Määrärahat hallinnonaloittain

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset määrärahoihin

Kilpailukykysopimus lisää määrärahatarvetta yli 400 milj. eurolla v. 2017. Valtion toimintame-noja alennetaan sosiaalivakuutuksen maksumuutosten, lomarahojen vähennysten ja työajan pi-dennyksen seurauksena. Valtionosuuksia kunnille alennetaan lomarahojen vähennysten ja työ-ajan pidennyksestä syntyvän säästön seurauksena. Valtion rahoitusta yliopistoille ja ammattikor-keakouluille vähennetään työnantajamaksujen alenemisen johdosta. Yksityisen sektorin sosiaalivakuutuksen maksumuutosten johdosta valtion rahoitus Kelalle kasvaa.

Kilpailukykysopimuksen mukaiset valtion virka- ja työehtosopimuksista aiheutuvat kustannus-vaikutukset on vähennetty täysimääräisesti. Määrärahavähennykset aiheutuvat valtion henkilös-tön lomarahojen leikkaamisesta 30 %:lla ja työajan pidentämisestä sekä toisaalta työnantajan työ-eläke- ja sosiaalivakuutusmaksujen alentamisesta. Vähennyksen vaikutus valtionhallinnon toi-mintamenoihin on 127 milj. euroa v. 2017.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen osalta kilpailukykysopimuksen perusteella on kustannus-vaikutuksina otettu huomioon ainoastaan työnantajamaksujen alentamisesta aiheutuva säästö, jonka vaikutus v. 2017 on 21 milj. euroa. Laskelmassa ei ole arvioitu vuosittaisen työajan piden-nyksen vaikutuksia, eikä vuoden 2017 palkankorotusten jäädyttämistä.

Kuntien työvoimakustannusten aleneminen on huomioitu kuntien valtionosuuksissa siten, että lo-marahojen leikkauksen arvioidun kustannussäästön vaikutus on vähennetty täysimääräisesti.

Työajan pidennyksen arvioidaan realisoituvan kuntien menosäästönä asteittain, ja lisäksi on ar-vioitu, että työajan pidentäminen ei tuota säästöä opetussektorilla. Työajan pidennyksen arvioitu kustannussäästö on otettu peruspalvelujen valtionosuuden mitoituksessa huomioon osittain Kehyksen ulkopuolelle jäävät määrärahat, milj. euroa

2017 esitys

Työttömyysturvamenot, asumistuki ja palkkaturva 4 832

Veronkevennysten kompensaatiot kunnille 652

EU:lta saatavia tuloja vastaavat menot 1 109

Veikkausvoittovaroja ja RAY:n tuloutusta sekä totopeleistä kertyviä tuloja vastaavat menot 961

Korkomenot 1 308

Finanssisijoitukset 584

Tekniset läpivirtauserät 215

Arvonlisäveromäärärahat 1 223

Yhteensä 10 884

v. 2017. Työnantajamaksujen alenemisesta seuraavaa säästöä ei sen sijaan ole otettu huomioon valtionosuuksien mitoituksessa. Näillä oletuksilla laskettuna kuntien peruspalvelujen valtion-osuudesta sekä OKM:n hallinnonalan valtionosuuksista vähennetään yhteensä n. 370 milj. euroa.

Kilpailukykysopimukseen liittyvien veronkevennysten kompensaatiot puolestaan kasvattavat pe-ruspalvelujen valtionosuutta 273 milj. eurolla.

Työnantajan sosiaaliturvamaksun 0,94 prosenttiyksikön alentamisen, palkansaajien sairaanhoito-maksujen alentamisen sekä vakuutettujen päivärahamaksun noston seurauksena valtion rahoitus-osuutta sairausvakuutusmenoista on nostettu 706 milj. eurolla. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla on tehty myös eräitä muita muutoksia kilpailukykysopimuksesta johtuen.

Toimintamenoihin kohdistuvat säästöt

Kilpailukykysopimuksen lisäksi kaikkien valtionhallinnon toimintamenoihin vaikuttaa useat toi-mintamenoihin kohdistetut säästöt. Hallitusohjelman mukainen toimintamenosäästö kasvaa 30 milj. eurolla v. 2017. Muita nykyisen hallituksen päättämiä toimintamenosäästöjä on esimerkiksi hankintaprosessin tehostaminen, jolla tavoitellaan 5 milj. euron säästöä v. 2017. Lisäksi toimin-tamenoihin kohdistuu edellisen vaalikauden perintönä vuosittainen 0,5 prosentin tuottavuussääs-tö, jonka säästöä kasvattava vaikutus v. 2017 on runsas 20 milj. euroa.

Turvapaikanhakijoihin liittyvät menot

Turvapaikanhakijatilanteesta johtuvat menoarviot vähenevät n. 180 milj. euroa vuodelle 2016 budjetoidusta. Turvapaikanhakijamääräksi oletetaan 10 000 hakijaa vuosina 2016 ja 2017.

Myönteisen turvapaikkapäätöksen saavien osuus arvioidaan 24 prosentiksi v. 2016 ja 30 prosen-tiksi v. 2017. Vastaanotto- ym. menot sisäministeriön hallinnonalalla vähenevät 287 eurolla vuo-desta 2016. Oikeusministeriön hallinnonalalla turvapaikanhakijatilanteesta johtuvat menot vä-henevät 4 milj. euroa. Kotouttamismenot puolestaan kasvavat turvapaikan saaneiden siirtyessä vastaanottokeskuksista kuntiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla menot kasvavat 37 milj. eurolla. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla menoarviot mm. kotokoulutukseen ja kunnille kotouttamisesta maksettaviin korvauksiin nousevat 53 milj. euroa. Sosiaali- ja ter-veysministeriön hallinnonalalla menoarviot nousevat 16 milj. euroa verrattuna vuodelle 2016 budjetoituun.

Valtioneuvoston kanslia (pääluokka 23)

Valtioneuvoston kanslian pääluokkaan ehdotetaan määrärahoja yhteensä 210,4 milj. euroa, missä on lisäystä 2,8 milj. euroa vuoden 2016 talousarvioon verrattuna. Lisäys johtuu valtioneuvosto-tasoisiin kehittämishankkeisiin ehdotetusta määrärahasta sekä Suomen 100-vuotisjuhlavuoden toteutuksesta.

Valtioneuvoston kanslian pääluokan määrärahoilla tuetaan hallitusohjelman toteutumista. Halli-tusohjelman kärkihankkeista ”Otetaan käyttöön kokeilukulttuuri” kuuluu valtioneuvoston kans-lian vastuulle. Lisäksi hallituksen kivijalkahankkeet kestävä kehitys ja hallituksen tulevaisuustyö ovat valtioneuvoston kanslian toteutettavina.

Hallituksen linjauksen mukaisesti valtion omistajapolitiikalla tavoitellaan yhteiskunnallisesti ja liiketaloudellisesti kestävää tulosta. Valtion yhtiömuotoisen varallisuuden omistajaohjauksessa tavoitellaan nykyistä aktiivisemmin omistaja-arvon kasvua sekä arvonnousun käyttämistä yhteis-kunnan kannalta tärkeän yritystoiminnan synnyttämiseen.

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuotta vietetään v. 2017. Juhlavuoden ohjelma rakennetaan teemalla yhdessä eri toimijoiden kanssa. Tavoitteena on synnyttää mukaansatempaava ja kiinnos-tava juhlavuosi, joka lisää yhteistä ymmärrystä Suomen valtiollisesta itsenäistymisestä ja kansa-kunnan kehityksestä. Juhlavuoden ohjelman toteuttamiseen ehdotetaan 10,1 milj. euroa vuodelle 2017.

Ulkoasiainministeriön hallinnonala (pääluokka 24)

Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 1,1 mrd. euroa, mikä on 18,9 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2016 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys aiheutuu pääosin kehitysyhteistyömääräraho-jen tason noususta. Pääluokan määrärahoista ulkoasiainhallinnon osuus on 23 %, kansainvälisen kehitysyhteistyön 63 %, kriisinhallinnan 5 % ja muiden menojen 9 %.

Ulkoasiainhallinto

Ulkoasiainhallinnolle ehdotetaan 247,1 milj. euroa, mikä on 7,4 milj. euroa vähemmän kuin vuo-den 2016 varsinaisessa talousarviossa. Ulkoasiainhallinnon toimintamenoihin ehdotetaan 219,8 milj. euroa. Ulkoasiainhallinnon voimavaroja painotetaan niihin maihin, joiden poliittinen ja ta-loudellinen merkitys Suomen kannalta kasvaa. Suomen ulkoisen rakenteen kehittämistä jatketaan Suomen edustautumisen tavat ja mallit -hankkeen linjausten pohjalta. Kehittämistyössä otetaan huomioon yhteistyömahdollisuudet Pohjoismaiden, Baltian maiden ja EU:n ulkosuhdehallinnon kanssa sekä Team Finland -toimintamalli. Osana hallituksen kärkihankekokonaisuutta Team Fin-land -verkostoa on vahvistettu palkkaamalla kaupallis-taloudellisiin kysymyksiin keskittyviä eri-tyisasiantuntijoita valittuihin Suomen edustustojen toimipisteisiin, josta aiheutuu v. 2017 1,6 milj. euroa lisämenoja. Toimintamenoissa on otettu huomioon kasvaneesta turvapaikanhakija-määrästä johtuvat lisääntyneet menot edustustoissa liittyen mm. perheenyhdistämisprosesseihin.

Suomi toimii puheenjohtajana Arktisessa neuvostossa v. 2017—2019.

Ulkomailla sijaitsevien valtion omistamien tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen omistajahal-linta siirtyy valtiovarainministeriöstä ulkoasiainministeriöön 1.1.2017. Ulkoasiainministeriö jat-kaa instituuttikiinteistötilojen vuokraamista nykyisille säätiövuokralaisille. Omistajahallinnan siirto ei vaikuta säätiöiden tulosohjaukseen. Vuoden 2017 aikana on tarkoitus peruskorjata Suo-men Ranskan instituutin tilat Pariisissa, johon ehdotetaan 1,3 milj. euron lisämäärärahaa.

Kriisinhallinta

Ulkoasiainministeriön hallinnonalan osuus suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitome-noista on 37,9 milj. euroa, mikä on 11,1 milj. euroa vähemmän kuin v. 2016 varsinaisessa talous-arviossa. Siviilikriisinhallintaan ehdotetaan 15,4 milj. euroa. Määrärahaan sisältyy 0,5 milj. euron osuus rauhanvälittämiseen. Sotilaallisissa ja siviilikriisinhallintaoperaatioissa arvioidaan olevan palkattua henkilöstöä v. 2017 yhteensä n. 510 henkilöä.

Kehitysyhteistyö

Kansainväliseen kehitysyhteistyöhön ehdotetaan yhteensä 0,9 mrd. euroa. Kehitysyhteistyömää-rärahojen tason arvioidaan v. 2017 olevan 0,40 % suhteessa bruttokansantuloon. Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ehdotetaan myönnettäväksi 535,2 milj. euroa sekä 366 milj. euron sitoumus-valtuuksia, joista aiheutuvat menot ajoittuvat vuoden 2016 jälkeisille vuosille. Kehitysyhteistyö-lainoihin ehdotetaan 100 milj. euroa, Finnfundin pääoman korottamiseen 10 milj. euroa ja kehi-tysyhteistyön finanssisijoituksiin 30 milj. euroa.

Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot

Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja rahoitusavustuksiin ehdotetaan 87,2 milj. euroa sekä Itämeren, Barentsin ja Arktisen alueen yhteistyöhön 1,8 milj. euroa. Toiminnassa painote-taan ensisijaisesti pohjoisen ulottuvuuden politiikkaa, monenvälistä yhteistyötä pohjoisissa alue-neuvostoissa ja hallituksen Venäjä-politiikan toimeenpanoa sekä Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuutta tukevia hankkeita.

Oikeusministeriön hallinnonala (pääluokka 25)

Oikeusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 915,8 milj. euroa. Kun vuosittain vaihtelevia vaalimenoja ei oteta huomioon, hallinnonalan määrärahataso on 16,4 milj. euroa pie-nempi kuin v. 2016. Pääluokan määrärahoista ministeriön ja hallinnon osuus on 14 %, tuomiois-tuinten ja oikeusavun 46 %, ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan 11 %, syyttäjien 5 %, ran-gaistusten täytäntöönpanon 24 % ja vaalimenojen 1 %.

Oikeusturva

Tavoitteena on, että oikeusjärjestelmä muodostaa johdonmukaisen kokonaisuuden, joka tukee ennakoitavuutta ja yhdenvertaisuutta, ja että oikeusturva toteutuu käytännössä. Oikeusturvaa ke-hitetään ja sopeutetaan kiristyviin talouden reunaehtoihin vuosille 2013—2025 laaditun oikeu-denhoidon uudistamisohjelman ja siitä tehtyjen linjausten pohjalta.

Käräjäoikeuksien määrää on tarkoitus vähentää muodostamalla suurempia yksiköitä. Uudistuk-sen tavoitteena on luoda edellytykset lainsäädännön laadun parantamiselle ja hyödyntää tuoma-rien osaamista aiempaa monipuolisemmin sekä parantaa tuomioistuinten toiminnan tehokkuutta.

Rakenneuudistuksessa pidentyvien etäisyyksien haittoja vähennetään lisäämällä sähköisiä asi-ointimahdollisuuksia ja paikasta riippumattomia työskentelytapoja.

Riidattomat velkomusasiat ja eräät muut siviilioikeudelliset asiat on tarkoitus keskittää muuta-maan käräjäoikeuteen, mitä koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa keväällä 2017.

Oikeusaputoimistojen rakennetta uudistetaan lokakuussa 2016 voimaan tulevalla uudistuksella.

Tavoitteena on keventää ja selkeyttää hallintoa, jotta voimavaroja voidaan jatkossa kohdentaa ny-kyistä enemmän asiakastyöhön. Tehostamistoimilla vastataan tiukkenevaan määrärahatilantee-seen. Rakenneuudistuksen voimaantulon johdosta vaikutukset näkyvät v. 2017 lukien. Kuudesta oikeusapupiiristä muodostetaan kuusi virastoa. Uudistuksessa ei ole tarkoitus tehdä muutoksia toimipaikkoihin.

Ulosottotoimen rakenneuudistuksessa tavoitteena on tietojärjestelmien, työnkulkujen ja organi-saation kehittäminen. Asetettujen tavoitteiden mukaan hanke on valmis v. 2018.

Oikeusministeriön hallinnonalalla on käynnissä viisi laajaa toimintojen uudistamishanketta ICT:n avulla. Tarkoitus on tehostaa tuomioistuinten, syyttäjälaitoksen, ulosottolaitoksen ja Ri-kosseuraamuslaitoksen toimintaa. Tietojärjestelmien kehittämiseen ehdotetaan 17 milj. euroa vuodelle 2017. Tämän lisäksi ehdotetaan 3 milj. euroa yleisten tuomioistuinten istuntosalien va-rustamiseksi aineistojen sähköisen käsittelyn edellyttämällä laitteistolla.

Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esitykseen (HE 32/2016) sisältyneet ehdotukset laeiksi ul-komaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamiseksi. Muutokset tulivat voimaan 1.9.2016. Jatkossa oikeudellisena avustajana hallintoasian käsittelyssä on pääasiassa oikeusapu-toimiston julkinen oikeusavustaja oikeusapulain nojalla, mikä merkitsee painopisteen siirtymistä turvapaikka-asioissa nykyistä enemmän yksityisestä oikeusavusta julkiseen oikeusapuun.

Rikollisuuden torjunta

Tavoitteena on, että rikosvastuu toteutuu tehokkaasti, rikollisuus ja sen haitat vähenevät, ja että turvallisuus ja sen tunne lisääntyvät. Korruption vastaisia toimenpiteitä toteutetaan v. 2016 laa-ditun strategian mukaisesti.

Valtiolle menetetyksi tuomittuja menettämisseuraamuksia vastaaviin korvauksiin ehdotetaan 8 milj. euron määrärahaa. Rikosasioissa asianomistajalla on mahdollisuus hakea Oikeusrekisteri-keskukselta korvausta tapauksissa, joissa rikoksella saatu hyöty on tuomittu menetetyksi valtiolle ja menettämisseuraamus on pantu täytäntöön. Menettelyssä on kyse rikoksentekijän tai kolman-nen henkilön saaman rikoshyödyn ja siihen liittyvän vahingonkorvauksen yhteensovittamisesta.

Vuonna 2017 valmistellaan syyttäjälaitoksen organisaatiouudistusta toiminnallisista lähtökoh-dista siten, että uusi organisaatio voi aloittaa vuoden 2018 alusta. Rikosseuraamuslaitoksen toi-mintaa kehitetään nykyisessä vankilaverkostossa. Toimintakyvyn turvaamiseksi Rikosseuraa-muslaitokselle ehdotetaan 3,7 milj. euron määrärahalisäystä. Hämeenlinnan naisvankilan, Kera-van avoKera-vankilan ja Jyväskylän uudisrakennuksen rakentaminen alkavat vuoden 2017 aikana.

Sisäministeriön hallinnonala (pääluokka 26)

Sisäministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä n. 1,5 mrd. euroa, mikä on 202 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2016 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahojen lasku johtuu suurimmaksi osaksi pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon tarvittavan arviomäärä-rahan pienenemisestä suhteessa edelliseen vuoteen. Pääluokan määrärahoista poliisitoimen osuus on 49 %, Rajavartiolaitoksen 16 %, pelastustoimen ja Hätäkeskuslaitoksen 5 % sekä maahan-muuton 22 %.

Sisäisen turvallisuuden resursseja on kyetty lisäämään vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huoli-matta. Sisäisen turvallisuuden palveluiden ja viranomaisten palvelukyvyn turvaamisesta huoleh-ditaan koko maassa. Välttämättömiä sopeutustoimia joudutaan tekemään ennen kaikkea priori-soimalla tehtäviä ja voimavaroja sekä investointeja ja lykkäämällä hankintoja. Toukokuussa 2016 julkistetun sisäisen turvallisuuden selonteon pohjalta laaditaan sisäisen turvallisuuden

stra-tegia, jossa määritellään ne toimenpiteet, joilla Suomesta tulee maailman turvallisin maa asua, elää, yrittää ja tehdä työtä.

Poliisitoimi

Poliisitoiminta sopeutetaan käytössä oleviin resursseihin siten, että poliisien määrän laskua voi-daan hillitä. Poliisikoulutuksen aloituspaikkamäärä nostetaan 400 henkilöön ja tähän tarkoituk-seen ehdotetaan myönnettäväksi 0,4 milj. euron lisämääräraha. Valtioneuvoston sisäisen turval-lisuuden selonteon 2016 mukaan poliisien määrä vakiinnutetaan kuluvalla kehyskaudella n.

7 000 poliisin tasolle. Tehtävät suoritetaan tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla olosuh-teiden vaatimassa tärkeysjärjestyksessä. Kiireellisten hälytyspalveluiden saatavuudesta huoleh-ditaan. Poliisin turvallisuuteen liittyvien tehtävien näkyvyyttä ja palvelujen saatavuutta lisätään muun muassa teknisillä ratkaisuilla. Automaattista liikennevalvontaa lisätään. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaa tehostetaan entistä paremmalla yhteistyöllä viranomaisten ja yk-sityissektorin välillä.

Suojelupoliisin keskeisenä tavoitteena on kansallista turvallisuutta uhkaavien tekojen ja hankkei-den ennalta estäminen ja oikea-aikaisen tiedon tuottaminen yhteiskunnan turvallisuuhankkei-den edistä-miseksi ja päätöksenteon tueksi. Suojelupoliisin alueellinen toimintakyky varmistetaan ja jatke-taan toimenpiteitä nykyisen toiminnallisen tietojärjestelmän uusimiseksi ja laajentamiseksi.

Rajavartiolaitos

Rajavartiolaitoksen toimintaan vaikuttavat merkittävimmin tilanne Venäjällä ja Itämeren alueel-la. Rajavartiolaitoksen tavoitteena on vahvistaa sisäistä ja ulkoista turvallisuutta itärajalalueel-la. Ra-janylitysliikenne pidetään turvallisena. Rajavartiolaitos pitää kriisivalmiuden ja kyvyn sotilaalli-seen maanpuolustuksotilaalli-seen korkealla tasolla. Rajavartiolaitos perustaa EU:n raja- ja merivartiojär-jestelmän edellyttämän nopean toiminnan rajavartijareservin.

Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta

Pelastustoimen tavoitteena on, että pelastustoimella on jatkuvaan analyysiin perustuva kokonais-kuva yhteiskunnan riskeistä ja valmius vastata niihin omalla toimialallaan. Pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta, valvontaa ja koordinaatiota vahvistetaan ja parannetaan. Sisäministeriö jatkaa vuoden 2017 aikana hanketta, jonka tavoittee-na on valmistella vuoden 2019 alusta voimaan tulevaksi tarkoitettu pelastustoimen uudistus. Uu-distuksessa pelastustoimen tehtävät siirretään kunnilta maakuntatasolle.

Hätäkeskusten ja hätäkeskuspalveluita käyttävien viranomaisten toimintaa yhdenmukaistetaan hälytyspalveluiden osalta valtakunnan tasolla. Tavoitteena on parantaa hätäkeskusten toimintaa ja viranomaisyhteistyötä ja sitä kautta väestön turvallisuuspalveluja. Hätäkeskustoimintaa kehi-tetään ottamalla käyttöön viranomaisten yhteinen hätäkeskusjärjestelmä kaikissa hätäkeskuksis-sa.

Maahanmuutto

Maahanmuuttohallinnon toimintaan vaikuttaa turvapaikanhakijoiden lisääntynyt määrä. Talous-arvioesityksen määrärahat on mitoitettu 10 000 turvapaikanhakijan mukaan, vastaanottojärjestel-män piirissä on keskimäärin 13 000 henkilöä ja vastaanoton menot ovat arviolta 50 eur/hlö/kk.

Myönteisen turvapaikkapäätöksen (arvio n. 30 % hakijoista) saaneet henkilöt sijoitetaan mahdol-lisimman nopeasti kuntiin. Vuoden 2017 pakolaiskiintiö on 750 henkilöä. Suomeen vaikuttavat myös EU:n yhteiset päätökset siirtää (ns. sisäiset siirrot) ja uudelleensijoittaa turvapaikanhakijoi-ta EU:n sisällä.

Ulkomaalaisasioiden sähköisen asiankäsittelyjärjestelmän (UMA) tuoma tuottavuuden lisäys hyödynnetään täysimääräisesti työprosesseja kehittämällä. Sujuva ja nopea turvapaikkahakemus-ten käsittely hillitsee pitkällä tähtäimellä turvapaikanhakijoiden vastaanoton kokonaiskustannuk-sia, kun turvapaikanhakijoiden odotusaika vastaanottokeskuksissa ei pitkity.

Puolustusministeriön hallinnonala (pääluokka 27)

Puolustusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 2,8 mrd. euroa, missä on vähennys-tä 62,2 milj. euroa vuoden 2016 varsinaiseen talousarvioon verrattuna johtuen lähinnä materiaa-lihankintojen ajoituksesta ja toimintamenosäästöjen lisäyksestä.

Puolustusvoimien toimintamenoihin (pl. palkkamenot), puolustusmateriaalihankintoihin sekä so-tilaallisen kriisinhallinnan menoihin on tehty vakiintuneen käytännön mukaisesti 1,5 % ennakol-linen kustannustasotarkistus. Sotilaallisen maanpuolustuksen osuus pääluokan määrärahoista on 85 %, josta materiaaliseen valmiuteen laskettavia menoja on 38 % (914 milj. euroa). Sotilaallisen kriisinhallinnan osuus on 2 %.

Vuoden 2017 talousarvioesityksen mukaisista uusista ja aiemmin myönnetyistä puolustusvoimi-en tilausvaltuuksista aiheutuu mpuolustusvoimi-enoja v. 2017 yhtepuolustusvoimi-ensä 653 milj. euroa ja talousarviovuodpuolustusvoimi-en jäl-keisinä vuosina yhteensä 1 290 milj. euroa.

Sotilaallinen maanpuolustus

Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan 1,9 mrd. euroa, mikä on 3,4 milj. euroa vähem-män kuin vuoden 2016 varsinaisessa talousarviossa. Toimintamenomäärärahoja vähentävät kil-pailukykysopimuksesta aiheutuvat säästöt joita on yhteensä n. 26 milj. euroa. Puolustusmateriaa-lihankinnoista on siirretty määrärahaa toimintamenoihin 40 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2016 talousarviossa.

Puolustusmateriaalihankintoihin ehdotetaan määrärahoja 479,8 milj. euroa, mikä on 65 milj. eu-roa vähemmän kuin vuoden 2016 varsinaisessa talousarviossa. Tämä johtuu pääosin edellä mai-nitusta määrärahasiirrosta sekä aiemmin tehdyistä tilausvaltuuksien menoajoitusmuutoksista, mitkä vähentävät puolustusmateriaalihankintoihin ehdotettavia määrärahoja yhteensä 99 milj.

eurolla vuoden 2016 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Määrärahoja vähentää lisäksi aiem-min kotimaisen teollisuuden työllisyyden tukemiseksi myönnetyn kertaluonteisen lisärahoituk-sen pieneneminen 4 milj. eurolla vuodesta 2016. Puolustusmateriaalihankintoihin ehdotettavia määrärahoja lisäävät lähinnä hallitusohjelman mukainen määrärahalisäys, joka kasvaa 30 milj.

eurolla vuoden 2016 talousarvioon verrattuna, sekä 8 milj. euron ennakollinen kustannustasotar-kistus.

Talousarvioesitys sisältää kolme uutta tilausvaltuutta. Puolustusmateriaalihankintoihin ehdotet-tavan 519 milj. euron suuruisen Puolustusvoimien materiaalin kehittäminen 2017 -tilausvaltuu-den menot ajoittuvat vuosille 2017—2025. Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan 181 milj. euron tilausvaltuutta, jolla on tarkoitus hankkia mm. ajoneuvoja, varaosia sekä materiaalin huolto- ja ylläpitopalveluita. Tilausvaltuuden menot ajoittuvat vuosille 2017—2020. Ilmavoi-mien Vinka-koulutuksen korvaavan koulutusjärjestelmän ylläpito- ja lentokoulutuspalvelujen hankkimiseksi ehdotetaan 32 milj. euron tilausvaltuutta, jonka menot ajoittuvat vuosille 2017—

2024.

Sotilaallinen kriisinhallinta

Puolustusministeriön hallinnonalalle sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenoihin ehdotetaan määrärahoja 47,0 milj. euroa, missä on lisäystä 10,4 milj. euroa vuoden 2016 varsi-naiseen talousarvioon verrattuna. Lisäys aiheutuu pääosin Irakin koulutusoperaatiosta. Kriisin-hallintaa käsitellään myös ulkoasiainministeriön hallinnonalan yleisperusteluissa kohdassa krii-sinhallinta.

Valtiovarainministeriön hallinnonala (pääluokka 28)

Valtiovarainministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 17 mrd. euroa, missä on vähennystä 350 milj. euroa vuoden 2016 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Hallinnonalan määrärahoista kunnille maksettavien avustusten osuus on 51 %, valtion maksamien eläkkeiden ja korvausten 29 % ja EU-maksujen 11 %. Pääluokan määrärahoista virastojen toimintamenojen osuus on 4 %. Useimpia toimintamenomäärärahoja vähentävät hallitusohjelman mukaiset useat toimintamenoihin kohdistuvat säästöt.

Verotus ja tullitoimi

Verohallinnon toimintamenoja ehdotetaan vähennettäväksi n. 1,8 milj. eurolla ja Tullin toimin-tamenoja 11,4 milj. eurolla vuoden 2016 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Esityksessä on huomioitu joidenkin verotustehtävien siirto Tullista Verohallinnolle. Verohallinto jatkaa Valmis-hanketta vaiheittaisilla käyttöönotoilla. Hankkeessa toteutetaan Verohallinnon sähköiset palvelut uudelle alustalle.

Tulli toteuttaa tulliselvitysjärjestelmien kokonaisuudistuksen. Hallitusohjelmassa on päätetty auto-, valmiste- ja maahantuonnin arvonlisäverotuksen siirtämisestä Tullista Verohallintoon.

Kansallisten verotustehtävien siirrosta huolimatta Tulli vastaa edelleen valmisteverotuksen ja maahantuonnin arvonlisäverotuksen merkittävistä valvonta- ja rikostorjuntatehtävistä ja hoitaa näiden verotuksen tietyissä maahantuontitilanteissa.

Valtion eläkemenot

Valtion maksamiin eläkkeisiin ja korvauksiin ehdotetaan 4,8 mrd. euroa, missä on lisäystä n. 100 milj. euroa vuoden 2016 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Kasvu johtuu indeksitarkistuksis-ta, eläkkeiden volyymikasvusta sekä muutoksesta korkoennusteessa.

Kuntien tukeminen

Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ehdotetaan 8,5 mrd. euroa, missä on vähennystä 444 milj. euroa vuoden 2016 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.

Valtionosuutta alentaa kilpailukykysopimuksen perusteella tehtävä 356 milj. euron vähennys.

Valtionosuutta vähentää lisäksi myös se, että vuodesta 2017 lukien perustoimeentulotuen myön-täminen ja maksatus siirtyvät kunnilta Kelan tehtäväksi. Tähän muutokseen liittyen valtion ja kuntien välisen rahoitussuhteen (50/50 %) säilyttämiseksi kuntien rahoitusosuutta vastaava erä, 331 milj. euroa, vähennetään kuntien peruspalvelujen valtionosuuden määrärahasta. Valtion-osuutta vähentävät myös indeksisidonnaisten menojen säästöön liittyvä leikkaus, 75 milj. euroa, sekä edellisellä vaalikaudella päätetty valtionosuuden leikkaus, 50 milj. euroa. Kuntien menoja alentavat säästötoimet, kuten alueellisen erikoissairaanhoidon järjestämisen tehostaminen, van-huspalveluiden henkilöstömitoituksen muutos ja vanhuspalvelulain eräiden osatehtävien poista-minen, on myös otettu huomioon valtionosuuden mitoituksessa.

Valtionosuudessa on huomioitu lisäyksinä omais- ja perhehoidon sekä vanhuspalveluiden kehit-täminen siten, että valtionosuusprosentti on 100. Kuntatalouden kannalta neutraalit veroperuste-muutosten kompensaatiot kasvavat 390 milj. euroa.

Sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun osoitetaan lisärahoitusta. Uudistusten valmisteluun varattu rahoitus on yhteensä 21 milj. euroa valtiovarainministeriön pääluokassa. VM:n pääluokan määrärahat kohdistetaan erityisesti maakuntien hallinnon käynnistämiseen, palvelukeskusten pe-rustamiseen ja ICT-muutostukeen.

Kuntataloutta, valtion tukea kunnille sekä valtion toimenpiteiden vaikutusta kuntatalouteen kä-sitellään yleisperustelujen luvussa 7 Kuntatalous.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala (pääluokka 29)

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 6,8 mrd. euroa, joka on 28,4 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2016 varsinaisessa talousarviossa. Pääluokan määrärahoista korkeakouluopetuksen ja tutkimuksen valtionrahoituksen osuus on 49 %, yleissi-vistävän koulutuksen ja vapaan sivistystyön 14 %, ammatillisen koulutuksen 11 %, opintotuen 12 % sekä kulttuurin, taiteen, liikuntatoimen ja nuorisotyön 10 %. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtionosuuksissa sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen valtionrahoitukses-sa on huomioitu kilpailukykysopimuksesta aiheutuvat muutokset, joista tarkemmin luvusvaltionrahoitukses-sa 5.2.

Hallinnonalan valtionosuuksia koskevien toimenpiteiden sisältöä ja vaikutuksia käsitellään tar-kemmin kuntataloutta koskevassa luvussa 7.

Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus

Varhaiskasvatuslain valmistelua jatketaan. Esiopetuksessa olevien lasten varhaiskasvatusoikeut-ta muutevarhaiskasvatusoikeut-taan siten, että kunnille mahdollistevarhaiskasvatusoikeut-taan esiopetuksessa olevan lapsen hoidon toteutvarhaiskasvatusoikeut-tami- toteuttami-nen maksullisena kerhotoimintana. Digitaalisia oppimisympäristöjä otetaan käyttöön ja pedago-giikkaa uudistetaan. Alaikäisten tunnistautumisratkaisua kehitetään osana kansallista palveluark-kitehtuuria. Yleissivistävässä koulutuksessa edistetään siirtymistä kohti digitaalisia materiaaleja ja kehitetään tapoja tukea opettajien omaa oppimateriaalien tuotantoa ja levitystä muidenkin käyttöön. Koulutuspilvipalvelujen standardointia edistetään. Luonnontieteiden ja matematiikan osaamista vahvistetaan valtakunnallisella kehittämisohjelmalla. Kielitaidon vahvistamista jatke-taan tukemalla kielikylpytoimintaa ja kielikokeiluilla.

Lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmän ja järjestäjäverkon uudistamista valmistellaan. Tavoittee-na on, että lukiokoulutuksen vaikuttavuus, laatu ja tehokkuus parantuvat ja että lukiokoulutuksen alueellinen saatavuus turvataan. Ylioppilastutkintoa kehitetään tukemaan koulutuksen yleissivis-täviä tavoitteita ja mahdollistamaan tutkinnon laajempi hyödyntäminen korkeakoulujen opiske-lijavalinnoissa. Tieto- ja viestintätekniikan käyttöönotto toteutetaan tutkinnossa asteittain vuo-teen 2019 mennessä.

Ammatillinen koulutus

Ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämiseksi toteutetaan ammatilli-sen koulutukammatilli-sen reformi. Reformin tarkoitukammatilli-sena on poistaa koulutukammatilli-sen päällekkäisyyksiä sekä raja-aidat nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen väliltä ja koota koulutustarjonta, rahoi-tus ja ohjaus yhtenäiseksi kokonaisuudeksi huolehtien samalla kattavasta koulurahoi-tustarjonnasta.

Reformissa luodaan uusi ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja rahoitusjärjestelmä sekä otetaan käyttöön yhtenäinen henkilökohtaistamisprosessi ja tutkinnon suorittamistapa. Rahoitusjärjestel-män uudistuksilla tavoitellaan koulutuksen järjestämisen tehostumista lisäämällä opintosuoritus-ten ja koulutuksen vaikuttavuuden painoarvoa rahoituksen määräytymisessä. Lisäksi tavoitteena on parantaa koulutuksen läpäisyä, aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista, mahdollistaa eri koulutuksen järjestämismuotojen yhdistely sekä lisätä työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Refor-min valmistelu saatetaan päätökseen vuoden 2017 aikana, ja uudistukset tulevat voimaan pää-sääntöisesti vuoden 2018 alusta lukien.

Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten työllisyyden edistämiseksi nuorten ai-kuisten osaamisohjelman jatkamiseen kohdistetaan 10 milj. euron lisärahoitus.

Korkeakouluopetus ja tutkimus

Korkeakoulut jatkavat toiminnallista ja rakenteellista kehittämistä. Korkeakoulut profiloituvat, selkeyttävät ja tiivistävät yhteistyötä ja työnjakoa keskenään sekä tutkimuslaitosten kanssa. Ta-voitteena on osaamisen kokoaminen ja epätarkoituksenmukaisten päällekkäisyyksien purkami-nen. Voimavaroja keskitetään harvempiin, vaikuttavampiin ja taloudelliselta kantokyvyltään vahvempiin toiminnallisiin yksiköihin.

Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, op-pimisympäristöjä ja opettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Digitalisaation tuomia

mah-dollisuuksia hyödynnetään täysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, jousta-via opiskelumahdollisuuksia, aiemmin hankitun osaamisen hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy ja työurat pitenevät.

Tutkimusrahoituksella vahvistetaan huippututkimuksen edellytyksiä ja tutkimusinfrastruktuureja sekä kansallisia vahvuuksia tukevaa ja synnyttävää tutkimusta ja innovaatiotoimintaa. Tutkimus-laitosten ja -rahoituksen kokonaisuudistuksen puitteissa tehostetaan korkeakoulujen ja

Tutkimusrahoituksella vahvistetaan huippututkimuksen edellytyksiä ja tutkimusinfrastruktuureja sekä kansallisia vahvuuksia tukevaa ja synnyttävää tutkimusta ja innovaatiotoimintaa. Tutkimus-laitosten ja -rahoituksen kokonaisuudistuksen puitteissa tehostetaan korkeakoulujen ja

In document HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2017 (sivua 29-54)