Yläkoulu (N=20) Lukio (N=13)
24
Kuva 9. Vastaajien kokemuksen mukaan eritellyt tulokset kysymykseen 3 (Liite A).
Tulosten tarkastelu matematiikan osuuden koko opetuksesta suhteen osoitti, ettei tämä jaottelu ole kovinkaan merkityksellinen tämän kysymyksen suhteen. Keskimmäinen ja lukumäärältään suurin ryhmä kuitenkin pitää selkeyttä ja ymmärrettävyyttä hyviä tehtäviä tärkeämpänä ominaisuutena vastoin koko vastaaja joukon vastauksia. Ensimmäinen ja lukumäärältään pienin ryhmä vastaavasti ei pidä asioiden käsittelyjärjestystä ja visuaalista miellyttävyyttä lainkaan tärkeinä ominaisuuksina oppilaan materiaalissa.
4.3.1 Perusteluja ominaisuuksien valinnalle
Tässä alaluvussa esittelen edellisen monivalintakysymyksen jatkokysymyksenä esitetyn perustelukentän tulokset ja lainauksia opettajien vastauksista.
Selkeys ja ymmärrettävyys
Vastaajien, jotka olivat valinneet selkeyden ja ymmärrettävyyden, välillä vallitsi yksimielisyys siitä, että heidän mielestään oppimateriaali on tehty enemmän oppilasta kuin opettajaa ajatellen. Tämän ominaisuuden todettiin olevan tärkeä oppilaille, koska opettajat pystyvät poimimaan olennaisen tiedon vähemmän selkeästä oppimateriaalistakin. Ominaisuuden suuresta valitsija määrän takia perustelulle varattuun tekstikenttään annettiin paljon eri yksityiskohtia huomioivia perusteluja. Selkeyden ja
0%
Hyvät tehtävät Hyvät teoriaosuudet Asioiden käsittelyjärjestys
Visuaalisesti miellyttävä
Valitse mielestäsi kaksi tärkeintä ominaisuutta oppilaan materiaalissa
Alle 6 v. (N=10) Yli 6, alle 11 v. (N=10) Yli 11, alle 21 v. (N=8) 21 v. ja yli (N=9)
25
ymmärrettävyyden koettiin helpottavan itsenäistä opiskelua. Tämän koettiin olevan erityisen hyödyllistä poissaolojen yhteydessä ja aiemman kertaamisessa. Toinen perusteluissa usein esiintynyt seikka oli, että selkeys ja ymmärrettävyys helpottaa oppilaita, joilla on kielellisiä vaikeuksia tai muita oppimisvaikeuksia. Selkeyden ja ymmärrettävyyden koettiin auttavan myös opiskelijaryhmissä, missä oli paljon maahanmuuttajia. Alla on suoria lainauksia vastauksista:
”Oppilaiden luetunymmärtäminen on yllättävän heikkoa.
Materiaalilta vaaditaan siis selkeyttä.”
”Minulla on paljon maahanmuuttajaopiskelijoita, joille oppikirjan selkeys ja ymmärrettävyys on ensiarvoisen tärkeää.”
” Selkeys ja ymmärrettävyys on oleellista opiskelijoiden itsenäisen työskentelyn kannalta, esim. poissaolojen jälkeen.”
Hyvät tehtävät
Vastaajien, jotka valitsivat hyvät tehtävät, perusteluista oli erotettavissa kaksi selkeää perustelutyyppiä. Toinen näistä oli eriyttäminen ja toinen tehtävien laadun vaikutus opettajan työn määrään. Opettajat toivoivat oppimateriaaleilta laajasti eritasoisia tehtäviä, jotka olivat mielellään jaoteltu valmiiksi eri vaativuustasoihin eriyttämisen helpottamiseksi. Useat eriyttämisellä valintaansa perustelleet kiinnittivät erityisesti huomiota ylöspäin eriyttämiseen ja siihen, etteivät oppikirjat tarjoa tarpeeksi haastetta lahjakkaille oppilaille. Opettajat kokivat, että oppimateriaalien huonot tehtävät lisäävät heidän työtaakkaansa erityisen paljon. Seuraavassa lainauksia vastaajilta:
”Eriyttämisen kannalta helpottava tekijä on, jos oppikirjan tehtävät on jo valmiiksi jaoteltu eri vaativuus tasoihin.”
”Hyvien tehtävien puute lisää huomattavasti opettajan työtä ja/tai heikentää oppimistuloksia.”
” Vaihdamme juuri kirjasarjaa ja vahan sarjan suurin heikkous oli tehtävien vähäinen määrä ja haastavien tehtävien vähäisyys.”
Hyvät tehtävät keventävät opettajan taakkaa etsiä ja keksiä tehtäviä. Laaja kirjo eri tasoisia tehtäviä auttaa eriyttämisessä. Eriyttäminen oli monelle vastaajalle keskeinen syy hyvien tehtävien valintaan. Perusteluista ilmenee, että huonoilla tai keskinkertaisilla
26
tehtävillä varustettujen oppimateriaalien avulla eriyttäminen ylöspäin erityisesti on haastavaa. Mikäli kirjan tehtävät ovat huonoja, niiden paikkaaminen vaatii selkeästi enemmän aikaa kuin muiden ominaisuuksien puutteellisuuksien paikkaaminen. Hyvät tehtävät liitettiin selkeyden ja ymmärrettävyyden kanssa itsenäistä opiskelua edistäväksi tekijäksi.
Hyvät teoriaosuudet
Teoriaosuuksien tärkeyttä vastaajat perustelevat itseopiskelun ja aiemman kertaamisen helpottamisella. Itsenäisen opiskelun tärkeyttä korostettiin erityisesti poissaolojen yhteydessä. Mielenkiintoinen huomio esiintyi myös teoriaosuuksien sijoittelusta oppimateriaalissa: Jos se ei ole välittömästi tehtävien yhteydessä, tarjoaa se enemmän tilaa omalle ajattelulle. Alla vastaajien perusteluita:
”Oppilas tarvitsee selkeitä teoriaosuuksia erityisesti, jos on poissaoloja.”
”Teoriaosuus on hyvä olla kootusti niin, että oppilas voi kerrata myös aiempaa teoriaa. Kun teoriaosuus ei ole tehtävien vieressä, on tilaa myös oppimateriaalin kirjoittajien näkemyksestä poikkeava asioiden
käsittelytapa.”
Asioiden käsittelyjärjestys
Matematiikka poikkeaa muista oppiaineista siten, että aiemmin opittua tarvitaan ymmärtämään ja oppimaan uutta. Tästä syystä asioiden käsittelyjärjestystä tärkeänä pitäneet vastaajat perustelivat vastaustaan sillä, että järjestyksen tulee olla looginen ja oppimista tukeva.
”Asioiden looginen järjestys auttaa opiskelijoita paremmin jäsentämään oppimansa asiat”
Visuaalinen miellyttävyys
Vastaajat ovat pitäneet visuaalista miellyttävyyttä edellytyksenä sille, että oppikirjan materiaali pääsee esille edukseen. Yhteinen tekijä visuaalisen mieltymyksen puoltajissa oli myös se, että opettajan tulee kyetä soveltamaan oppimateriaaleja.
27
”Kirja pitää olla houkutteleva vaikkakaan se ei saa olla itse tarkoitus.”
” Käsittelyjärjestystä voi itse muuttaa. Ulkonäköseikoilla ei ole merkitystä. Kirjan teoriaosuudet ovat tärkeitä, mutta olennaista niissä
on, että asiat on selkeästi ja riittävän yksinkertaisesti selitetty. Paras anti on kuitenkin tehtävät, koska kukin opettaja varmasti esittää
teorian omalla tavallaan.”
4.4 Oppimateriaalien digitaalisten valmiuksien vaikutus oppimateriaalin valintaan
Tässä alaluvussa on yhdistetty kyselyn neljäs ja viides kysymys (Liite A), jotka liittyivät digitaalisiin oppimateriaaleihin.
4.4.1 Oppikirjaan liittyvien digitaalisten materiaalien tärkeys
Kyselyn neljäs kysymys oli väittämä: ”Oppikirjaa valitessa painotan oppikirjaan liittyviä digitaalisia materiaaleja.” Koko vastaajaryhmän tulosten jakauma on nähtävissä alla olevassa kuvassa (Kuva 10). Vastaukset muodostavat lähes normaalijakauman arvon 3 ympärille. Vastausten keskiarvo oli 2,97 ja keskihajonta 1,1. Koko vastaajaryhmän jakaumasta ei siis selkeästi erotu muuta kuin, että suhtautuminen oppikirjojen digitaalisiin materiaaleihin on melko neutraalia.
28
Kuva 10. Koko vastaajajoukon (N=37) tulokset väittämään 4 (Liite A).
Vastaukset jakaantuivat yläkoulun ja lukion opettajien välillä verraten tasaisesti. Lukion opettajien vastaukset kuitenkin painottuivat enemmän korkeaan päätyyn, kun taas yläkoulun opettajien vastaukset jakaantuivat arvon kolme ympärille (Kuva 11).
Yläkoulun opettajien vastausten keskiarvo oli 2,95 ja lukion opettajien 3,38. Lukion opettajat pitävät siis oppikirjoihin liittyviä digitaalisia materiaaleja tärkeämpinä kuin yläkoulun opettajat.
0%
5%
10%
15%
20%
25%
30%
35%
40%
Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä
En osaa sanoa Jokseenkin samaa mieltä
Täysin samaa mieltä