Aurinkoenergian passiivinen hyödyntäminen on yleisesti ottaen haastavampaa kerrosta-loissa kuin omakotitakerrosta-loissa eikä kerrostalojen aurinkoenergian passiivisen hyödyntämi-sen potentiaalia ole myöskään samassa määrin tutkittu. Useat tekijä kuten ympäristön olosuhteet vaikuttavat aurinkoenergian passiiviseen hyödyntämismahdollisuuteen ja kannattavuuteen. Kuitenkin huolellisella suunnittelulla aurinkoenergian passiivinen hyö-dyntäminen kerrostaloasunnossa voi olla kannattavaa energiasäästöjen ja asumisviih-tyisyyden kannalta. Asunnossa voidaan hyödyntää auringosta saatavaa lämpöä ja valoa erityisesti kylmempinä vuodenaikoina, mutta kesäaikainen liiallinen lämpö täytyy kuiten-kin estää harkituilla suunnitteluratkaisuilla, jotta voidaan saavuttaa mahdollisimman hyvä lopputulos energiatehokkuuden sekä asukkaan näkökulman huomioimisen kannalta.
Energiatehokkuuden tavoitteleminen ei välttämättä rajoita ikkunoiden suunnitteluratkai-suja, jos tehdään tarpeelliset selvitykset ja huomioidaan ne ikkunan ominaisuuksien va-linnassa. Ikkunoiden suunnitteluratkaisuilla voidaan vaikuttaa asunnon lämpöhäviöiden määrään, aurinkoenergian passiiviseen hyödyntämismahdollisuuteen ja asuntojen kesä-aikaiseen ylilämpenemisen riskiin. Ikkunoiden suunnitteluratkaisut vaikuttavat siten myös asunnon lämmitys-, valaistus- ja jäähdytysenergiankulutukseen. Lisäksi ikkunoi-den suunnitteluratkaisuilla voidaan vaikuttaa useaan tärkeään asumisen laatutekijään kuten asunnon viihtyisyyteen, valoisuuteen, käytettävyyteen ja muunneltavuuteen. Huo-mioimalla ikkunoiden suunnitteluratkaisuissa samanaikaisesti energiatehokkuuden sekä asumisen laadun kannalta oleellisia tekijöitä voidaan päätyä molempien näkökulmien kannalta hyvään lopputulokseen.
Lasitetulla parvekkeella voidaan hyödyntää aurinkoenergiaa passiivisesti, vähentää asunnon lämpöhäviöitä, hyödyntää lämpöhäviöt osana parvekkeelle syntyvää lämpö-vyöhykettä sekä mahdollisesti vähentää vetoa ja siten pienentää asuntojen sisälämpöti-loja ilman että lämpöviihtyvyys heikkenee. Lasitetun parvekkeen ulkoseinää peittävän pinta-alan kasvattaminen voi parantaa energiatehokkuutta ja tilavampi parveke voi myös parantaa asumisen laatua asunnon käyttäjä kannalta. Lasitus mahdollistaa parvekkeen ympärivuotisen käytön, sillä se suojaa ilmastonmuutoksen myötä lisääntyneiltä tuulelta ja viistosateelta. Parvekkeen merkitys kerrostaloasunnon omana ulkotilana on merkit-tävä asumisen laadun kannalta. Asuntokohtainen ulkotila voi vaikuttaa oleellisesti asu-misen laatuun esimerkiksi silloin, kun liikkumisrajoitteiden vuoksi ei muuten pääse niin
helposti käymään ulkona. Väestön ikääntyessä hyvin suunniteltu parveke voi olla mer-kittävä asumisen laatua parantava tekijä yhä useammalle. Lasitetun parvekkeen suun-nittelua voidaan perustella energiatehokkuudella ja aurinkoenergian passiivisen hyödyn-tämisen mahdollistamisella sekä myös asukkaan näkökulman huomioimisella.
Asunnon pohjamuodon välillinen vaikutus energiatehokkuuteen ja aurinkoenergian pas-siiviseen hyödyntämiseen on tapauskohtainen, sillä se on yhteydessä muihin suunnitte-luratkaisuihin ja ympäristön olosuhteisiin. Asunnon pohjamuoto ja sijoittuminen raken-nukseen vaikuttavat asuntokohtaiseen ulkoseinäpinta-alaan ja siten myös ikkunoiden suunnittelumahdollisuuksiin. Asunnon ulkoseinäpinta-ala ja siihen sijoittuvien ikkunoiden määrä vaikuttavat lämpöhäviöiden määrään, aurinkoenergian passiiviseen hyödyntä-mismahdollisuuteen ja asuntojen kesäaikaiseen ylilämpenemisen riskiin sekä siten myös lämmitys-, valaistus- ja jäähdytysenergiankulutukseen. Lisäksi asunnon ulkoseinäpinta-ala ja siihen sijoittuvien ikkunoiden määrä sekä asunnon avautumisen suunnat ja määrä vaikuttavat viihtyisyyden kannalta oleellisiin seikkoihin kuten näkymiin, valoisuuteen, lämpötilaan ja tuuletettavuuden mahdollisuuteen. Suuri rakennuksen runkosyvyys ja pieni asuntokohtainen ulkoseinäpinta-ala voivat tehdä asunnoista energiatehokkaampia, mutta johtavat usein viihtyisyyden, joustavuuden ja muunneltavuuden kannalta huonoi-hin tilaratkaisuihuonoi-hin. Tilatehokkuuteen pyrkiminen on energiatehokkuuden kannalta tavoi-teltavaa, mutta voi johtaa asumisen laatua heikentäviin pieniin asunto- ja huonekokoihin, jotka eivät ole välttämättä täysin esteettömiä eivätkä myöskään edistä asuntojen muun-neltavuutta. Asunnon muuntojoustavuudella sekä laajentamis- ja pienentämismahdolli-suudella voidaan asukkaan näkökulman huomioimisen lisäksi myös joissain tapauksissa pienentää asukaskohtaista energiankulutusta.
Asunnon huonekorkeus vaikuttaa asunnon tilavuuteen, asuntokohtaiseen ulkoseinä-pinta-alaan ja ikkunoiden suunnittelumahdollisuuksiin. Edellä mainittujen seikkojen myötä asunnon huonekorkeus vaikuttaa siis lämpöhäviöiden määrään, aurinkoenergian passiiviseen hyödyntämismahdollisuuteen ja asunnon kesäaikaiseen ylilämpenemisen riskiin. Huonekorkeuden suunnitteluratkaisut voivat vaikuttaa siten myös lämmitys-, va-laistus- ja jäähdytysenergiankulutukseen. Rakennusten minimikerroskorkeudella voi-daan tavoitella energiatehokkuuden kannalta parasta ratkaisua, mutta tämä tuottaa yleensä kuitenkin tilallisesti ja kokemuksellisesti yksipuolisempia asuntoja. Matala huo-nekorkeus voi myös rajoittaa asunnon tilallista joustavuutta, sillä se rajaa pois asuntojen joustavuutta lisääviä suunnitteluratkaisuja kuten parvikerroksen suunnittelumahdollisuu-den. Elämäntapojen monimuotoistumisen ja yhteiskunnan vaurastumisen myötä yhä
useampi vaatii asumiselta elämyksellisyyttä, tilallista näyttävyyttä ja erilaisia persoonal-lisia ratkaisuja, joihin huonekorkeuden suunnitteluratkaisuilla voitaisiin myös vastata.
Tässä työssä käsiteltyjen aurinkoenergian passiiviseen hyödyntämiseen ja energiate-hokkuuteen vaikuttavien suunnitteluratkaisujen merkitys asumisen laatuun on tapaus-kohtainen ja vaihteleva. Monet kestävään asuntosuunnitteluun liittyvät eri näkökulmat ja niiden mukaiset suunnitteluratkaisut vaikuttavat myös toisiinsa, mikä korostaa kokonais-valtaisen suunnittelun merkitystä. Työssä todettiin, että suunnitteluratkaisut, joilla voi-daan parantaa asuntojen energiatehokkuutta eivät vastaa välttämättä asumisen laadun kannalta parasta mahdollista lopputulosta. Kuitenkin harkituilla suunnitteluratkaisuilla voidaan huomioida samalla energiatehokkuuden sekä asumisen laadun kannalta oleel-lisia tekijöitä, mutta tämä edellyttää kuitenkin tietoisuutta eri suunnitteluratkaisujen vai-kutuksista.
Kestävään asuntosuunnitteluun pyrkiminen on tasapainottelua eri näkökulmien välillä ja niiden yhteensovittamista. Suunnitteluratkaisuille täytyy pyrkiä löytämään perusteluja huomioimalla useampia näkökulmia ja niiden yhteyttä toisiinsa, jotta on mahdollista saa-vuttaa mahdollisimman kestäviä ratkaisuja. Energiatehokkuuden huomioiminen asunto-suunnittelun ratkaisuissa ei ole kuitenkaan merkityksellistä laajemmin tarkasteltuna, jos asunnot eivät pysty vastaamaan asumisen tarpeisiin ja toiveisiin nyt ja tulevaisuudessa.
Asukkaan näkökulman huomioiminen edistää myös asuntojen pitkää käyttöikää, jonka tavoitteleminen on tärkeää asuntosuunnittelussa. Asuntojen suunnitteluratkaisuissa tu-lee siis ensisijaisesti painottaa asukkaan näkökulmaa. Arkkitehdilla on merkittävä rooli asukkaan näkökulman huomioimisessa ja siten hyvän asumisen laadun edellytyksien takaamisessa.
LÄHTEET
Bäckgren, N., 2021. Arkkitehtuurin ammattilaiset huolestuivat siitä, millaisiksi Helsingin asuntoja nyt rakennetaan – Nämä asiat jokaisen asunnonetsijän tulisi ymmärtää.
Helsingin Sanomat. [verkkosivu] Saatavissa: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007889481.html [viitattu 26.4.2021].
Hilliaho, K., 2010. Parvekelasituksen energiataloudelliset vaikutukset.Tampereen teknillinen yliopisto. Tampere. Saatavissa:
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/123456789/6765/hilliaho.pdf?sequence=4&isAllow ed=y [viitattu 30.3.2021].
Hilliaho, K., 2017. Energy Saving Potential and Interior Temperatures of Glazed Spaces: Evaluation through Measurements and Simulations.Tampereen teknillinen yliopisto. Tampere. Saatavissa:
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/114510/hilliaho_1480.pdf?sequence=1&isAl lowed=y [viitattu 4.3.2021].
Hilliaho, K., 2018. Uusi laskentatapa ohjaa energiatehokkuuden optimointiin lasitetuilla parvekkeilla. Saatavissa: https://www.ril.fi/fi/rakennustekniikka/uusi-laskentatapa-ohjaa-energiatehokkuuden-optimointiin-lasitetuilla-parvekkeilla.html [viitattu 4.3.2021].
Kaasalainen, T., Mäkinen, A., Lehtinen, T., Moisio, M., Vinha, J., 2020. Architectural window design and energy efficiency: Impacts on heating, cooling and lighting needs in Finnish climates. Tampereen yliopisto. Arkkitehtuurin laitos. Tampere. Saatavissa:
https://www-sciencedirect-com.libproxy.tuni.fi/science/article/pii/S2352710219303870?via%3Dihub [viitattu 23.3.2021].
Kollanius, V., 2021. Helteen ja asuntojen ylilämpenemisen terveyshaitat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. [verkkosivu] Saatavissa:
https://www.sisailmayhdistys.fi/Tapahtumat/Webinaarit/Asuntojen-ylilampeneminen-muuttuvassa-ilmastossa-23.4.2021 [viitattu 28.4.2021].
Kotilainen, S., Hedman, M., Heikkinen, J., 2015. Joustavat asuinympäristöt: 10 visiota aikaa kestävään kaupunkiasumiseen. Tampereen teknillinen yliopisto. Arkkitehtuurin laitos. Tampere. Saatavissa:
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/116617/joustavat_asuinymparistot.pdf?sequ ence=1&isAllowed=y [viitattu 23.4.2021].
LVI 10-10527 2013. Kesäajan huonelämpötilan vaatimuksenmukaisuuden osoittaminen. Rakennustietosäätiö. Helsinki.
Lylykangas, K., Andersson, A., Kiuru, J., Nieminen, J., Päätalo, J., 2015.
Rakenteellinen energiatehokkuus -opas. Ympäristöministeriö. Helsinki. Saatavissa:
https://www.rakennusteollisuus.fi/globalassets/oppaat-ohjeet/ret_opas_20150917.pdf [viitattu 25.3.2021].
Lylykangas, K., 2014. Aktiivisen ja passiivisen aurinkoenergian huomioon ottaminen asemakaavoitus- ja rakennussuunnitteluvaiheessa Oulun kaupungin alueella.
https://www.ouka.fi/c/document_library/get_file?uuid=7bc05130-0e55-48fa-8198-d0f97a11c5c8&groupId=139863 [viitattu 28.4.2021].
Lylykangas, K., 2014. Passiivinen aurinkoenergian hyödyntäminen Oulussa.
Suunnitteluohje 2014.Oulu. Saatavissa:
https://www.ouka.fi/documents/486338/95071c2e-dcb5-45da-89d5-8b1a4216c6f1 [viitattu 28.4.2021].
Moisio, M., Kaasalainen, T., Lehtinen, T., Hedman, M., 2018. Energiatehokkaan arkkitehtisuunnittelun ohjekortisto. Tampereen teknillinen yliopisto. Arkkitehtuurin laboratorio. Tampere. Saatavissa: https://research.tuni.fi/uploads/2019/01/79696688-energiatehokkaan_arkkitehtisuunnittelun_ohjekortisto.pdf [viitattu 12.3.2021].
Motiva 2019. Ikkunoiden energiatehokkuus. [verkkosivu] Saatavissa:
https://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/rakentaminen/ikkunoiden_energialuokitus/ikkun oiden_energiatehokkuus [viitattu 25.3.2021].
Motiva 2020. Aurinkolämmön passiivinen hyödyntäminen. [verkkosivu] Saatavissa:
https://www.motiva.fi/ratkaisut/uusiutuva_energia/aurinkolampo/aurinkolammon_passii vinen_hyodyntaminen [viitattu 20.2.2021].
Oulun rakennusvalvonta. Energiatehokkuus. [verkkosivu] Saatavissa:
https://www.ouka.fi/oulu/rakennusvalvonta/energiatehokkuus [viitattu 1.5.2021].
Rakennusteollisuus RT. Kestävä rakentaminen on vastuullista rakentamista.
Rakennusteollisuus RT ry. [verkkosivu] Saatavissa:
https://www.rakennusteollisuus.fi/Tietoa-alasta/Ilmasto-ymparisto-ja-energia/Kestava-rakentaminen/ [viitattu 31.1.2021].
RT 07-10912 2008. Päivänvalon hallinta sisätiloissa. Rakennustietosäätiö. Helsinki.
RT 07-11300 2018. Aurinkosuojaus. Rakennustietosäätiö. Helsinki.
RT 103170 2020. Ilmastonmuutos. Hillintä ja sopeutuminen rakennetussa ympäristössä. Rakennustietosäätiö. Helsinki.
RT 103217 2020. Ilmastotietoinen suunnittelu. Rakennussuunnittelu.
Rakennustietosäätiö. Helsinki.
RT 93-10940 2008. Asuntosuunnittelu. Ulko-oleskelu. Rakennustietosäätiö. Helsinki.
Saarimaa, S., 2020. Hyvät luonnonvalo-ominaisuudet edellytys asuntojen joustavuudelle. Arkkitehtiuutiset. [verkkosivu] Saatavissa:
https://www.safa.fi/arkkitehtiuutiset/hyvat-luonnonvalo-ominaisuudet-edellytys-asuntojen-joustavuudelle/ [viitattu 16.4.2021].
Saarimaa, S., 2021. Enemmän luonnonvaloa, vähemmän pimeitä käytäviä.
Arkkitehtiuutiset. [verkkosivu] Saatavissa:
https://www.safa.fi/arkkitehtiuutiset/enemman-luonnonvaloa-vahemman-pimeita-kaytavia/ [viitattu 16.4.2021].
Salonen, H., 2019.Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset sisäympäristöön – lisää
tutkimustietoa ja tutkimusrahoitusta tarvitaan. Sisäilmauutiset. [verkkosivu] Saatavissa:
https://www.sisailmauutiset.fi/blogit/ilmastonmuutos-ja-sen-vaikutukset-sisaymparistoon-lisaa-tutkimustietoa-ja-tutkimusrahoitusta-tarvitaan/ [viitattu 17.4.2021].
Talja, J., 2019. Ilmastokriisin ratkaisu vaatii energiatehokkaita rakennuksia. WWF-lehti.
[verkkosivu] Saatavissa: https://wwf.fi/wwf-lehti/wwf-lehti-3-2019/ilmastokriisin-ratkaisu-vaatii-energiatehokkaita-rakennuksia/ [viitattu 22.4.2021].
Tarpio, J., 2015. Joustavan asunnon tilalliset logiikat. Erilaisiin käyttöihin
mukautumiskykyisen asunnon tilallisista lähtökohdista ja suunnitteluperiaatteista.
Tampereen teknillinen yliopisto. Arkkitehtuurin laitos. Tampere. Saatavissa:
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/115316/Jyrki_Tarpio_Joustavan_asunnon_ti lalliset_logiikat.pdf?sequence=1&isAllowed=y [viitattu 15.3.2021].
Vikberg, H., Lylykangas, K., De Luca, F., 2019. Päivänvalo-olosuhteiden arviointi- ja ohjausmenetelmät.Saatavissa: https://www.ym.fi/download/noname/%7B9C1BB3E7-4C48-48CA-812A-7EA9A716248B%7D/156355 [viitattu 29.4.2021].
Ympäristöministeriö 2016.Tiekartta rakennusmateriaalien hiilijalanjäljen vähentämiseksi valmisteilla. [verkkosivu] Saatavissa:
https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Rakentaminen/Tiekartta_rakennusmateriaalien_hiilijala(40813) [viitattu 9.4.2021].
Ympäristöministeriö 2017. Ympäristöministeriön asetus asuin-, majoitus- ja työtiloista.
[verkkosivu] Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20171008 [viitattu 27.3.2021].