Viime vuosikymmenet numeroina

Vuoden 2015 lopussa Suomessa asui 339 925 ulkomaalaistaustaista henkilöä, mikä vastaa noin 6,2 prosenttia maan väestöstä. Muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvia henkilöitä asui maassa saman vuoden lopussa 329 562.

Vieraskielisen väestön osuus koko maan väestöstä oli siten 6,0 prosenttia. Ulkomailla syntyneiden määrä oli kyseisenä vuonna 286 803 henkilöä ja osuus koko väestöstä 5,2 prosenttia.¹ (Tilastokeskus 2015 (a)). Kuviossa 1 seuraavalla sivulla on esitetty muun muassa ulkomaalaistaustaisten määrä ja heidän määränsä syntymämaan ja kielen mukaan.

1 Yksikään näistä luvuista ei kuitenkaan kerro suoraan ulkomaalaistaustaisen väestön määrää.

Käyttökelpoisin luku on yleensä vieraskielisen väestön määrä. On kuitenkin huomattava, että vieraskielisyys kriteerinä jättää ruotsalaista alkuperää olevat maahanmuuttajat huomiotta. OECD:n työllisyys- ja

työttömyysasteet on laskettu ulkomailla syntyneestä väestöstä. Suomessa on yleensä käytetty

vieraskielisyyttä maahanmuuttajuuden indikaattorina. Molemmissa lähestymistavoissa on omat ongelmansa.

Vieraskielisyyteen nojaaminen jättää maan kolmanneksi suurimman maahanmuuttajaryhmän – ruotsalaiset (8500 henkeä vuonna 2013) – kokonaan huomiotta. Toisaalta se myös sisällyttää maahanmuuttajiin toisen

Maanosittain tarkasteltuna kaikista ulkomaalaistaustaisista henkilöistä 57 prosenttia oli taustaltaan eurooppalaisia. Toiseksi suurin ryhmä olivat aasialaistaustaiset, joiden osuus oli 25 prosenttia, ja kolmanneksi suurin afrikkalaistaustaiset, joita oli 13 prosenttia.

Ulkomaalaistaustaisista selvästi suurin ryhmä ovat henkilöt, joiden taustamaa on entinen Neuvostoliitto tai Venäjä. Heitä oli Suomessa vuoden 2015 lopussa 79 016 henkilöä, mikä on 23 prosenttia kaikista ulkomaalaistaustaisista. Seuraavaksi suurimmat ryhmät olivat virolaistaustaiset, somalialaistaustaiset, ja irakilaistaustaiset. (Tilastokeskus 2015, (b))

KUVIO 1. Väestö syntyperän, syntymämaan ja kielen mukaan 2015 (Tilastokeskus 2015 (a)).

Suomeen kohdistuvan maahanmuuton määrä on kasvanut merkittävästi 1990-luvulta lähtien (Katso kuvio 2 seuraavalla sivulla). Tätä kasvua kuvaa se, että vielä vuonna 1990 Suomessa asui vain hieman yli 26 000 ulkomaan kansalaista. Ulkomaan kansalaisten määrä on kahdessa vuosikymmenessä yli seitsenkertaistunut. Vieraskielisten määrä on kasvanut vielä nopeammin, ja heidän määränsä on samalla aikavälillä kymmenkertaistunut. Pelkästään 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä maahanmuuttajataustaisen väestön määrä

polven maahanmuuttajia. Syntymämaahan perustuva jako sisällyttää maahanmuuttajiin myös Suomessa asuvia suomalaista alkuperää olevia henkilöitä, jotka ovat syntyneet maan rajojen ulkopuolella.

kaksinkertaistui. Vieraskielisiä on enemmän kuin ulkomaan kansalaisia, koska osa maahanmuuttajista saa ajan myötä Suomen kansalaisuuden. (Maahanmuuttajien työllistyminen 2014, 12)

0,020 15 000

0,015

10 000

0,010

0,005

50 00

0 0

1950 1960 1970 1980 1985 1990 1995 2000 20052010

Lähteet: Suomeen suuntautunut maahanmuutto, Tilastokeskus 2007. Ulkomailla syntyneiden osuus väestöstä,

Tilastokeskus 1965, 43 (vuodet 1950 & 1960); Väestörekisterin pitkittäisaineisto (vuosi 1970) &

Tilastokeskus 2011 (vuodet 1980–2010)

KUVIO 2. Suomeen suuntautunut maahanmuutto vuosina ja ulkomailla syntyneiden osuus Suomen väestöstä 1950-2010. (Hyvärinen & Erola 2011, 648)

Suomessa suurimpia maahanmuuttajaryhmiä ovat 2000-luvun ensi vuosikymmeninä olleet venäläiset, virolaiset, ruotsalaiset, somalialaiset ja kiinalaiset. Myös arabian-, kurdin- ja albanian kielisiltä alueilta tulleita maahanmuuttajien on suhteellisen paljon. Ulkomaalaisia tulee Suomeen perhesyiden vuoksi, paluumuuttajina, turvapaikanhakijoina, pakolaisina ja työn takia. Erityisesti perhesyyt ovat 2000-luvun alkuvuosina korostuneet, mutta aivan viime aikoina suhteellisesti hieman enemmän oleskelulupia on myönnetty työn perusteella.

(Korhonen 2013, 40)

Kansainvälisesti tarkasteltuna ulkomaalaislähtöisen väestön osuus Suomessa on edelleen hyvin pieni. Esimerkiksi Sveitsissä ja Australiassa maahanmuuttajien osuus väestöstä on noin neljännes ja Kanadassa noin viidennes. Yhdysvalloissa, Ruotsissa, Saksassa ja Norjassa maahanmuuttajia on noin 10 prosenttia. Tanskassakin ulkomaalaistaustaisen väestön määrä on Suomea korkeampi: noin kahdeksan prosenttia. (Maahanmuuttajien työllistyminen 2014,

13) Keskimäärin OECD-maissa maahanmuuttajien osuus väestöstä oli vuonna 2011 13,2 prosenttia (OECD 2013).

2.2.1 Toinen sukupolvi

Tilastollinen tietämys toisesta polvesta on varsin suppeaa. Toiseen sukupolven lukeutui 53122 henkeä vuonna 2015. Heistä puolet oli 0-14 -vuotiaita ja koko toisesta polvesta 96 prosenttia oli alle 30 -vuotiaita. Toisen polven joukossa korostuvat luonnollisesti ryhmät, jotka muodostavat perheitä etupäässä keskenään. Näitä ovat erityisesti pakolais- ja turvapaikanhakijataustaiset, Intian niemimaalta muuttaneet ja jossain määrin kiinalaiset.

Joukossa on myös paljon venäläisiä, koska heitä on Suomessa suhteellisen paljon.

(Tilastokeskus 2015 (a))

Tilastokeskuksen vuoden 2012 aikana käyttöön ottaman uuden syntyperäluokituksen avulla voidaan helposti eritellä ulkomailla syntyneet (ensimmäisen polven) ja Suomessa syntyneet (toisen polven) ulkomaalaistaustaiset henkilöt. Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla.

Tilastokeskus on kuitenkin määritellyt suomalaistaustaiseksi kaikki ne henkilöt, joilla vähintään toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa. Näin ollen tätä 2,5 sukupolvea on vaikea tavoittaa tilastopohjaisella tarkastelulla. (Helminen 2016)

Vanhempien tietojen mukaan 2,5 sukupolveen kuului 78236 henkeä joulukuussa 2007.

Heistä oli 0-14 -vuotiaita 70 prosenttia, 15-24 -vuotiaita 18 prosenttia, 25-44 -vuotiaita 10 prosenttia ja 2 prosenttia tätä vanhempia. Sukupolveen 2,5 lukeutuu suhteessa huomattavasti enemmän muiden kuin pakolaistaustaisten lapsia, jos sitä verrataan toiseen sukupolveen.

(Martikainen ja Haikola 2010, 29)

Martikaisen (2007) mukaan toisesta polvesta 46 prosenttia ja 2,5 sukupolvesta 1,5 prosenttia oli ulkomaan kansalaisia vuonna 2005. Vieraskielisiksi toisesta ja 2,5 polvesta oli rekisteröity 31 prosenttia, mikä tarkoittaa, että enemmistön kielitaidoksi on merkitty suomi tai ruotsi. (Martikaisen 2007, 58-60)

Ensimmäisessä sukupolvessa painottuvat edelleen työikäiset. Sen sijaan sukupolvet 2 ja 2,5 ovat vielä hyvin nuoria. On siis täysin selvää, että monet maahanmuuttajataustaisiin nuoriin liittyvät kysymykset koskevat juuri Suomessa syntyneitä. Kuvioon 3 on koottu ensimmäinen, toinen ja 2,5 sukupolvi ikärakenteen mukaan. Ensimmäisessä polvessa on eniten työikäisiä muuttajia, lasten ja nuorten osuuden ollessa pienempi. Toisen ja 2,5 sukupolven ikärakenne on päin vastainen: enemmistö näistä sukupolvista on lapsia ja vasta työelämään kohta siirtyviä.

KUVIO 3. Sukupolvet ikärakenteen mukaan (Martikainen ja Haikola 2010, 30)

2.2.2 Toinen sukupolvi koulussa

Yksiselitteistä tietoa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrästä Suomessa on vaikeaa saavuttaa, sillä maahanmuuttajia määritellään opetuksessa eri tavoin. Helposti selvitettävissä ovat oppilaiden kansallisuudet ja synnyinmaat. Sen sijaan äidinkielen kautta tuleva määritys on subjektiivinen, sillä äidinkielen voi valita ja ilmoittaa itse. Tärkeää on valita pedagogisesti mielekäs kriteeri, joka voi usein olla oppilaiden ilmoittama äidinkieli. (Kuusela ym. 2008, 7.) Koulun tilastoissa maahanmuuttajat näkyvät siis vieraskielisinä oppilaina, jolloin heidän äidinkielensä on muu kuin suomi, ruotsi, saame, romani tai viittomakieli. Tilastoja pidetään myös annetusta oman äidinkielen opetuksesta ja suomi toisena kielenä -opetuksesta.

Suomessa syntyneitä ulkomaalaistaustaisia henkilöitä, joiden äidinkieli ei ole mikään Suomen virallisista kielistä, oli tilastokeskuksen mukaan 42 415 vuonna 2015 ja lisäksi

suomalaistaustaisia henkilöitä, jotka ovat joko syntyneet Suomessa tai ulkomailla ja joiden äidinkieli on joku muu kuin suomi, oli yhteensä 11 927. (Kts. Kuvio 1.) Opetushallituksen tilastojen mukaan peruskoulussa ja lukiossa oman äidinkielen opetukseen osallistuneiden määrä on kasvanut 10 227 henkilöstä 17 289 henkilöön vuosina 2000-2015. Suomea toisena kielenä opiskelleiden määrä peruskoulussa kasvoi 8547 henkilöstä 25 884 henkilöön vuosina 2003-2014 ja lukiossa 100 henkilöstä 399 henkilöön vuosina 2003-2013. Ammattikoulun osalta on tilastoitu tarkemmin valmistavaan opetukseen osallistuvien määrää, kuin vieraskielisten oppilaiden määrä, mutta esimerkiksi vuosina 2006-2009 vieraskielisten varsinaisten opiskelijoiden määrä ammattikoulunopiskelijoista oli kasvanut 4,60 prosentista 6,67 prosenttiin. (Oph.fi)