Tässä tutkielmassa olen selvittänyt, miten Maailmanvaihto ry:n kautta kansainvälisessä pitkäkestoisessa vapaaehtoistyössä 2014–2015 olleet vapaaehtoiset kuvaavat oman vapaaehtoistyönsä merkitystä työpaikalleen, paikalliselle yhteisölle ja heille itselleen?
Keskityin etenkin seuraaviin asioihin: 1) Täyttyvätkö vapaaehtoisten motiivit vapaaehtoistyöhön lähtemiselle vapaaehtoistyöjakson aikana, 2) vastasiko vapaaehtoistyö vapaaehtoisten odotuksia, 3) mitkä asiat vapaaehtoiset kokevat työssänsä positiivisiksi ja mitkä negatiivisiksi, 4) miten merkittäväksi tai hyödylliseksi vapaaehtoiset kokevat työnsä ja 5) kokivatko he vapaaehtoistyönsä eettisesti hyväksyttäväksi? Aineistoni analyysin kannalta keskeisiä käsitteitä tutkielmassa olivat kansainvälinen vapaaehtoistyö ja vapaaehtoisturismi. Analyysiin sovelsin etenkin kansainvälisen vapaaehtoistyön motivaatioteorioita ja valtasuhdeteorioita.
Tutkielmani perustui fenomenografiseen tieteenfilosofiaan, joka tutkii niitä merkityksiä, joita ihmiset antavat kokemuksilleen. Aineistoni koostui Maailmanvaihto ry:n vapaaehtoisten seitsemästä blogitekstistä sekä nettikyselystä, jonka lähetin vapaaehtoisille.
Analysoin aineistoani aineistolähtöisesti, sisällön analyysin avulla, jonka teoriaan otin vaikutteita etenkin Tuomelta ja Sarasjärveltä (2011). Analyysin ensimmäisessä vaiheessa erottelin aineistostani laajoja teemoja, jotka vastasivat tutkimuskysymyksiäni. Toisessa vaiheessa tarkastelin näitä teemoja tarkemmin pilkkoen ne pienempiin osiin ja yhdistellen tutkimuskysymykseni kannalta miellekäiksi kokonaisuuksiksi.
Tutkimukseni yksi keskeinen johtopäätös on se, että vapaaehtoistyö vastasi suurimmaksi osaksi vapaaehtoisten odotuksia, vaikka yllätyksiäkin tuli esiin. Parhaiten täyttyneet vapaaehtoisten motiivit liittyivät kansainvälisyyden lisääntymiseen, kulttuurien kohtaamiseen ja seikkailun tarpeeseen. Myös omaan henkiseen kasvuun liittyvät motiivit täyttyivät matkalla hyvin ja oman näkökulman laajenemista ja omaa henkilökohtaista hyötyä korostettiin paljon. Hyvän tekemisen ja hyödyksi olemisen motiivien täyttyminen näkyi aineistossa ristiriitaisena. Tämä tuo meidät tutkimukseni toiseen keskeiseen johtopäätökseen: Vapaaehtoiset kokivat suurimmaksi osaksi olevansa – ainakin jollain tasolla – hyödyllisiä työpaikalla, mutta tähän vaikuttivat monet seikat ja kokemus saattoi vaihdella vapaaehtoistyöjakson aikana.
Aineistoni valossa esiin nousi muutamia tärkeitä tekijöitä, jotka vaikuttivat vapaaehtoisten kokemukseen työnsä hyödyllisyydestä. Yksi tärkeimpiä tekijöitä on sovittaa vapaaehtoinen ja vapaaehtoistyöpaikka yhteen. Tämä tarkoittaa sen varmistamista, että vapaaehtoinen tietää minne on menossa, minkä tyylistä työtä osaa ja haluaa tehdä ja mihin hänen taitonsa riittävät. Työpaikan tulee puolestaan olla vailla tätä osaamista ja sitoutua vapaaehtoisen vastaanottamiseen ja perehdyttämiseen. On siis tärkeää, että myös työpaikka ja sen työntekijät haluavat vapaaehtoisen tekemään työtä ja haluavat ottaa hyödyn irti vapaaehtoisen osaamisesta. Oleellista on myös, että he ovat tietoisia vapaaehtoisen taidoista ja mahdollisista rajoituksista (tutkinnon puute, kielitaidon vajavaisuus, jne.) ja ottavat nämä seikat huomioon vapaaehtoisten työtehtäviä suunnitellessa.
Kun tämä valintaprosessi osuu kohdilleen, yleensä on helpompaa myös sopia vapaaehtoisen työnkuva alusta asti kaikille mieluisaksi. Vapaaehtoinen myös kokee näin itsensä arvokkaaksi työpaikan jäseneksi ja pystyy aidosti sekä oppimaan työpaikasta ja sen kulttuurista, että jakamaan työpaikalle omaa osaamistaan. Kuten luvussa 4.4. on todettu, vapaaehtoisen positiivista kokemusta omasta hyödyllisyydestään vahvisti selkeä työnkuva, sopiva vastuunjako, vapaaehtoisen taitojen ja toiveiden huomiointi, mahdollisuus vaikuttaa omiin työtehtäviinsä ja toteuttaa omia projekteja, mahdollisuus oppia uutta sekä työyhteisön tuki ja hyvä perehdytys.
Vapaaehtoisen näkökulmasta hyvään vapaaehtoistyöjaksoon vaikutti työhön liittyvien asioiden lisäksi myös muiden odotusten ja motiivien täyttyminen. Tämän takia onkin tärkeää valmistaa vapaaehtoista mahdollisimman hyvin tulevaan työjaksoon. Maailmanvaihto ry:ssä tämä tarkoittaa vapaaehtoisten haastatteluita, valmennusleirejä sekä kotimaassa että kohdemaassa ja tukea ja turvaa koko vapaaehtoistyöjakson ajan. On myös tärkeää kannustaa vapaaehtoisia opiskelemaan paikallista kieltä ja perehdyttää heidät mahdollisimman hyvin maan kulttuuriin ja esimerkiksi elintasoon, jotta kulttuurishokki olisi helpompi käsitellä ja negatiiviset asiat eivät nousisi ylitsepääsemättömiksi. Tällaisia asioita, joita tulisi käydä läpi, ovat mm. kulttuuriin (aikakäsitys, uskonto, tapakulttuuri, käyttäytymisäännöt jne.) ja ympäristöön (hygieniataso, elintaso, infrastruktuuri, turvallisuus jne.) liittyvät seikat. Kun vapaaehtoiset ovat etukäteen mahdollisimman tietoisia vapaaehtoistyöhön liittyvistä haasteista, niiden aiheuttamat negatiiviset tunteet on helpompi kohdata ja käsitellä reissussa.
Kolmas tutkimukseni keskeinen johtopäätös on se, että vapaaehtoistyön eettisyys tuntuu nousevan tärkeäksi asiaksi monelle vapaaehtoiselle, varsinkin jos yksi keskeinen motiivi vapaaehtoistyölle on hyödyksi oleminen tai auttaminen. Eettisistä näkökulmista vapaaehtoisia askarruttivat etenkin kysymykset vapaaehtoisen, vapaaehtoistyöpaikan ja vapaaehtoisia välittävän organisaation välisestä suhteesta, siihen liittyvästä osallistumismaksusta, sekä siitä seuraava mahdollinen epätasa-arvo. Myös vapaaehtoistyön
”oikeat” motiivit nousivat esille aineistossa. Vapaaehtoistyön eettisyyden huomioiminen, siitä kertominen ja työskentely sen puolesta, antavat uskottavuutta vapaaehtoistyölle. Ennen vapaaehtoistyötä olisikin tärkeää rehellisesti keskustella vapaaehtoisten kanssa työhön liittyvistä eettisistä ongelmista ja siitä, miten näihin ongelmakohtiin voi vaikuttaa ja mitä yhteiskunnallisesti laajempia merkityksiä, niin positiivisia, kuin negatiivisia, vapaaehtoistyöllä voi olla. Esille olisi hyvä tuoda niin vapaaehtoistyöhön ja valtaan liittyviä ongelmia, kuin kansainväliseen vapaaehtoistyöhön liittyviä mahdollisuuksia.
Vaikka vapaaehtoiset välillä kyseenalaistivat työnsä hyödyllisyyden – usein edellä mainituista syistä – he kokivat olevansa hyödyksi etenkin konkreettisena työpanoksena työpaikalla käytännön työssä, mahdollistamalla asioita, joita ei muuten olisi voitu toteuttaa sekä erilaisen tietotaidon ja osaamisen jakamisessa. Lisäksi kulttuurien välinen oppiminen nähtiin erittäin hyödyllisenä asiana, niin yksilön kuin yhteiskunnankin tasolla.
Neljäs keskeinen johtopäätökseni onkin, että kansainvälisellä vapaaehtoistyöllä on myös pitkäkestoisempia vaikutuksia. Vapaaehtoiset voivat jatkaa kulttuurien välistä oppimista vielä pitkään kotimaassaan. Jakamalla tietoa kohdemaastaan ja sen kulttuurista, he voivat ehkäistä väärinkäsityksiä, purkaa stereotypioita, lisätä suvaitsevaisuutta ja parantaa ihmisten välistä vuorovaikutusta ja näin omalta osaltaan ehkäistä konflikteja. Tämä on tällä hetkellä erityisen tärkeää, sillä erilaiset kriisit maailmalla, kuten Syyrian sota ja Afganistanin ja Irakin sekä Libyan ja Jemenin konfliktit, ovat johtaneet runsaisiin pakolaisvirtoihin ympäri maailmaa ja ihmisten arki on muuttunut monikulttuurisemmaksi nopeassa tahdissa. Lisäksi kehitysyhteistyöhön syksyllä 2015 kohdistuneen, noin 40 % menoleikkauksen (300 miljoonaa euroa) johdosta yksittäisten ihmisten tekemä kansainvälinen vapaaehtoistyö voi nousta tulevaisuudessa tärkeään rooliin myös kehitysyhteistyön näkökulmasta (Kauhanen 2015). Kansainvälisen vapaaehtoistyön hyödyt eivät siis rajoitu vain vapaaehtoiseen ja paikalliseen yhteisöön, vaan myös paljon laajemmalle yhteiskuntaan.
Tätä tutkielmaa lukiessa on hyvä muistaa sen lähtökohdat. Aineistoni oli melko suppea ja blogeja tutkiessa on otettava huomioon niiden oma erityisluonne ja syy miksi ne ovat kirjoitettu. Niistä saatavaa tietoa onkin syytä tarkastella kriittisesti ja osana kontekstiaan.
Aineisto on myös kerätty vain yhdestä nuorisovaihtoon keskittyvästä vapaaehtoistyöjärjestöstä. Aineistossa korostuisi varmasti eri asiat, jos vapaaehtoiset olisivat esimerkiksi vanhempia tai jo pidemmällä omalla työurallaan. Myös erilaiset aineistonkeruumenetelmät, kuten haastattelut, olisivat tuoneet tutkielmaan erilaista lisätietoa. Mahdollisia jatkotutkimuksia aiheesta voisi tehdä laajemmalla ja erilaisella aineistolla ja esimerkiksi haastattelemalla työpaikkojen ja vapaaehtoistyöorganisaatioiden henkilökuntaa. Erityisen mielenkiintoista olisi selvittää vapaaehtoistyön laajempia pitkäkestoisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia, joita on tutkittu melko vähän.
AINEISTOLUETTELO
Talletuksia seitsemästä eri Maailmanvaihto ry:n vuoden 2014-2015 vapaaehtoisten blogeista. Aineistossa on yhteensä 232 sivua.
Blogit olivat julkisesti saatavilla Maailmanvaihto ry:n nettisivuilla.
5.11.2017. [URL: https://maailmanvaihto.fi/category/blogit/]
Nettikyselyn (katso liite 1.) vastaukset.
LÄHDELUETTELO
KIRJALLISUUS
Alexander, Zoë 2012. International Volunteer Tourism Experience in South Africa: An Investigation Into the Impact on the Tourist. Journal of Hospitality Marketing &
Management 21: 779–799.
Arpo, Robert 2001. Pakanallista menoa. Yhteisö ja tekstuaaliset konfliktit
UseNetkeskusteluryhmässä. Teoksessa: Kupiainen, Tarja, Laitinen Katja & Vakimo, Sinikka (toim.) 2001. Minä? Missä? Milloin? Kolmetoista tulkintaa identiteeteistä.
Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 191–213.
Chen, Li-Ju & Chen, Joseph 2011. The motivations and expectations of international volunteer tourists: a case study of Chinese Village Traditions. Tourism Management, 32. 435–442.
Coghlan, Alexandra & Fennell, David 2009. Myth or substance: an examination of altruism as the basis of volunteer tourism. Annals of Leisure Research. 12 (3-4): 377–
402.
Eriksen, Thomas Hyllander 2009. Toista maata? Johdatus antropologiaan. Helsinki:
Gaudeamus Helsinki University Press.
Govaart, Margriet-Marie; Van Daal, Henk Jan; Muniz, Aneliga & Keesom, Jolanda 2001 (toim.). Volunteering Worldwide. Amsterdam: Netherlands Institute of Care and Welfare.
Brown, S. 2005. Travelling with a purpose: Understanding the Motives and Benefits of Volunteer Vacationers. Current Issues in Tourism. 8: 479–496.
Devereux, Peter 2008. International volunteering for development and sustainability:
outdated paternalism or a radical response to globalization? Development in Practice.
18(3): 357–370.
Guttentag, Daniel. 2009. The Possible Negative Impacts of Volunteer Tourism.
International Journal of Tourism Research. 11: 537–551.
Gould, Jeremy 2000. Syyllisyys etelän ja pohjoisen välisissä suhteissa. Teoksessa:
Hakkarainen, Outi; Toikka, Miia & Wallgren, Thomas (toim.). Unelmia maailmasta, suomalaisen kehitysmaaliikkeen juurilla. Helsinki: Like. ss.83-86.
Heinonen, Ari & Domingo, David 2009. Blogit journalismin muutoksen merkkinä.
Teoksessa: Väliverronen, Esa (toim.) 2009. Journalismi murroksessa. Gaudeamus Helsinki: Helsinki University Press Oy Yliopistokustannus, HYY Yhtymä. ss. 68-87
Hyvärinen Matti 2006. Kertomuksen tutkimus. 23.8.2016.
[URL:http://www.uta.fi/yky/yhteystiedot/henkilokunta/mattikhyvarinen/index/Kerronna llinen%20tutkimus.pdf]
Jones, Andrew 2011. Theorising international youth volunteering: training for global (corporate) work? Transactions of the Institute of British Geographers. 36 (4). 473–606.
Jyrinki, Erkki 1977. Kysely ja haastattelu tutkimuksessa. Helsinki: Oy Gaudeamus Ab.
Kilpi, Tuomas 2006. Blogit ja bloggaaminen. Helsinki: Readme Kontinen, Tiina 2005. Turhaa hankepuuhastelua vai ruohonjuuritason
vaikuttamistoimintaa? Pienten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön motiiveista ja haasteista. Teoksessa: Hakkarainen, Outi & Onali, Anja (toim.) 2005. Suomi ja köyhdytetyt. Kehitysmaaliike vuosituhannen vaihteessa. Helsinki: Like. 38–50.
Lager, Laura; Laihiala, Kaisa & Kontinen, Tiina 2009. Vapaaehtoisuuden trendit
kehitysjärjestöissä. Kotimaisen toimintaympäristön analyysi 2009. Kepan raporttisarja / Kehitysyhteistyön palvelukeskus, 100. Helsinki: Kepa. 16.2.2016.
[URL:https://www.kepa.fi/tiedostot/julkaisut/vapaaehtoisuuden-trendit.pdf]
Laitinen, Katja 2003. Maailman Tori – internet kenttänä. Teoksessa: Laaksonen, Pekka;
Knuuttila, Seppo & Piela, Ulla (toim.) 2003. Tutkijat kentällä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 356–370.
Leskinen, Tapio 2008. Globaalin auttajan arvot ja moraali. Teoksessa: Hakkarainen, Outi
& Kontinen, Tiina (toim.). Vapaaehtoisuus kehitysyhteistyössä. Kepan Raporttisarja / Kehitysyhteistyön palvelukeskus, 91. Helsinki: Kepa, 12–23. 10.2.2016.
[URLhttps://www.kepa.fi/tiedostot/julkaisut/vapaaehtoisuus.pdf]
Lorimer, Jamie 2009. International conservation volunteering from the UK: what does it contribute? Oryx 43. 352–60.
Lähteenmaa, Jaana 1998. Nuoret vapaaehtoistyöntekijät ja hedonistinen altruismi.
Teoksessa: Ilmonen, Kaj (toim.) 1998. Moderniteetti ja moraali. Helsinki: Gaudeamus.
146–164.
Keese, James R. 2011. The Geography of Volunteer Toursim: Place Matters. Tourism Marjovuo, Ari 2014. Vapaaehtoistyön ytimessä. Järjestömuotoinen vapaaehtoistyö
sosiaalisten representaatioiden näkökulmasta. Helsinki: Helsingin yliopisto.
Sosiaalitieteiden laitoksen julkaisuja 2014:9.
Marton, F. & Wenestam, C.-G. 1984. Att uppfatta sin omvärld. Stockholm: AEV Mayring, Philipp 2014. Qualitative Content Analysis: Theoretical Foundation, Basic
Procedures and Software Solution. Klagenfurt. 23.8.2014. [URL:http://nbn-resolving.de/urn:nbn:de:0168-ssoar-395173]
McBride Amanda Moore, Lough, Benjamin J., & Sherraden, Margaret Sherrard 2010.
Perceived effects of international volunteering: Interim Results from a Quasi-Experimental Study. 15.8.2017. [URL:https://www.brookings.edu/wp-content/uploads/2016/06/0621_volunteering_mcbride.pdf]
Mostafanezhad, Mary 2013. The Politics of Aesthetics in Volunteer Tourism. Annals of Tourism Research. 43: 150–169.
Musick, M. A. & Wilson, J. 2007. Volunteers – A Social Profile. Bloomingtong &
Indianapolis: Indiana University Press.
Ngo Mai 2014. Canadian Youth Volunteering Abroad: Rethinking Issues of Power and Privilege. Current Issues in Comparative Education, Teachers College, Columbia University. Current Issues in Comparative Education 16 (1). 49-61. 14.8.2017.
[URL:http://www.tc.columbia.edu/cice/pdf/30411_16_1_Mai_Ngo.pdf]
Nylund, Marianne 2000. Varieties of Mutual Support and Voluntary Action. A Study of Finnish Self-Help Groups and Volunteers. Helsinki: The Finnish Federation for Social Welfare and Health.
Nylund, Marianne 2008. Vapaaehtoisuuden arvot ja motiivit. Teoksessa: Hakkarainen, Outi & Kontinen, Tiina (toim.). Vapaaehtoisuus kehitysyhteistyössä. Kepan
Raporttisarja / Kehitysyhteistyön palvelukeskus, 91. Helsinki: Kepa. 24–38. 10.2.2016.
[URL:https://www.kepa.fi/tiedostot/julkaisut/vapaaehtoisuus.pdf]
Pan, Tze-Jen 2014. Personal Transformation Through Volunteer Tourism: The Evidence of Asian Students. Journal of Hospitality & Tourism Research. 8: 12–6.
Rulyova, Natalia & Zagibalov, Taras 2012. Blogging the Other: Construction of National identities in the Blogosphere. Europe-Asia Studies 64 (8). 1524-1545. 19.10.2016.
[URL:http://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/09668136.2012.712280]
Rochester, Colin; Paine, Angela; Howlett, Steven & Zimmeck, Meta. 2010. Volunteering and Society in the 21st Century. Basingstone: Palgrave Macmillan.
Pessi, Anne Birgitta & Saari, Juho 2008. Hyvä tahto. Auttamisen asenteet ja rakenteet Suomessa. Helsinki: Sosiaali ja terveysturvan keskusliitto ry
Santana, G. 2003. International Security –An Overview of Pressing Issues for the XXI Century. Teoksessa: Arola, E ja Kärkkäinen, J. (toim.) 2001. Turismin synkkä syyskuu 2001. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. 53–78.
Simpson Kate 2005. Dropping out or signing up? The professionalization of youth travel.
Antipode 37. 447–69.
Stebbins, Robert 2004. Introduction. Teoksessa: Stebbins, Robert & Graham, Margaret (Ed.) 2004. Volunteering as Leisure. Leisure as Volunteering. An International Assessment. 1–12.
Syrjälä, L., Ahonen, S., Syrjäläinen, E. ja Saari, S. 1994. Laadullisen tutkimuksen työtapoja. Helsinki: Kirjayhtymä.
Söderholm, Stig 1997. Kartan piste vai moderni uusheimo? Teoksessa: Viljanen, Anna Maria & Lahti, Minna (toim.) 1997. Kaukaa haettua. Kirjoituksia antropologisesta kenttätyöstä. Vammala: Suomen antropologinen seura. 105–115.
Trouillot, Michel-Rolph 1991. Anthropology and the Savage Slot: The Poetics and Politics of Orherness. Teoksessa: Fox, Richard G. (toim.) 1991. Recapturing Anthropology.
Working in the Present. Santa Fe: School of American Research Press. 17–44.
Tuomi, Jouni & Sarasjärvi, Anneli 2011. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi.
Helsinki: Tammi
Valli, Raine 2015. Paperinen kyselylomake. Teoksessa: Valli, Raine & Aaltola, Juhani (toim.) 2015. Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1. Metodinvalinta ja aineistonkeruu:
virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. Jyväskylä: PS-kustannus. 84-108.
Valli, Raine & Perkkilä Päivi 2015. Nettikyselyt ja sosiaalinen mediaaineistonkeruussa.
Teoksessa: Valli, Raine & Aaltola, Juhani (toim.) 2015. Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1.
Metodinvalinta ja aineistonkeruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. Jyväskylä: PS-kustannus. 109-120.
Viljanen, Anna 2009. Vapaaehtoisturismin etiikka. Sosiokulttuurinen analyysi
kansainvälisen vapaaehtoistyön vaihtosuhdejärjestelmästä. Lapin yliopiston matkailun ja liiketoiminnan tiedekunnan julkaisuja B. Tutkimusraportteja ja selvityksiä 6.
Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus. 24.2.2016.
[URL:http://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/59487/Vapaaehtoisturismin_etiik ka.pdf?sequence=1]
Wearing, Stephen 2001. Volunteer Tourism: Experiences That Make a Difference. New York: CBA International.
Yeung, Anne Birgitta 2002. Vapaaehtoistoiminta osana kansalaisyhteiskuntaa – ihanteita vai todellisuutta? Helsinki: Sosiaali ja terveysjärjestöjenyhteistyöyhdistys YTY ry.
Yeung, Anne Birgitta 2005. Tutkimustyökaluja vapaaehtoismotivaation mysteeriin.
Teoksessa: Nylund, Marianne & Yeung, Anne Birgitta (toim.) Vapaaehtoistoiminta.
Anti, arvot ja osallisuus. Tampere: Vastapaino. 83–103.
Östman, Sari 2007. Nettiksistä blogeihin. Päiväkirjat verkossa. Tekniikan Waiheita 25 (2) 37–57. 19.10.2016. [URL:http://www.ths.fi/Ostman_TW207.pdf]
OPINNÄYTETYÖT, PRO GRADUT JA VÄITÖSKIRJAT
Aarnio, Suvi Maria 2015. Vastuullinen vapaaehtoisturismi kehitysyhteistyössä.
Maailmanparantamista ja henkilökohtaista kasvua. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto. Politiikan ja taloudentutkimuksen laitos. Kehitysmaatutkimus. 11.2.2016.
[URL:https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/155213/Aarnio_Kehitysmaatutki mus.pdf?sequence=2]
Arpo, Robert 2005. Internetin keskustelukulttuurit. Tutkimus internet-keskusteluryhmien viesteissä rakentuvista puhetavoista, tulkinnoista ja tulkinnan kehyksistä
kommunikaatioyhteiskunnassa. Väitöskirja. Joensuun yliopiston humanistisia julkaisuja 39. Joensuu: Joensuun yliopiston paino. 19.10.2016.
[URL:http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_952-458-705-X/urn_isbn_952-458-705-X.pdf]
Astala, Kreetta 2014. Vapaaehtoisuus kehitysyhteistyössä. LiiKe ry:n vapaaehtoisten kokemuksia kehitys-yhteistyöstä Tansaniassa. Opinnäytetyö. Humanistinen Ammattikorkeakoulu. Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön ko. 24.2.2016.
[URL:https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/74392/Astala_Kreetta.pdf?sequen ce=1]
Pelevina, Nuppu 2015. Asiantuntijamme Idässä. Identifikaatioita, toiseuksia ja asiantuntijuuksia ulkosuomalaisten blogeissa Kiinassa, Japanissa, Qatarissa, Saudi Arabiassa, Israelissa, Turkissa ja Venäjällä. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto.
Valtiotieteellinen tiedekunta. Poliittinen historia. 17.8.2017.
[URL:https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/157853/pelevina_poliittinenhistor ia.pdf?sequence=2]
Typpö, Eija 2009. Toiseuttavat asenteet Istanbulin Suomalaisten blogiteksteissä. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Historian ja etnologian laitos. Etnologia. 12.10.2016.
[URL:https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/22502/URN_NBN_fi_jyu-200912014487.pdf?sequence=1]
Väyrynen, Outi 2014: Vaihto-oppilaiden paikkakokemuksia. Suomalainen nuori matkalla kohti kolmatta kulttuuria. Pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto. Yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunta.
NETTILÄHTEET
Berner, Anna-Sofia & Welp, Klaus 2015. Orpokoteihin mennään kuin huvipuistoon – vapaaehtoistyöstä tuli bisnestä. Helsingin Sanomat 12.4.2015. Viitattu 19.8.2017.
http://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000002815430.html
Etvo 2015. Historia. 16.2.2016. [URL:http://www.etvo.fi/esittely/historia]
ICYE 2016. What is ICYE? 27.1.2016. [URL:http://www.icye.org/learn-about-icye/whatisicye]
Kauhanen, Anna-Liina 2015. Suomi karsii kehitysavusta 300 miljoonaa – painopiste tyttöjen ja naisten tukemiseen. Kehitysyhteistyöstä 300 miljoona euroa leikkaava Suomi karsii rahoittamiaan YK-järjestöjä. Helsingin Sanomat. 4.6.2015 klo 2:00. Päivitetty 4.6.2015 klo 6:21.Viitattu 17.08.2017.
[URL:http://www.hs.fi/ulkomaat/a1433305932007]
Kepa 2016. Mikä Kepa? 16.2.2016. [URL:https://www.kepa.fi/mika-kepa]
Kepa 2015. Hallituksen kehitysyhteistyöleikkaukset lopettavat 20-vuotistaivaltaan juhlivan Etelän vapaaehtoisohjelma Etvon. 21.9.2015 klo 05:31. Viitattu 16.2.2016:
[URL:http://www.kepa.fi/uutiset/11576]
Maailmanvaihto ry 2017a. 26.1.2016.
[URL:http://maailmanvaihto.fi/maailmanvaihto/historia]
Maailmanvaihto ry 2017b. 10.8.2017. [URL:https://maailmanvaihto.fi/vapaaehtoistyohon-ulkomaille/icye-vapaaehtoistyohon-eurooppaa-etaammalle/]
Mäkinen, Milla 2013. Turismin nurja puoli. Maailman Kuvalehti 1/2013. Viitattu
10.8.2017. [URL:https://www.maailmankuvalehti.fi/2013/1/pitkat/turismin-nurja-puoli]
Rissanen Riitta. 2016. Fenomenografia. Sivulla: Anita Saaranen-Kauppinen & Anna Puusniekka. 2006. KvaliMOTV - Menetelmäopetuksen tietovaranto. Tampere:
Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [ylläpitäjä ja tuottaja]. 12.7.2016.
[URL:http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/]
Virtuaaliammattikorkeakoulu 2016. Fenomenografinen analyysi. 12.7.2016.
[URL:http://www2.amk.fi/digma.fi/www.amk.fi/opintojaksot/0709019/1193463890749 /1193464144782/1194348597689/1194356567508.html]
MUUT DOKUMENTIT
ICYE 2017. ICYE Programme Tool-Kit.
ICYE 2009. ICYE Programme Minimal Conditions.
Maailmanvaihto järjestöesittely 2016