OSA 2 - POHJAVEDET
9.3 Sektorikohtaiset toimenpiteet
Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat
Pohjaveden kuntakohtainen tai pohjavesialuekohtainen suojelusuunnitelma on keskeinen vesienhoidon väline, jonka laatimisen yhteydessä tehtävillä tutkimuksilla tarkennetaan tietämystä pohjavesialueen hydrogeologiasta sekä arvioidaan pohjavesialueen riskit. Näiden tietojen pohjalta suunnitelmassa esitetään kartoitetuille riskitoimin-noille pohjavedensuojelutoimenpiteet tätä vesienhoitosuunnitelmaa tarkemmin. Suojelusuunnitelman laatiminen perustuu vapaaehtoisuuteen (vesien- ja merenhoitolaki 1299/2004). Suojelusuunnitelmaa laadittaessa tarkistetaan yleensä pohjavesialueiden rajaukset tarkempaan hydrogeologiseen tietoon perustuen, minkä vuoksi selvitykset ja -tutkimukset ovat välttämättömiä. Suojelusuunnitelmia on laadittu vedenottajien, kuntien ja alueellisten ympäristö-keskusten (nyk. ELY-ympäristö-keskusten) toimesta 1990-luvulta saakka.
Suojelusuunnitelmat laaditaan ensi sijassa riskinalaisille alueille ja I-luokan pohjavesialueille ja tarpeen mu-kaan myös II-luokan pohjavesialueille. Kunta voi laatia suojelusuunnitelman yhteistyössä vedenottajien, ELY-keskuksen, pohjavesialueella toimivien tahojen sekä maanomistajien kanssa vapaaehtoisuuteen perustuen. Poh-javesien suojelusuunnitelmien laadintaan on saatu lisärahoitusta ensimmäisellä suunnittelukaudella ja pohjavesi-alueiden suojelusuunnitelmien laadinta ja päivitys on edistynyt suunniteltua aikataulua nopeammin.
Pohjaveden tilan seuranta ja selvitykset
Pohjavesialueiden rakenneselvitysten ja virtausmallien laadintaa jatketaan toisella kaudelle. Tavoitteena on että rakenneselvitys ja virtausmalli laaditaan ensisijaisesti huonossa tilassa oleville riskialueille. Rakenneselvitys ja virtausmalli tuottavat tarkan ja tärkeän yleistiedon pohjavesialueesta, jota viranomaiset voivat hyödyntää kaikissa pohjaveden suojeluun liittyvissä asioissa. Rakenneselvitys ja virtausmalli ovat myös olennainen pohjatieto varsin-kin vedenhanvarsin-kintaa varten tärkeillä pohjavesialueilla.
Vesienhoidon suunnittelussa pohjavesiselvityksillä pyritään tutkimaan selvityskohteiden tilaa, jotta pohjavesi-alueiden vedenhankinnan tulevaisuuden mahdollisuudet ja luokitus voidaan selvittää. Toisaalta pohjavesiselvityk-siä tarvitaan myös riskialueilla jo havaittujen haitta-aineiden päästölähteiden tutkimiseen. Pohjavesiselvityksissä asennetaan pohjaveden havaintoputkia riskien kannalta olennaisiin sijainteihin ja otetaan havaintoputkista pohja-vesinäytteitä.
Pohjavesiselvityksen tekemistä esitetään 2. vesienhoitokaudella Mikkelin Porrassalmen ja Palokankaan sekä Pertunmaan kirkonkylän ja Kuortin pohjavesialueille. Kolme ensin mainittua on selvityskohteita, Kuortti on määritel-ty riskialueeksi ja huonoon tilaan. Pohjavesialueen tai sen osan rakenneselvimääritel-tystä/mallinnusta esitetään Mikkelin Porrassalmen, Pieksämäen Hiidenlammen ja Savonlinnan Punkasalmen pohjavesialueille.
Yhteistarkkailun järjestämistä pohjavesialueen toimijoiden kesken ehdotetaan Pieksämäen Naarajärven ja Tervaruukinsalon pohjavesialueille. Toimenpidemäärät arvioituine kustannuksineen on esitetty taulukossa 12.
45
Taulukko 12. Pohjavesien tilan seurantaa ja selvityksiä koskevat toimenpidemäärät, investointikustannukset suunnittelukaudella, vuotuiset käyt-tö- ja ylläpitokustannukset sekä vuosikustannus (käyttökustannusten ja investoinnin annuiteetin summa) Etelä-Savossa kaudella 2016–2021.
(POVET 8/2015)
Toimenpide Yksikkö Määrä Investoinnit vuosina
2016–2021 (1000 €)
Käyttö- ja ylläpitokus-tannukset vuodessa
(1000 €)
Vuosikustannus (1000 €)
Muu perustoimenpide
Yhteistarkkailun järjestäminen
pohjave-sialueen toimijoiden kesken Pohjavesialue 2 - 6 5
Täydentävä toimenpide
Pohjavesiselvityksen tekeminen Pohjavesialue 4 23 - 4
Pohjavesialueen tai sen osan
rakenne-selvitys / mallinnus Pohjavesialue 3 60 - 12
Yhteensä 83 6 21
Pilaantuneet maa-alueet
Etelä-Savon pohjavesialueilla esitetään selvitettäväksi pilaantuneisuutta 18 maa-alueelle yhteensä 5 pohjavesialu-eella (taulukko 13). Pohjavesialueet ovat: Pieksämäen Hiidenlampi, Hirvensalmen Vilkonharju, Joroisten Ter-varuukinsalo sekä Mikkelin Hanhikangas ja Koiralahti.
Alueelliset pilaantuneiden maiden tutkimus- ja kunnostusohjelmat laaditaan selvitystarpeessa oleville kohteille, tai jos niitä on jo aiemmin tehty, ohjelmat päivitetään.
Pilaantuneen maa-aluekohteen riskinarvioinnille, kunnostussuunnittelulle ja kunnostukselle on puolestaan tar-vetta 9 kohteessa 6 pohjavesialueella. Pohjavesialueet ovat: Mikkelin Pursiala (3 kpl), Hanhikangas (2 kpl), Huo-siuskangas, Koiralahti, Pertunmaa kk. ja Sulkavan Rauhaniemi.
Kohteiden kiireellisyysjärjestys arvioidaan esimerkiksi ns. KUPPI–mallin avulla. Pohjaveden seurantaa esite-tään tehostettavaksi pilaantuneilla maa-alueilla.
Taulukko 13. Pilaantuneita maa-alueita koskevat toimenpidemäärät, investointikustannukset suunnittelukaudella, vuotuiset käyttö- ja ylläpitokus-tannukset sekä vuosikustannus (käyttökustannusten ja investoinnin annuiteetin summa) Etelä-Savossa kaudella 2016–2021. (POVET 8/2015)
Toimenpide Yksikkö Määrä Investoinnit vuosina
2016-2021 (1000 €)
Käyttö- ja ylläpitokus-tannukset vuodessa
(1000 €)
Vuosikustannus (1000 €)
Muu perustoimenpide
Pilaantuneen maa-aluekohteen riskinar-viointi, kunnostussuunnittelu ja kunnos-tus
kpl 9 2 170 - 428
Täydentävä toimenpide
Pilaantuneisuusselvitys pilaantuneilla
maa-alueilla kpl 18 130 - 26
Yhteensä 2 300 - 454
Vedenotto
Etelä-Savossa esitetään vedenoton vaikutusten selvittämistä kahdella pohjavesialueella/vedenottamolla (Savon-linnan Kulennoisharju ja Hirvensalmen Vilkonharju) (taulukko 14).
Lisäksi neljällä pohjavesialueella raakaveden laadun seurantaa olisi syytä tehostaa (Savonlinnan Keplakko, Mikkelin Hanhikangas ja Huosiuskangas sekä Rantasalmen Ruutananharju). Pohjaveden tarkkailun tehostaminen lisää vesihuoltolaitoksen toiminnan varmuutta ja poikkeuksellisten olosuhteiden tunnistaminen helpottuu ja nopeu-tuu.
Taulukko 14. Vedenottoa koskevat toimenpidemäärät, investointikustannukset suunnittelukaudella, vuotuiset käyttö- ja ylläpitokustannukset sekä vuosikustannus (käyttökustannusten ja investoinnin annuiteetin summa) Etelä-Savossa kaudella 2016–2021. (POVET 8/2015)
Maatalous
Rantasalmen Ruutananharjun pohjavesialueella sijaitsevat pellot ovat nykyisin osin peltoviljelyn erityistuen piirissä.
Toimenpiteenä ehdotetaan peltoviljelyn pohjavesien suojelua 17,6 hehtaarin alalle (kokonaiskustannus n. 8 000
€/vuosi) (taulukko 15). Peltoviljelyn pohjavesien suojelutoimenpiteet tarkoittavat peltoviljelyn pohjavesille aiheutta-man kuormituksen vähentämistä pohjavesialueille perustettavien suojavyöhykkeiden tai muiden vastaavien toi-menpiteiden avulla. Porrassalmen pohjavesialueelle on jo edellä ehdotettu pohjavesiselvityksen tekemistä mm.
maatalouden pohjavesivaikutusten selvittämiseksi.
Taulukko 15. Maataloutta koskevat toimenpidemäärät, investointikustannukset suunnittelukaudella, vuotuiset käyttö- ja ylläpitokustannukset sekä vuosikustannus (käyttökustannusten ja investoinnin annuiteetin summa) Etelä-Savossa kaudella 2016–2021. (POVET 8/2015)
Toimenpide Yksikkö Määrä Investoinnit vuosina 2016–2021
(1000 €)
Käyttö- ja ylläpitokustan-nukset vuodessa (1000 €)
Vuosikustannus (1000 €)
Täydentävä toimenpide
Peltoviljelyn pohjavesien
suojelutoi-menpiteet ha 17,6 - 8 8
Yhteensä - 8 8
Liikenne
Liikennealueiden (tiet, ratapihat, lentokentät) pohjavesialueiden seurantaa ehdotetaan Etelä-Savossa yhteensä yhdeksälle pohjavesialueelle (taulukko 16). Pohjavesialueita ovat: Joroisten Kotkatharju ja Tervaruukinsalo, Piek-sämäen Naarajärvi, Mikkelin Pursiala, Kauriansalmi ja Koiralahti, Juvan Hatsola ja Rapionkangas sekä Savonlin-nan Punkasalmi.
Pohjavesialueilla kulkevilla tieosuuksilla pohjaveden pilaantumisen estämistä ehdotetaan tehostettavaksi käyt-tämällä ympäristö- ja terveysvaikutuksiltaan haitattomia vaihtoehtoisia liukkaudentorjunta-aineita liikenneturvalli-suutta vaarantamatta tai rakentamalla pohjavesisuojaukset ko. tieosuuksille, mikäli liukkaudentorjuntaa jatketaan
Toimenpide Yksikkö Määrä Investoinnit vuosina 2016–2021
(1000 €)
Käyttö- ja ylläpitokus-tannukset vuodessa
(1000 €)
Vuosikustannus (1000 €)
Muu perustoimenpide
Vedenoton vaikutusten selvittämi-nen (tarvittaessa lupaharkinta tai luvan päivittäminen)
Vedenot- tamokoh-tainen
2 6 - 1
Täydentävä toimenpide
Pohjavedenottamoiden raakaveden laadun seurannan tehostaminen
Pohjavesi-alue 4 - 6 6
Yhteensä 6 6 7
47
nykyisillä tiesuolausmäärillä. Etelä-Savossa näitä tieosuuksia on yhteensä n. 9 kilometrin matkalla seuraavilla pohjavesialueilla: Joroisten Kotkatharju ja Tervaruukinsalo, Juvan Hatsola ja Rapionkangas, Rantasalmen Ruuta-naharju, Mikkelin Porrassalmi ja Pursiala sekä Savonlinnan Punkasalmi.
Liikenteen pohjavesisuojelutoimenpiteiden valinnan tukena tulisi arvioida toimenpiteen kestävyys ja kustan-nustehokkuus. Esimerkkejä tästä löytyy julkaisusta ”Vaihtoehtoiset liukkaudentorjunta-aineet ja pohjavesien suoje-lu: MIDAS2-hankkeen loppuraportti”.
Taulukko 16. Liikennettä koskevat toimenpidemäärät, investointikustannukset suunnittelukaudella, vuotuiset käyttö- ja ylläpitokustannukset sekä vuosikustannus (käyttökustannusten ja investoinnin annuiteetin summa) Etelä-Savossa kaudella 2016–2021. (POVET 8/2015)
Toimenpide Yksikkö Määrä Investoinnit vuosina
2016–2021 (1000 €)
Käyttö- ja ylläpito-kustannukset vuo-dessa (1000 €)
Vuosikustannus (1000 €)
Muu perustoimenpide
Pohjavesisuojausten rakentaminen, toimi-vuuden arviointi ja ylläpito; tieluiskat, radat ja lentokentät (km) sekä ratapihat (ha)
km 9 255 14 65
Täydentävä toimenpide
Liikenteen alueiden (tiet, ratapihat, lentoken-tät) pohjavesivaikutusten seuranta
Pohjave-sialue 9 - 13 13
Yhteensä 255 27 78
Yhdyskunnat
Viemärirakenteiden (pumppaamot ja putket) kunnon tarkastusta ehdotetaan täydentävänä toimenpiteenä Ranta-salmen Ruutananharjun pohjavesialueella (taulukko 17).
Taulukko 17. Yhdyskuntia koskevat toimenpidemäärät, investointikustannukset suunnittelukaudella, vuotuiset käyttö- ja ylläpitokustannukset sekä vuosikustannus (käyttökustannusten ja investoinnin annuiteetin summa) Etelä-Savossa kaudella 2016–2021 (POVET 8/2015).
Toimenpide Yksikkö Määrä Investoinnit
vuosi-na 2016–2021 (1000 €)
Käyttö- ja ylläpito-kustannukset vuo-dessa (1000 €)
Vuosikustannus (1000 €)
Täydentävä toimenpide
Viemärirakenteiden (pumppaamot ja putket) kunnon tarkastus pohjavesialueilla
Pohjavesi-alue 1 10 - 2
Yhteensä 1 10 - 2
Maa-ainesten otto
Maa-ainesten oton osalta toiminnan päämääränä on nykyisen ja aiemman toiminnan aiheuttamien riskien ja haitto-jen vähentäminen. Perustoimenpiteillä seurataan ja estetään maanoton mahdollisia haitallisia pohjavesivaikutuk-sia. Niiden toteutuksesta sekä kustannuksista vastaa luvanhaltija. Maa-ainesten otto on toimintana luonteeltaan jatkuvaa. Suomen I- ja II-luokan pohjavesialueiden yhteispinta-alasta noin 2,5 % on maa-ainesten ottoalueita.
Vuoksen vesienhoitoalueella vastaava luku on vajaat 2 %. Vesienhoitoalueella 63 pohjavesialueella maa-ainesteon oton on arvioitu muodostavan riskin pohjavedelle.
Maa-ainesten otossa pohjavettä uhkaavat itse ottotoiminta ja sen oheistoiminnot. Varsinkin eteläisessä Suo-messa ja suurten kasvukeskusten lähistöllä hiekkaa ja soraa otetaan runsaasti myös vedenhankintaa varten tär-keiltä pohjavesialueilta.
Maa-ainestenottoa säädellään aineslailla ja -asetuksella. Ympäristöministeriö on antanut ohjeita maa-ainestenotosta ympäristöoppaassa nro 85 (Ympäristöministeriö 2001). Oppaan tietoja on päivitetty ja täydennetty uudella julkaisulla (Ympäristöministeriö 2009). Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan louhinta- tai kaivualueisiin, joiden pinta-ala on yli 25 hehtaaria tai otettava ainesmäärä vähintään 200 000 kiintokuutiometriä vuodessa.
Maa-ainesten ottoluvassa käsitellään myös pohjavedensuojelu ja määritellään toimenpiteet pohjavesihaittojen ehkäisemiseksi.
Kalliokiviaineksen ja korvaavien materiaalien käyttöä esitetään lisättäväksi. Soran oton osalta selvitetään sel-laiset ympäristön-, luonnon- ja pohjavedensuojelun kannalta turvalliset alueet, joilta voidaan ottaa soraa tehok-kaasti mukaan lukien pohjavedenalainen otto. Aikaisemmin Etelä-Savossa on toteutettu pohjaveden suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamiseen tähtäävä POSKI- projekti ja jatkoprojektina toteutettiin Etelä-Savon kiviai-neshuollon turvaaminen- projekti, jonka loppuraportti valmistui vuoden 2014 lopussa.
Toisella kaudella esitetään maa-ainestenottoalueiden kunnostussuunnitelman laatimista ja kunnostusta Etelä-Savossa Joroisten Kotkatharjun, Rantasalmen Ruutanaharjun, Mikkelin Parkatinkankaan ja Huosiuskankaan poh-javesialueille (taulukko18). Maa-ainesten ottoalueiden yhteisala on 49 hehtaaria.
Taulukko 18. Maa-ainesten ottoa koskevat toimenpidemäärät, investointikustannukset suunnittelukaudella, vuotuiset käyttö- ja ylläpitokustannuk-set sekä vuosikustannus (käyttökustannusten ja investoinnin annuiteetin summa) Etelä-Savossa kaudella 2016–2021 (POVET 8/2015).
Maa-aineksen oton ohjauskeinoja, rahoitusjärjestelmiä sekä vastuutahoja käsitellään yksityiskohtaisemmin Vuok-sen ja Kymijoen vesienhoitoalueiden vesienhoitosuunnitelmissa.
Toimenpide Yksikkö Määrä Investoinnit vuosina
2016–2021 (1000 €)
Käyttö- ja ylläpi-tokustannukset vuodessa (1000 €)
Vuosikustannus (1000 €)
Täydentävä toimenpide
Maa-ainestenottoalueiden
kunnostussuunni-telman laatiminen ja kunnostus ha 49 232 - 46
Yhteensä 49 232 - 46
49