Taulukko 10-1. Hankealuetta lähimmät (alle 10 km) pohjavesialueet (SYKE, Avointieto 2017).
Nimi Numero Alue-
luokka
Muod.alueen pin-ta-ala (km2)
Kok.pinta-ala (km2)
Arvioitu antoisuus
(m3/d)
Etäisyys hankealueesta (km)
Tihunkorpi 1153504 I - 1,41 100 6,1
Harjunpuhto 1153509 I - 0,33 40 6,5
Huhmarmäki 1197701 I - 0,64 50 6,9
Vähäsöyrinki 1153507 I - 0,45 50 7,5
Luokka I: vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Luokka II: vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Luokka III: muu pohjavesialue
Kuva 10.7. Hankealueen lähimmät luokitellut pohjavesialueet (Syke/Avointieto 2017).
Urakkane-van tutkimusalueella yli 1 m:n syvyistä aluetta on noin 15 ha. Kaiken kaikkiaan paksuja tur-vekerroksia on kuitenkin vähän tutkimusalueiden kokonaispinta-aloihin suhteutettuna.
Maarakennustöiden ja kaivujen haitalliset vaikutukset eivät kohdistu niinkään maaperään vaan lähinnä alueen metsäojiin ja läheisiin pintavesiin, mahdollisesti lisääntyvän kiintoaineskuormi-tuksen sekä valuma-alue muutosten seurauksena. Maakaapelireitillä tehdään maankaivuja asennustöiden yhteydessä, mutta kaivusyvyydet ovat matalia ja niiden vaikutukset siten hyvin paikallisia ja vähäisiä.
Hankealueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei sijoitu luokiteltuja ja arvokkaita kallioaluei-ta, moreenialueita tai tuuli- ja rantakerrostumia, jotka voivat olla herkkiä maanmuokkaustoi-menpiteiden vaikutuksille. (Syke ja ELY-keskukset, 2017)
Happamat sulfaattimaat
Edellä kappaleessa 10.4.1 kerrotun perusteella voimaloiden rakennuspaikoilla ei arvioida maaperässä esiintyvän sulfidisedimenttejä eikä voimaloiden rakentamisesta arvioida aiheu-tuvan happamuushaittoja. Myös uusien tielinjausten ja maakaapelien alueella arvioidaan oleva pieni todennäköisyys happamien sulfaattimaiden esiintymiselle. Mikäli hankealueella tielinjaukset, maakaapelit tai voimaloiden paikat sijoittuvat pehmeiköille ja turvemaille, jossa turvekerrokset ovat paksuja tai turvekerroksen alapuolinen pohjamaa on hiesupitoista, tulee suunnitelmiin liittyen selvittää sulfidisedimenttien esiintyminen suunnittelualueilla ja mikäli niitä esiintyy, varautua tarvittaviin toimenpiteisiin happamuushaittojen estämiseksi.
Jatkosuunnittelun yhteydessä happamien sulfaattimaiden esiintymistä rakentamispaikoilla voidaan selvittää pohjatutkimusten yhteydessä tekemällä riittävän kattava määrä pH-laboratorioanalyysejä. Happamien sulfaattimaiden toteaminen on mahdollista myös raken-tamisaikana otettavien maanäytteiden avulla, tutkimalla niiden pH-arvoa.
Sulfaattimaiden aiheuttamia haitallisia vaikutuksia sulfaattimaapitoisilla rakentamisalueilla, voidaan vähentää asianmukaisilla työtavoilla, joilla vältetään ylimääräiset kasvillisuus-, puus-to- ja maastovauriot. Massanvaihtoja ja kaivuja suunniteltaessa tulee tarvittaessa suunnitella toimenpiteet happamuushaittojen minimoimiseksi. Sulfaattipitoista maata sisältävillä alueilla kaivettua maa-ainesta ja turvetta ei saa käyttää täyttöihin, vaan massat tulee sijoittaa siten, että happamien valumavesien pääsy alapuoliseen vesistöön voidaan estää. Happamuushait-toja aiheuttavat massat tulee kalkita riittävästi happamuuden neutraloimiseksi. Happamia sulfaattimaita sisältävien kaivumassojen käsittely voidaan paikallisista olosuhteista (mm.
ympäröivät pintavedet) riippuen tehdä joko rakentamisalueella tai mikäli se ei ole mahdollis-ta, massat viedään sellaisenaan pois loppusijoituskohteeseen.
Pintavedet
Hankkeesta ei aiheudu pitkäaikaisia pysyviä vesistövaikutuksia. Maarakentamisesta aiheutu-vat vaikutukset pintavesille oaiheutu-vat tilapäisiä ja kestävät arviolta joitakin viikkoja. Voimalapaik-kojen ja tiestön rakentaminen saattavat hieman lisätä valuntaa ja pintavesien kiinto-ainekuormitusta. Kiintoainekuormitusta voidaan vähentää asianmukaisilla työtavoilla. Voima-loiden ja tiestön rakentaminen voi myös tukkia alueella olevaa metsätalousojaverkostoa ja muuttaa virtaussuuntia väliaikaisesti. Suunniteltujen tuulivoimaloiden rakentamistöistä ei arvioida aiheutuvan muutoksia 3. jakovaiheen valuma-alueille.
Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana ei käytetä sellaisia aineita, jotka voisivat haitallises-sa määrin liueta maaperään ja joutua valunnan kautta vesistöihin. Ennakoimattomishaitallises-sa on-nettomuustilanteissa vesistöjen pilaantumisriski on mahdollinen, mutta siihen tulee varautua asianmukaisin suojatoimin.
Hankealueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse mahdollisille vesistövaikutuksille herkkiä koh-teita. Alueen turvemaat ovat voimakkaasti metsäojitettuja. Voimaloiden ja tiestön rakennus-työt voivat aiheuttaa lisääntynyttä kiintoaineskuormitusta laajemmalla ojitusalueella ja sen alapuolisissa Raudasojassa ja Kalajoessa. Mahdollisesti lisääntyneestä kiintoaineskuormituk-sesta aiheutuva kuormitus ko. virtavesille on kuitenkin hyvin lyhytaikainen ja etenkin Kalajo-en valuma-alueeseKalajo-en sekä vedKalajo-enlaatuun suhteutettuna erittäin vähäinKalajo-en, minkä vuoksi vai-kutus arvioidaan kokonaisuutena vähäiseksi. Huoltoteiden rakentamisen yhteydessä tulee huolehtia pintavesien valuntareittien ja alueen hydrologian säilymisestä, mm. riittävällä mää-rällä oikein sijoiteltuja tienalituksia.
Maakaapelireittien rakentamisessa johtokaivannon kaivaminen voi aiheuttaa virtavesistöjen osalta rantapenkereen eroosiota ja maa-ainesten päätymistä vesistöön. Kaivutyöstä johtuva maa-aineksen muokkaus ja eroosiovaikutukset vesistöjen rantapenkereillä on hyvin vähäistä
ja huomioitavissa rakentamisvaiheessa siten, että haitat ovat mahdollisimman pienet. Maa-kaapelireitille ei myöskään sijoitu metsäojitusten lisäksi muita pienvesiä, joihin rakentamisel-la voisi olrakentamisel-la vaikutuksia. Todennäköisesti vain hyvin pieni osa maakaapelireitin rakentamisen aikana valumavesiin vapautuvasta kiintoaineksesta tai siihen sitoutuneista ravinteista päätyi-si vepäätyi-sistöihin. Haitta on väliaikaista ja merkitykseltään vähäistä. Sähkönpäätyi-siirron toiminnan ajalta ei koidu vaikutuksia pintavesille tai vesieliöstölle.
Pohjavesi
Tuulivoimapuiston ja sähkönsiirron rakentamisesta aiheutuvat riskit alueen pohjavesivaroihin liittyvät mahdollisiin haitallisten kemikaalien vuotoihin, esimerkiksi kuljetus- ja rakennuska-lustosta tai työmaan polttoainesäiliöistä. Tämä riski liittyy kaikkeen ajoneuvojen liikkumiseen pohjavesialueilla eikä hankkeen katsota siten lisäävän tätä riskiä merkittävästi. Tuulivoima-layksiköiden läheisyydessä käsitellään pieniä määriä koneistojen huoltoon tarkoitettuja öljyjä tai muita kemikaaleja, mutta määrät ovat todennäköisesti niin pieniä, että toiminta ei aiheu-ta merkittävää pohjavesien pilaantumisriskiä.
Tuulivoimapuiston hankealue tai maakaapelireittivaihtoehdot eivät sijoitu luokitellulle pohja-vesialueelle, joten suoria vaikutuksia pohjavedenlaadulle tai pohjaveden muodostumis- ja kulkeutumisolosuhteisiin ei ole. Teoreettisesti myös pohjavesialueen lähellä sijaitsevat voi-malat aiheuttavat riskin pohjavesialueiden vedenlaadulle, jos esimerkiksi öljypäästötilantees-sa öljy kulkeutuu ojia pitkin pohjavesialueelle. Urakkanevan tuulipuiston oöljypäästötilantees-salta etäisyys han-kealueelta lähimpään Tihunkorven (1153504) pohjavesialueeseen on noin kuusi kilometriä, joten maaperässä kulkeutuva öljy ei aiheuta riskiä pohjavesialueiden vedenlaadulle. Hanke-alueen ja ympäröivien alueiden pääosin heikosti vettä johtavasta sekalajitteista maaperästä johtuen alueelta ei ole myöskään hydraulista yhteyttä lähimpiin pohjavesialueisiin. Maape-rässä kulkeutuva öljy ei täten aiheuta riskiä pohjavesialueiden vedenlaadulle.
Tuulivoimalan perustamissyvyys on tyypillisesti noin 3–5 metriä. Tapauskohtaisesti voimalan perustaminen voi vaatia pohjaveden alentamista, jotta saavutetaan rakennusteknisesti jär-kevä anturakoko ja perustamissyvyys. Haitallisten vaikutusten toteutumisen todennäköisyys ja merkittävyys riippuvat myös siitä, miten lähellä pohjavedenpinta on maan tasoa ja siitä, onko pohjavesi paineellista vai ei. Tuulivoimaloiden perustamistapa riippuu vallitsevista poh-jaolosuhteista. Rakennussuunnitteluvaiheessa tehtävien pohjatutkimustulosten perusteella jokaiselle tuulivoimalalle tullaan valitsemaan erikseen sopivin ja kustannustehokkain perus-tamistapavaihtoehto. Lähtökohtaisesti perustamistapa pyritään valitsemaan niin, ettei pohja-veden alentaminen ole tarpeen.
Tienrakentaminen voi vaikuttaa pohjaveden laatuun tilapäisesti. Veden laadun heikkenemi-nen ilmenee tällöin pohjaveden sameutena ja mahdollisesti humuspitoisuuden kasvuna. Vai-kutukset ilmenevät lähinnä uusien tielinjausten rakentamisen osalta ja alueellisesti tieosuu-den rakentaminen kestää arviolta enimmillään 1-2 viikkoa. Tierakentamisen vaatimat maan-rakennustoimet aiheuttavat vain hyvin epätodennäköisesti muutoksia pohjaveden virtaus-suuntiin tai vedenpinnan tasoon. Edellä mainittujen seikkojen perusteella voidaan todeta, että pohjavesiin kohdistuva mahdollinen haitta on lyhytaikainen eikä pohjaveden kirkastuttua jää pysyvää haittaa. Tiestön vaikutuksia pohjavesivaroihin voidaan pitää merkittävyydeltään vähäisinä.
10.5.2 Toiminnan aikaiset vaikutukset
Tuulipuiston toiminnan aikaiset vaikutukset maa- ja kallioperälle sekä pinta- ja pohjavedelle arvioidaan kokonaisuutena hyvin vähäisiksi. Hankkeen toiminnan aikana käsitellään voima-loiden huoltojen yhteydessä todennäköisesti koneistojen öljyjä sekä muita kemikaaleja. Tuu-livoimaloiden konehuoneissa säilytetään öljyä noin 1-1,5 m3 ja jäädytysnestettä noin 0,6 m3 voimalaa kohden. Kyseiset aineet voivat vuotaessaan aiheuttaa maaperän, pintaveden tai pohjaveden pilaantumista. Vahingon toteutuminen on kuitenkin hyvin epätodennäköistä.
Öljyn vuotamista seurataan reaaliajassa ja vuodon tapahtuessa voimala pysäytetään. Jos öljyvuoto kuitenkin tapahtuu, se tapahtuu konehuoneen sisällä. Roottorissa ja itse tornissa on varoaltaat ja öljynkeräysjärjestelmä. Voimaloiden huolto tehdään noin kerran vuodessa.
Toiminta tehdään hyväksi havaittujen työohjeiden ja standardien mukaan, eikä vaikutuksia voi normaalitilanteessa syntyä.
Poikkeuksellisen riskin muodostaa voimalan kaatuminen tai voimalan syttyminen tuleen. Sitä pidetään kuitenkin tilastojen valossa erittäin epätodennäköisenä. Rakennussuunnittelun yh-teydessä voimaloille suunnitellaan tarvittava pohjavesisuojaus siten, että esim. öljyvuodon
viedä pois alueelta. Mahdollinen rakentamisaikainen kuivatuspumppaaminen toteutetaan siten, että pohjaveden laatua ei vaaranneta (esim. imeytetään takaisin maaperään pintavalu-tuksen kautta).
Hanke rajoittaa toiminnan aikana maa- ja kallioperän hyödynnettävyyttä tieverkoston ja sähkönsiirtoreitin alueella sekä tuulivoimaloiden välittömässä läheisyydessä.
10.5.3 Toiminnan lopettamisen vaikutukset
Toiminnan lopettamisella ei ole merkittäviä ympäristövaikutuksia maa- tai kallioperään, pin-tavesiin tai pohjaveteen. Mikäli tuulivoimaloiden perustukset poistetaan, aiheutuu tästä sa-mantyyppisiä vähäisiä vaikutuksia kuin rakentamisvaiheessa. Toiminnan lopettamisen aikai-set riskit alueen maaperään sekä pinta- ja pohjavedelle liittyvät lähinnä mahdollisiin kemi-kaalivuotoihin, esimerkiksi kuljetus- ja purkukalustosta, työmaan polttoainesäiliöistä tai voi-maloista.