OSA 3 - PINTAVEDET
11.3 Vesistörakentaminen ja säännöstely
Säännöstely ja vesistörakentaminen Etelä-Savossa
Säännöstelyssä muutetaan vedenkorkeuksia ja virtaamia jatkuvin toimenpitein. Säännöstely edellyttää aina jonkin-laisen padon rakentamista vesistöön, jotta veden juoksutusta voidaan säädellä. Padon yhteydessä voi myös olla voimalaitos. Säännöstelyn tavoitteena voi olla esimerkiksi tulvasuojelu tai tulvavahinkojen estäminen, vesivoiman käyttö tai sen lisääminen, uiton tai vesiliikenteen edistäminen tai vesihuollon parantaminen. Säännöstely muuttaa ja heikentää vesistöjen ekologista tilaa. Säännöstelyjen merkitys on muuttunut vuosien saatossa. 1980-luvulta lähtien säännöstelyssä on kiinnitetty aikaisempaa enemmän huomiota mm. vesistöjen virkistyskäyttöön, kalatalou-teen, vedenlaatuun ja vesistöjen luonnonarvoihin. Säännöstelyt pyritäänkin toteuttamaan siten, että ne palvelevat samalla useita tavoitteita. Monitavoitteiset säännöstelyt ovat useiden tekijöiden kompromisseja, jolloin lopputulos esimerkiksi mökkeilijöiden kannalta ei aina ole paras mahdollinen mutta palvelee kokonaisuutta.
Etelä-Savon suurista järvistä säännösteltyjä ovat muun muassa Maavesi, Pieksänjärvi, Ryökäsvesi-Liekune ja Puula (taulukko 22). Säännöstelyjen tarkoituksena näissä on pääosin voimatalous ja tulvasuojelu. Kaikkiaan vesi-lain (264/1961) perusteella luvitettuja säännöstelyjä järviä on Etelä-Savon alueella vajaat 20 kpl. Etelä-Savon jär-vien säännöstelyt ovat suhteellisen lieviä, joten niillä ole arvioitu olevan oleellista merkitystä esimerkiksi kalakan-toihin.
Etelä-Savossa on viisi suurempaa vesivoimalaitosta (taulukko 23) sekä muutamia lähinnä kotitarvekäytössä olleita vanhoja ja rakenteiltaan osin huonokuntoisia myllyvoimalaitoksia. Suurimmat voimalaitokset muodostavat yleensä kalojen täydellisen nousuesteen. Pienemmissä ja huonokuntoisissa myllyvoimalaitoksissa nousueste voi olla osittainen tai ajoittainen virtaamamäärästä riippuen. Pohjapatoja on rakennettu Etelä-Savossa vesioikeudellisen luvan nojalla noin 20 kpl. Vesistön järjestelyihin ym. liittyviä pohjapatoja on noin 40 kpl.
Pohjapadot ja pienet myllypadot eivät yleensä toimi totaalisena nousuesteenä.
Taulukko 22. Perustietoja Etelä-Savon säännöstellyistä järvistä.
Järvi Järvinumero Korkeustaso Ylin ja alin sään-nöstelyraja
Säännöstelyn tarkoitus
Aloitus-/muutosvuosi
Lyhytai-kais-säätö
Kulkemus 04.121.1.144 N60+78,40 78,10-78,60 Vedenhankinta 1973 Ei
Jukajärvi, Kuhalam-pi
04.176.1.001 N60+99,00 Tulvasuojelu 1962 Ei
Kuhalampi 04.176.1.008 Tulvasuojelu 1962 Ei
Jokijärvi 04.251.1.004 N60+84,50 N43+84,00–84,41 Voimatalous 1920-luku / 1994 Kyllä Maavesi
(Längel-mäenj., Salmenj, Monni) .
04.252.1.001 NN+99,00 98,15-99,20 Voimatalous 1959 / 1975 Kyllä
Ylä-Enonvesi-Saarijärvi
04.291.1.001 N60+81,00 80,30- Kalankasvatus,
vedenhankinta
1983 Ei
Pieksänjärvi 14.793.1.001 N60+118,90 118,40-119,05 Tulvasuojelu 1977 Ei
Ryökäsvesi-Liekune 14.922.1.001 N60+94,70 Voimatalous 1964 Ei
Puula 14.923.1.001 N60+94,70 94,22-94,70,
ehdollinen
Voimatalous 1964 Ei
Pahkajärvi 04.229.1.003 N60+105,20 Ehdollinen Vedenhankinta 1983 Kyllä
Kieluvainen 14.922.1.037 N60+111,00 Ehdollinen Virkistyskäyttö 1991 Kyllä
Repolampi 04.112.1.473 N60+85,20 Ehdollinen Voimatalous 1984 Kyllä
Liukonkoski - - - Voimatalous 1979 Kyllä
Vuohijärvi 14.912.1.001 N60+76,60 76,00-76,74 Voimatalous 1961 -
Vanajajärvi 14.376.1.001 N60+122,10 121,90-
ehdollinen
Vedenhankinta 1975 -
Juojärvi 04.711.1.004 N60+101,00 100,40-101,05 Voimatalous 1965 Kyllä
Korpijärvi-Verijärvi 14.929.1.002 N60+103,70 Ehdollinen Voimatalous / virkistyskäyttö
1993 Kyllä
Tarhavesi- Juolasvesi-Sarkavesi
14.913.1.001 N60+79,60 Ehdollinen Voimatalous 1997 Ei
Saarijärvi 04.125.1.001 N60+90,60 Kalatalous 1977 Ei
Tuusjärvi- Myllylampi
04.173.1.004 N60+87,90 87,41-87,61 Voimatalous 1979 Kyllä
Säyne 04.212.1.009 N60+100,90 8,50-9,20 Voimatalous 1960 Kyllä
Voilampi 04.175.1.035 N60+95,80 95,16-95,76 Voimatalous 1979 Kyllä
Taulukko 23. Perustietoja Etelä-Savon vesivoimalaitoksista.
Voimalaitos Käyttöönottovuosi Putouskorkeus, m Teho, MW Energia, GWh / a Rakennusvirtaama
Palokki 1961 19,4 6,8 29,0 40,0
Voikoski 1923 2,5 0,3 16,0
Kissakoski 2012 5,0 1,64 9,0 40
Maavesi 1959 10,4 1,7 5,5 20,0
Liuna 1995 6,5 1,27 4,6 22,0
Patoturvallisuusviranomaisen luokittelemia patoja on Etelä-Savossa 5 kappaletta (taulukko 24). Näistä Palokin voimalaitoksen pato kuuluu 1. luokkaan. Patoturvallisuuslain mukaisesti 1. luokan padoille on laadittu vahingon-vaaraselvitykset ja pelastustoimen kohdesuunnitelmat. Onnettomuus 1. luokan padoilla aiheuttaa vaaran ihmis-hengelle ja terveydelle taikka huomattavan vaaran ympäristölle tai omaisuudelle. Etelä-Savon ELY-keskuksen toimialueen patoturvallisuuden viranomaistehtävät kuuluvat Kainuun ELY-keskukselle.
65
Taulukko 24. Patoturvallisuuslain piiriin kuuluvat padot Etelä-Savossa.
Pato Luokka Kunta
Palokin voimalaitoksen padot 1 Heinävesi
Maaveden voimalaitospato 2 Joroinen
Liunan voimalaitospato 2 Joroinen
Kissakoskenvoimalaitoksen padot 2 Hirvensalmi
Voikosken voimalaitospato luokiteltava Mäntyharju, Kouvola
Luokat: 1 = onnettomuuden sattuessa aiheuttaa vaaran ihmishengelle ja terveydelle taikka huomattavan vaaran ympäristölle tai omaisuudelle, 2 = onnettomuuden sattuessa saattaa aiheuttaa vaaraa terveydelle taikka vähäistä suurempaa vaaraa ympäristölle tai omaisuudelle, 3 = onnet-tomuuden sattuessa saattaa aiheuttaa vain vähäistä vaaraa
Järvenlaskuhankkeet ovat olleet Etelä-Savossa yleisiä. Etelä-Savon yli 50 hehtaarin järvistä (462 kpl) noin sa-taa tiedetään lasketun. Tyypillinen järvenlaskun suuruus on 0,5 – 1,2 m, mutta joukkoon mahtuu myös suurempia laskuja. Valtaosa järvenlaskuista on tehty ennen 1950-lukua. Järvenlaskuhankkeiden yhteydessä on perattu lukui-sia jokia ja pienempiä puroja. Kuivatusperkausten lisäksi jokia on perattu uiton tarpeita varten. Uittoperatut merkit-tävät joet on pääosin ennallistettu uittosääntöjen kumoamisen yhteydessä.
Taulukko 25. Etelä-Savon pintavesimuodostumat, joissa hydrologis-morfologinen muuttuneisuusluokka on hyvää huonompi.
Vesimuodos-tuma
Tunnus Kunta
Pinta-ala (km2)
Pi-tuus (km)
HyMo- vaiku- tuspis-teet
HyMo-
muuttunei- suusluok-ka
Keskeiset hydrologis-morfologiset painetekijät
Lieviskänjärven laskujoki
04.127_001 Puumala - 3,1 14 Huono Nousuesteet, allastuminen, uoman muutokset
Lohikoski 04.126_001 Sulkava - 0,3 13 Huono Nousuesteet, allastuminen, uoman muutokset
Törmäjoki-Hännilänjoki
14.961_001 Kangasniemi, Mikkeli, Piek-sämäki
- 5,0 9 Välttävä Nousuesteet, allastuminen, uoman muutokset
Haapajoki 14.792_001 Pieksämäki - 15,1 9 Välttävä Nousuesteet, uoman muutokset
Pyhäkoski-Tainanjoki
14.978_001 Mäntyharju - 1,4 9 Välttävä Nousuesteet, allastuminen
Rusilanjoki-Huumarjoki
14.381_y01 Kangasniemi - 13,9 8 Välttävä Nousuesteet, uoman muutokset
Vuojakoski 14.923_a02 Kangasniemi - 2,7 8 Välttävä Nousuesteet, allastuminen, uoman muutokset
Korpijoki 14.929_001 Mikkeli - 4,9 8 Välttävä Nousuesteet, alivirtaamatilanteiden yleisyys
Pieksänjärvi 14.793.1.001_001 Pieksämäki 21,0 - 8 Välttävä Nousuesteet, keskimääräisen tal-vialeneman suhde keskisyvyyteen, järven lasku/nosto
Joroisvirta 04.251_001 Joroinen - 8,4 8 Välttävä Nousuesteet, uoman muutokset
Palosjoki 04.172_y02 Juva 4,1 8 Välttävä Allastuminen, uoman muutokset
Emolanjoki 04.153_001 Mikkeli - 3,6 7 Tyydyttävä Nousuesteet, uoman muutokset Saarijärvi 04.163.1.001_001 Juva, Mikkeli 10,2 - 6 Tyydyttävä Nousuesteet
Suurijärvi 04.792.1.002_001 Heinävesi, Liperi
15,8 6 Tyydyttävä Nousuesteet
Ankeleenjärvi 04.253.1.022_001 Pieksämäki 2,5 6 Tyydyttävä Nousuesteet, järven lasku Säimenenjoki 04.311_a03 Savonlinna 7,1 6 Tyydyttävä Uoman muutokset, nousuesteet Enojoki 04.211_a01 Joroinen,
Rantasalmi
12,8 6 Tyydyttävä Uoman muutokset, nousuesteet
Hydrologis-morfologinen muuttuneisuus
Etelä-Savon pintavesimuodostumille on määritelty niiden vesistörakentamisesta ja säännöstelystä aiheutuva hyd-rologis-morfologinen muuttuneisuus (kuva 22). Muuttuneisuutta arvioitaessa tarkastellaan säännöstelystä, patoa-misesta tai veden pinnan laskusta aiheutuneita muutoksia vedenkorkeuksissa ja niiden vaihtelurytmissä. Jokive-sissä tarkastellaan säännöstelystä tai rakentamisesta aiheutuneita virtaamamuutoksia, patojen muodostamia kul-kuesteitä sekä patoamisen, pengertämisen ja uomalinjausten muutosten aiheuttamia muutoksia uoman ja rantojen rakenteessa.
Menettelyä varten on laadittu opas ”Voimakkaasti muutettujen ja keinotekoisten pintavesien tunnistaminen ja tilan arviointi” (www.ymparisto.fi/vesienhoito/opas). Kokonaisarvio vesienhoitoalueen hydrologisten ja morfologis-ten muutosmorfologis-ten määrästä on esitetty kuvassa 19. Hydrologis-morfologinen muutos on yleisesti Etelä-Savon järvissä vähäinen neljää kohdetta (esim. Pieksänjärvi) lukuun ottamatta. Jokivesissä hyvää huonompi muuttuneisuusluok-ka on 13 muodostumalla (taulukko 25).
Keskeisimmät hydrologis-morfologista tilaa heikentävät tekijät Etelä-Savossa ovat kalojen vaellusesteet, uo-man allastuminen sekä uomien perkaukset ja muut uomissa tehdyt rakenteelliset muutokset.
Jos muutokset ovat olleet hyvin suuria ja hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi tarpeelliset hydrologis-morfologiset toimenpiteet aiheuttaisivat merkittävää haittaa vesistön tärkeälle käytölle, vesimuodostuma voidaan nimetä voimakkaasti muutetuksi tai keinotekoiseksi. Etelä-Savon voimakkaasti muutettuja ja keinotekoisia vesi-muodostumia käsitellään kappaleessa 12.2.3.
Kuva 22. Vesien hydrologis-morfologinen muutos Etelä-Savossa (VEMU 8/2015).
67