7.3 Sektorikohtaiset toimenpiteet
7.3.4 Turvetuotanto
Turvetuotannon kuormituksen on arvioitu olevan merkittävä paine 7 %:lla Tornionjoen vesienhoitoalueen hyvää huonommas-sa tilashuonommas-sa tai tilan heikkenemisen suhteen riskissä olevista pintavesimuodostumista.
Turvetuotannon vesienhoitotoimenpiteet kaudelle 2016–2021
Lähes kaikki turvetuotannon vesiensuojelussa käytetyt toimenpiteet lukeutuvat muihin perustoimenpiteisiin, koska turvetuotanto on luvanvaraista toimintaa ja sen ympäristöluvat perustuvat Suomen lainsäädännössä asetettujen velvoitteiden toteuttamiseen (taulukko 7.3.4.1). Ensimmäisen suunnittelukauden toimenpiteisiin verrattuna pintavalutuskentät ja kasvillisuuskentät on eroteltu omiksi toimenpideryhmikseen, Ensimmäisellä kaudella turvetuotannon toimenpiteenä ollut jälkihoito jää pois toisella suunnittelukaudella.
Taulukko 7.3.4.1. Toisella hoitokaudella Tornionjoen vesienhoitoalueella käytettävät turvetuotannon toimenpiteet.
Toimenpide Toimenpiteen kuvaus
Vesiensuojelun perusrakenteet
Toimenpide käsittää sekä sarkaojarakenteet että mitoitusohjeiden mukaisesti tehdyt laskeutus-altaat rakenteineen. Nämä vesiensuojelurakenteet ovat käytössä kaikilla turvetuotantoalueilla.
Sarkaojarakenteita ovat turvetuotantoalueen sarkaojien päihin kaivetut lietesyvennykset, päisteputket ja lietteenpidättimet. Laskeutusaltaiden rakenteisiin kuuluvat padottavat rakenteet sekä pintapuomit.
Virtaaman säätö
Tavoitteena saada suurten valumien aikana turvetuotantoalueelta huuhtoutuvaa kiintoainetta laskeutumaan alueen kokoojaojiin veden virtausta rajoittamalla ja hidastamalla. Virtaaman- säätöpatoja rakennetaan tuotantoalueen kokoojaojiin tai virtaaman säätö voidaan sijoittaa laskeutusaltaan yhteyteen.
Ojittamaton pintavalutuskenttä, pumppaus/ei pumppausta
Tuotantoalueen valumavedet ohjataan ojittamattomalle suolle, jolla on vähintään puoli metriä syvä turvekerros. Vesi virtaa turpeen pintakerroksessa ja puhdistuu fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten prosessien seurauksena. Ympäristöluvissa vaaditaan nykyisin yleensä ojitetun pinta-valutuskentän tehon tarkkailua, jolla varmistetaan vesiensuojelumenetelmän toimivuus.
Pintavalutuskenttä on jaettu vesienhoidon suunnittelussa kahteen eri toimenpiteeseen:
gravitaatiolla toimivaan (ei pumppausta) ojittamattomaan pintavalutuskenttään ja pumppauksella toimivaan ojittamattomaan pintavalutuskenttään.
Ojitettu pintavalutuskenttä,
pumppaus/ei pumppausta Ojitetulle suoalueelle perustettava pintavalutuskenttä. Kenttä mitoitetaan samoilla kriteereillä kuin ojittamatonkin pintavalutuskenttä. Kentällä oleva ojasto tukitaan oikovirtauksen estämiseksi.
Kasvillisuuskenttä/kosteikko, pumppaus/ei pumppausta
Kasvillisuuskenttä on eristetty allasmainen kasvillisuuden peittämä alue. Pidättää ravinteita ja kiintoainesta. Kosteikko on patoamalla tai kaivamalla tehty osittain avovesipintainen vesien-suojelurakenne, joka poistaa ravinteita ja kiintoainesta.
Kasvillisuuskentillä/kosteikoilla tehostetaan yleensä vanhojen tuotantoalueiden vesiensuojelua.
Kemiallinen käsittely kesä/ympärivuotinen
Kemiallisessa käsittelyssä veteen lisätään kemikaaleja, jotka saostavat veteen liuenneita aineita.
Saostuneet aineet poistetaan vedestä laskeuttamalla. Saostavat kemikaalit ovat yleensä rauta- tai alumiiniyhdisteitä. Varsinaisen kemikaloinnin lisäksi on viime vuosina kehitetty sähkötön pienkemikalointimenetelmä, joka on vielä kehitysvaiheessa. Menetelmä soveltuu käytettäväksi jo olemassa olevien turvesoiden vesiensuojelussa, esimerkiksi pintavalutuskentän jälkeen, kun vesiensuojelua halutaan tehostaa.
Esitys turvetuotannon toimenpiteiksi kaudelle 2016–2021
Ympäristönsuojelulaki edellyttää luvanvaraisilta toiminnoilta parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) ja par-haan käytännön periaatteen (BEP) soveltamista. Turvetuotantoalueilla BAT määritellään tapauskohtaisesti ottaen huomioon tuotantoalueen erityisolosuhteet sekä jäljellä oleva käyttöikä. Tuotantoalueen eristysojitus, sarkaoja-altaat, lietteenpidättimet sekä mitoitusohjeet täyttävät laskeutusaltaat padottavine rakenteineen ja pintapuomeineen kuuluvat kaikkien turvetuotantoalueiden vesiensuojelun perusrakenteisiin. Vesiensuojelun perusrakenteet eivät kuitenkaan yksin ole riittäviä, vaan niiden lisäksi tarvitaan tehokkaampia vesien käsit-telymenetelmiä.
Vallitsevan oikeuskäytännön perusteella uusilla tuotantoalueilla parasta käyttökelpoista tekniikkaa ovat ympärivuotinen pintavalutus ja ympärivuotinen kemikalointi. Parasta käyttökelpoista tekniikka voi olla myös jokin muu edellä mainittujen tehoinen vesienkäsittelymenetelmä, jonka teho on luotettavasti osoitettu. Jois-sain tapauksissa, esimerkiksi alapuolisen vesistön niin vaatiessa, voidaan käyttää edellä mainittujen mene-telmien yhdistelmää. Vanhojen tuotantoalueiden vesiensuojelua pyritään tehostamaan pintavalutuskentällä tai sen muuttamisella ympärivuotiseksi. Mikäli pintavalutuskenttää ei voida rakentaa, vesiensuojelua tehoste-taan virtaaman säädöllä, kasvillisuuskentällä tai kosteikolla, kemikaloinnilla tai yhdistämällä erilaisia vesien-suojeluratkaisuja. Vesiensuojelutoimet ja niiden tehostamistarve ratkaistaan tapauskohtaisesti lupamenette-lyn yhteydessä ottaen huomioon tuotantoalueen ja sen vaikutusalueen erityispiirteet, kuten Natura-alueet.
Ympäristölupien lisäksi turvetuotannon haitallisia ympäristövaikutuksia pyritään vähentämään ja ennalta-ehkäisemään valtioneuvoston hyväksymillä ohjelmilla ja ohjeilla. Vuonna 2013 uudistetulla ja vuonna 2015 päivitetyllä Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeella pyritään edistämään lainsäädännössä ja erilaisissa valtioneuvoston ohjelmissa asetettujen turvetuotannon ympäristötavoitteiden toteutumista yhdenmukaisin menettelyin ja tulkinnoin.
Vesiensuojelun tehostaminen suunnittelukaudella 2016–2021 tapahtuu pääosin muihin perustoimenpitei-siin lukeutuvilla toimenpiteillä (taulukko 7.3.4.2). Turvetuotannon vesiensuojelun tehostamisessa on tärkeää hyödyntää myös juuri päättyneiden sekä parhaillaan menossa olevien T&K-hankkeiden tuloksia hyvistä ve-siensuojelukäytännöistä ja uusista vesiensuojelumenetelmistä.
Taulukko 7.3.4.2. Turvetuotannon toimenpidemäärät, investointikustannukset suunnittelukaudella, vuotuiset käyttö- ja ylläpi-tokustannukset sekä vuosikustannus (käyttökustannusten ja investoinnin annuiteetin summa) Tornionjoen vesienhoitoalueella suunnittelukaudella 2016–2021.
Toimenpide Määrä Investointikustannuk-set kaudessa (1 000 €) Kayttö kustannukset
vuodessa (1 000 €) Kokonaiskustannus vuodessa (1 000 €)
Ojitettu pintavalutuskenttä pumppaamalla (ha) 386 14 14
Ojittamaton pintavalutus-kenttä, pumppaamalla (ha) 129 5 5
Turvetuotannon vesien-suojelun perusrakenteet (ha) 720 72 72
Turvetuotantoalueen virtaaman säätö (ha) 616 5 5
Yhteensä 96 96
Taulukko 7.3.4.3. Turvetuotannon vesiensuojelun toimenpidemäärät (ha) jaksolle 2016–2021 suunnittelun osa-alueittain.
Toimenpide Tornionjoki Muonionjoki
Ojitettu pintavalutuskenttä pumppaamalla (ha) 48 338 Ojittamaton pintavalutus-kenttä, pumppaamalla (ha) 16 113 Turvetuotannon vesien-suojelun perusrakenteet (ha) 275 445 Turvetuotantoalueen virtaaman säätö (ha) 302 314
Vesiensuojelun perusrakenteet: tulee toteuttaa koko vesienhoitoalueen tuotantopinta-alalle, ylläpito kaudella 2016–21 noin 650 ha:n alalla.
Virtaaman säätö: suositellaan vesienhoitoalueen kaikille soille joilla tulvatilanteissa on tarve hillitä veden juoksua. Erityisesti niitä tulisi käyttää tehostamistoimina niillä soilla joissa ei ole mahdollista rakentaa pinta-valutuskenttää.
Pintavalutuskentät: ojittamaton ympärivuotisesti toimiva pintavalutuskenttä on käytössä noin neljäsosalla vesienhoitoalueen tuotantoalasta. Menetelmän käytön lisäämisen mahdollisuuksia tulee tarkastella ympä-ristölupien tarkistusten yhteydessä. Uusilla alueilla ojittamaton ympärivuotinen pintavalutuskenttä on ensi-sijainen vaihtoehto, mikäli olosuhteet sen mahdollistavat. Kun turvesuota on tuotettu riittävän syvälle, tulee vaikeuksia vesien johtamiseen painovoimaisesti. Tällöin voidaan siirtyä pumppaamisen tuotantokaudella.
Kesäaikaisten pintavalutuskenttien toimintaa voidaan tehostaa ympärivuotiseksi antamalla veden nousta tal-viaikana saroille mistä ylimenevä vesi menee painovoimaisesti kentälle. Sulan maan aikainen pumppaamo voidaan muuttaa talvipumppaamoksi eristämällä, jolloin pintavalutuskenttää ei ohiteta. Ongelmia voi aiheu-tua kentän jäätymisestä.
Kasvillisuuskenttä: perustetaan yleensä tuotannosta poistuneille alueille, mistä syystä niillä tehostetaan yleensä vanhojen tuotantoalueiden vesiensuojelua. Ympäristöluvissa esitetään yleensä kasvillisuuskentän/
kosteikon tehon tarkkailua menetelmän toimivuuden varmistamiseksi.
Kemiallinen käsittely ja pienkemikalointi: kemiallisten menetelmien käyttämistä toimenpiteenä tulee harkita tapauskohtaisesti alueilla, joilla on tarvetta tehostaa vesiensuojelua.
Arvio toimenpiteiden tehokkuudesta
Arvio esitettyjen toimenpiteiden tehokkuudesta ravinne-, kiintoaine- ja haitallisten aineiden kuormituksen vä-hentämisessä sekä vaikutuksista hydrologis-morfologisiin paineisiin on esitetty taulukossa 7.3.4.4.
Taulukko 7.3.4.4. Arvio turvetuotannon vesiensuojelutoimenpiteiden tehokkuudesta (Lähde: www.ymparisto.fi/ve-sienhoito/opas).
Toimenpiteen nimi
Toimenpiteen tehokkuus
Toteuttamis-
kelpoisuus Muuta
Ravinne- kuormi-tuksen vähentä-minen
Kiintoaine- kuormi-tuksen vähentä-minen
Humus- kuormi-tuksen vähen-täminen
Haitallisten aineiden kuormituk-sen vähen-täminen
HyMo- paineiden vähen-täminen*
Pohja-vesien riskien vähentä-mänen Vesiensuojelun
perusrakenteet Melko
tehokas Melko
tehokas Ei Ei Ei Ei Helposti
toteutta-miskelpoinen, vaatii ylläpitoa
Poistaa vain kiintoainetta ja siihen sitoutuneita ravinteita
Virtaaman säätö Melko
tehokas Tehokas Ei Ei Ei Ei Helposti
toteuttamis-kelpoinen
Poistaa vain kiintoainetta ja siihen sitoutuneita ravinteita
Ojittamaton pinta-valutuskenttä, ei
pumppausta Tehokas Tehokas Ei Melko
tehokas Melko
tehokas Ei Toteuttamiskelpoi-suus riippuu paikalli-sista olosuhteista
Voidaan pienentää humuksen rauta- pitoisuutta Ojitettu
pinta-valutuskenttä, ei pumppausta
Melko
tehokas Tehokas Ei Melko
tehokas Melko tehokas Ei
Usein helpommin toteutettava kuin ojittamaton pintavalu-tuskenttä
Kentältä voi myös ajoit-tain huuhtoutua fosforia, humusta ja rautaa. Pois-taa vedestä kuitenkin myös epäorg.typpeä.
Kasvillisuus- kenttä/kosteikko, ei pumppausta
Melko
tehokas Tehokas Ei Ei Ei Ei
Toteuttamiskelpoi-suus riippuu paikalli-sista olosuhteista
Voi myös ajoittain huuhtoutua fosforia, humusta ja rautaa.
Ojittamaton pinta-valutuskenttä,
pumppauksella Tehokas Tehokas Ei Melko
tehokas Melko
tehokas Ei Toteuttamiskelpoi-suus riippuu paikalli-sista olosuhteista
Voidaan pienentää humuksen rautapitoi-suutta
Ojitettu pintavalu-tuskenttä, pump-pauksella
Melko
tehokas Tehokas Ei Melko
tehokas Melko tehokas Ei
Usein helpommin toteutettava kuin ojittamaton pintavalu-tuskenttä
Kentältä voi myös ajoit-tain huuhtoutua fosforia, humusta ja rautaa. Pois-taa vedestä kuitenkin myös epäorg.typpeä.
Kasvillisuuskenttä/
Kosteikko, pumppauksella
Melko
tehokas Tehokas Ei Melko
tehokas Melko
tehokas Ei Toteuttamiskelpoi-suus riippuu paikalli-sista olosuhteista
Voi myös ajoittain huuhtoutua fosforia, humusta ja rautaa.
Kemiallinen käsittely, kesä (MP)/
Kemiallisen käsit-telyn lisääminen, kesä(T)
Tehokas Tehokas Tehokas Ei Ei Ei
Toteuttamiskelpoinen, mutta melko kallis ratkaisu. Vaatii asian-tuntemusta ja tarkan valvonnan.
Riskinä on kemikaalien lisääntyminen luonnossa ja käsiteltyjen vesien happamuus.
Talvella käytössä usein vain perusrakenteet->
alentaa kokonaistehoa.
Kemiallinen käsittely, ympäri-vuotinen (MP)/
Kemiallisen käsit-telyn lisääminen, ympärivuotinen (T)
Erittäin tehokas fosforin poistossa
Tehokas Erittäin
tehokas Ei Ei Ei
Toteuttamiskelpoinen, mutta melko kallis ratkaisu. Vaatii asian-tuntemusta ja tarkan valvonnan
Riskinä kemikaalien lisääntyminen luonnossa ja käsiteltyjen vesien happamuus.
Ei poista epäorgaanista typpeä.
Pienkemikalointi, kesä
Tehokas fosforin
poistossa Tehokas Tehokas Ei Ei Ei
Toteuttamiskelpoinen.
Vaatii asiantuntemus-ta ja asiantuntemus-tarkan valvon-nan. Menetelmä vaatii kehittämistä
Menetelmä soveltuu vanhojen turvesoiden vesiensuojelun tehosta-miseen.
Talvella ei käytössä ->
alentaa humuksen pois-ton kokonaistehoa Kemikaalimateriaalien jälkikäyttömahdollisuuk-sia tulisi selvittää. Ei poista epäorgaanista typpeä.
Pienkemikalointi, ympärivuotinen
Tehokas fosforin
poistossa Tehokas Erittäin
tehokas Ei Ei Ei
Toteuttamiskelpoinen.
Vaatii asiantuntemus-ta ja asiantuntemus-tarkan valvon-nan. Menetelmä vaatii kehittämistä.
Talviaikainen puhdis-tusteho ei ole vielä tiedossa.
Menetelmä soveltuu vanhojen turvesoiden vesiensuojelun tehosta-miseen.
Kemikaalimateriaalien jälkikäyttömahdollisuuk-sia tulisi selvittää.
Esitykset ohjauskeinojen kehittämiseksi
Ensimmäisellä suunnittelukaudella esitettyjä turvetuotannon ohjauskeinoja on tarpeen jatkaa toisellakin suunnittelukaudella (taulukko 7.3.4.5). Turvetuotannon sijainninohjausta edistetään Kansallisen suo- ja tur-vemaiden strategian linjausten mukaisesti maankäytön suunnittelussa, lupakäsittelyssä, lausunnoissa ja neuvonnassa. Erityisesti pientuottajille ja urakoitsijoille suunnattavaa turvetuotannon vesiensuojelun käytän-nön toteuttamiseen liittyvää koulutusta ja neuvontaa tulisi lisätä sekä edistää omavalvontaa. Uutena ohja-uskeinona esitetään myös selvitettäväksi, onko tarvetta muuttaa turvetuotannon vesiensuojelurakenteiden mitoitusohjeita, jotta ne vastaisivat paremmin nykyisiä valuntatilanteita ja ilmaston muutokseen sopeutu-mista. Lisäksi tulisi kehittää automaattista jatkuvatoimista mittaustekniikkaa turvetuotantoalueiden päästö-jen tarkkailemiseksi erityisesti ns. tehotarkkailusoilla, joiden perusteella määritetään turvetuotantoalueiden ominaispäästöjä. Jatkuvatoiminen veden laadun ja virtaaman mittaus antaa kertanäytteenottoa paremman tiedon kuormituksen vaihteluista ja huipuista.
Taulukko 7.3.4.5. Turvetuotannon ohjauskeinot Tornionjoen vesienhoitoalueella vuosina 2016–2021.
Ohjauskeino Ohjauksen
vastuutaho Yhteistyötahot Valtakunnalliset ohjauskeinot
Ohjataan uusi turvetuotanto jo ojitetuille tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneille alueille niin, että turvetuotannosta on mahdollisimman vähän haittaa vesien tilalle, pohjavesille sekä vesiluonnon monimuotoisuudelle.
YM, ELYt, maakuntien liitot
Turvetuottajat, TEM, AVIt, GTK, yliopistot ja muut tutkimuslaitokset Vähennetään turvetuotannon haitallisia vesistövaikutuksia valuma-aluekohtaisella
suunnittelulla ottaen huomioon turvetuotannon osuus valuma-alueen
kokonaiskuor-mituksesta. Maakuntien liitot Turvetuottajat,
muut toimialat, konsultit, Edistetään uusien ja erityisesti ympärivuotisesti toimivia vesiensuojelumenetelmien
kehittämistä. YM, TEM VTT, TEKES, yliopistot,
SYKE, turvetuottajat, Bioenergia ry
Edistetään turvetuottajille ja urakoitsijoille järjestettävää koulutusta. TEM, YM Bioenergia ry, turvetuottajat, oppilaitokset
Omavalvonnan edistäminen. Bioenergia ry ELYt, AVIt, turvetuottajat
Automaattisen jatkuvatoimisen mittausmenetelmän kehittäminen. TEM, YM
SYKE, yliopistot, ELYt, mittauslaitteiden toimittajat, Bioenergia Oy,
turvetuottajat Selvitetään turvetuotantoalueilta huuhtoutuvan elohopean ja tarvittaessa myös
muiden metallien kuormitusta erillisselvityksin sekä asetetaan tarvittaessa
tarkkailu-velvoitteet ja tarpeen mukaan metallien huuhtoutumiselle rajoituksia. TEM, YM AVIt, ELYt, turvetuottajat
Rahoitusjärjestelmät ja niiden kehittäminen
Vastuu turvetuotannon vesiensuojelutoimenpiteiden rahoituksesta on alan yrityksillä. Yhteiskunnan tukea suunnataan pääosin uusien innovaatioiden kehittämiseen sekä muuhun tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Tukea voi saada esimerkiksi hankkeille, jotka edistävät ympäristötekniikan kehittämistä ja vesiensuojelua.
Toimenpiteiden ja ohjauskeinojen toteutus- ja seurantavastuut
Vastuu turvetuotannon vesiensuojelutoimenpiteiden toteutuksesta on toiminnanharjoittajilla. Ohjauskeinojen edistämisen ja kehittämisen vastuu on pääosin ympäristöministeriöllä, turvetuottajilla ja ELY-keskuksilla. Mui-ta vastuu- ja yhteistyöMui-tahoja ovat työ- ja elinkeinoministeriö, aluehallintovirastot, maakuntien liitot, kunnat, Suomen ympäristökeskus (SYKE), Geologian tutkimuskeskus (GTK) ja yliopistot.
Turvetuotannon vesiensuojelutoimenpiteiden toteumatiedot saadaan suurelta osin VAHTI-järjestelmästä, minne toiminnanharjoittajat tuottavat tiedon TYVI-palvelun kautta.