VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT
01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot Ansio- ja pääomatuloverot
Momentille arvioidaan kertyvän 8 929 000 000 euroa.
S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Momentille kertyvät luonnollisten henkilöiden ansiotuloista valtion progressiivisen tuloveroasteikon mukaan maksettava vero ja pääomatulovero, jossa on vuodesta 2012 lähtien ollut kaksiportainen veroasteikko. Lisäksi mo-mentille kertyvät rajoitetusti verovelvollisten maksama lähdevero sekä henkilön yleisradiovero.
Verotuloennusteen pohjana ovat viimeksi valmistuneen verotuksen eli verovuoden 2014 ansio-ja pääomatuloverojen määrät. Ennuste vuoden 2017 verotuotosta perustuu vuosien 2015 ansio-ja 2016 verokertymätietoihin sekä ennusteeseen veronalaisten tulojen kehityksestä vuosina 2015—2017.
Ennusteessa huomioidaan veroperusteisiin vuosina 2015 ja 2016 tehdyt sekä vuodelle 2017 esi-tetyt muutokset sekä ennakkotiedot verovuoden 2015 verotuksen valmistumisesta.
Ansiotulojen merkittävin erä on palkkatulot, joiden kehitykseen vaikuttavat työllisyyden ja an-siotason kehitys. Toinen merkittävä ansiotuloerä on eläketulot, joiden arvioidaan kasvavan palk-katuloja nopeammin lähivuosina eläkkeelle siirtyvien määrän kasvaessa ja keskimääräisen eläke-tulon noustessa. Pääomatuloja ovat mm. luovutusvoitot, osinkotulot, vuokratulot, puun myynti-tulot sekä yritystulon pääomatulo-osuus. Merkittävin pääomatuloerä on luovutusvoitot, joita syntyy muun muassa arvopaperi- ja kiinteistökaupasta ja joiden kehitys riippuu varallisuusarvo-jen kehityksestä.
06. Arpajaisvero 221 178 225 000 230 000 5 000 2
07. Ajoneuvovero 929 985 1 115 000 1 155 000 40 000 4
08. Jätevero 32 363 25 000 22 000 -3 000 -12
19. Muut veronluonteiset tulot 112 403 112 952 136 984 24 032 21
03. Ratavero 6 170 5 341 5 184 -157 -3
04. Eräät viestinnän maksut 28 665 28 570 40 704 12 134 42
05. Eräät liikenteen maksut 19 202 18 751 28 851 10 100 54
06. Väylämaksut 45 382 44 800 46 200 1 400 3
tuulivoimamaksu 2 889 3 090 3 595 505 16
11. Rahoitusvakausviraston
hallintomaksut 2 998 2 400 2 450 50 2
Yhteensä 39 940 948 40 777 052 41 564 184 787 132 2
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen vuoden 2017 tuloveroas-teikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta. Hallitus antaa eduskunnalle myös talousar-vioesitykseen liittyvän esityksen laiksi metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi sekä talousarvioesitykseen liittyvän esityksen elinkeinotoiminnan, maa- ja metsätalouden sekä poro-talouden lisävähennyksen säätämiseksi. Työn verotus kevenee 515 milj. eurolla kilpailukykyso-pimuksen sekä hallituksen verokevennyksen johdosta. Eläketulon verotusta kevennetään vastaa-vasti, mikä vähentää verotuloja n. 136 milj. euroa. Valtion ansio- ja pääomatuloveron tuottoa alentava osuus näistä verokevennyksistä on n. 266 milj. euroa. Pääministeri Sipilän hallituksen ohjelman mukaisesti otetaan käyttöön yrittäjävähennys ja metsätilojen sukupolvenvaihdoksia helpotetaan ottamalla käyttöön ns. metsälahjavähennys. Veronkannon ajoitustekijöistä johtuen metsälahjavähennyksen käyttöönoton verotuottovaikutukset toteutuvat vasta vuodesta 2018 alka-en. Kotitalousvähennystä kasvatetaan. Ansiotuloveroperusteisiin tehdään vuonna 2017 kuluttaja-hintaindeksin muutosta vastaava tarkistus kaikilla tulotasoilla. Asuntolainan korkovähennysoi-keuden supistamista jatketaan hallitusohjelman mukaisesti. Vähennysoikeus supistuu vuosina 2017—2019 10 prosenttiyksikköä vuodessa niin, että vuonna 2019 asuntolainan koroista vähen-nyskelpoista on 25 %. Vuonna 2017 asuntolainan koroista vähenvähen-nyskelpoista osuutta alennetaan 55 prosentista 45 prosenttiin. Muutosten vaikutus valtion ansio- ja pääomatuloverojen tuottoon on esitetty alla olevassa taulukossa. Lisäksi momentin tuottoarviota alentavat kilpailukykysopi-mukseen liittyvät vakuutetun maksujen korotukset maksujen verovähennyskelpoisuuden kautta.
Kunkin verovuoden ansio- ja pääomatulovero kertyy useamman kalenterivuoden aikana, joten momentin kertymä koostuu eri verovuosilta maksuunpantujen verojen tilityksistä. Momentin ker-Veronalaisten ansio- ja pääomatulojen arvioitu kehitys
Veronalaiset tulot, taso ja muu-tos
Ansiotulot, mistä 124 565 1,5 127 009 2,0 128 651 1,3
— palkkatulot 82 052 0,8 83 447 1,7 84 115 0,8
— eläketulot 29 678 2,8 30 482 2,7 31 483 3,3
Pääomatulot, mistä 11 707 7,8 12 052 2,9 12 423 3,1
— luovutusvoitot 4 525 6,8 4 500 -0,6 4 635 3,0
— osinkotulot 3 920 16,3 4 206 7,3 4 346 3,3
Ansio- ja pääomatuloverotukseen esitettävien veroperustemuutosten vaikutus valtion vero-tuottoon vuonna 2017 ja vuositasolla (milj. euroa)
Vaikutus
Asuntolainan korkovähennysoikeuden rajaaminen 16 17
Valtion osuus kiky-sopimukseen liittyvästä ansiotuloveronkevennyksestä -244 -266
Yhteensä -399 -462
— josta verotuottoa lisäävät 16 17
— josta verotuottoa vähentävät -415 -479
tymään vaikuttavat myös verontilityksissä sovellettavat veronsaajien jako-osuudet ja niiden mah-dolliset oikaisut. Ansio- ja pääomatuloverojen kertymäaikataulua sekä jako-osuuksia ja niiden merkitystä tuloennusteessa on kuvattu tarkemmin valtiovarainministeriön 28.9.2015 päivätyssä muistiossa Budjettitalouden tuloarvioiden laadintamenettelyt valtiovarainministeriössä (www.vm.fi).
Ansio- ja pääomaverotuloennusteeseen liittyvät riskit aiheutuvat suurelta osin pääomatuloennus-teen epävarmuudesta sekä mahdollisista jako-osuuksien oikaisuista. Myös lähdeveron tuotto on vaihdellut arvaamattomasti johtuen aikaisempina vuosina maksettujen lähdeverojen palautuksis-ta. Pääomatulojen kehitys on epätasaisempaa kuin ansiotulojen ja ne reagoivat talouden suhdan-teisiin ansiotuloja voimakkaammin. Lisäksi pääomatulojen ennustamista vaikeuttaa se, että niistä saadaan suhteellisen vähän toteutumatietoa ennen verotuksen valmistumista. Vuoden 2017 ta-lousarvioesitystä laadittaessa tuoreimmat tiedot pääomatuloista ovat vuodelta 2014. Talousarvio-vuoteen ja sitä edeltävään veroTalousarvio-vuoteen liittyvät jako-osuuksien oikaisut saattavat muuttaa mo-mentin kertymää useilla kymmenillä tai jopa sadoilla miljoonilla euroilla. Etenkin suhdannekään-teiden yhteydessä näitä muutoksia on vaikea ennakoida.
Ansio- ja pääomatuloverotuksessa on määritelty 53 verotukea, joista 42:lle pystytään esittämään arvio tuen määrästä. Vaikutukset on arvioitu kaavamaisesti muiden verotukien vaikutuksista ir-rallaan, eikä yksittäisen verotuen poistaminen välttämättä kasvattaisi verotuloja tuen määrää vas-taavasti. Osa ansio- ja pääomatuloverotuksen verotuista on luonteeltaan enemmän verotuksen yleiseen tasoon vaikuttavia vähennyksiä, kuin suppealle ryhmälle kohdennettuja tukia. Tällaisia vähennyksiä ovat esimerkiksi ansiotulovähennys ja työtulovähennys, joilla säädellään työhön kohdistuvaa verorasitusta, sekä eläketulovähennykset, joilla säädellään eläkkeiden verotuksen ta-soa. Erityistapaus on laskennallisen asuntotulon verovapaudesta muodostuva verotuki, joka on ennemminkin teoreettinen verotuki kuin varsinainen verotuksessa myönnettävä huojennus.
Ansio- ja pääomaverotuksen verotukien arvioidaan vähentävän kaikkien veronsaajien verotuot-toja yhteensä noin 16,1 mrd. euroa (sisältäen laskennallisen asuntotulon verovapaudesta muodos-tuvan verotuen, n. 3,4 mrd. euroa) v. 2017. Tästä valtion veroihin kohdistuva vaikutus on n. 8,4 mrd. euroa.
Verovuosina 2014—2017 maksuunpantujen verojen määrät (milj. euroa)
toteutuma2014 2015
ennuste 2016
ennuste 2017
ennuste
Progressiivinen tulovero 5 690 5 838 5 791 5 376
Pääomatulovero 2 482 2 776 2 915 2 963
Yleisradiovero 500 508 487 491
Arvio valtion ansio- ja pääomatuloveron kertymästä vuonna 2017 (milj. euroa)
Ansio- ja pääomatulovero 8 258
Rajoitetusti verovelvollisten maksama lähdevero 150
Yleisradiovero 496
Yhteensä 8 929
Ansio- ja pääomatuloverotuksen verotukien lukumäärää ja euromäärää kasvattaa vuonna 2017 yrittäjävähennyksen ja metsälahjavähennyksen käyttöönotto sekä työtulovähennyksen kasvatta-minen. Asuntolainan korkovähennyksen supistaminen pienentää verotukien euromäärää.
2017 talousarvio 8 929 000 000
2016 talousarvio 9 210 000 000
2015 tilinpäätös 9 094 292 379
02. Yhteisövero
Momentille arvioidaan kertyvän 3 567 000 000 euroa.
S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Vero on 20 % yhteisön verotetta-vasta tuloksesta. Momentille kertyy valtion osuus vuoden aikana kertyvästä yhteisöjen tuloveros-ta ja yhteisön yleisradioverostuloveros-ta. Yhteisöveron muituloveros-ta veronsaajia olivat kunnat ja seurakunnat vuoden 2015 loppuun saakka. Vuodesta 2016 alkaen yhteisöveron saajia ovat valtio ja kunnat.
Seurakuntien yhteisövero-osuus korvattiin vuoden 2016 alussa indeksiin sidotulla määrärahalla.
Yhteisöveroennusteen perusteena ovat tuoreimmat toteutumatiedot ja arviot kunkin verovuoden lopullisesta verosta. Verovuoden 2017 yhteisöveron määrää ennustetaan arvioidun yritysten tu-loskehityksen perusteella vuodesta 2015 vuoteen 2017. Arvio verovuoden 2017 lopullisen yhtei-söveron määrästä perustuu verotuksen valmistumisesta saatuihin ennakkotietoihin ja toteutunei-siin kertymiin. Yritysten tuloskehitystä arvioidaan lähinnä kansantalouden tilinpidon toimintayli-jäämän muutoksen avulla. Yritysten tuloskehitys ei täysin seuraa toimintaylitoimintayli-jäämän muutoksia.
Varsinkin voimakkaiden suhdannevaihteluiden oloissa toimintaylijäämän antama kuva yritysten tuloksista saattaa poiketa huomattavasti todellisuudesta. Ennusteen laadinnassa toimintaylijäämä tarjoaa kuitenkin luontevan lähtökohdan tarkasteltaessa yhteisöverokertymän kehitystä suhteessa koko talouden aktiviteettia kuvaavaan kasvuennusteeseen. Yhteisöveroennustetta täydennetään tarvittaessa yritysten tulostietojen ja kertymätietojen pohjalta. Yhteisövero on suhdanneherkim-piä veromuotoja, jonka tuotto on vaihdellut muita veromuotoja enemmän. Muutokset talouskas-Arvio ansio- ja pääomatuloverotuksen verotuista vuosina 2015—2017 (milj. euroa)
2015 2016 2017
Lakisääteisten eläke-, työttömyysvakuutus- ja sairausvakuutusmaksujen
vähennyskelpoisuus 2 415 2 480 2 655
Työtulovähennys 2 095 2 130 2 422
Kotitalousvähennys 365 370 380
Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennyskelpoisuus 195 195 200
Valtionverotuksen eläketulovähennys 315 305 320
Vapaaehtoisen eläkevakuutusmaksun vähennyskelpoisuus 100 105 110
Lapsilisien verovapaus 500 505 510
Eräiden muiden sosiaalietuuksien verovapaus 950 960 970
Asuntolainan korkojen vähennyskelpoisuus 240 210 190
Laskennallisen asuntotulon verovapaus 3 300 3 300 3 400
Oman asunnon myyntivoiton verovapaus (suuruusluokka-arvio) 1 300 1 300 1 300
Muut 3 505 3 644 3 650
Yhteensä 15 280 15 504 16 107
vussa ja yritysten tulosnäkymissä voivat nopeasti aiheuttaa suuriakin muutoksia yhteisöveron tuottoon.
Vuonna 2017 ei tule voimaan veroperustemuutoksia, joilla on vaikutusta yhteisöveron tuottoon.
Kilpailukykysopimukseen liittyvät työnantajamaksujen alennukset kasvattavat yhteisöveron ve-ropohjaa, mikä on huomioitu toimintaylijäämän kasvuennusteessa.
Valtiolle suoritettavalla vuotuisella verolla on kerätty Yleisradio Oy:n toiminnan rahoittamiseksi tarvittavat varat vuodesta 2013 alkaen. Yhteisön yleisradioverolla on tarkoitus kerätä n. 20 milj.
euroa vuositasolla.
Verovuoden vero kertyy useamman kalenterivuoden aikana ja näin ollen momentin kertymä koostuu eri verovuosilta tilitetystä yhteisöverosta. Verovuoden lopullisesta yhteisöverosta yleen-sä runsaat 80 % kertyy saman vuoden aikana ennakoina. Verovuoden päättymisen jälkeen ennen verotuksen valmistumista oma-aloitteisesti maksettavien ennakon täydennysmaksujen määrä vaihtelee vuosittain huomattavasti. Yrityksille myös palautetaan hakemuksesta ennakoita ennen verotuksen valmistumista. Verotuksen valmistumisen jälkeen kertyy jäännösveroja, ja kertymää pienentävät maksettavat ennakonpalautukset. Vuonna 2017 kertyy vielä veroja verovuosilta 2016 ja 2015.
Elinkeinoverotukseen sisältyy useita verotukia. Näistä merkittävimpiä ovat irtaimen käyttöomai-suuden poistojärjestelmään sisältyvä verotuki, n. 565 milj. euroa ja käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoittojen verovapaus, n. 350 milj. euroa. Edellä esitetyt verotukien määrät ovat suuruus-luokka-arvioita. Lisäksi käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoittojen verovapaudesta aiheutu-van verotuen määrä voi vaihdella suurestikin vuosittain riippuen osakekauppojen määrästä.
Toimintaylijäämän, yritysten tuloskehityksen ja yhteisöveron lopullisen veron arvioitu kehitys
2014 2015
ennuste 2016
ennuste 2017
ennuste
Toimintaylijäämän muutos, % 3,3 6,1 1,1 8,1
Verovuoden lopullinen vero, milj. euroa 4 412 4 526 4 698 5 141
— valtion osuus yhteisöveron tuotosta, % 61,63 60,35 69,08 69,66
Ennuste yhteisöveron kertymästä vuonna 2017 Yhteisöveron kertymät eri verovuosilta, milj. euroa
— verovuodelta 2018 406
— verovuodelta 2017 4 297
— verovuodelta 2016 391
— aikaisemmilta verovuosilta 35
Yhteensä 5 129
— josta valtion osuus 3 567
2017 talousarvio 3 567 000 000
2016 II lisätalousarvio 206 000 000
2016 talousarvio 2 877 000 000
2015 tilinpäätös 2 761 280 794
03. Korkotulojen lähdevero
Momentille arvioidaan kertyvän 43 000 000 euroa.
S e l v i t y s o s a : Vero perustuu korkotulojen lähdeverosta annettuun lakiin (1550/1992). Veron määrä on 30 % talletukselle tai joukkovelkakirjalainalle Suomeen maksetusta korosta. Verovel-vollisia ovat luonnolliset henkilöt.
Kotitalouksien talletukset muodostavat veropohjasta suurimman osan. Vuoden 2015 lopussa suo-malaisten kotitalouksien talletusten kanta Suomen rahalaitoksissa oli n. 78 mrd. euroa ja niiden keskikorko oli n. 0,3 %. Kotitalouksien lähdeverollisten talletusten kannan ja keskikoron arvioi-daan kehittyvän taulukossa esitetyn mukaisesti:
2017 talousarvio 43 000 000
2016 talousarvio 91 000 000
2015 tilinpäätös 110 410 026
04. Perintö- ja lahjavero
Momentille arvioidaan kertyvän 510 000 000 euroa.
S e l v i t y s o s a : Vero perustuu ja lahjaverolakiin (378/1940) ja siinä oleviin perintö-ja lahperintö-javeroasteikkoihin. Lahperintö-javeron osuudeksi momentin kertymästä arvioidaan n. 20 %.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan perintö- ja lahjaveroasteikkojen keventämistä maatilojen ja muiden yritysten sukupolvenvaihdosten edistämiseksi. Samalla vero-pohjaa laajennettaisiin verovapaiden kuolemanvaravakuutusten korvausten osalta. Ehdotettujen muutosten arvioidaan supistavan valtion verotuloja 40 milj. euroa vuositasolla. Vuonna 2017 muutosten kuitenkin arvioidaan supistavan valtion verotuloja 25 milj. euroa perintö- ja lahjave-rotuksen toimittamiseen liittyvien viipeiden takia.
Perintö- ja lahjaverotukseen kohdistuu 15 erilaista verotukea, joista merkittävimmän, yritysten sukupolvenvaihdoshuojennuksen määräksi arvioidaan n. 141 milj. euroa vuonna 2017.
toteutuma2015 2016
ennuste 2017
ennuste
Lähdeverollisten talletusten kannan muutos, % -0,11 2,6 2,3
Kotitalouksien talletusten keskikorko, % 0,33 0,19 0,08
2017 talousarvio 510 000 000
2016 II lisätalousarvio -50 000 000
2016 talousarvio 710 000 000
2015 tilinpäätös 630 918 741
04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut