S e l v i t y s o s a : Valtioneuvoston kanslia vastaa toimialaansa kuuluvana pääministerin avusta-misesta valtioneuvoston yleisessä johtamisessa sekä hallituksen ja eduskunnan työn yhteensovit-tamisessa. Valtioneuvoston kanslian tehtäviin kuuluvat Suomen EU-politiikan yhteensovittami-nen ja kehittämiyhteensovittami-nen, valtioneuvoston viestintä ja valtionhallinnon viestinnän yhteensovittamiyhteensovittami-nen sekä valtion omistajapolitiikka ja valtioneuvoston kanslian alaisten valtio-omisteisten yhtiöiden omistajaohjaus. Valtioneuvoston kanslian tehtävänä on johtaa, sovittaa yhteen ja kehittää valtio-neuvoston ja sen ministeriöiden yhteistä hallintoa, sisäistä toiminnan ja talouden suunnittelua ja toimintatapoja sekä tuottaa yhteisiä palveluja ja kehittää valtioneuvoston yhteistä toimintakult-tuuria. Lisäksi valtioneuvoston kanslia vastaa valtion sektoritutkimuksen tavoitteiden yhteenso-vittamisesta sekä taloudellisten ulkosuhteiden valmistelun ja keskeisten taloudellisia ulkosuhteita koskevien horisontaalisten asioiden yhteensovittamisesta. Valtioneuvoston kanslia turvaa kaikis-sa olosuhteiskaikis-sa pääministerin ja hallituksen toimintaedellytykset.
Valtioneuvoston kanslia hoitaa toimialansa mukaiset tehtävät voimassa olevan hallitusohjelman mukaisesti. Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman tavoitteen mukaan Suomi on vuonna 2025 uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen voi kokea olevansa tärkeä ja yhteiskunnas-sa vallitsee keskinäinen luottamus. Valtioneuvoston kanslia seuraa hallitusohjelman toteutumista ja huolehtii osaltaan hallitusohjelmassa mainittujen tavoitteiden toteutumisesta erityisesti säädös-ten sujuvuuden parantamisen, digitalisaation ja toimintatapojen uudistamisen osalta.
Hallitusohjelman kärkihankkeista ”Otetaan käyttöön kokeilukulttuuri” kuuluu valtioneuvoston kanslian vastuulle. Lisäksi hallituksen kivijalkahankkeet kestävä kehitys ja hallituksen tulevai-suustyö ovat valtioneuvoston kanslian toteutettavina.
Toimintaympäristö
Valtioneuvoston työssä korostuu yhteensovittaminen ja kokonaisnäkemyksen muodostaminen sekä keskeisten ongelmien laaja-alaisuus. Toimintakykyinen hallitus edellyttää johtamisessa pa-rempaa kokonaiskuvaa ja vahvempaa yhteensovittamistyötä. Tarvitaan koko yhteiskunnan näkö-kulmasta tapahtuvaa tarkastelua ja suunnitelmallista viestintää muuttuvassa mediaympäristössä.
Päätöksenteon laadun ja hyvän hallinnon turvaamiseksi on tärkeää pyrkiä siihen, että poliittinen päätöksenteko ja valmistelu valtioneuvostossa perustuvat riittävään ja laadukkaaseen työhön.
Tätä tukee oikea-aikainen, hyödynnettävissä oleva ja kokonaisvaltainen tutkimus-, ennakointi ja arviointitieto sekä tilannekuva.
Suomi on osa eurooppalaista ja pohjoismaista arvoyhteisöä. Vaikutamme aktiivisesti eurooppa-laiseen ja globaaliin toimintaympäristöön. Valtioneuvoston kanslialla on keskeinen asema EU-asioiden valmistelussa ja yhteensovittamisessa. Kattava valmistelu- ja yhteensovittamisjärjestel-mä mahdollistaa koordinoidun kannanmuodostuksen ja varhaisen vaikuttamisen mahdollisuuden Suomen EU-politiikassa.
Kestävän kehityksen päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Kestävän kehityksen kansallista koordinaatiota ja toimeenpanoa sekä globaalin kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030 toimeenpanoa toteutetaan kansliassa päämi-nisterin johdolla.
Valtion yhtiömuotoinen varallisuus on merkittävä osa kansallisvarallisuutta. Omistajapolitiikalla tavoitellaan yhteiskunnallisesti ja liiketaloudellisesti kestävää tulosta. Valtion yhtiömuotoisen varallisuuden omistajaohjauksessa tavoitellaan nykyistä aktiivisemmin omistaja-arvon kasvua sekä arvonnousun käyttämistä yhteiskunnan kannalta tärkeän yritystoiminnan synnyttämiseen.
Valtioneuvoston yhteisten hallinto- ja palvelutoimintojen kehittämistä jatketaan tiiviissä yhteis-työssä muiden ministeriöiden kanssa. Toimintatapoja uudistetaan ja luodaan edellytykset yhtei-selle toimintaympäristölle ja -kulttuurille.
Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuotta vietetään vuonna 2017. Juhlavuoden ohjelma raken-netaan teemalla Yhdessä eri toimijoiden kanssa. Valmistelussa ovat mukana yhteiskunnan eri osa-alueet eri puolilla Suomea. Tavoitteena on synnyttää mukaansa tempaava ja kiinnostava juh-lavuosi, joka lisää yhteistä ymmärrystä Suomen valtiollisesta itsenäistymisestä ja kansakunnan kehityksestä. Juhlavuoden ohjelman toimeenpanosta ja toimeenpanon ohjauksesta vastaa valtio-neuvoston kanslian hankkeelle asettama hallitus.
Valtioneuvoston kanslian yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
— Pääministeri johtaa valtioneuvoston toimintaa ja valtioneuvoston ylin hallitus- ja hallintovalta perustuu oikea-aikaiseen, laaja-alaiseen ja perusteltuun tietoon
— Suomen tavoitteita Euroopan unionissa edistetään ennakoivasti ja aktiivisesti
— Valtion yhtiömuotoisen varallisuuden hoitamisessa tavoitellaan aktiivisesti omistaja-arvon kasvua sekä arvonnousun käyttämistä yhteiskunnan kannalta tärkeän yritystoiminnan synnyttä-miseen
— Valtioneuvosto toimii yhtenäisesti, avoimesti, taloudellisesti ja laadukkaasti.
Oikeuskanslerinvirasto
Oikeuskanslerinvirasto on itsenäinen virasto, jonka määrärahat ovat valtioneuvoston kanslian pääluokassa omassa luvussaan, jossa todetaan myös viraston yhteiskuntapoliittiset ja toiminnal-liset tavoitteet.
Oikeuskanslerinvirasto tukee oikeuskansleria ja apulaisoikeuskansleria valtioneuvoston ja tasa-vallan presidentin virkatointen lainmukaisuuden valvonnassa, tuomioistuinten, muiden viran-omaisten ja muiden julkista tehtävää hoitavien laillisuusvalvonnassa sekä asianajajien toiminnan valvonnassa.
Talousarvioesitykseen liittyvät tasa-arvovaikutukset
Valtioneuvoston kanslian omassa toiminnassa ja johtamisessa korostetaan toimintatapoja, jotka tukevat yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Valtion omistajaohjauksessa täysin valtio-omisteisten yhtiöiden hallitusvalinnoissa otetaan huomioon tasa-arvonäkökohdat siten, että kummankin su-kupuolen osuus hallituksen jäsenistä on vähintään 40 prosenttia. Pääluokan määrärahoilla ei kui-tenkaan arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia sukupuolten väliseen tasa-arvoon.
Hallinnonalan määrärahat vuosina 2015—2017
01. Hallinto 143 207 163 363 160 789 -2 574 -2
01. Valtioneuvoston kanslian
(siirtomääräraha 2 v) 279 867 867 — 0
22. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
avustaminen 32 000 29 635 29 635 — 0
50. Puoluetoiminnan tukeminen
(kiinteä määräraha) 32 000 29 635 29 635 — 0
30. Oikeuskanslerinvirasto 3 699 3 660 3 467 -193 -5
01. Oikeuskanslerinviraston toimintamenot
(siirtomäärä-raha 2 v) 3 699 3 660 3 467 -193 -5
01. Hallinto
S e l v i t y s o s a : Valtioneuvoston kanslian toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet:
— Tuetaan pääministeriä hallituspolitiikan johtamisessa ja poikkihallinnollisten tehtävien yh-teensovittamisessa
— Valmistellaan hallituksen toimintasuunnitelman väliarviointi
— Viestintää toteutetaan kustannustehokkaasti ja modernisti muuttuneessa mediaympäristössä
— Valtioneuvoston ja eduskunnan työn yhteensovittamiseksi laaditaan hallituksen lainsäädäntö-suunnitelma
— Tulevaisuustyö ja ennakointi sekä tutkimustieto on laadukasta ja tukee päätöksentekoa valtio-neuvostossa. Valmistellaan hallituksen tulevaisuusselonteko
— Vahvistetaan kokeilukulttuuria Suomessa ja kehitetään toimintaan liittyvää koordinaatiota sekä yhteistyötä
— Kestävän kehityksen kansallisen koordinaation ja toimenpanon kehittäminen sekä laaja-alai-nen yhteistyö eri kumppaneiden kanssa Agenda 2030 toteuttamiseksi
— Suomen kilpailukykyä, kasvua ja työllisyyttä vahvistava EU-politiikka. Tämän lisäksi tavoit-teena on EU-oikeudellisten asioiden koordinoidumpi hoitaminen valtioneuvostossa sekä EU:ssa esille nousevien asioiden vaikutusten systemaattinen ja ennakoiva arviointi
— Parannetaan elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä kansainvälistymispalveluja kehittä-mällä, kokoamalla yrityspalvelut yhteen ulkomailla ja uudistamalla maakuvatyön, investointien houkuttelun ja matkailuelinkeinon tukemisen toimintamalleja
— Digitalisoidaan valtioneuvoston toimintoja ja palveluita, kehitetään valtioneuvoston yhteisiä työ- ja toimintatapoja, avointa verkostomaista yhteistyötä ja tiedonkulkua sekä hyödynnetään tie-toa laajasti.
90. Muut menot 2 691 5 200 10 800 5 600 108
21. Kunniamerkit
(arviomäärä-raha) 691 700 700 — 0
26. Suomi 100 (siirtomääräraha
3 v) 2 000 4 500 10 100 5 600 124
Yhteensä 183 297 207 558 210 391 2 833 1
Hallinnonalan määrärahat vuosina 2015—2017
Henkilöstön kokonaismäärä 600 620 6221)
1) Valtioneuvoston kanslian henkilötyövuosiarvio on 546 henkilötyövuotta, oikeuskanslerinviraston 36 henkilötyövuotta sekä 34 erityisavustajaa ja 4 valtiosihteeriä. Valtioneuvoston jäsenet eivät sisälly henkilötyövuosiin.