Vesien rakenteelliset muutokset - Vesiin kohdistuva kuormitus

3.2 Vesiin kohdistuva kuormitus

3.2.14 Vesien rakenteelliset muutokset

Vesistörakentaminen

Tornionjoen vesienhoitoalueen ainoat säännöstellyt järvet ja voimalaitokset sijaitsevat Tengeliönjoen vesistö-alueella. Vesistöalueen yläosassa Raanujärveä säännöstellään Jolmankosken voimalaitoksella ja Iso-Vietos-ta Kaaranneskosken voimalaitoksella. Tengeliönjoen alaosan vedet on suurelIso-Vietos-ta osin johdettu Portimokosken voimalaitokselle kanavan kautta, ja vanha uoma on jäänyt vähävetiseksi usean kilometrin matkalta. Vanhas-sa jokiuomasVanhas-sa on käytöstä poistettu Haapakosken voimalaitos sekä Portimojärven säännöstelypato, jotka muodostavat nousuesteen vaelluskaloille. Säännösteltyjen järvien pinta-ala on yhteensä 65 km².

Ruotsin puoleisella vesistöalueella Armasjoen vesistöön kuuluvassa Puostijoessa on kaksi voimalaitosta.

Lisäksi aivan Pajalan alapuolella Tornionjokivarressa on Kengisbrukin voimalaitos. Tornionjokea ei ole kui-tenkaan padottu voimalaitoksen kohdalla, vaan vesi ohjataan voimalaitokseen eräänlaisen aallonmurtajan avulla. Kengisbrukin voimalaitos käyttää alle neljäsosan Tornionjoen virtaamasta.

Ympäristöhallinnon Vesistötyöt -tietokannassa on Tornionjoen vesistöön tallennettu tiedot 63 padosta. Näistä 12 patoa muodostaa totaalisen vaellusesteen kaloille. Näitä ovat voimalaitos- ja säännöstelypadot sekä osa luonnonravintolammikoiden padoista. Osittain kalojen vaelluksen estää kolme patoa ja kalojen vapaa kulku on

mahdollista 26 padon kohdalla. Muiden patojen osalta esteellisyydestä ei ole tietoa. Tietojärjestelmässä ovat mukana mm. säännöstely- ja voimalaitospadot, pohjapadot ja luonnonravintolammikoiden padot. On huomioi-tava, että esim. teiden vesistöylitysten aiheuttamia esteitä ei ole järjestelmällisesti kartoitettu. Monet metsätei-den siltarummut muodostavat pienissä virtavesissä totaalisen tai osittaisen vaellusesteen eliöstölle.

Perkaukset

Tornion–Muonionjoessa sekä siihen laskevissa sivuvesistöissä Enontekiön kunnan rajalta Perämereen saakka on uitettu puutavaraa. Uitto oli Tornionjoen vesistössä laajimmillaan 1950-luvulla ja uitto loppui 1971. Tornionjoen pääuomassa uittoväylän toimittamisen helpottamiseksi tehdyt perkaukset ovat olleet vähäisiä, sen sijaan sivuvesistöissä uittoperkauksia on tehty yleisesti. Lapissa uittoväyliä on ollut kaikkiaan käytössä 9 640 km, joista Tornionjoen vesistöalueella 1 354 km.

Purovesistöihin kohdistunut suurten muutosten aikakausi alkoi Lapissa 1950-luvulla. Koneellistuminen mahdollisti metsien hakkuualojen suurentamisen ja suurimmat yhtenäiset avohakkualueet ovatkin olleet useiden tuhansien hehtaarien kokoisia. 1960-luvulla auraus yleistyi maanmuokkausmenetelmänä ja soita ojitettiin mittavia määriä metsänkasvatusta varten 1960–1970-luvuilla. Puunkuljetuksessa autot ovat kor-vanneet uiton ja metsäautoteitä on rakennettu yhä tiheämpään.

Puroluonto on muuttunut paljon. Eri syistä aiheutuneen eroosion vaikutuksesta monen pienen virtaveden uoma täyttyi kiintoaineesta. Hiekka, hiesu, savi ja siltti peittivät alleen mm. kalojen kutusoraikot, poikasten suojapaikat ja talvehtimissyvänteet. Myös kalojen ravinnonsaanti vaikeutui purojen kasvillisuuden ja pohja-eläimistön yksipuolistumisen tai häviämisen myötä. Suuri osa ojitusten vahingoittamista puroista on edelleen arvokalatuotannon ulkopuolella.

Uusimpien inventointien perusteella Tornionjoen osa-alueen jokiuomista noin puolet on perkaamattomia ja noin kolmannes voimakkaasti perattuja (kuva 3.2.14.1).

Järvien laskut

Järvien veden korkeuksiin on ihmistoimin puututtu jo satojen vuosien ajan. Tornionjoen vesienhoitoalueella on ympäristöhallinnon Vesistötyöt -tietokannan ja muiden käytettävissä olevien tietojen mukaan toteutettu yhteensä 14 järven laskua ja 7 järven nostoa (taulukot 3.2.14.1 ja 3.2.14.2). Käytännössä varsinkin järven laskuja on tehty enemmän, mutta kaikista ei ole rekisteröityä tietoa. Valtaosa järvien laskuhankkeista on to-teutettu 1800-luvun loppupuolella tai 1950–1960-luvuilla. Osa aiemmin lasketuista järvistä on kunnostettu nostamalla vedenpintaa, mutta usein vedenpinnan nosto on ollut vain muutamia kymmeniä senttimetrejä keskivedenkorkeudesta. Vuonna 2003 toteutetussa Pello-Säynäjäjärven kunnostushankkeessa keskimää-räistä vedenkorkeutta on nostettu 0,5 m.

Järvien laskut yhdessä luontaisen mataluuden ja ulkoisen kuormituksen kanssa ovat edesauttaneet eten-kin pienten järvien mataloitumista ja rehevöitymistä ja synnyttäneet tarpeen järvien kunnostuksille. Useat lajistoltaan arvokkaat lintuvedet ovat syntyneet järvien laskun seurauksena, mutta niilläkin voi olla kunnos-tustarvetta liiallisen umpeenkasvun heikentäessä linnuston elinoloja. Vähä- ja Iso-Meltosjärvet ovat linnustol-lisesti arvokkaita järviä, jotka kuuluvat Meltosjärvet–Pysäjärvi Natura-alueeseen. Meltosjärvien lintuvesikun-nostushankkeessa parannettiin linnuston elinolosuhteita ja alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia lisäämällä vesisyvyyttä ja avointa vesipintaa.

Kuva 3.2.14.1 Jokiuomien perkausaste Tornionjoen osa-alueella (Lähde: TRIWA III-hanke).

49 %

19 % 31 %

1 % Suomi

ei perattu vähäisesti perattu voimakkaasti perattu kaivettu uoma

Voimakkaasti muutetut ja keinotekoiset vedet

Tengeliönjoki välillä Tornionjoki–Portimojärvi sekä Iso-Vietonen nimettiin voimakkaasti muutetuiksi vesimuo-dostumiksi (kuva 3.2.14.2 ja taulukko 3.2.14.3). Säännösteltyjä Raanujärveä ja Portimojärveä ei nimetty voi-makkaasti muutetuiksi. Tilanne oli sama ensimmäisellä suunnittelukaudella. Keinotekoisia vesiä ei Tornionjo-en vesiTornionjo-enhoitoalueella ole. Rannikkovesissä yhtään vesimuodostumaa ei nimetty voimakkaasti muutetuksi.

Taulukko 3.2.14.3. Rakennettujen ja säännösteltyjen jokien ja järvien sekä rannikkovesien hydrologis-morfologisen muuttunei-suuden arviointi.

Taulukko 3.2.14.2. Tornionjoen vesienhoitoalueella toteutetut tai suunnitteilla olevat järvien kunnostushankkeet, joihin sisäl-tyy vedenpinnan nostoa.

Järvi Kunta Toimenpiteet Tila

Toteutus-ajankohta Kantojärvi Tornio Vedenpinnan nosto,

turvelauttojen poisto Valmis 1994–1997

Pellojärvi Pello Vedenpinnan nosto Valmis 2003

Ylläsjärvi Kolari Vedenpinnan nosto Valmis 1981–1983

Kurtakkojärvi Kolari Vedenpinnan nosto,

virtausjärjestelyt Haetaan rahoitusta kaudelle 2015–2016 Mukka-

Liejanki Enontekiö Vedenpinnan nosto

Sieppijärvi Kolari Vedenpinnan nosto Valmis 1992–1993

Orajärvi Pello Vedenpinnan nosto Valmis 1991

Iso Meltosjärvi

Ylitornio Vedenpinnan nosto, uomien ruoppaus, turvelauttojen poisto

Valmis 2008–2010

Vähä Meltosjärvi

Taulukko 3.2.14.1. Lasketut järvet Tornionjoen vesienhoitoalueella (Vesistötyöt -tietokanta).

Järven numero Järvi Kunta Tyyppi Toteutusajankohta

67.251.1.001 Pellojärvi Pello Järven lasku 1860

67.261.1.001 Paamajärvi Pello Järven lasku 1860

67.271.1.001 Ratasjärvi Pello Järven lasku 1860

67.422.1.001 Muonionjärvi Muonio Järven lasku 1850

67.831.1.001 Vaattojärvi Kolari Järven lasku 1870

67.834.1.001 Teurajärvi Kolari Järven lasku 1953

67.892.1.001 Orajärvi Pello Järven lasku 1960

67.912.1.001 Portimojärvi Ylitornio Järven lasku 1966 67.925.1.001 Torasjärvi Ylitornio Järven lasku 1870 67.925.1.002 Kypäsjärvi Ylitornio Järven lasku 1870 67.932.1.002 Pakisjärvi Ylitornio Järven lasku 1910 67.982.1.001 Iso Meltosjärvi Ylitornio Järven lasku 1850 67.982.1.003 Vähä Meltosjärvi Ylitornio Järven lasku 1850 67.999.1.001 Ahvenjärvi Ylitornio Järven lasku 1930

Nimi HyMo

muuttuneisuusluokka Nimeäminen Kunta Tengeliönjoen alaosa Huono Voimakkaasti muutettu Ylitornio

Iso-Vietonen Välttävä Voimakkaasti muutettu Ylitornio

Portimojärvi Tyydyttävä Ei voimakkaasti muutettu Ylitornio Raanujärvi Tyydyttävä Ei voimakkaasti muutettu Ylitornio Tornio, sisä Erinomainen Ei voimakkaasti muutettu Tornio

Röyttä, sisä Välttävä Ei voimakkaasti muutettu Tornio

Tornio, sisä Erinomainen Ei voimakkaasti muutettu Tornio

J Pello

Tornio Kolari Muonio

Ylitornio

0 50 100

km Voimakkaasti muutettu

Kuva 3.2.14.2. Voimakkaasti muutetut ja keinotekoiset vedet Tornionjoen vesienhoitoalueella.

! (!(!(

! (!(

! (

!( (

! (! (!(!(!(!(!(!(!(!(

! (

! ( (

! (!(

! (! (

! ( !(

! (

! (! (!(

! (

! ( G

Pello

Tornio Kolari Muonio

Ylitornio

0 50 100

km Kalojen vaellusesteet

( Totaalinen este

( Osittainen este

( Ei este

Hydrologis-morfologinen muutos

Vähäinen Erittäin suuri Erittäin vähäinen Suuri

Ei arvioitu

Kuva 3.2.14.1. Yhteenveto vesien hydrologis-morfologisista muutoksista.

In document Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoidon toimenpideohjelma pinta- ja pohjavesille vuoteen 2021 (sivua 30-33)