement on mortality: Evidence from targeted incentives to retire early. Journal of Health Economics 26(12), 204-218. DOI: 10.1002/hec.3493
Bodnár Katalin & Nerlich Carolin 2020. Drivers of rising labour force participa-tion – the role of pension reforms. ECB Economic Bulletin, Issue 5/2020. Drivers of rising labour force participation – the role of pension reforms (europa.eu) haettu 19.3.2021
Bouhia Rachid 2008. Mourir avant 60 ans, le destin de 12 % des hommes et 5 % des femmes d’une génération de salariés du privé. France, portrait social. IN-SEE,175-193.
Bonsang Eric, Adam Stéphane & Perelman Sergio 2012. Does retirement affect cognitive functioning? Journal of Health Economics 31(3), 490-501. DOI:
10.1016/jhealeco.2012.03.005
69 Brockmann Hilke, Müller Rolf & Helmert Uwe 2009. Time to retire – Time to die? A prospective cohort study of the effects of early retirement on long-term survival. Social Science & Medicine, 69(2), 160–164. DOI:
10.1016/j.socscimed.2009.04.009
Bruun Kettil 1953. Vanhustutkimus vuonna 1952. Tilastollisia kuukausitietoja Helsingistä 1953 nro 5-6. Helsingin kaupungin tilastotoimisto.
Börsch-Supan Axel (toim.) 2003. Life-Cycle Savings and Public Policy. A Cross-National Study of Six Countries. Amsterdam: Academic Press.
Chetty Raj, Stepner Michael, Abraham Sara, Lin Shelby, Scuderi Benjamin, Turner Nicholas, Bergeron Augustin & Cutler David 2016. The association be-tween income and life expectancy in the United States, 2001-2014. Journal of the American Medical Association 315(16), 1750-1766
Cigno Alessandro 1992. Children and pensions. Journal of Population Economics 5, 175–183.
Cleves Mario A., Gould William M. & Gutierrez Roberto R. 2004. An introduc-tion to survival analysis using Stata, Revised ediintroduc-tion. A Stata Press Publicaintroduc-tion.
College Station, Texas.
Coe Norma B. & Lindeboom Maarten 2008. Does retirement kill you? Evidence from early retirement windows. IZA Discussion Papers, No. 3817. Institute for the Study of Labor (IZA). http://nbn-resolving.de/urn:nbn:de:101:1-20081127421 Cosic Damir, Williams Aaron R. & Steuerle C. Eugene 2020. Do People Work Longer When They Live Longer? Center for Retirement Research, Working Paper 2020-18.
Diamond Peter 2004. Social Security. American Economic Review 94 (1), 1-24.
ETK 2021a. Kokonaiseläkemenot (SVT), https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ja-ennusteet/tilastot/kokonaiselakemenot/ haettu 15.7.2021
ETK 2021b. Julkisen puolen eläkelakien 1990-luvun muutokset,
https://www.etk.fi/suomen-elakejarjestelma/elakeuudistukset/aiemmat-uudistuk-set/julkisen-puolen-1990-luvun-muutokset/ haettu 3.2.2021
70 ETK 2020a. Eläkeiät, https://www.etk.fi/tyo-ja-elakkeet-ulkomailla/kansainva-lista-vertailutietoa/elakeiat/ haettu 10.9.2020.
ETK 2020b. Työntekijän eläkelain mukainen elinaikakerroin vuodelle 2021. Eläke-turvakeskuksen muistio 22.10.2020. EAK2021.pdf (etk.fi) haettu 19.3.2021
Fields Gary S. & Mitchell Olivia S. 1984. Economic determinants of the optimal retirement age: an empirical investigation. The Journal of Human Resources 19(2), 245-262. https://www.jstor.org/stable/145566
Fitzpatrick, Maria D. & Moore Timothy J. 2017. The mortality effects of retire-ment: Evidence from social security eligibility at age 62. Journal of Public Economics 157. 121-137. DOI: 10.1016/j.jpubeco.2017.12.001
Forma Pauli, Tuominen Eila & Väänänen-Tomppo Irma 2004. Työssä jatkamisen haasteet yksityisellä ja julkisella sektorilla. Julkaisussa Eila Tuominen (toim.) Eläkeuudistus ja ikääntyvien työssä jatkamisaikeet. Eläketurvakeskuksen raport-teja 37, Helsinki.
Grossman Michael 1972. On the Concept of Health Capital and the Demand for Health. Journal of Political Economy 80, 223-255.
Gould Raija, Nyman Hedi & Lampi Jukka 2008. Osatyökyvyttömyyseläkkeen toi-mivuus työeläkejärjestelmässä. Eläketurvakeskuksen keskustelualoitteita. 7.
Gruber Jonatan, Kanninen Ohto & Ravaska Terhi 2020. Relabeling, retirement and regret. NBER Working Paper 27534.
Gustman Alan & Steinmeier Thomas 2004. Social security, pensions and retire-ment behaviour within the family. Journal of applied econometrics 19(6), 723-737.
Hallberg Daniel, Johansson Per & Josephson Malin 2015. Is an early retirement offer good for your health? Quasi-experimental evidence from the army. Journal of Health Economics 44. 274-285. DOI: 10.1016/j.jhealeco.2015.09.006
Hannikainen Matti & Vauhkonen Jussi 2012. Ansioiden mukaan: yksityisalojen työeläkkeiden historia. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia.
Harkonmäki Karoliina, Koskenvuo Markku & Forma Pauli 2008. Tahdon asia?
Näkökulmia työssä jatkamiseen ja terveyteen 3/2008. Kuntien eläkevakuutus.
71 Heller-Sahlgren Gabriel 2017. Retirement blues. Journal of Health Economics 54.
66-78. DOI: 10.1016/j.jhealeco.2017.03.007
Hernaes Erik, Markussen Simen, Piggot John & Vestad Ola L. 2013. Does retire-ment impact mortality? Journal of Health Economics 32(3), 586-598. DOI:
10.1016/j.jhealeco.2013.03.001
Human Mortality Database 2021. Human Mortality Database Haettu: 12.3.2021 Insler Michael 2014. The Health Consequences of Retirement. Journal of Human Resources 49(1), 195-233. DOI: 10.3368/jhr.49.1.195
Johnston David W. & Lee Wang-Sheng 2009. Retiring to the good life? The short-term effects of retirement on health. Economics Letters 103(1), 8-11. DOI:
10.1016/j.econlet.2009.01.015
Järnefelt Noora, Nivalainen Satu, Salokangas Sampsa & Uusitalo Hannu 2014. So-sioekonomiset erot – työurat, eläkkeelle siirtyminen ja eläkejärjestelmä, Eläketur-vakeskuksen raportteja 01/2014.
https://www.julkari.fi/bitstream/han- dle/10024/129412/Sosioekonomiseterottyouratelakkeellesiirtyminenjaelakejarjes-telma.pdf?sequence=1&isAllowed=y haettu 21.4.2021
Karisto Antti 2005. Suuret ikäluokat. Tampere: Vastapaino.
Lehto Anna-Maija 2012. Eläkeikätavoite on saavutettavissa. Hyvinvointikatsaus 1/2012. Tilastokeskus - Eläkeikätavoite on saavutettavissa (stat.fi) haettu 22.2.2021
Niemelä Heikki 1994. Suomen kokonaiseläkejärjestelmän muotoutuminen. Hel-sinki: Kansaneläkelaitos.
Nivalainen Satu & Järnefelt Noora 2018. Eläkeaikeet ja toteutunut eläkkeelle siir-tyminen: sukupuolen, työskentelysektorin ja muuttuneiden elämäntilanteiden vai-kutukset. Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 06/2017, http://urn.fi/URN:978-951-691-282-3.
Kannisto Jari 2019. Eläkkeellä ja työssä: tilasto eläkeläisten työnteosta vuosina 2007-2018. Eläketurvakeskuksen raportteja 14/2019, http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019122049116.
72 Kartovaara Leena 2002. Perhe on paras. Väestötilastollinen tutkimusretki suurten ikäluokkien perheisiin, Hyvintointikatsaus 1/2002, https://www.stat.fi/tup/hyvin-vointikatsaus/hyv_021_kartovaara.pdf haettu 1.2.2021
Koskinen Seppo, Lundqvist Annamari & Ristiluoma Noora 2012. Terveys, toimin-takyky ja hyvinvointi Suomessa 2011, THL, raportti 68/2012, https://www.jul-kari.fi/bitstream/handle/10024/90832/Rap068_2012_netti.pdf haettu 4.2.2021 haettu 24.3.2021
Kuhn Andreas, Wuellrich Jean-Philippe & Zweimüller Josef 2010. Fatal Attrac-tion? Access to Early Retirement and Mortality, Institute for Empirical Research in Economics, University of Zurich, Working Paper No. 499. DOI:
10.2139/ssrn.1669912
Koskinen Seppo, Härkänen Tommi, Martelin Tuija, Parikka Suvi, Koskela Timo
& Kilpeläinen Katri 2016. Elinajanodotteessa suuria eroja tuloryhmien välillä.
Tesso 4/2016.
Koskinen Seppo & Martelin Tuija 2013. Suomalaisten terveys, toimintakyky ja terveyserot. Teoksessa Sihto Marita, Palosuo Hannele, Topo Päivi, Vuorenkoski Lauri & Leppo Kimmo (toim.) Terveyspolitiikan perusta ja käytännöt. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Kuhn Andreas 2018. The complex effects of retirement on health. Institute for the Study of Labor (IZA) 430. DOI: 10.15185/izawol.430
Kuhn Michael, Wrzaczek Stefan, Prskawetz Alexia & Feichtinger Gustav 2015.
Optimal choice of health and retirement in a life-cycle model. Journal of Eco-nomic Theory 158, 186-212. DOI: 10.1016/j.jet.2015.04.006
Laitner John & Sonnega Amanda 2012. Economic Theories of Retirement. Oxford Handbooks Online. DOI: 10.1093/oxfordhb/9780199746521.013.0056
Lalive Rafael & Parrotta Pierpaolo 2017. How does pension eligibility affect labor supply in couples? Labour Economics 46(C), 177-188. DOI:
10.1016/j.labeco.2016.10.002
Lancaster Tony 1979. Econometric Methods for the Duration of Unemployment.
Econometrica 4, 939-956.
73 Leinonen Taina, Laaksonen Mikko, Chandola Tarani & Martikainen Pekka 2016.
Health as a predictor of early retirement before and after introduction of a flexible statutory pension age in Finland. Social Science & Medicine 158, 149-157. DOI:
10.1016/j.socscimed.2016.04.029
Lindell Christina 2000. Elinaika pitenee – miten käy eläkeiän?
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129428/Elinaikapiteneemiten-kayelakeian.pdf?sequence=1&isAllowed=y haettu 24.2.2021
Lippert-Rasmussen Kasper 2016. Luck Egalitarianism, Bloomsbury Academic.
Martelin Tuija, Sihvonen Ari-Pekka & Koskinen Seppo 2013. Elinaika ja kuole-mansyyt. Teoksessa Heikkinen Eino, Jyrkämä Jyri & Rantanen Taina (toim.) Ge-rontologia 3. uudistettu painos 2013. Helsinki. Duodecim, 36 – 49.
Miettinen Joonas 2015. Koetun stressin yhteys elinaikaennusteeseen suomalaisilla rintasyöpäpotilailla. Tilastotieteen pro gradu -tutkielma, Matemaattisten tieteiden laitos. Oulun yliopisto. http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201506021757.pdf ha-ettu 18.6.2021
Myrskylä Mikko 2010. Elämme toistakymmentä vuotta elinajanodotetta pidem-pään, Tieto & Trendit 1/2010, https://www.stat.fi/artikkelit/2010/art_2010-02-18_001.html haettu 3.2.2021 haettu 24.3.2021
Myrskylä Mikko, Leinonen Taina & Martikainen Pekka 2013. Life expectancy by labor force status and social class: Recent period and cohort trends and projec-tions for Finland, Finnish Centre for Pensions, Working Papers 2/2013
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129083/Lifeexpectancybylabor-
forcestatusandsocialclassRecentperio-dandcohorttrendsandprojectionsforFinland.pdf?sequence=1&isAllowed=y haettu 23.4.2021
Niemi Marja & Winell Klas 2005. Diabetes Suomessa. Esiintyvyys ja hoidon laa-dun vaihtelu. STAKES, raportteja 8/2005.
https://www.diabetes.fi/fi-les/1058/Diabetes_Suomessa.pdf haettu 23.3.2021
Nivalainen Satu 2013. Työstä vanhuuseläkkeelle siirtyminen ja sen taustatekijät 2000-luvulla: rekisteripohjainen tarkastelu. Eläketurvakeskuksen raportteja 02/2013.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-691-181-9
74 Nivalainen, Satu 2021. Early Pension Claiming and Expected Longevity: A Regis-ter-Based Study on the Take-up of the Partial Old-Age Pension in Finland.
Work, Aging, and Retirement, 2021. DOI: 10.1093/workar/waab011
OECD 2016. Health at a Glance: Europe 2016. State of Health in the EU Cycle.
Oeppen Jim & Vaupel James W. 2002. Broken limits to life expectancy. Science 296(5570),1029-31. DOI: 10.1126/science.1069675.
Pajunen Airi & Ruotsalainen Kaija 2012. Suuret ikäluokat eläkeiässä, Hyvinvoin-tikatsaus 1/2012, http://www.stat.fi/artikkelit/2012/art_2012-03-12_001.html haettu 1.2.2021
Palomäki Liisa-Maria & Tuominen Eila 2010. Työuran pituus ja siihen vaikutta-vat tekijät 45-65-vuotiaassa palkansaajaväestössä. Eläketurvakeskuksen keskuste-lualoitteita 9/2010. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015112620043
Palosuo Hannele, Koskinen Seppo, Lahelma Eero, Prättälä Ritva, Martelin Tuija, Ostamo Aini, Keskimäki Ilmo, Sihto Marita, Talala Kirsi, Hyvönen Elisa & Lin-nanmäki Eila (toim.) 2007. Terveyden eriarvoisuus Suomessa. Sosioekonomisten terveyserojen muutokset 1980–2005.
http://julkaisut.valtioneu- vosto.fi/bitstream/handle/10024/70638/URN%3aNBN%3afi-fe201504226300.pdf?sequence=1&isAllowed=y haettu 24.3.2021
Pestieau Pierre & Possen Uri 2008. Prodigality and Myopia – Two Rationales for Social Security. The Manchester School 76(6), 629-652. DOI: 10.1111/j.1467-9957.2008.01086.x
Ponthière Grégory 2017. Économie de vieillissement. Pariisi: La Découverte.
Ponthière Grégory 2020. A theory of rerverse retirement. Journal of Public Eco-nomic Theory 22(5), 1618-1659. DOI: 10.1111/jpet.12458
Pyy Marjo 1994. Nuorten työllistymisen kuvaaminen elinaika-analyysin menetel-min. VATT Tutkimuksia 22. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018042619002 Quaade Thomas, Engholm Gerda, Johansen Anne Mette T. & Möller Henrik 2002. Mortality in relation to early retirement in Denmark: a population-based study. Scandinavian Journal of Public Health 30, 216-222. DOI:
10.1177/140349480203000308
75 Rantala Juha 2008. Varhainen eläkkeelle siirtyminen, Eläketurvakeskuksen tutki-muksia 2008:1. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-691-099-7
Rantala Juha & Vaittinen Risto 2010. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan vaiku-tukset ikääntyvien työllisyyteen ja eläkkeelle siirtymiseen. Julkaisussa Uusitalo Hannu et al. Myöhemmin eläkkeelle: selvityksiä ja laskelmia. Eläketurvakeskuksen selvityksiä 1/2010.
Salonen Janne & Möttönen 2019. Osa-aikaeläkeläisten työuran pituus vertailussa kokoaikatyössä jatkaneisiin. Kansantaloudellinen aikakauskirja 115(2), 317-334.
https://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/wp-con- tent/uploads/2019/06/LOW3_31086773_KAK_sisus_2_2019_176x245-Copy-105-122.pdf haettu 23.4.2021
Salonen Janne, Takala Mervi, Vidlund Mika & Väänänen Niko 2017. Suomen osa-aikaeläke ja osittaiset eläkkeet Euroopassa. Eläketurvakeskuksen raportteja 08/2017. http://urn.fi/URN:978-951-691-280-9
Sewdas Ranu, de Wind Astrid & Stenholm Sari et al. 2020. Journal of Epidemio-logical Community Health. 74, 473–480. DOI: http://dx.doi.org/10.1136/jech-2019-213023
Takala Mervi 2013. Katsaus perhe-eläkkeeseen. Eläketurvakeskuksen raportteja 03/2013. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-691-185-7
Takala Mervi & Väänänen Niko 2016. Does part-time pension extend working lives? A Finnish case study. Finnish Centre for Pensions, Reports 2/2016.
http://urn.fi/URN:978-951-691-248-9
Ter Rele Harry 2019. The effect of demographic developments and growth on the optimal statutory retirement age. CPB Discussion Paper, June 2019.
Tikanmäki Heikki, Lappo Sampo, Merilä Ville, Nopola Tuija, Reipas Kaarlo &
Sankala Mikko 2019. Statutory pensions in Finland: long-term projections 2019.
Finnish Centre for Pensions, Reports 07/2019.
Tilastokeskus 2010. Vastasyntyneiden elinajanodote 1751-2005, Väestötilastot, https://www.tilastokeskus.fi/til/kuol/2005/kuol_2005_2006-10-06_tau_002.xls.
haettu 3.2.2021
76 Tilastokeskus 2021. Vastasyntyneiden ja 65-vuotiaiden elinajanodote sukupuolen mukaan vuosina 1971-2013. Tilastokeskus – haettu 19.3.2021
UCLA 2021. Introduction to Survival Analysis with STATA. Statistical Consult-ing Group. https://stats.idre.ucla.edu/stata/seminars/stata-survival/ haettu 19.7.2021
Uusitalo Hannu, Kautto Mikko & Lindell Christina 2010. Myöhemmin eläkkeelle:
selvityksiä ja laskelmia. Eläketurvakeskuksen selvityksiä 1/2010.
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015112620084
Valkonen Tapani, Martelin Tuija & Rimpelä Arja 1990. Eriarvoisuus kuoleman edessä, Sosioekonomiset kuolleisuuserot Suomessa 1971-1985, Tilastokeskuksen tutkimuksia 172. Helsinki: Hakapaino Oy.
Volanen Salla-Maarit, Suominen Sakari, Lahelma Eero, Koskenvuo Karoliina, Koskenvuo Markku & Silventoinen Karri 2010. Sense of coherence and intentions to retire early among Finnish women and men. BMC public health, (10) 22.
Zulkarnaina Alice & Rutledge Matthew S. 2018. How Does Delayed Retirement Affect Mortality and Health? Center for Retirement Research. CRR WP 2018-11.
SSRN Electronic Journal. DOI: 10.2139/ssrn.3261325
Zhang Ruixun, Brennan Thomas J. & Lo Andrew 2014. The origin of risk aver-sion. Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America, 111(50), 17777–17782. DOI: 10.1073/pnas.1406755111
77 LIITTEET
Liite 1. Työttömyyspäivien jakauma
Liite 2. Sairauspäivärahojen jakauma
0.01.02.03Density
0 100 200 300 400 500
työttömyyspäivät
0.005.01.015Density
0 100 200 300 400
sairauspvraha
78 Liite 3. Eläkelajit alkavuuden mukaan (prosenttiosuudet)
ENSIMMÄINEN ELÄKE |
(koodi) | Freq. Percent Cum.
---+--- VE | 35,884 46.27 46.27 VVE | 2,022 2.61 48.88 OAE | 6,941 8.95 57.83 TTKE | 19,659 25.35 83.17 OTKE | 1,254 1.62 84.79 TE | 11,795 15.21 100.00 ---+--- Total | 77,555 100.00
Liite 4. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden miesten Kaplan-Meier-estimaatit
Liite 5. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden miesten kuolleisuus
tab death01 vanhuseläke
DEATH = 0, | vanhuseläke
ALIVE = 1 | 0 1 | Total ---+---+--- 0 | 1,471 774 | 2,245 1 | 16,588 1,635 | 18,223 ---+---+--- Total | 18,059 2,409 | 20,468
0.700.851.00
60 62 64 66 68 70 72 74
Ikä
Jäi ennen 63 ikävuotta Jäi 63 ikävuoden jälkeen
79 Liite 6. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden miesten keskimääräinen eläkkeellesiirtymis-ikä eläketulokvartaalin mukaan
tabstat emi_VE, by (Eläkekvart_4) Summary for variables: emi_VE
by categories of: Eläkekvart_4 (4 quantiles of mean_R_e) Eläkekvart_4 | mean
Liite 7. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden naisten kuolleisuus
tab death01 vanhuseläke
Liite 8. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden naisten keskimääräinen eläkkeellesiirtymis-ikä eläketulokvartaalin mukaan
80 Liite 9. Kestomuuttujat eläkelajin suhteen (mukana koko aineisto)
Muuttujien selite: Eoa_VE = aika vanhuuseläkkeellä, VVE=aika varhennetulla vanhuuseläk-keellä, OAE=osa-aikaeläkvanhuuseläk-keellä, TTKE=työkyvyttömyyseläkvanhuuseläk-keellä, OTKE=osatyökyvyttömyys-eläkkeellä sekä TE=työttömyysOTKE=osatyökyvyttömyys-eläkkeellä.
Summary statistics: mean, se(mean), p50, min, max, sd, cv, N by categories of: death01 ( DEATH = 0, ALIVE = 1)